Jääkiekkoilija Sami Kapanen palasi kotikonnuilleen Kuopioon Amerikan-vuosien jälkeen. Sopeutuminen ei ollut helppoa.

Kallaveden rannalle Kuopion Jynkkään kohoaa valtavan kokoinen hirsitalo. Vai pitäisikö sanoa linna, sillä pytingissä on kolme kerrosta ja melkein kahdeksansataa neliötä.

– Tästä tulee unelmiemme talo, talon isäntä, jääkiekkoilija Sami Kapanen, 37, kertoo harppoessaan talolle nousevia portaita.

Sami luonnosteli talon itse ruutupaperille, ja arkkitehti laati sen pohjalta piirustukset.

– Tämä tulee muistuttamaan vanhaa Philadelphian-taloamme. Nykyinen asuntomme ei ole oikein tuntunutkaan kodilta, Sami kertoo.

Sami palasi perheineen Kuopioon kesällä 2008, kolmentoista Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen. Petra-vaimo toivoi vuoden harkinta-aikaa, mutta kun Sami oli päätöksensä tehnyt, muutto hoidettiin salamavauhdilla, muutamassa viikossa.

Hulppea jenkkitalo vaihtui tavalliseen omakotitaloon kuopiolaisessa lähiössä. Paluu ei sujunut kivuttomasti. Varsinkin perheen lasten Kasperin, 14, Cassandran, 11, Camillan, 9, ja Konstan, 7, sopeutuminen huoletti Samia. Vanhimmat lapset olivat jo ehtineet aloittaa koulunkäynnin Yhdysvalloissa, ja suomen kieli takkusi.

– Vaikka puhuimme kotona suomea, lapset puhuivat usein keskenään englantia.

Pääkaupunkiseudulla olisi ollut kansainvälisiä kouluja, mutta
Kapaset valitsivat Kuopion. Yksi syy oli Kallaveden rantatontti, toinen suku ja ystävät. Kolmas ja tärkein syy oli kuitenkin se, että Sami omisti leijonanosan jääkiekkojoukkue KalPasta.

Sopeutumisvaikeuksia

Sami on syntynyt Vantaalla ja viettänyt lapsuutensa Joensuussa. Kuopioon perhe muutti pojan ollessa 15-vuotias. Sami pitää itseään kuopiolaisena vaikka lähti sieltä maailmalle jo parikymppisenä.

– Ulkomailla asuessani olin vain suomalainen. Suomeen palatessa piti oikein miettiä, missä juureni ovat. Kuopio oli ainoa kaupunki, johon minulla oli jotain siteitä.

Aluksi Sami ajatteli, ettei ympäristönvaihdoksella ei olisi hänelle suurta merkitystä, koska Philadelphiassa arki oli pyörinyt niin tiiviisti pelaamisen ja perheen ympärillä. Omat sopeutumisvaikeudet tulivatkin siksi vähän yllätyksenä.
Sami oli esimerkiksi kuvitellut, että Suomessa hänellä olisi nyt enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille, mutta pelaamisen lisäksi hän alkoi hoitaa seuran asioita paperihommineen. Kun Philadelphiassa Sami oli saanut vain keskittyä kuntoiluun ja pelaamiseen, Suomessa hän paiski täysiä työpäiviä. Lisäksi lasten kuljettaminen harrastuksiin vie aikaa.

– Arki neljän lapsen kanssa on melkoista säätämistä. Oma kuntokin on rapistunut ja löysää alkanut tulla, kun ei ole ollut aikaa käydä salilla.

Sami lopetti pelaamisen kokonaan viime kevään, MM-kisojen jälkeen. Kuopiolaiset haluaisivat Samin kuitenkin palaavan vielä kaukaloon. Harva se päivä joku tulee kysymään, joko hokkarit on teroitettu. Se on tuonut paineita.

– Ihmiset tarkoittavat hyvää, mutta kun jutun kuulee sadannen kerran, se alkaa ärsyttää.

