Viimesyksyinen keskenmeno on vähentänyt Susannan vauvatohinoita ja odottamisen iloa.

Näyttelijä Susanna Indrén, 43, uskaltaa jo varovasti iloita raskaudestaan. Viimesyksyinen keskenmeno jätti jälkeensä surun, jota Susanna ei päässyt jakamaan edes ystäviensä kanssa. – Tuntui, ettei tapahtunut kiinnostanut ketään.

Salatut elämät -televisiosarjasta tutuksi tulleen Susannan ja entisen kilpapyöräilijän Tomi Kannon, 35, koti on täynnä veikeitä yksityiskohtia. Lasisen ruokapöydän alla kellottelee puinen jättilisko ja parvekkeella roikkuu vanerista ja villasta tehty lammasmobile. Lattiaa peittävän keltaisen lehmäntaljan päällä kirmaa Eero Aarnion suunnittelema musta Poni-tuoli, johon liittyy tosin ikäviäkin muistoja. Susanna hankki ponin alun perin tulevalle vauvalleen, joka ei sitten saanutkaan syntyä.

– Olin viime syksynä juuri saanut keskenmenon ja tullut kotiin sairaalasta, kun ovikello soi ja hyväntuulinen lähetti alkoi kammeta tuolia ovesta sisään. Yritin olla kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta kyllä ponin tuojakin nopeasti vaistosi, ettei kaikki ollut kunnossa.

Tyyntä myrskyn jälkeen

Susanna ja Tomi tapasivat ensimmäisen kerran pari vuotta sitten yhteisten ystävien luona. Tomi teki Susannaan lähtemättömän vaikutuksen.

– Kiinnyn helposti ihmisiin, mutta yleensä alku vie aikaa. Tomista tiesin kuitenkin heti, että tässä on se ihminen, jota olen etsinyt. Hän tuntui jotenkin saman tien tutulta ja omalta. Meillä on samansuuntaiset päämäärät ja tulevaisuudensuunnitelmat, samanlainen käsitys työn tekemisestä ja rahasta. Kuulostaa kauhean tylsältä ja raa’an porvarilliselta, mutta helpottaa hirveästi elämää ja hitsaa yhteen, Susanna sanoo.

Odotus vaihtui epätoivoon

Susannaa kuunnellessa ei voi olla vakuuttumatta Tomin suurenmoisuudesta. Mies tekee pitkää päivää omistamassaan pyöräliikkeessä, mutta löytää silti aikaa tuoda puolisolleen aamiaisen sänkyyn tai kiertää inhoamiaan kirpputoreja vain, koska tietää sen ilahduttavan toista. Hän joustaa ja on tukena arjessa eikä saa hepulia negatiivisestakaan palautteesta.

– Rakkauteni vain kasvaa päivä päivältä, Susanna hehkuttaa.

– Tomilla ei ole lapsia, ja olimme molemmat aivan haltioissamme, kun raskaustesti viime syksynä näytti plussaa. Kerroimme asiasta heti kaikille ja aloimme miettiä tulevalle lapselle jo nimeä, sopivaa koulua ja jatko-opiskelupaikkaakin.

Ensimmäiseen ultraäänitutkimukseen Susanna ja Tomi menivät täynnä iloista odotusta. Viimein he saisivat kuulla vauvan sydänäänet ensimmäisen kerran.
Pian monitorista näkyivät hennot raajat, ja pieni nenäkin näytti olevan paikoillaan. Sydäntä vain ei meinannut löytyä millään. Kätilö kysyi, oliko raskausoireissa tapahtunut muutosta. Ei ollut, turvotusta ja aamupahoinvointia oli kuten ennenkin.

Vähitellen toivo alkoi hiipua ja hupeni lopulta kokonaan. Sikiö oli kuollut kohtuun.

Susannaa lohdutettiin toteamalla, että samoin on käynyt monelle muullekin. Keskenmenot ovat kuulemma valtavan yleisiä siinä vaiheessa raskautta.

– Minun oloani tieto ei helpottanut yhtään. Päinvastoin, ahdistuin vain lisää, kun aloin miettiä, miten monen muunkin unelmat ovat murentuneet samalla tavalla.

Ystävät olivat hiljaa

Ensimmäiset päivät lapsen menettämisen jälkeen kuluivat tunnekuohussa. Mielialat vaihtelivat pettymyksestä ja vihasta lohduttomaan suruun.

– En halua väheksyä nuorempien äitien kokemuksia, mutta kyllä keskenmeno tässä iässä tuntuu aika lohduttomalta. Aikaa on niin rajallisesti.

Tomi ja Susanna kävivät tapahtunutta läpi uudelleen ja uudelleen, mutta Susanna olisi kaivannut tuekseen myös ystäviään. Heistä ei kuitenkaan kuulunut mitään.

– Olen huono pyytämään apua, mutta olisin toivonut, että ystävät olisivat ottaneet yhteyttä ja tulleet lohduttamaan. He eivät kai tienneet, miten suhtautua, joten jättivät suhtautumatta kokonaan. Minä otin sen raskaasti – tuntui ettei tapahtunut kiinnostanut ketään.

