"Haluan tehdä rahoillani muutkin onnelliseksi", Anne Mattila sanoo. Kuvat Panu Pälviä

Menestys iskelmä­lavoilla on antanut Anne Mattilalle, 29, tilaisuuden toteuttaa­ unelmiaan. Keväällä hän avaakin oman ­taidekahvilan. Heräteostoksista sen sijaan tulee kauhea morkkis.

Tässä se on: laulaja Anne Mattilan, 29, unelma, josta hän ehti haaveilla kuusi vuotta. Keskellä pohjoissatakuntalaisia peltoja, kapean­ tien varrella seisoo sievä 1930-luvun puutalo. Se on kuulunut ­Annelle viime syksystä, ­heti sen jälkeen kun hän bongasi talon netistä. Anne teki remppaa kymmenillä­tuhansilla euroilla, ja nyt huhtikuussa talossa aukeaa Annen oma taidekahvila.

– Tuolla viereisessä aitassa on minun galleriani, tuonne timpuri rakentaa juhlasalia, ja tuon lammen ­ympärille olemme suunnitelleet kesäksi tanssilavaa, Annen käsi viuhtoo innostuneena.

Anne halusi Karvialta paikan, jossa voisi järjestää kesäisin näyttelyitä ja esitellä omia öljyvärimaalauksiaan inspiroivassa ­ympäristössä. Nyt Annen tauluja on vanhan aitan seinillä, ja kahvilassa maalaukset on kehystetty laulajan ­itsensä nikkaroimilla puukehyksillä.

– Olen tehnyt ne äitini synnyinkodin navetan ikkunankarmeista, nuo kehykset taas ovat seinälaudat vaarini vanhasta ladosta. Tavaroillani pitää olla jokin tarina, ja pyrin välttämään uuden ostamista viimeiseen asti. Silloinkin minun pitää lyödä tavaraan oma käteni jälki esimerkiksi tuunaamalla sitä hieman.

Anne nähdään parhaillaan televisiossa The Voice of Finland -lauluohjelman tähtivalmentajana, mutta hän on kuulunut maamme suosituimpiin iskelmä­laulajiin jo monen vuoden ajan. Hän pyörittää omaa ohjelmatoimistoaan ja tekee vuodessa 80–180 keikkaa. Keikkapalkkiot liikkuvat tuhansissa euroissa, tilaisuuksista riippuen.

– Palkkioista vähennetään vielä kulut, verot, ohjelmatoimiston osuus ja bändin palkkiot, laulaja muistuttaa.

Annelle raha merkitsee vain sitä, että hän voi maksaa laskunsa.

– Jos minulla on rahaa niin paljon, että pystyn jakamaan sitä, haluan tehdä muutkin onnellisiksi. Olen antelias ­ihminen ja kova tarjoamaan esimerkiksi ravintoloissa ja hankkimaan lähimmäisilleni jotain pientä piristykseksi. Ja jos joku tarvitsee rahallista apua, olen kyllä antamassa sitä ensimmäisenä.

Arjessa Anne tunnustaa olevansa säästäväinen  rahankäyttäjä. Hän suunnittelee kaikki ostoksensa ja miettii vielä kaupassakin, tarvitseeko ­tavaraa oikeasti. Harvinaisista heräte­ostoksistaan tulee ”kauhea morkkis.”

– Rahaa tulee käytettyä paljon harkitummin, kun maksaa käteisellä. Minulla on pankkikortti, mutta en ole koskaan käyttänyt sitä kunnolla.

Anne ostaa ­vähintään kerran viikossa kukkia paikallisesta kukka­kaupasta. ”Pienellä paikkakunnalla saa henkilökohtaisempaa palvelua kuin isoissa kaupungeissa.”

Maanantai

Kukkia ja ruokaa 48 €

”Tykkään, että kotonani on tuoreita kukkia, joten ­ostan niitä ainakin kerran viikossa. Tällä kertaa haen kukkakaupasta liloja tulppaaneita, mutta pidän myös ruusuista ja liljoista. Kesällä kerään luonnonkukkia kuten päivänkakkaroita ja horsmankukkia.

Ostan viikon ruuat usein kerralla. Nyt kärryyni eksyy maitoa, leipää, leikkelettä, hedelmiä, salaattivärkit ja jogurttia. En katso kaupassa hintoja, mutta jos tuote on selvästi ylihintainen, hankin sen jostain muualta. Ei se mene silti koskaan pihiyden puolelle.

Olen kasvanut maalaistaloperheessä, joten olen tottunut tekemään ruuan itse ja mahdollisimman halvalla. Äiti leipoi meillä leivät, kirnusi voita, ja maito tuli pöytään suoraan navetasta. Äiti opetti minut jo pienenä tekemään ruskean kastikkeen ja perunasopan, mutta en ole vieläkään mikään intohimoinen kokki.

