Samin korvaa koristaa Kuusamon kirves, koska Meeri on sieltä kotoisin. ”Mun koira Elvi, 13, on toiseksi pisin naissuhteeni. Se on ihmekoira: senkään ei pitäisi olla enää hengissä.”

Sami Yaffa on yli viisikymppisenä umpirakastunut. – Ennen Meeriä en ole kokenut mitään tallaista, rocklegenda sanoo.

Hän halusi nälkäisenä varastaa Abban Benny Anderssonin minkkiturkin ja ruokaostokset.

Hän löysi siivoamastaan autosta rahakassin – ja piti kaiken.

Hän soitti Razzlen kuolemasta tyttö­ystävälleen ja sai kuulla tulevansa isäksi.

Hanoi Rocks -basisti Sami Yaffan elämään on mahtunut hurjia ylä- ja ala­mäkiä, mutta 52-vuotias mies vitsailee rennosti kerratessaan omaa matkaansa, josta on nyt tehty elämäkerta Tie taipuu.

Syynä hyväntuulisuuteen on paitsi asenne, jonka mukaan kovimpienkin kipujen kautta kasvaa, myös asia, joka saa jokaisen kasvoille kestohymyn: tuore rakkaus.

Kun Sami tapasi palkitun valokuvaajan Meeri Koutaniemen, 28, maaliskuussa, hän pakkasi kamansa Mallorcalta lähes siltä istumalta ja muutti Meerin kanssa saman katon alle.

”Meidän piti jutella tunti. Juttelimme viisi. Se oli siinä.”

Meerin nimi livahtelee suusta luontevasti, eikä basisti ole omien sanojensa mukaan ”kokenut koskaan mitään tällaista”. Korvassakin killuu Kuusamon kirves, koska sieltä Meeri on kotoisin.

– Voi herrantuuteli, kun tapasin Meerin… rocktähti sulaa.

– Hitto, se tuli ihan puskista! Laitoin hänelle Facebook-viestin töiden vuoksi, ja meidän piti jutella tunti. Juttelimme viisi. Se oli siinä. Arvostan sitä naista äärettömän paljon niin työn puolesta kuin ihmisenäkin. Meeri tuo mulle onnea.

Meerissä koskettaa muun muassa se, että hän ymmärtää Samin työtä ja elämäntapaa. Se ei ole yhdeksästä viiteen eikä viitenä päivänä viikossa – kummallakaan.

– Teemme molemmat töitä ulkomailla, toipuminen kestää, eikä yhteistä aikaa ole paljon. Katsomme kalentereista, milloin tapaamme. Kun olemme yhdessä, arki on aamupalan tekoa ja koiran ulkoilutusta.

– Me molemmat myös pidämme matkustelusta, vieraista kulttuureista ja ruoanlaitosta. Hän on käynyt useammassa maassa kuin mä ja nähnyt vielä karumpia juttuja, vaikka on niin nuori.

Mutta mitä elämässä piti tapahtua, että Sami löysi Meerin 36:n maailmaa kierretyn vuoden jälkeen?

Koulunpenkiltä lavalle

Jo uran alku on absurdi: Sami oli 16-vuotias koulupoika, joka oli joutunut tuplaamaan ysiluokan, kun Tumppi Varonen Pelle Miljoonasta soitti ja kysyi bändiin.

– Oli uskomatonta, että pääsin Suomen suurimpaan bändiin, kun olin vähän soitellut jossain Matinkylässä.

Samassa yhtyeessä hän tapasi Andy McCoyn. Pian hän tutustui myös Brigitte Bardot’lta näyttäneeseen mieheen Michael Monroeen ja 17-vuotiaana huomasi hylänneensä Pelle Miljoona Oy:n ja olevansa Andyn ja Miken houkuttelemana Tukholmassa. Heidän uusi bändinsä olisi vielä kovempi, maailman paras!

Arki oli kuitenkin karua. Kun Suomessa Sami oli soittanut täysille saleille, Tukholmassa hän oli epätoivottu: koditon, rahaton, nälkäinen ja suomalainen.

Sami nukkui kaduilla, metroasemilla ja rappukäytävissä ja teki pikkurötöksiä saadakseen rahat edes juustosämpylään.

– Se oli sellaista lompakon vohkimista sammuneilta.