Lapsi kerrallaan

Viime syksy meni raskauden keskeytymisestä toipuessa, mutta parisuhdetta se ei horjuttanut. Joulukuussa Susanna ja Tomi menivät kihloihin ja alkoivat suunnitella häitä. Kirkko varattiin syyskuulle, mutta kun raskaustesti tammikuussa näytti uudelleen plussaa, Susanna alkoi empiä.

– Häitä joudutaan varmasti siirtämään. Taitaa olla vähän liikaa vaadittu, että olisin parin viikon päästä synnytyksestä alttarilla. Jos siis kaikki menee tällä kertaa hyvin ja vauva syntyy lasketun ajan mukaisesti syyskuun alussa.

Pelko pitää Susannan yhä varovaisena. Aikanaan nyt 18-vuotiasta Alfredia odottaessaan Susanna teki viime hetkiin asti kärrynpyöriä lavalla, nyt ei moinen tulisi kuuloonkaan. Ja viikko Alfredin syntymän jälkeen Susanna istui jo studiossa dubbaamassa piirrettyjä.

– Tällä hetkellä vapaa-aikaa on vähän liiaksikin, mutta silloin olin nuori ja vasta työurani kynnyksellä. Oli pakko näyttää, ettei vauva hidastanut tahtia.

Susanna ja Tomi tietävät tulevan lapsensa sukupuolen, ja pojalle on jo nimikin valmiina: Urho. Samalla nimellä ehdittiin kutsua viime syksynä kesken jäänyttä ihmisenalkuakin.

– Alfred sanoi itseään pienenä Urhoksi, ja siitä se on jäänyt elämään. En halunnut hylätä nimeä edes viimesyksyisen tragedian jälkeen. Toivon, että tämä Urho vie tuon Poni-tuolinkin mukanaan, kun aikanaan muuttaa kotoa. Ensimmäinen Urhoksi ajateltu kun ei sitä päässyt tekemään.

Nanna Karalahti avautuu tunteistaan ensimmäistä kertaa erouutisen jälkeen.

”Me eroamme Jeren kanssa.” Näin Nanna Karalahti kirjoitti viikko sitten blogissaan Idealista.fissä. Samalla hän kertoi, että hän ja Jere Karalahti aikovat kasvattaa Jax-pojan yhdessä.

Nyt Nanna pohtii elämäntilannettaan uudessa postauksessaan, joka on hänen ensimmäisensä eroilmoituksen jälkeen.  

”Jokainen meistä on vastuussa omista teoistaan ja valinnoistaan. Kukaan meistä ei ole pyhimys. Kävelen usein peilin eteen ja kysyn itseltäni miksi olen tässä tilanteessa, olisinko voinut tehdä jotain toisin”, Nanna kirjoittaa.

”Myrskyn jälkeen on poutasää” -otsikolla julkaisemassaan postauksessa Nanna myöntää, että asioita on osattava katsoa läpi vihan ja katkeruuden.

”On kyse sitten itsensä tai toisensa syyttelystä, se on turhaa. On vaan oltava rehellinen ja elettävä totuudessa. Vihan hetkellä se on vaikeaa – myönnän.”

”Miksi olla vihainen itselleen omista valinnoista, koska virheet tekevät meistä ehjän?”

Nannan mukaan vihasta on päästävä nopeasti eroon – on vihan aiheuttajana kuka tahansa.

”Miksi olla vihainen tai katkera toiselle, jos ei osaa hyväksyä toista sellaisena kuin hän on? Miksi olla vihainen itselleen omista valinnoista, koska virheet tekevät meistä ehjän? Miksi katkeroitua, kun aina on luvassa uutta ja hyvää. Itselläni on paljon opeteltavaa näissä asioissa, mutta haluan oppia”, Nanna kertoo.

Kun ystävyys kehittyy rakkaudeksi, se voi myös pelottaa, tietävät Jutta Gustafsberg ja Juha Rouvinen.

Jutta Gustafsberg ja Juha Rouvinen julkistivat suhteensa pääsiäisenä yhteisellä Lapin-reissullaan. Varsinaisena yllätyksenä kahden tv-persoonan romanssi ei tullut: siitä on supistu jo viime syksystä lähtien, kun kaksikko paljasti puuhaavansa yhdessä Ylöjärven Kuruun hyvinvointikeskusta.

 – Oikeastikin olimme pitkään ihan vain hyviä ystäviä. Meillä oli tosi hyvä olla ystävinä, mutta jossain vaiheessa tässä keväällä aloimme kuitenkin keskustella, mitä tämä nyt on ja voisiko meillä olla vielä paremmin, Jutta kertoo.

Pari myöntää, että ystävyyden muuttuminen rakkaudeksi on myös hiukan pelottanut. Ystävyydestä oli ehtinyt tulla kummallekin tärkeä asia.