Lapsena meillä oli aina kaikki tarvittava, mutta ei koskaan luksusasioita. Jaoimme lelut, ja vaatteet kulkeutuivat vanhemmilta lapsilta nuoremmille. Jos halusimme jotain, sen eteen piti tehdä töitä. Haaveilin keltaisesta Jupiterin pyörästä, joten kävin aamuisin navetassa äidin apuna. Eihän työ raskasta ollut, ja koko homma oli vain näennäistä, mutta idea oli hyvä. Haluan vieläkin tuntea ansainneeni rahat omalla työlläni.”

Tiistai

Hajuvesi ja ripsiväri 50 €

”Lähden laivakeikalle Turusta Tukholmaan, ja ostan tax-freestä ripsivärin sekä Chanelin Chance-tuoksun. Meikkeihin ja vaatteisiin ­menee helposti vuodessa ­tuhansia euroja, sillä tyyliin panostaminen on yleisön kunnioittamista. Esiintymisvaatteeni ovat näyttäviä, mutta haluan olla lavalla silti itseni näköinen. Ostan harkiten ja tarpeeseen, ja saatan löytää sopivan ­mekon vaikka H&M:ltä. Teen itse meikkini ja kampaukseni.

Lunastan usein itselleni ­kuvausvaatteita, sillä inhoan shoppailemista. En jaksa pyöriä netissä, ja pääni tulee kipeäk­si kauppakeskuksissa. En ole kiinnostunut muodista. Leggingssejäkin kauhistelin aluksi, mutta innostuin käyttämään niitä, kun ne eivät olleet enää edes muodissa.
Kotona vedän jalkaani Thaimaasta ostetut, värikkäät haaremihousut, joita minulla on ainakin viidet.­ ­Yhdet ovat puutarhahousut, yhdet iltahousut ja yhdet maalaushousut.”

Keskiviikko

Laivalla keikalla, ei kuluja 0 €

”Esiinnyin ensi kertaa 9-vuotiaana, ja 13-vuotiaana aloin keikkailla bändin kanssa. En aluksi älynnyt pyytää keikoistani rahaa, sillä laulamisen into oli niin suuri. Vieläkin ajattelen, että vaikka en saisi keikoistani rahaa, tekisin niitä silti. Olen niin kiitollinen, että saan tehdä työkseni sitä, mitä rakastan.

Laivakeikoilla saan aikani kulumaan lukemalla, syömällä ja käymällä kunto­salilla. Joskus minulla on maalausvehkeet mukana. ­En ole viime vuosina ehtinyt pitää kunnon lomaa. Matkustan ulkomaille kerran kahdessa vuodessa, aina en niinkään usein. Olen käynyt Roomassa kahdesti ja Thaimaassa muutaman kerran. Roomaan matkustan Vatikaanin maalausten ja henkeäsalpaavan kau­neuden takia, Thaimaahan lämmön ja ruuan perässä. Lomalla haluan rentoutua ja ­panostan viihtyisään, turvalliseen ja rauhalliseen hotelliin.”

Torstai

Kahvi, sämpylä ja dieseliä 80 €
Jarrupalat ja jarrulevyt autoon 200 €

”Pysähdyn kotimatkalla ostamaan huoltoasemalta kahvin ja sämpylän. Ajan vuodessa noin 110 000 kilometriä, joten huoltoasemat ovat tulleet tutuiksi. Vuodessa menee dieseliin tuhansia euroja.

Kuljen keikoille yleensä omalla autollani, bändin pojat menevät keikkabussilla. Yhteen aikaan halusin ajaa keikoilta aina kotiin, mutta nykyään rajani on ­300 kilometrissä. Olen ajanut muutaman peurakolarin, mutta selvinnyt säikähdyksellä ja pienillä peltivaurioilla. Hyvä auto on tässä ammatissa turvallisuuskysymys. Seuraavaksi minun pitäisi varmaankin hankkia maasturi.

Tilaan autooni jarrupalat ja -levyt. Veljelläni on korjaamo, ja hän käski hankkia uudet, jotta voisi vaihtaa ne. Jos minulla olisi tuhottomasti rahaa, ostaisin joka vuosi uuden auton. En kuitenkaan haaveile lottovoitosta. Eivät sellaiset summat tee välttämättä hyvää. Rahoillaan pörhistelevä ihminen saa niskavillani pystyyn. ­Jokainen on samanarvoinen, ei raha tee kenestäkään ­parempaa tai onnellisempaa. Tärkeintä on, mitä on sydämessä.”

Anne poikkeaa kerran kuukaudessa taidekaupassa Parkanossa. ”Maalaamisen aion säilyttää vain harrastuksena.”

Perjantai

Maaleja, pensseleitä ja kankaita 78 €

”Rakastan maalaamista niin älyttömän paljon, että saatan maalata koko päivän. Tein ensimmäisen öljyväri­maalaukseni 13-vuotiaana. Olen lukenut yhden öljyvärimaalauskirjan, mutta muuten olen itseoppinut. Öljyväritöissä pidän siitä, että niitä voi työstää loputtomiin.