Kerran hän norkoili Michaelin ja mukaan lähteneen Nasty Suiciden kanssa ostarilla, kun he näkivät Abban Bennyn minkkiturkkeineen ruokaostoksilla.

– Siellä se veteli tukka kammattuna kyljyksiä kärryihinsä. Emme olleet syöneet varmaan kahteen päivään ja päätimme lyödä sitä halolla päähän ja viedä sen turkin ja ruuat!

He etsivät jo kättä pidempää, mutta parkkipaikalla odotti pettymys. Kaupan vartija saatteli Abba-tähden autolleen.

Samin äiti, jonka kanssa poika oli vielä hetkeä aiemmin elänyt kahden, ei ihan tiennyt totuutta Samin elämänlaadusta, mutta kannusti tavoittelemaan unelmia. Vaikka Tukholman-vuodet olivat täynnä kerjuuta ja kurjuuttakin, ne olivat myös kovaa treenausta ja työtä rokkilegendaksi.

– Jos nyt mietin, päästäisinkö 16-vuotiaan Samin keikoille ja 17-vuotiaana maailmalle, päästäisin. Tässähän mä vielä oon.

Tähteys toi päihteet

Hanoi Rocksin ja Samin tie rappukäytävistä tähteyteen vei viisi vuotta.

Kun muut kävivät armeijaa, kuluttivat opiskelupaikan penkkiä ja muuttivat hyvällä tuurilla Espoosta Helsinkiin, Sami lähti Lontooseen, sieltä rumpali Razzlella täydennetyllä kokoonpanolla Hanoi-rundeille ympäri maailmaa ja päätyi Los Angelesiin kovimpien rocktähtien keskelle – ja heroiinikoukkuun.

Päihteet olivat olleet piirien itsestäänselvyys jo Tukholman- ja Lontoon-vuosista saakka. Ensin kannabista, josta Sami sai huumetuomionkin alaikäisenä, sitten amfetamiinia ja lopulta heroiinia.

”Takaraivossa soi varoituskello: älä jää pahasti koukkuun.”

”Heroiini oli vain juttu toisten joukossa, ja jengi veti sitä casually. -- Heroiini tuo maailman parhaan fyysisen olon. Täysin orkkumatskua. Ja aivoissa kulkee oma filmi, meditatiivinen filmi, jota voi itse ohjata. -- Millään ei ollut mitään väliä, enkä ollut mitään vailla.”

Samaan aikaan piti onnistua yksi tunti päivässä eli loistaa keikalla. Joskus se onnistui, joskus erilaiset päihteet lamauttivat lavallakin. Se hävetti.

– Ei se kuitenkaan mitään tillin tallin -elämää koko ajan ollut, Sami sanoo nyt.

– Maailmankuva oli silloin sellainen. En ole ikinä ollut sitä mieltä, että mitään ei saisi kokeilla, mutta koko ajan takaraivossa soi varoituskello: älä jää pahasti koukkuun. Kyllä sitä hepoharrastusta silti kesti varmaan joku vuosi.

Silloinen tyttöystävä Anna sai Samin kerran seuraamaan selvin päin, miltä narkkari näyttää. Kavereiden sekoilu avasi silmät. Hän ryhdistäytyi.

– Nykyään juoksen karkuun kaikkia, jotka ovat pöllyissä. En jaksa heitä, enkä edes ymmärrä, miten vedin itsekin niin riskaabelisti, mutta sellainen on ihmisluonne. Kokeilin, mutta osasin olla järkevä.

– Ostin just simmarit ja alan käydä uimahallissa. Sitä se rocktähteys tämän ikäisenä on, Sami nauraa.

Kuolemasta syntymään

Herätys! 21-vuotias Sami nuokkui Mötley Crüen laulajan Vince Neilin kämpillä Los Angelesissa, kun häntä ravisteltiin hereille. Razzle ja humalassa ratissa ollut Vince olivat ajaneet kolarin. Razzle oli kuollut.

Kun Sami soitti Annalle Ruotsiin kertoakseen suru-uutisen, Anna kertoi olevansa raskaana. Koko elämä muuttui silmänräpäyksessä. Hanoi Rocks oli tehnyt viisi studioalbumia, luonut oman musiikkityylin Losiin – ja nyt kaikki oli ohi. Kolari lopetti tarinan, sillä Sami halusi surra ja keskittyä vauvanodotukseen eikä tehdä musiikkia tai bisnestä.