Juoruilun kohteena

Kiekkosankari ei ollut varautunut siihen, että hän olisi Kuopiossa kaikkia kiinnostava henkilö. Kun Samilla ja Petralle tuli avio-ongelmia, juorut alkoivat liikkua ja kännykkäkamerat raksua.

– Kaikilla on omat murheensa. Toivoisin, että kuopiolaiset kunnioittaisivat sitä, Sami sanoo.

Sana vaimo toistuu edelleen tiuhaan Samin puheissa. Pari on kuitenkin sopinut, ettei avioasioita vatvota julkisesti.

Sami sanoo, että perhe muutti Kuopioon jäädäkseen. Lapsetkin ovat alkuvaikeuksien jälkeen sopeutuneet Savoon. Kun isä tulee kotiin, vanhimmainen Kasperi huutaa: ”Mittee äijä?”

Lähellä olevista sukulaisista on myös paljon iloa. Tänäänkin Sami on soittanut isälleen, voisiko tämä hakea yhden lapsista koulusta.

Kapasten unelmien talo valmistuu kesään mennessä. Tilaa siellä ainakin olisi ihan koko perheelle.

Sami Kapanen

  • 14.6.1973 syntynyt entinen jääkiekkoilija ja KalPan toimitusjohtaja.
  • Pelasi 13 vuotta NHL:ssä. Lopetti uransa jääkiekon MM-kisoihin 2010.
  • Asuu Kuopiossa. Neljän lapsen isä.

Junon pika-avioliitto Janna Hurmerinnan kanssa päättyi vain puolen vuoden jälkeen, kun Juno jäi kiinni pettämisestä. – Olisihan asian voinut paremminkin hoitaa, hän sanoo.

Räppäri Jon ”Juno” Korhonen, 29, meni viime vuoden elokuussa naimisiin laulaja Janna Hurmerinnan kanssa, mutta jäi kiinni pettämisestä. Helmikuussa, vain puoli vuotta häiden jälkeen, Janna jätti avioeropaperit käräjäoikeuteen.

– En tietenkään ole ylpeä teoistani, olisihan asian voinut paremminkin hoitaa. Kai se oli sen hetkisen Jonin tapa ratkaista joitain juttuja. En sano olevani sitoutumiskammoinen, mutta elämän mittapuulla olen vielä aika nuori. En silti voi tapahtuneelle enää mitään, se on ollutta ja mennyttä, Juno sanoo.

Avioero ja pettämiskohu nousivat näyttävästi otsikoihin. Muun muassa laulaja Jannika B jakoi somessa avoimen viestin, jossa luki: ”Vitun Juno”.

– Se oli hänen mielipiteensä ja ymmärrän sen. Varmaan moni muukin on kelannut niin. Kyllä minua kiinnostaa, mitä muut minusta ovat mieltä, mutta en voi antaa sen liikaa vaikuttaa. Ne, jotka haluavat tehdä omat päätelmänsä minusta, tekevät ne ilman hyväksyntäänikin.

 


Janna Hurmerinta haki avioeroa Junosta puolen vuoden avioliiton jälkeen. Kuva: Sanoma-arkisto
Janna Hurmerinta haki avioeroa Junosta puolen vuoden avioliiton jälkeen. Kuva: Sanoma-arkisto

 

– Voi olla, että ajattelen tekemisistäni eri tavalla vuoden päästä, kun tästä kaikesta on kulunut enemmän aikaa. Nyt asia on vielä itselleni vähän liian tuore käsiteltäväksi.

Ensimmäinen leffarooli

Työrintamalla Junolle kuuluu uutta, sillä hän näyttelee pääroolissa Antti J. Jokisen ohjaamassa Pahan kukat -elokuvassa. Leffa kertoo syrjäytyneiden nuorten lähiöelämästä väkivallan ja päihteiden keskellä. Junon roolihahmo haaveilee paremmasta huomisesta, mutta sortuu yhä uudestaan huumeisiin.

Pahan kukissa Juno tekee ensimmäisen roolityönsä. Siinä ja Junon yksityiselämässä on nähtävissä tiettyjä yhtäläisyyksiä.