En ole juurikaan myynyt töitäni, sillä minun on vaikea luopua niistä. On myös äärimmäisen vaikeaa hinnoitella itsensä ja oma työnsä. Mikä on sielunmaisemani hinta? Olen joskus antanut jonkin työni pois sillä ehdolla, että sitä pidetään kivasti ja saan lainata sitä näyttelyihin. Omilla seinilläni en taulujani pidä, sillä saattaisin vain koko ajan löytää niistä virheitä. Se olisi ikuinen kierre.

Parkanolainen taidemaalari Salme Törmä on yksi suosikkitaiteilijoistani. Poikkean hänen taidekaupassaan Parkanossa matkalla Tampereen-keikalle. Ostan pensseleitä, maaleja ja kankaita ja juttelen Salmen kanssa taiteesta.”

Lauantai

Pieni tuoli kirpputorilta 40 €

”Palasin keikaltani kotiin vasta aamukahdeksalta, joten nukun puoli yhteen asti. Juon aamulla kupin vihreää teetä ja teen terveellisen smoothien mustikoista, banaanista ja avokadosta. Pyrin pitämään ruokailutottumuksistani hyvää huolta, että jaksaisin tehdä tätä työtä vielä kahdenkymmenen vuoden päästä.

Käyn iltapäivällä kirppiksellä ostamassa pienen tuolin kahvilaani. Porissa ja Parkanossa on hyviä kirpputoreja, ja niissä kierteleminen on intohimoni. Olen ostanut niistä kahvilaan vanhoja, 1800-luvun huonekaluja, joita olen entisöinyt itse. Olen tehnyt kahvilanpöydän vanhasta ompelukoneen jalasta ja ovesta. Kyllä sille jotain uskaltaa laskea.”

Taiteilija Salme Törmä ja Anne ovat tunteneet toisensa jo yli 20 vuotta. ”Salme on lapsuuden idolini ja ainoa, jonka työn olen ostanut kotiini.”

Sunnuntai

Lepopäivä, ei kuluja 0 €

”Pyrin pitämään viikossa kaksi lepopäivää. Nytkin puen lökäpöksyhousuni ja poistun kotoani vain hakemaan postin. Muutin Karvialta Kankaanpäähän 2003, sillä halusin itsenäistyä. Rakennutin talon ja asuin siellä neljä vuotta. ­Palasin Karvialle, sillä ikävöin kotikylääni. En voisi kuvitella asuvani suuressa kaupungissa. Kasvatan pihallani kesällä salaattia, mansikoita ja perunaa, ja luonto on hengittämispaikkani: ympäristö, joka ei vaadi minulta mitään. Käyn joka syksy äidin kanssa poimimassa mustikoita, puolukoita ja kangassieniä. Otamme eväät: kahvi ja sämpylät eivät maistu missään niin hyviltä kuin metsässä.

Helsingin rivitaloasunnon hinnalla Karvialta saa kaksi lukaalia. Olen rakennuttanut Karvian kirkolle omakotitalon, ja minulla on mökki lähellä. Äitini ja viisi sisarustanikin asuvat Karvialla, pikkusiskoni Anneli aivan naapurissani. Soittelemme ja näemme usein ja autamme toisiamme esimerkiksi lastenhoidossa. Se tuo ihanaa turvallisuuden tunnetta.

Kutsun silloin tällöin ystäviäni kylään, laitamme ruokaa ja jamittelemme. Baareihin minua ei saa, vaan luksusta on se, että joku laittaa minulle hyvää ruokaa, pistän villasukat jalkaani ja olen vain kotona. Koti on minulle voimanlähde ja pyhä asia. Siellä pitää säilyä harmonia.”

Viikon menot yhteensä:
496 euroa

”Poikkeuksellisen suuri summa. Joskus on viikkoja, jolloin ostan vain dieseliä ja ruokaa.”

Lue myös:

Miki Liukkonen pärjää parilla eurolla päivässä

Tämän verran bisnesnainen Anne Berner kuluttaa viikossa

Marjo Bjurström: "Olen tuhlannut hävyttömiä määriä"

Minna Haapylä: "Kuun lopussa lasken euroja"

Anne Mattila

■ Laulaja syntyi 31.5.1984 Karvialla. Asuu siellä yhä.

■ Nähdään The Voice of Finland -lauluohjelman tähtivalmentajana.

■ Teki ensimmäisen levynsä 17-vuotiaana. Julkaisee toukokuussa yhdennentoista albuminsa.

■ Harrastaa maalaamista, juoksemista, rullaluistelua, hiihtämistä ja puutarhanhoitoa.

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen kertoo uutuuskirjassa rakastuneensa mieheensä Tom Gustafssoniin päätä pahkaa. – En ikinä, mistään, olisi voinut saada parempaa ihmistä rinnalleni.