– Koko meidän hullu bändihän kulminoitui siihen, että yksi meistä kuoli ja mun universumi räjähti.

Kaikki surivat tavallaan, ja bändin sisällä alkoi olla kitkaakin. Siitä Sami ei halua puhua oikein vieläkään, mutta kuvaa kirjassa tilannetta näin:

”Olin surun murtama, tapahtuneesta sekaisin, ja yhtäkkiä osa porukasta oli jo suunnittelemassa tulevaisuutta. Tietysti bändistä tulee kuuluisampi, kun jäsen kuolee, mutta mun mielestä oli todella mautonta ruveta kelaamaan kokoonpanomuutoksia, kun Razzle vielä makasi sairaalan muoveissa. -- (Bändi) ei kiinnostanut tämän jälkeen enää ollenkaan. Tiesin ainoastaan, että lapsi on tulossa, musta tulee isä, elämää on muutettava.”

He muuttivat Annan kanssa Ruotsiin. Entisellä rocktähdellä ei vain ollut rahaa, koulutusta eikä töitä. Pudotus oli raju.

– Onhan siinä melkoinen kontrasti, että kolme kuukautta myöhemmin, kun olin soittanut televisiossa 30 miljoonalle, pesin vessoja saadakseni toimeentulon. Enhän mä siitä nauttinut. Se oli kylmä suihku, mutta se antoi nöyryyttä.

Sami pääsi autokorjaamolle ja löysi kerran eräästä autosta rahalaukun. Kaapin kokoinen korsto tuli kyselemään sitä vasta kuukausia myöhemmin. Sami valehteli pokkana, ettei tiedä laukusta mitään. Hän piti 60 000 kruunua itse.

– Se oli karmaa. Olin menettänyt juuri kaikki bändituloni, joten maailmankaikkeus antoi minulle takaisin.

Toisaalta Sami ei koskaan nähnyt Ruotsiin paluuta alamäkenäkään.

– Surin edelleen ystäväni kuolemaa enkä niinkään bändiä, ja sitten se oli lapsen takia elämäni parasta aikaa.

– Sain kokea jotain ihan mieletöntä: syntymän, ensiaskeleet, ensimmäiset sanat.

Razzle oli niin tärkeä, että hänen kunniakseen Sami nimesi poikansakin, Nicholaksen. Se oli Razzlen oikea nimi.

Elämän naiset

Annan ja pojan kanssa meni hyvin kaksi vuotta. Sitten tuli ero ja muutto Yhdysvaltoihin, kun soittokipinä alkoi taas löytyä.

Kipinöitä lenteli myös muuten. Yhdysvaltain-vuosinaan Sami avioitui kahdesti. Toinen liitto oli hyvä, ensimmäinen ei. Oli siinä rakkauttakin, mutta nainen merkitsi Samille lähinnä työlupaa.

Vaimon mielenterveys ei ollut vakain.

”Tulin iltapäivällä treeneistä. Asunnon ovi avautui suoraan keittiöön. Valkoisella keittiönlattialla makasi lakananvalkoinen vaimoni, molemmat valtimot auki, keskellä kaksimetristä verilätäkköä. Kuollut.

Ei ollutkaan, verta pulppusi vieläkin.”

– Hän selvisi, mutta se oli ihan hirveää, tietenkin. Yritin auttaa häntä, mutta jossain vaiheessa oli pakko uskoa, etten voi.

– Nykyään hänellä menee hyvin. Hän lähetti minulle meilin nelisen kuukautta sitten ja pyysi anteeksi kaikkea.

Suhde toiseen vaimoon, Karmeniin, kesti 14 vuotta. Naimisissa he olivat neljä viimeistä.

– Heti kun mentiin naimisiin, alamäki alkoi, Sami nauraa.

Karmen on hänen hyvä ystävänsä edelleen, ja he tekevät yhdessä musiikkia Mad Juana -bändissä.

Naisia on ollut muitakin, mutta kaikkia yhdistää se, että suhteet ovat kestäneet vuosia. Annankin kanssa hän mahtuu hyvin aikuisen poikansa keittiöön.

Sami sanoo, että naiset ovat opettaneet hänelle elämässä kaiken.