 –  Totta kai olemme miettineet, mitä ystävyydellemme tapahtuu, jos parisuhde ei toimikaan. Mutta elämässä on vain kaksi isoa asiaa: pelko ja rakkaus. Nyt suurempi voitti, Juha sanoo.

Jutan ja Juhan on kuitenkin vaikea uskoa, että ystävyys katoaisi, vaikka suhde ei toimisikaan.

 – Tämä suhde on alkanut eri tavalla kuin mikään aiempi suhteeni. Kumpikin on saanut alusta asti olla täysin oma itsensä, kun ei ole ollut tarvetta yrittää hurmata tai esittää itsestään vain hyviä puolia, Jutta sanoo.

Jasper Pääkkönen sai melkein alastonkuvansa maineikkaaseen amerikkalaislehteen.

Pääkaupunkimme Helsingin hehkutus se vain jatkuu. Nyt vuorossa on amerikkalainen New York Post, joka julkaisi maanantaina nettisivuillaan Helsinki-juttunsa.

Lehti kehuu muun muassa pääkaupungin kylämäistä tunnelmaa, sen huippuravintoloita sekä suomalaista designia – ja tietenkin maamme saunakulttuuria.

– Suomessa sauna ei ole vain kuuma, pimeä huone, jossa hikoilet myrkyt ulos ja lämmittelet kipeitä luitasi. Ennen kaikkea se on kokoontumispaikka, missä – perinteisesti – tavattiin, vauvat syntyivät ja perheet saivat (ja saavat yhä) kokoontua yhteen, lehti kirjoittaa.

Jutun pääkuva on Löylyn saunasta, ja kukas siellä lauteilla istuukaan – näyttelijä-saunayrittäjä Jasper Pääkkönen

Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian näyttävä Löyly-sauna Helsingin rannalla on saanut paljon huomiota niin Suomessa kuin ulkomaisessakin mediassa, ja myös New York Post mainitsee paikan.

Jasperkin on jo ehtinyt törmätä juttuun, ja vahvistaa Facebookissa tosiaan olevansa kuvassa saunan lauteilla nautiskeleva mies.

– Alastonkuvani New York Postissa! Ei ehkä kokonaan alaston, mutta idea kuulostaa hyvältä suomalaisesta, Pääkkönen kirjoittaa päivityksessään, jota hän on maustanut #nakupelle-hashtagilla.

Muusikko Samuli Putro vähensi juomista vuosikymmenen taitteessa. – Kokonaan en aio lopettaa, sillä alkoholin juominen on usein tosi kivaa.

Muusikko Samuli Putro, 46, viihtyy nykyään niin hyvin yksin, että on vaikea uskoa hänen olevan sama rokkistara, joka kiersi Zen Cafén ja soolouransa huippuvuosina bändin kanssa tauotta ympäri Suomea.

– Alkoi tuntua muuttamisen arvoiselta asialta se, että elämä mittautuu vaan yleisöjen edessä.  Esiintyminen on ihanaa, mutta se ei voi olla se paikka, missä olen kaikista onnellisin, Samuli sanoo.

– Kaikkein tärkeintä on oppia sietämään yksinäisyyttä ja elämään sen kanssa. Se on ehkä vaikein rasti, joka meille ihmisille annetaan, hän uskoo.

Perheetön arki

Omaa tilaa Samuli etsii elämässään muutenkin. Hän ei notku enää baareissa kuten nuorempana ja on muuttanut kaupungin keskustasta kauemmaksi.

– Vähensin juomista vuosikymmenen taitteessa. Kokonaan en aio lopettaa, sillä alkoholin juominen on usein tosi kivaa.  Olisi hölmöä lopettaa kokonaan vain siksi, ettei hallitse sitä.  

Yksin elävää taiteilijaa eivät sido työajat tai perhearki. Kun kotikaupunki Helsinki alkaa tympiä, Samuli vaihtaa vähäksi aikaa maisemaa.

– Pisin sitoumus elämässäni on ollut popmusiikkiin – ensin kuuntelijana ja sitten tekijänä, hän kertoo.

Yksin asuminen ja lapsettomuus eivät ole Samulille tietoisia valintoja. Hän on välillä elänyt pitkäänkin parisuhteessa.

– Kyllä se aluksi on ollut ihan sattumaa, ettei minulla ole perhettä. Se asia ei vaan koskaan tullut kauhean lähelle. Onneksi nykyään yksinelävä ei ole mikään kummajainen ja perheitäkin on monenlaisia. Se on helpottavaa.

Mitkä ovat Samuli Putron lempipaikat ja miksi? Lue lisää Me Naisten digilehdestä 17/2017.

 

Samuli

Putro

Muusikko syntyi 21.8.1970 Helsingissä, mutta kasvoi Raahessa.

Toimi Zen Café -yhtyeen laulajana ja lauluntekijänä 1992–2007.

Soolourallaan julkaissut viisi levyä. Valkoinen hetero ilmestyi helmikuussa.

Asuu yksin Helsingissä.