Hiihtäjä Aino-Kaisa "Aikku" Saarinen, 37,  kertoo Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot -uutuuskirjassa suhteestaan mieheensä Tom Gustafssoniin, 39,  Aikku kertoo huomanneensa entisen ammattilaiskoripalloilijan jo vuonna 2000 luentosalissa. Molemmat opiskelivat tuolloin Lahden ammattikorkeakoulussa.

– Pitkänhuiskea koripalloilija Tom Gustafsson osui viereiseen pulpettiin, ja urheilijoina löysimme heti yhteisen sävelen. Komea kaveri paljastui hyväkäytöksiseksi, älykkääksi ja analyyttiseksi, A1-luokan saaliiksi, Aikku kertoo Pekka Holopaisen kirjoittamassa kirjassa.

Aikku tiesi jo tuolloin, ettei valmistu koulusta, mutta muistaa miettineensä päänsä puhki, miten pääsisi viettämään Tomin kanssa kahdenkeskistä aikaa. Hän keksi, että kopiot luentojen muistiinpanoista on helppo keino lähestyä. Aikku kun joutui olemaan paljon pois luennoilta leirien takia. Erään maajoukkueleirin jälkeen kaksikko tapasi kaakaolla.

– Siinä vierähti neljä tuntia. Lopuksi Tom kaivoi kassistaan pinon siistejä opintomuistiinpanoja, mutta kieltäydyin niistä. Kuule, ei musta tietokoneinsinööriä tule. Jos ollaan ihan rehellisiä, niin oikeastaan tein vähän tikusta asiaa, halusin tutustua sinuun paremmin, Aikku sanoi.

Elämän paras päähänpisto

Aikun mukaan kaakaotreffit eivät heti johtaneet sen kummempaan. Mutta vappuna 2001 hän soitti Tomille hetken mielijohteesta.

– Se oli elämäni paras päähänpisto.

”En ole hetkeäkään ole joutunut katumaan.”

Kaksikko sopi, että he käyvät muutamilla treffeillä ja katsovat, miten suhde etenee. Ja nopeastihan se eteni. Kesällä kaksikko alkoi seurustella, ja syksyllä 2001 Aikku pakkasi kamansa vanhempiensa kotoa, ja pari muutti yhteen.

– Rakastuin Tomiin päätä pahkaa enkä hetkeäkään ole joutunut katumaan. En ikinä, mistään, olisi voinut saada parempaa ihmistä rinnalleni. Minun on turha pelata enää lottoa, sillä seitsemän oikein napsahti jo syksyllä 2001. 

Aikku ja Tom menivät naimisiin kesällä 2012. Tom on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Kuva: Sanoma-arkisto / Panu Rissanen
Aikku ja Tom menivät naimisiin kesällä 2012. Tom on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Kuva: Sanoma-arkisto / Panu Rissanen

Aikku ei katselisi sohvaperunaa

Naimisiin pari meni vuonna 2012. Aikku myöntää kirjassa, ettei välttämättä ole ollut aina helppo kumppani personaanansa, vahvan tahdon ja ammattinsa takia.

”Muista, Aikku, aina se, että minä en koe uhrautuvani tässä millään tavalla.”

Aikun mukan Tom on silti ollut hänen rinnallaan valittamatta. Tuki on ollut pyytetöntä.

– Muista, Aikku, aina se, että minä en koe uhrautuvani tässä millään tavalla. Haluan elää juuri tällaista elämää juuri sinun
kanssasi, Tom on sanonut Aikun mukaan useasti.

Tom on kulkenut Aikun mukana arvokisoissa vuosia. Tämän lisäksi Aikku arvostaa Tomissa sitä, että tämä on pitänyt itsestään huolta myös aktiiviuran jälkeen.

– Sohvaperunaa en katselisikaan, Aikku kertoo.

Aikun mukaan moni kuvittelee, että hän määrää heidän kotonaan kaapin paikan.

– Ei se todellakaan niin mene. Kovin harva tietää, miten meillä eletään, ja se sopii oikein hyvin.

Parin ensimmäinen lapsi, Amanda Ellen, syntyi toukokuussa 2016.

Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot (Teos, kirjoittanut Pekka Holopainen) ilmestyi 27.9.2016.

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen kertoo Tahto-kirjassa, että hänen ja kaksossisko Maijan välit eivät ole palautuneet ennalleen keväällä 2015 tapahtuneen välirikon jälkeen.

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen, 37, kertoo tällä viikolla ilmestyneessä Tahto Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot -kirjassa ristiriitaisista väleistä kaksossiskoonsa Maija Saariseen. Siskosten välit katkesivat keväällä 2015, kun Aino-Kaisan hiihtoon liittyvä päätös ei miellyttänyt Maijaa.

Kaksikon hiihtoseura Lempäälän kisa tarjosi Aikulle mahdollisuutta päättää, haluaako hän tehdä hiihtäjävalinnat Kuusamon SM-kisoihin vai antaako hän seuran päättää. Maija olisi toivonut, että Aikku olisi käyttänyt hänelle tarjottua valtaa. Näin Maija olisi päässyt SM-kisojen parisprinttiin Aikun kanssa. Aikku antoi kuitenkin seuran päättää, eikä Maija tullut valituksi. Tämä oli kova paikka Maijalle.