– Myös siskoni, äitini ja mummoni ovat minulle läheisiä. Mummoni sisko Guri oli esikuvani: hän veti röökiä non­stoppina, puoli pulloa viskiä päivässä ja eli 97-vuotiaaksi tavoistaan huolimatta. Hänestä näki, että hän tykkäsi olla täällä. Rakasti kaikkea, nauroi kuin hullu eikä huolinut liikaa. Opin, että noin mäkin haluan elää! Mä olen tosi iloinen ihminen sisältäni.

Ei syytä katua

Menneisyyden kipeistä kohdista huolimatta Sami ei kadu tekojaan. Toki kaksi isoa asiaa olisi saanut mennä toisin: Razz­len ei olisi tarvinnut kuolla, ja Sami olisi voinut olla parempi isä.

”Poikani oli 17-vuotias, kun löysimme toisemme uudelleen.”

Nicholaksen kovimpina teinivuosina isän ja pojan yhteys katkesi. Vaikka Sami yritti tavata poikaansa, Nicholas ei tullut edes puhelimeen.

– Se oli tosi rankkaa. Hän oli 17-vuotias, kun löysimme toisemme uudelleen. Hän tuli käymään Nykiin luokseni, ja kun minä odotin näkeväni kentällä jonkun pikkupojan, siellä olikin vastassa mun kokoinen skinhead, joka heitti, että hej farsan. Olin ihan, että apua.

Yli kolmikymppinen Nicholas työskentelee nykyään personal trainerina.

– Vaikka en aina ollut ihan paras isä, olen yrittänyt pitää yhteyttä. Yrittäminen on tärkeintä, että tuntee toisen haluavan pitää kiinni. Omien vanhempien ratkaisuja on helppo arvostella, mutta niitä ei ymmärrä, ennen kuin on itse saanut lapsen. Oma perheeni hajosi, kun oli 11-vuotias. Nyt ajattelen, että sellaista sattuu.

Ja toisaalta: jos elämässä ei olisi ollut kaikkia kuoppia, Sami ei olisi juuri nyt tässä, näin onnellisena.

– Mulle on edelleen elämässä tärkeämpää matka kuin määränpää. Vaikka haaveet saavat nousemaan sängystä, pitää nauttia jo niiden tavoittelusta ja tekemisestä. Kun saan jotain valmiiksi, se ei kiinnosta mua enää, vaan muistan, kenen kanssa sen tein ja olinko silloin onnellinen.

Meeristä hän on niin varma, että pari suunnittelee jo yhteisiä töitä. Samia se ei pelota, sillä työnjako sujuu luontevasti.

– Jos molemmat uskovat samaan ja löytyy punainen lanka, työtä voi tehdä yhdessä. Tein niin jo Karmenin kanssa vuosia, ja hyvin sujui. Emme ole Meerin kanssa riidelleet muutenkaan, joten miksi tässäkään? 

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Sami Yaffa

  • Sami Takamäki syntyi Espoossa 4.9.1963.
  • Basisti, Hanoi Rocksin perustajajäsen. Soittaa nyt Michael Monroen bändissä.
  • Tunnetaan myös Venla-palkitusta Sound Tracker -ohjelmasta.
  • Asuu Helsingin Kalliossa valokuvaaja Meeri Koutaniemen kanssa.
  • Aikuinen poika Ruotsissa.
  • Tommi Liimatan toimittama elämäkerta Tie taipuu (Like) ilmestyi juuri.

Näyttelijä menehtyi syöpään 89-vuotiaana.

Bond-legenda Roger Moore on kuollut, kertoo BBC. Moore oli kuollessaan 89-vuotias. BBC:n mukaan Mooren läheiset vahvistivat suru-uutisen lähettämällä medialle tiedotteen. Sen mukaan näyttelijä menehtyi syöpään.

 

Lontoossa syntynyt Moore näytteli seitsemässä James Bond -elokuvassa vuosina 1973–1985: Elä ja anna toisten kuolla (1973), 007 ja kultainen ase (1974), 007 ja rakastettuni (1977), Kuuraketti (1979), Erittäin salainen (1981), Octopussy – mustekala (1983) ja 007 ja kuoleman katse (1985).

The Guardian -lehden mukaan Moore kuoli Sveitsissä. Hän oli neljästi naimisissa. Kolmannesta liitosta näyttelijä Luisa Mattiolin kanssa Moorella on kaksi poikaa ja yksi tytär.