– Mielikuva minusta on, että olen maahanmuuttajan näköinen pilveä polttava tyyppi. Kaipa jengi pitää minua pahana poikana, mutta mielestäni olen aika kiltti. Olen vain ihminen, teen virheitä.

Miltä Junosta tuntui tulla itse nuorena isäksi? Miten hän kommentoi rötöstelyjään? Koko haastattelu Me Naisten numerossa 39/2016.

Heidi Sohlberg käy läpi rankkoja rintasyöpähoitoja, mutta positiivisesta asenteestaan hän ei tingi. Puoliso tukee hengessä mukana. 

Heidi Sohlbergin, 35, huumori ei ole vakavan sairauden takia muuttunut. Tänään hän heittää herjaa rintasyöpähoitojen aiheuttamasta kaljustaan. Siitä, miten aamuisin voi nukkua pidempään, kun aikaa ei mene hiustenlaittoon. Tai miten kukaan ei huomaa vyötärölle ilmestyneitä jenkkakahvoja, kun kaikki kuitenkin tuijottavat kaljua.

– Kyllä minäkin itken ja surkuttelen, mutta minulle ei ole tyypillistä jäädä synkistelemään. Saan hirveästi energiaa positiivisuudesta, avoimuudesta ja huumorista.

Heidi on somessa kertonut aktiivisesti tekemisistään ja fiiliksistään – niin hyvinä kuin huonoina päivinä.  Puuhakkuus ja pilke silmäkulmassa ovat vain hänen tapansa sairastaa.

”Tunsin huonoa omaatuntoa, että voin niin hyvin.”

– Jossain vaiheessa tunsin huonoa omaatuntoa, että voin niin hyvin. Päätin kuitenkin olla sen verran itsekäs, että nautin hyvistä päivistäni ja jaan kokemukseni. Voisinpa antaa jokaiselle syöpäsairaalle samanlaisen voimahalin.

Läheiset mukaan syöpämatkalle

Heidille oli heti selvää kertoa sairaudestaan kaikille. Ensin aviomies Niklas Sohlbergille, sitten isä Juha Willmanille, ystäville ja lopulta julkisesti.

Heidin läheisten kesken sairaudesta on tullut yhteinen ja lähentävä kokemus. Heidi uskoo, että perheen miesväki on käynyt läpi pelkoja mielessään – varsinkin Juha-isä, joka jo menetti vaimonsa samalle sairaudelle.

Aviomiestään Heidi kuvailee perheensä järjen ääneksi.

–Nikke on asennoitunut tilanteeseen fiksusti ja sanoo, etteihän tässä ole muuta vaihtoehtoa kuin parantua.

Sohlbergien perheenjäsenistä ja ystävistä muodostui nopeasti laaja turvaverkko, joka auttaa arjen pyörittämisessä.

–Tuntuu, että ystävien välittäminen vain korostuu vakavissa paikoissa. Rakkautta osoitetaan silloin voimakkaammin.

Lue Heidin koko haastattelu Me Naisten numerosta 39/2016.

Ruotsin kieli selvisi viiden parhaan joukkoon. Äänestä omaa suosikkiasi!

Brittilehti Independent uutisoi tuoreesta kyselystä, joka selvitti, mikä eurooppalainen kieli on puhuttuna kaikkein puoleensavetävin.

Kyselyyn vastasi 1 000 ihmistä, ja sen suoritti deittisivusto Happn.

Voittoon kiiri italia, joka keräsi neljäsosan äänistä. Ranskan kieli tuli täpärästi hopealle vain kaksi prosenttia pienemmällä äänisaalilla. Suomen naapureista ruotsin ja venäjän kieli selvisivät Top 10 -joukkoon.

Näin kielet sijoittuivat kyselyssä:

  1. italia (25 prosenttia)
  2. ranska (23 prosenttia)
  3. irlanti (19 prosenttia)
  4. espanja (16 prosenttia)
  5. ruotsi (5 prosenttia)
  6. venäjä (4 prosenttia)
  7. portugali (2 prosenttia)
  8. saksa (1 prosentti)
  9. hollanti (1 prosentti)
  10. kreikka (1 prosentti)

Äänestä suosikkiasi!