”Välimme eivät ole palanneet ennalleen, korkeintaan jonkinlaiseen välirauhan tilaan.”

– Maija ei matkustanut Kuusamoon lainkaan, vaan mökötti kotona. Lopputulos oli ennätyksellisen pitkä ja jäätävä välirikko. Välimme eivät sittemminkään ole palanneet ennalleen, korkeintaan jonkinlaiseen välirauhan tilaan. Kaksossisko osaa halutessaan olla kylmä ja torjuva kuin mannerjää, Aikku kertoo toimittaja Pekka Holopaisen kirjoittamassa kirjassa.

Aino-Kaisa Saarinen on voittanut neljä MM-kultaa, yhden hopean ja neljä pronssia. Olympialaisista hänellä on kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Taustalla Aikun vanhemmat vuonna 2014. Kuva: Sanoma-arkisto / Sirpa Räihä
Aino-Kaisa Saarinen on voittanut neljä MM-kultaa, yhden hopean ja neljä pronssia. Olympialaisista hänellä on kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Taustalla Aikun vanhemmat vuonna 2014. Kuva: Sanoma-arkisto / Sirpa Räihä

Maija: Vanhemmat ovat Aikun henkilökohtainen huoltojoukko

Kirjasta selviää myös, että Maija-siskoa on kaihertanut sekin, miten paljon Aikku saa huomiota ja apua heidän vanhemmiltaan. Kaksosilla on myös kaksi isosiskoa, 10 vuotta vanhempi Terhi ja 8 vuotta vanhempi Tarja, joka asuu Tanskassa. Myös Terhi on Maijan kanssa samaa mieltä.

– Vanhemmat ovat Aikun henkilökohtainen huoltojoukko, se on jotenkin ilmiselvää, koska se on aina ollut niin. Häneltä on urheillessa jäänyt käytännön elämä kokonaan opettelematta, mikä on vähän surullista, Maija kertoo kirjassa.

Aikku ja Maija ovat aikaisemminkin puhuneet räiskyvistä väleistään. Alkuvuonna 2016 he kertoivat Me Naisten haastattelussa, että välejä ovat koetelleet kateus, erilaiset elämäntilanteet ja huippu-urheilijan itsekäs elämäntapa. Maija kertoi haastattelussa, että sai esimerkiksi lukea Aikun raskaudesta lehdestä.

Aikku ja Maija kertoivat Me Naisissa alkuvuodesta, että he olivat jo lapsena todella kilpailuhenkisiä. "Jos toinen meistä kaatui ladulla, toinen pinkoi ihan varmasti ohi", Aikku kertoi. Kuva: Milka Alanen
Aikku ja Maija kertoivat Me Naisissa alkuvuodesta, että he olivat jo lapsena todella kilpailuhenkisiä. "Jos toinen meistä kaatui ladulla, toinen pinkoi ihan varmasti ohi", Aikku kertoi. Kuva: Milka Alanen

Kirjan mukaan närää siskosten välille on aiheuttanut myös se, miten usein Aikku käy syömässä vanhempiensa luona. Siskojen mielestä Aikku aterioi vanhempien luona vuoden jokaisena päivänä. Aikun mukaan tämä on mahdotonta ihan jo teoriassakin, sillä hän on ollut pian 15 vuotta pari sataa päivää vuodessa poissa kotoa. Aikun mukaan todellinen luku on sata.

"Maija ja Terhi ovat päiväsaikaan töissä, eikä Tarjakaan oikein Tanskaan asti vellikellon soittoa kuule."

– Jos äiti kutsuu syömään hyvää ja terveellistä ruokaa, pitäisikö minun kieltäytyä, jotta siskot olisivat tyytyväisiä? Maija ja Terhi ovat päiväsaikaan töissä, eikä Tarjakaan oikein Tanskaan asti vellikellon soittoa kuule, Aikku ihmettelee.

Aikun mukaan siskot kuulemma myös paasaavat äidille, että tämän pitäisi lopettaa Aikun paapominen. Kirjan mukaan Terhi-sisko on sitä mieltä, Aikku melkeinpä käyttää hyväksi vanhempiaan.

Aikku: Kukaan ei muista, että menestykseni hedelmistä on riittänyt muillekin

Aikusta jokainen neljästä lapsesta on saanut vanhemmilta oman 25 prosenttinsa. Hän ihmettelee myös, että siskot ovat unohtaneet kaiken hyvän, mitä Aikku on muiden eteen tehnyt. Aikku luettelee kirjassa, että hän on esimerkiksi ostanut äidin ja isän keittiöön koneita ja raaka-aineita ruuanlaittoon.