Kysely

Oliko Roger Moore mielestäsi kaikkien aikojen paras James Bond?

Suosikkijuontaja Sami Kuronen keskittyy nyt eron jälkeen työhönsä ja tyttäreensä.

Suosikkijuontaja Sami Kurosen ja toimittaja-maskeeraaja Mirkka Torikan reilut kolme vuotta kestänyt suhde päättyi hiljattain. Sami päivitti eron jälkeen someen kauniin tekstin, jossa kuvasi parin eroavan ystävinä. Pari ei koskaan muuttanut varsinaisesti saman katon alle. He vannoivat etäsuhteen nimeen, sillä Sami on asunut ja työskennellyt pääkaupunkiseudulla ja Mirkka puolestaan Jyväskylässä.

– Kaikki on hyvin ja ystävyytemme jatkuu. Näemme viikonloppuna lasten kanssa, levy-yhtiö Warnerin Spring Break -juhlissa iltaa viettänyt Sami totesi ystävällisesti.

”Ei ole hoppua, enkä ole liittynyt Tinderiin.”

Sinkkuna elävä Sami ei uutta suhdetta haikaile eikä halua asiaa enempää kommentoida.

– Ei ole hoppua, enkä ole liittynyt Tinderiin. Keskityn työntekoon, hän totesi yksikantaan.

Samin elämä on nyt työntäyteistä. Radio Suomipopin pestin lisäksi hän kuvaa Erilaiset äidit -sarjaa ja tekee erilaisia juontokeikkoja. Jäljelle jäävän ajan hän pyhittää kahdeksanvuotiaalle Oona-tyttärelleen, jonka huoltajuuden hän jakaa ex-vaimonsa kanssa.

– Kesästä tulee superkiireinen, eikä levätä juuri ehdi, mutta kiva, että on hommia. Suunnittelen lomaa ja ulkomaanreissua syksylle, hän tuumi.

Vain vähän mestaruuspokaalia isompi prinssi Oscar kiinnitti kaikkien huomion keltaisessa Ruotsin joukkueen pelipaidassaan.

Jos satuit sunnuntaina missaamaan, Ruotsi tosiaan voitti jääkiekon MM-kisat. Hyvä Ruotsi!

Mestarijoukkue sai eilen maanantaina lämpimät onnittelut myös Ruotsin kuninkaallisilta. Kruununprinsessa Victorian, prinssi Danielin sekä prinssi Carl Philipin lisäksi joukkuetta tapaamassa olivat myös Victorian ja Danielin lapset Estelle ja Oscar.

5-vuotiaalta Estelleltä edustaminen käy jo rutiinilla, joten pikkuprinssi Oscar sai tällä kertaa olla huomion keskipisteenä keltaisessa Tre Kronor -pelipaidassaan.

Kun joukkue ja kuninkaalliset asettuivat yhteiskuvaan, Oscar seisoi MM-pokaalin eli ”pojan” kohdalla – ja hän näyttää vain hitusen pystiä isommalta.

Pelaajia Oscar tervehti isänsä sylistä.

Hienosti edustettu, Oscar!

Laulaja Laura Voutilainen ei hätkähdä kohusta, joka nousi Nikke Ankaran seksistisinä pidetyistä kommenteista Vain elämää -ohjelmassa. – Ehkä on hyvä näyttää ohjelmassa kaikenlaisia sanomisia, niiden kautta piirtyy todenmukaisempi ja aidompi kuva.

Laulaja Laura Voutilainen, 42, palasi hiljattain lomalta Montenegrosta. Reissun ohjelmaan kuului autoretkiä sekä patikointipäiviä vuoristossa.

– Maisemat olivat uskomattomia, sellaisia, että välillä piti vain seisahtua ja pillittää. Vuorien suuruus sai omat arkiset murheet tuntumaan pieniltä ja mitättömiltä, Laura kertoo ensimmäisestä matkastaan Montenegrossa.

Laura näkyy parhaillaan televisiossa Vain elämää -sarjassa. Uusi albumi on saatu valmiiksi ja se julkaistaan kesäkuun alussa. Niitä seuraa kiireinen keikkakesä, johon Laura nyt valmistautuu lataamalla akkujaan.