Euroopan voi mieltää monella tavalla. Valitsimme äänestykseen Euroopan unionin 24 virallista kieltä. Mikä kieli on sinun mielestäsi EU:n seksikkäin?

Mikä eurooppalainen kieli on mielestäsi viehättävin?

Varo jaksopaljastusta! Mikael Gabrielilla oli rankka lapsuus. Mutta niin oli hänen äidilläänkin. Räppäri puhuu äitinsä taustoista Vain elämää -jaksossa. 

Räppäri Mikael Gabriel, oikealta nimeltään Mikael Sohlman, ei ikinä ole peitellyt rankkaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Mikael eli kahdestaan äitinsä kanssa, kunnes 14-vuotiaana hänet otettiin huostaan. 

Perjantain Vain elämää -jaksossa Mikael kertoo, että huostaanotto on jäänyt vaivaamaan hänen äitiään, vaikka aikuisena Mikael on yrittänyt selittää tälle, että huostaanotto oli lopulta pelkästään hyvä asia. Jaksossa Mikael puhuukin kauniisti äidistään.

– Mutsi on vahvin ja pelottavin nainen, jonka tiedän. En ole varmasti ollut hänelle helppo lapsi kasvattaa. Aikuisiässä oon alkanut ymmärtää sitä, että siinä on aika buli mimmi, Mikael kertoo jaksossa.

”En tiedä ketään mun lähipiiristä, joka olis elänyt sellaista elämää kuin mun mutsi.”

Mikaelin äiti on lähtöisin Etelä-Virosta pienestä Võrun kaupungista. Äiti tuli Suomeen ennen Viron itsenäistymistä vuonna 1988.

– Kaikki, mitä se on joutunut Neuvostoliitossa kokemaan, kaikkea paskaa, mitä siellä on tapahtunut... Mutsi ei saanut kuunnella radiosta jenkkiläisiä biisejä. Jos sä kuuntelit, jouduit pelkästään siitä Siperiaan. En tiedä ketään mun lähipiiristä, joka olis elänyt sellaista elämää kuin mun mutsi. Ja enhän mä olis täällä, jos Suomi ei olis aikoinaan ottanut äitiä vastaan, Mikael kertoo.

Ankara kasvatus

Mikaelin mukaan äiti kasvatti hänet ankarasti, mutta aikuisena räppäri on ymmärtänyt, mistä kasvatusmetodit johtuvat.

– Mutsi on tosi pieni muija, mutta siinä on isommatkin jätkät nostaneet kädet ilmaan, kun se on suuttunut. Siinä on jotain karhuemoa ja sellaista Neuvostoliiton mahtia.

Me Naisten haastattelussa Mikael kertoi pari viikkoa sitten, että vietti lapsena paljon aikaa äitinsä ompelimossa, Helsingin Ylä-Malmilla. Äidin ompelimossa tehtiin takkeja Tony Halmeelle, verryttelyasuja HIFKin joukkueelle ja liivejä moottoripyöräjengeille.

– Hengailin mutsin työpaikalla paljon ja opin kunnioittaman käsityötä. Äidin firman seinälle lukee, että ainoa, joka täällä huutaa olen minä, ja että täällä ei tingitä, Mikael kertoi haastattelussa.

Mikaelin mukaan yksi asia, mitä hän oppi äidiltään jo lapsena, on se, että verot pitää maksaa.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän äitiä. Se kasvatti mut yksinhuoltajana, teki menestyvän firman ja on yhä hengissä.

Suomenruotsalaisen isänsä kanssa Mikael puhui ensimmäistä kertaa, kun oli 13-vuotias. Tämä menehtyi elokuussa 55-vuotiaana. Lue täältä, mikä jäi harmittamaan Mikaelia.

Mikaelin Vain elämää -päivä Nelosella pe kello 20.00

Me Naiset ja ohjelmaa esittävä Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.