– Kukaan ei näytä muistavan myöskään sitä, että menestykseni hedelmistä on kyllä riittänyt jotain aina muillekin. Kukahan maksoi tai hoiti vanhemmille ilmaiset arvokisamatkat, tai Maijalle majoituksen Falunin MM-kisoissa? Olen ajoittain ollut myös lapsista ainoa, joka ei ole tuottanut isälle ja äidille tuskaa ja murhetta, kun nyt mietin vaikka siskojeni parisuhdekuvioita, Aikku sanoo kirjassa.

Erilaisista muistoista ja näkemyksistä huolimatta Aikku kertoo kirjassa, että tietää Maijan ja Terhin rakastavan häntä – kuten hänkin heitä.

– Oveni ovat aina sepposen selällään Terhille ja Maijalle.

Lue Aikun ja Maijan yhteishaastattelu helmikuulta kokonaan täältä.

Tahto Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot (Teos, kirj. Pekka Holopainen) ilmestyi 27.9.2016.

Rakkaustohtori Jason Lepojärven mukaan kumppanin etsinnässä on kaksi kriteeriä yli muiden.

Jason Lepojärvi, 36, tullaan ikuisesti muistamaan rakkaustutkijana, joka kosi vaimoaan luentosalissa opiskelijoiden edessä Helsingissä. Tänä syksynä television katsojat ovat päässeet tutustumaan häneen yhtenä Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijoista, jotka kulkevat sokkona avioituvien parien rinnalla.

Teologian tohtori on hyvin suorasanainen, kun pääsee puhumaan lempiteemastaan, rakkaudesta. Mutta yksi aihe siinä häntä ärsyttääkin: ”siitä oikeasta” puhuminen.

Miksi ajattelet näin, Jason Lepojärvi?

– Se, että jokaiselle olisi joku oikea, on haitallinen myytti. Totuudenmukaisempaa olisi sanoa, että me olemme kaikki vääriä. Jotkut vain ovat vähemmän vääriä, hän kertoo.

”Suomi täyttyy yksinäisistä sinkuista, koska kukaan ei löydä kumppania.”

Hän on huomannut, että myytillä on kaksi kielteistä seurausta. Ihmiset pitävät rimaa liian korkealla, ja Suomi täyttyy yksinäisistä sinkuista, koska kukaan ei löydä kumppania.

– Toinen kielteinen asia on se, että moni ulkoistaa helposti vastuun rakkaussuhteesta, kun puhutaan siitä oikeasta. Kun suhteessa tulee haasteellinen kausi, saa muka ajatella, tämä ei ollut se oikea ja lähteä noin vain kävelemään.

Lepojärven mukaan rakkaus on elämänmittainen koulu, ja sitä pitää opetella koko ajan. Alkuhuuman epäitsekkyys muuttuu helposti itsekkyydeksi, ellei rakkauden eteen työskentele tarpeeksi.

– Harva ottaa huomioon, että ihmiset muuttuvat: vuosien päästä kumppani ei ole enää se sama, jonka kanssa avioiduttiin aiemmin. Haasteemme on oppia rakastamaan yhä uudestaan sitä, jonka kanssa satumme olemaan naimisissa.

– Rakastuminen on alkuunpaneva voima, mutta se ei vie yksinään ketään maaliin. Rakkaudessa pitää sitoutua ja olla valmis tekemään jatkuvasti kaikkensa yhteisen kukoistuksen eteen.

Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa lähtötilanne on erilainen. Ohjelmassa uskotaan siihen, ettei parisuhteen tarvitse mennä aina perinteisellä kaavalla eli ensin tutustutaan vähitellen ja sitten vasta sitoudutaan.

”Yleensähän ensin seurustellaan, paneskellaan, hankitaan koira ja mennään naimisiin myöhemmin.”

– Yleensähän ensin seurustellaan, paneskellaan, hankitaan koira ja mennään naimisiin myöhemmin. Ensitreffit alttarilla -ohjelman parit sanovat kuitenkin ensimmäisenä ”tahdon” – ei pelkästään ystäviensä ja sukulaistensa edessä, vaan koko Suomen edessä. Rakkaus on heille palkinto, ei lähtökohta. Silloin täytyy löytyä entistä enemmän rohkeutta, uskoa ja tahtoa.

Ohjelmaan on hänen mukaansa valittu pelkästään sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiita sitoutumaan. Lepojärvi vihjaa, että mukana on ”yllättäviäkin pareja” ja että ohjelman loppua muutettiin hieman aikaisemmista kausista. Enempää hän ei suostu paljastamaan.

– Halusimme pelkästään huippumatcheja. Emme voineet ottaa mukaan sellaisia, joilla on naiivi rakkauskäsitys ja jotka toivovat, että ohjelma tarjoaa heille rakastumisen kokemuksen. Sitä emme voi heille taata, sillä vastuu on myös pareilla itsellään.

Katso myös: He ovat Ensitreffit alttarilla -sinkut

Voisiko hänen kanssaan vanheta?

Reaalimaailmassa tilanne on täysin toinen kuin televisio-ohjelmassa, ja siellä Lepojärven mukaan kumppaniksi riittää ihan tavallinen ihminen.