– Koetan pitää vähän lomaa ennen keikkoja. Toukokuu on tarkoitus pyhittää chillaamiselle ja rentoutumiselle.

Mistään totaalisapatista ei ole kyse: Laura vietti keskiviikkona syntymäpäivänsä töissä esiintymässä Silja Europalla ja viikonloppuna hän keikkaili Helsingissä ja Mikkelissä.

Vain nukkuessa rauhassa kameroilta

Laura ei innostu kohuista, joita on viritelty Vain elämää -ohjelman tapahtumista. Viimeisimpänä otsikoihin nousi räppäri Nikke Ankaran seksistissävyiset kommentit ohjelman kuvauksissa.

– Ohjelman teko oli omalaatuinen ja poikkeuksellinen kokemus. Kymmenen kuvauspäivää olivat niin intensiivisiä, että jälkeenpäin on ollut vaikea muistaa, mitä kaikkea niiden aikana puhuttiin ja käsiteltiin.

Kamerat seurasivat artisteja aamuseitsemän herätyksestä iltayhteentoista.

– Vain nukkuessamme emme olleet kuvattavina, Laura muistelee.

– Porukassa tuli heitettyä kaikenlaista läppää. Itsekin möläytin höhlän rekkamiesvitsin, sellaisen, joita keikkabusseissa kerrotaan väsyneinä. Kun sitten näin jutun ohjelmassa, kelasin, että pitikö minun nyt tuokin kertoa.

Lauran kertoma vitsi oli kakkaosastoa.

– Ohjaaja oli ilmeisesti pitänyt sitä arvokkaana hetkenä. Jutut eivät aina olleet ylevällä tasolla, Laura kikattaa nyt möläytykselleen ja tuumii, ettei kaikkea tarvitse ottaa niin vakavasti.

– Ehkä on hyvä näyttää ohjelmassa kaikenlaisia sanomisia, niiden kautta väestä piirtyy todenmukaisempi ja aidompi kuva. Mutta ihan joka jutusta loukkaantuminen on ylireagointia.

Antautumista

Vain elämää -artistit nousevat lavalle yhteisessä konsertissaan Hartwall-areenalla 19.8. Laura kertoo muusikkojen pysyneen yhteyksissä kuvausten päätyttyäkin.

– Olemme toisillemme vähän kuin vertaistukiryhmä. Kuvauksissa syntyi erityinen yhteys. Keikkamuusikot painavat työtään useimmin itsekseen, ja harvoin kollegaan ehtii tutustua näin syvällisesti.

Ohjelmassa kuullut kappaleet värittävät Lauran omiakin keikkoja pitkin kesää. Tänä yönä taivaaseen -biisiä sekä Särkynyttä enkeliä pyydetään jo joka esityksessä. Myös tulevan albumin uusia lauluja kuullaan kesän mittaan. Osa niistä on jo tuttuja hittejä, Miks ei otettiin nimeksi koko albumillekin.

Uusista teksteistä nousee monenlaisia teemoja ja erilaisia näkökulmia.

– Niissä kuuluu pehmeämpi ja vastaanottavaisempi minä. Mukana on ajatuksia ja lauseita, joita en olisi aiemmin sanonut. ’Tarvitse mua niin kauan kuin tahdot’, Laura tapailee.

– Sellainen antautuminen on minulle uutta. Minun ei tarvitse enää olla määräämässä kaikesta.

Juhlitaan vasta kultaa

Miks ei, Lauran 13. albumi, julkaistaan 2. kesäkuuta. Vielä sen valmistumista ei ole juhlittu, vaikka levyä tehtiin pitkään ja hartaasti.

– Levyn tekeminen on mielenkiintoista mutta hirvittävän tuskaista. Nyt tunnen vain helpotusta siitä, että se tuskantäyteinen vaihe on ohi. Onni levystä tulee vasta, kun sitä pääsee esittämään yleisölle ja jos siitä syntyy hyvää palautetta, Laura sanoo.

– Ja juhlan aika on vasta, jos levy myy vaikkapa kultaa.

  • Muusikko vietti 42-vuotispäiväänsä keskiviikkona 17.5.
  • Julkaisee uransa 13. studioalbumin Miks ei 2.6.
  • Vain elämää torstaisin ja perjantaisin Nelosella. Vain elämää konsertti 19.8.
  • Kahden pojan äiti.