Mutta miten voi parhaiten löytää sen henkilön, joka on sopivin? Tai Lepojärven määritelmällä sen ”vähiten väärän”, kun harvalla on käytössä hänen kaltaistaan rakkausvalmentajaa?

Lepojärvi ei suostu antamaan yleispäteviä deittivinkkejä. Hänen mielestään asiaan ei ole matemaattista kaavaa, eikä siihen saa ikinä täyttä varmuutta. Tohtori neuvoo kuitenkin ottamaan puolison valinnassa riskejä.

– Kaksi kriteeriä kannattaa pitää mielessä. Onko hän hyvä tyyppi ja onko hänellä hyvä sydän? Kysy myös itseltäsi, voisinko kuvitella vanhenevani tämän henkilön kanssa.

Ammatillinen etäisyys unohtui

Itseään Lepojärvi kuvailee aloittelevaksi rakastajaksi, joka on ottanut myös riskejä. Nykyisen vaimonsa kanssa hän on ollut naimisissa kohta kolme vuotta. Suhde alkoi vauhdikkaasti ja päätyi varhaisessa vaiheessa iltapäivälehtien lööppeihin: ”Opettaja kosi kesken luennon Helsingin yliopistolla.” Näin kertoi muun muassa Ilta-Sanomat vuonna 2013.

Muutamassa kuukaudessa pari meni naimisiin, muutti ulkomaille ja laittoi ensimmäisen lapsensa alulle.

Lue lisää! Jason Lepojärven salamarakkaus: parissa kuukaudessa kosinta, avioliitto ja lapsi

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, rakkaus kuljettaa Lepojärveä melkein ympäri maailmaa. Hän vastailee kysymyksiin Abilenen kaupungista Teksasista, jossa hän on puhumassa – mistäpä muustakaan kuin rakkaudesta.

– Tämä on ainutlaatuinen luentokiertue. Entiset opiskelijani Oxfordista kutsuivat minut ja koko perheeni tänne.

Kun mieheltä kysyy, lähtisikö hän uudestaan Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan, hän vaikenee ensimmäistä kertaa haastattelun aikana hetkeksi ja vastaa sitten myöntävästi.

– Mutta en osannut etukäteen arvata, kuinka kuluttavaa se on. En pitänyt ammatillista etäisyyttä osallistujiin ja ystävystyin heidän kanssaan. Pidin kyllä siitä, mutta jos lähtisin uudestaan mukaan ohjelmaan, osaisin nyt henkisesti valmistautua tulevaan.

”Vääristynyt rakkauskäsitys johtaa pettymyksiin”

Moni Ensitreffit alttarilla -ohjelman pareista on kertonut valtavasta alkuhuumasta, jonka he ovat kokeneet nähdessään tulevan kumppaninsa ensimmäistä kertaa. Tällä kaudella nähtiin myös pari, jolla oli ristiriitaisia ajatuksia ensitapaamisestaan. Milla, 27, myönsi pettyneensä kumppaniinsa saamansa ensivaikutelman perusteella.

Miksi jotkut huumaantuvat rakkaudesta muita helpommin?

Se on Lepojärven mielestä salaperäinen juttu, eikä sille ole tyhjentävää tieteellistä selitystä. Mutta koskaan ei pitäisi rakastua pelkästään rakastumisen ideaan.

– Rakastumisen tunteeseen rakastunutta ihmistä voi verrata itsemurhapommittajaan, joka tuhoaa itsensä ja lähipiirinsä sekä jättää jälkeensä suuren suruvanan. Sellaisella ihmisellä on vääristynyt rakkauskäsitys, joka johtaa pelkästään pettymyksiin.

Rakkaus on maailman tärkein asia, ja paljon muutakin kuin tunnetta.

”Rakastuminen on kyllä makea, huima tunne. Mutta se on samalla oikukas tunne, kuin kaksiteräinen miekka.”

–  Rakastuminen on kyllä makea, huima tunne. Mutta se on samalla oikukas tunne, kuin kaksiteräinen miekka. Ongelmia tulee silloin, kun olet sitoutunut suhteeseen, mutta menet rakastumaan johonkin toiseen, Lepojärvi sanoo ja jatkaa:

–  Jos rakastut suhteesi ulkopuolella, rakastumisen tunteen lupaus ikuisesta rakkaudesta saa helposti tekemään kauheita asioita. Vahingot, kuten puolison hylkääminen tai lapsien laiminlyönti, jäävät usein pysyviksi, mutta rakastumisen lupaus ikuisesta autuudesta jää suutariksi.

Kokonaisvaltaisesti rakkaus on hyve, ominaisuus, jota voi harjoitella ja joka tukee elämäämme, Lepojärvi kuvailee.

–  Rakkaus on hyveiden kuningatar. Muut hyveet, kuten rohkeus ja viisaus, palvelevat rakkautta. Niillä ei ole arvoa, jos ei ole rakkautta.

–  Luin äskettäin lehtijutun, jossa kirjoitettiin, että suomalaiset valitsevat puolisonsa tunteen, ei järjen perusteella. Minun näkökulmastani tunne on tärkeä, mutta se ei voi olla ainoa lähtökohta rakkaussuhteessa. Jos näin on, pieleen menee. Tunteet tulevat ja menevät, mutta hyveet pysyvät.

”Jos ihminen haluaa kokea vain rakastumisen ja sen alkuhuuman, hän jää todellisesta onnesta paitsi.”

Heille, jotka vielä etsivät jalat alta -tunnetta, Lepojärvellä on uutisia. Hänen mielestään alkuhuuman ja onnistuneen parisuhteen välillä ei ole syy-seuraussuhdetta. Järkisyynä alkanut rakkaus voi kasvaa kukoistukseen yhtä todennäköisesti kuin nopeasti liekkiin leimahtanut suhde voi lopahtaa.

–  Uskallan väittää, että jos ihminen haluaa kokea vain rakastumisen ja sen alkuhuuman, hän jää todellisesta onnesta paitsi.

Oletko sinä mennyt ensitapaamisen jälkeen nopeasti naimisiin?

Kerro lyhyesti tarinasi alla olevassa kommentointikentässä.
Jätä myös nimimerkkisi ja ikäsi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vuodet vierivät, mutta Peter Nyman näyttää aina samalta.

Peter Nymania on siunattu hyvillä geeneillä. Toimittaja-uutisankkuri täyttää tänä vuonna 50 vuotta, mutta hän näyttää ihan samalta kuin kymmenen vuotta sitten.

Television katsojille Nyman on tullut tutuksi 2010-luvulla etenkin MTV3-kanavan ankkurina ja sitä ennen TV1:n Uutisvuoto-ohjelman juontajana.

Nyman juhlii pyöreitä vuosiaan tiistaina 27. syyskuuta. Kokosimme sen kunniaksi kuvia hänestä vuosikymmenten ajalta.

Katso ja vertaa itse: onko uutisankkuri muuttunut lainkaan kymmenessä vuodessa?

Vuonna 2015 Peter Nyman aloitti oman Peter Uutisvirrassa -nettiohjelman juontamisen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Vuonna 2015 Peter Nyman aloitti oman Peter Uutisvirrassa -nettiohjelman juontamisen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen

Vuonna 2014 uutisankkuri Peter Nymanilla oli oma matkailuohjelma, Peter Hispaniassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Ari K. Ojala
Vuonna 2014 uutisankkuri Peter Nymanilla oli oma matkailuohjelma, Peter Hispaniassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Ari K. Ojala

Four-in-hand-solmu vai Windsor-solmu? Vuonna 2013 Ilta-Sanomat uutisoi Peter Nymanin kravattisolmusta, josta hän on saanut paljon palautetta: ”Kumman solmun valitsee, jakaa kiivaasti kansakuntaa näköjään.”  Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Four-in-hand-solmu vai Windsor-solmu? Vuonna 2013 Ilta-Sanomat uutisoi Peter Nymanin kravattisolmusta, josta hän on saanut paljon palautetta: ”Kumman solmun valitsee, jakaa kiivaasti kansakuntaa näköjään.” Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

MTV3 Uutiset juhli 30-vuotista historiaansa vuonna 2011. Peter Nyman oli ollut silloin vuoden ajan kanavan uutisankkurina. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela
MTV3 Uutiset juhli 30-vuotista historiaansa vuonna 2011. Peter Nyman oli ollut silloin vuoden ajan kanavan uutisankkurina. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela

Vuonna 2010 Peter Nyman lomaili tällaisessa lookissa. Samana vuonna hän ilmoitti siirtymisestään MTV3:n uutisankkuriksi. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Vuonna 2010 Peter Nyman lomaili tällaisessa lookissa. Samana vuonna hän ilmoitti siirtymisestään MTV3:n uutisankkuriksi. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

Peter Nyman juonsi Uutisvuodon lisäksi makasiiniohjelmaa Puoli seitsemän vuonna 2009. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela
Peter Nyman juonsi Uutisvuodon lisäksi makasiiniohjelmaa Puoli seitsemän vuonna 2009. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela

Vuonna 2007 julkaistiin Peter Nymanin suomenruotsalaisista kertova kirja Ankkalammikko. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Vuonna 2007 julkaistiin Peter Nymanin suomenruotsalaisista kertova kirja Ankkalammikko. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Bonuskuva!

Tältä Peter Nyman näytti 30-vuotiaana:

Vuonna 1997 Peter Nyman oli vielä tuore televisiokasvo ja juonsi Mediapeli-ajankohtaisohjelmaa MTV3-kanavalla. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Vuonna 1997 Peter Nyman oli vielä tuore televisiokasvo ja juonsi Mediapeli-ajankohtaisohjelmaa MTV3-kanavalla. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen