”Olin herkkä lappsi, ja intuitioni kehittyi vahvaksi. Siitä on ollut apua näyttelijän työssä. Olen ollut haaveilija pienestä pitäen.” Kuva: Milka Alanen
”Olin herkkä lappsi, ja intuitioni kehittyi vahvaksi. Siitä on ollut apua näyttelijän työssä. Olen ollut haaveilija pienestä pitäen.” Kuva: Milka Alanen

Yksinhuoltajaäidin tytär, näyttelijä Oona Kare joutui jo lapsena ottamaan vastuun itsestään ja pikkusiskostaan. – Nyt haluan keskittyä itseeni ja toteuttaa unelmiani.

Kymmenisen vuotta sitten näyttelijä Oona Kare, 27, sai soiton tuntemattomasta numerosta. Puhelu tuli sairaalasta. Äiti oli saanut iskun päähänsä ja kalloonsa murtuman. Hän oli hengenvaarassa.

Tyrmistynyt tytär kieltäytyi uskomasta, että äiti voisi menehtyä.

– Olin vasta 16-vuotias, ja äiti oli ainut läheinen aikuinen elämässäni. Jokin itsesuojelumekanismi sai minut ajattelemaan, että eihän äiti voi kuolla.

Oona oli huolissaan myös 5-vuotiaan pikkusiskonsa puolesta. Joutuisiko tämä elämään ilman äitiä? Tulisiko hänestä nyt pikkusiskonsa huoltaja?

Oona oli ollut aina ikäisekseen itsenäinen. Kiltistä lapsesta oli yksinhuoltajaperheessä kasvanut tunnollinen nuori, joka yritti olla aiheuttamatta äidilleen lisähuolta. Pikkusiskon päivärutiinit olivat Oonalle onneksi tuttuja: hän tiesi, mikä oli pienen lempiunilelu ja miten hänet saisi rauhoittumaan.

– Ehkä sille oli tarkoitus, että olin ottanut siskon hoitamisesta vastuuta jo aikaisemmin. Silti olin nyt ensimmäistä kertaa vastuussa hänestä täysin yksin.

ERILAINEN PERHE

Oonan äiti, nykyisin valokuvaajana toimiva Johanna Kare, oli yksi Suomen ensimmäisiä kohujulkkiksia 80-luvun lopulla. Oonan synnyttyä äiti viihtyi julkisuudessa vähemmän, mutta Oona muistaa kyllä nähneensä lapsena lehtijuttuja äidistä ja tiedostaneensa sen, että äiti oli tunnettu.

Äiti ja isä erosivat, kun Oona oli leikki-ikäinen. Äidin­äidistä tuli Oonalle läheinen, ja hän vietti paljon aikaa mumminsa kanssa.

– Ajattelin jo hyvin pienenä, että äidin ei ole hyvä elää pelkästään lapsensa kautta, vaan hän tarvitsee myös oman elämän. Olin mummillani paljon, ja olin musertua suruun, kun hän kuoli ollessani seitsemän. Mummi oli oikeastaan ainoa turvaverkkomme.

Oonan äiti teki keikkaluonteisia töitä, ja raha oli välillä tiukassa. Äiti karsi omista menoistaan, että tytär pystyi harrastamaan tanssia, jossakin vaiheessa seitsemänkin kertaa viikossa. Autoa ei ollut, mutta moneen paikkaan pääsi rullaluistimilla tai pyörällä. Niukkuudesta huolimatta Oona tunsi, että elämä oli hyvää.

– Köyhinä aikoina söimme pelkkää makaronia ja ketsuppia, mutta koin että rakkautta ja läheisyyttä oli paljon.

– Yksinhuoltajaperheessä kasvaa väkisinkin ottamaan vastuuta. Se ei ole minusta huono asia, mutta kasvoin myös ylikiltiksi. Yritin olla aiheuttamatta äidille lisästressiä. Tulin aina ajoissa kotiin kavereilta, tein kiltisti läksyt ja osallistuin kotitöihin. En sanonut vastaan mistään.

ISOSISKO

Kun Oona oli yhdentoista, perheeseen syntyi pikkusisko. Hän rakastui pikkukääröön ensisilmäyksellä ja ajatteli, että hänen velvollisuutensa oli auttaa äitiä siskon hoitamisessa.

”En osannut lapsena edes kaivata isää.” Kuva: Milka Alanen
”En osannut lapsena edes kaivata isää.” Kuva: Milka Alanen

–  Minusta tuli jo varhain äidin oikea käsi. Siskoni itki öisin paljon ja heräsin hyssyttelemään häntä. Koin, että minun oli pakko auttaa.

Oonasta kasvoi pikkusiskolle äidin lisäksi toinen läheinen aikuinen. Lukioikäisenä, hieman ennen äidin tapaturmaa, Oona luopui tanssiharrastuksestaan, jotta siskon tuleviin harrastuksiin jäisi rahaa.

– Kasvoin säästäväiseksi ja toiset huomioon ottavaksi. Pidin esimerkiksi teininä äidin vanhoja vaatteita. Poikaystäväni nauroivat, kun kuljin aina liian isoissa kengissä. Käytin numeron 40 kenkiä, vaikka oikea jalankokoni oli 38.

Siskon kanssa kaksin

Äidin onnettomuuden jälkeen Oona jäi pikkusiskon kanssa kaksin. Muutama päivä onnettomuuden jälkeen Oona kuuli lääkäriltä, että hengenvaara oli ohi, mutta kallonmurtuman vuoksi edessä olisi pitkiä kuntoutusjaksoja.

Oona kävi Kallion ilmaisutaidon lukiota. Ennen lukioon menoa hän vei siskon päiväkotiin, ja läksyt tehtyään haki siskon kotiin. Hän kertoi siskolle, että äiti oli kipeä, mutta paranisi vielä. Hän yritti harhauttaa tytön ajatuksia muualle, iltaisin he leikkivät yhdessä, näkivät joskus myös Oonan kavereita.

– Ajattelin, että minun on pakko tsempata, että saan pidettyä perheen kasassa. Koulu kuitenkin kärsi. Keskiarvoni oli yläasteelta lähtiessäni 9,5, lukiossa numerot laskivat.

Iltaisin kun sisko oli nukahtanut, Oonaan iski joskus pelko: mitä jos äiti olisikin kuollut? Miten heille olisi käynyt?

Äiti toipuu hitaasti

Kuukauden kuluttua tapaturmasta äiti kotiutui. Oonan mielestä hän ei ollut entisellään. Oli surullista katsoa, kun ennen niin liikkuvainen äiti ei pystynyt enää edes pyöräilemään.

– Toisaalta olin suunnattoman kiitollinen, että äiti selvisi. Mutta onnettomuus jätti pitkäksi aikaa pelon, enkä uskaltanut muuttaa kotoa, koska mietin, miten äiti ja sisko pärjäisivät ilman minua.

– Viimeistään äidin loukkaantumisen myötä siskosta ja minusta tuli kuin paita ja peppu. En tiedä, olisimmeko näin läheisiä muuten.

Nyt pikkusisko on 16-vuotias. Oona kehuu siskoaan jämptiksi ja fiksuksi tyypiksi.

–  Olen kiitollinen, että olen saanut nähdä läheltä siskoni kasvamisen nuoreksi naiseksi. Tunnen äitimäistä ylpeyttäkin, että vau, en onnistunut pilaamaan häntä. Pidän siskoa osittain omana lapsenani.

Äiti kuntoutui, mutta ei täysin entiselleen. Toipumisen kuluessa kolmikon välit hioutuivat tiiviiksi.

– Kaikkien ei tarvitse olla pullantuoksuisia äitejä ollakseen hyviä vanhempia. En ole äidilleni katkera, vaikka vaikeaakin on ollut. Loukkaantuminen on asia, jolle hän ei voinut mitään.

OMAN ELÄMÄN VUORO

Äidin toivuttua Oona muutti 18-vuotiaana omaan asuntoon, ja alkoi juhlia ensimmäistä kertaa elämässään. Tarve itsenäistyä oli vahva.

–  Tietysti ajatukset olivat usein kotona ja soittelin alkuun paljon. Kannan pikkusiskostani huolta varmasti kuolemaani saakka.

Nuorena otettu vastuu on vaikuttanut Oonaan siten, että hän haluaa nyt elää enemmän itselleen ja keskittyä uraansa. Vuosien ja kokemuksen myötä itseluottamus on lisääntynyt.

Reilu neljä vuotta sitten Oonasta tuli koko kansalle tuttu Salatut elämät -sarjan Marianna Kurkena, jonka traaginen hukuttautuminen kuohutti katsojia keväällä. Moni mielenterveysongelmista kärsivä tai tällaisen läheinen on kiitellyt Oonaa roolista.

– Mariannaa näytellessä tunsin, kuinka rintaa puristi painolasti. Rooli oli kuitenkin näyttelijäntyön kannalta opettavainen. On tärkeä muistaa, että masennuksesta kärsiviä on myös oikeassa elämässä. Tärkeintä olisi, ettei ketään jätetä yksin.

Salkkari-roolin jälkeen Oona on halunnut kokeilla siipiään maailmalla. Hän sai vastikään tietää, että hänet on hyväksytty kansainväliseen teatterikouluun Kööpenhaminaan. Opinnot alkavat syksyllä.

–  Kun sain tiedon, hyppäsin onnesta kattoon. Olo on kiitollinen, mutta myös epätodellinen.

Monet kavereista suunnittelevat kolmenkympin lähestyessä perheen perustamista, mutta Oonalle se ei ole ajankohtainen haave.

– Rakastan lapsia, mutta koen, että olen kasvattanut jo yhden. Nyt haluan keskittyä hetken itseeni. En ole kokenut vielä edes kunnolla murrosikää. Ehkä se on vielä edessä.

Oona Kare

  • Näyttelijä on syntynyt 18.03.1990.
  • Ylioppilas Kallion ilmaisutaidon lukiosta, opiskellut näyttelemistä Laajasalon opistossa.
  • Näytteli neljä vuotta Salatut elämät -tv-sarjassa ja on ollut vuodesta 2015 näyttelijänä Helsingin Kellariteatterissa.
  • Aloittaa syksyllä opinnot Copenhagen International of Performing Arts Schoolissa.
Antti Tuisku ja Erin nähdään yhdessä myös Idols-ohjelman tuomareina. Kuva: Sanoma-arkisto

Aamukuuteen-kumppani Erin on nyt selvittänyt hämmentävän ilmaisun merkitystä.

”Hei beibi, täs on menny liikaa päivii.
Et ei oo päästy lonimaan, mitä me soditaan.”

Ensimmäisellä kerralla Antti Tuiskun Aamukuuteen-sinkun sanat eivät avaudu. Tai ainakaan yksi niistä. Se ei avaudu vielä toisella eikä kolmannellakaan kuuntelukerralla.

Mitä ihmettä ”lonimaan” tarkoittaa?

”Beibi, kun sä katsot mua ja pyydät mua punkkaas lonimaan.”

”Korvamatomateriaalia.” ”Niin loistava.” Antti Tuiskun fanit ovat hehkuttaneet uutta biisiä paljon eri somekanavilla. Mutta tietävätkö hekään, mitä oikeastaan tarkoittaa lonimaan-ilmaisu, joka toistuu kappaleessa?

Biisin feat-osuuden esittää Erin, joka kertoi maanantaina ”lonia”-ilmaisun merkityksen:

– Lonia-sanaa käytetään ku halutaan ns. muffailla, eli lonia, eli vähän kiehnätä ja pussailla, Erin kirjoitti sosiaalisen median tilillään.

Erinin Instagram-päivitykseen on ehtinyt jo tulla kommentteja, mitä muuta lonia-verbi tarkoittaa eri puolella Suomea.

”Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä.”

– Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä. Esim. shoppailemassa lonitaan kaikki hyllyt tai rekit, kuvailee Instagram-käyttäjä Kreettalu.

– Mulle tulee mieleen se, kun joku lonii konvehtirasiasta parhaat, sanoo Izmo58.

”Sitä ihteensä”

Antti Tuisku julkaisi uuden sinkkunsa viime viikolla. Se on mukana uudella albumilla Anatude, joka julkaistaan 15. syyskuuta.

Sunnuntaina Antti Tuisku iloitsi Aamukuuteen-kappaleen Spotify-menestyksestä ja julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa oli selittävä hashtag #lonimaanonlappiajatarkoittaasitäihteensä.

 

Mitä sanoo sanakirja?

Urbaanissa sanakirjassa lonia tarkoittaa ”valita, lajitella, etsiä jotain asiaa jonkin joukosta”.

Esimerkit:

1. älä loni kaikkia lihapaloja siitä kastikkeesta
2. trafi kielsi rekisterikilpien lonimisen, pitää ottaa järjestyksessä eikä välistä

Kunniaväkivalta saa Suomessakin monia muotoja. Yksi niistä on se, että nuorille pojille sallitaan paljon enemmän vapauksia kuin samanikäisille tytöille, kertoo Helsingin Sanomien haastattelema kurdinainen.

Kolmekymppinen kurdinainen kertoo Helsingin Sanomissa lapsuuden rajusta silpomiskokemuksestaan ja siitä, miten lähipiiri pyrkii rajoittamaan varttuvan tytön ihmisoikeuksia perheen kunnian nimissä.

”Mun oli pakko lähteä pois kotoa.”

– Ensin sinut leikataan, sitten kielletään uiminen, sen jälkeen et saa tavata poikia. Kun olin 17-vuotias, mun oli pakko lähteä pois kotoa. Mun oli pakko tehdä raju askel mun vanhemmille ja perheelle, nimettömäksi jäävä nainen kertoo.

THL määrittelee kunniaväkivallan viittaavan psyykkiseen painostukseen tai suoraan väkivaltaan. Se liittyy ajattelutapaan, jossa kunnia on koko perheen ja suvun yhteinen asia. Koska yksilöiden teot vaikuttavat koko yhteisön kunniaan, käyttäytymisen tulee olla siveellistä ja tietyn seksuaalimoraalin mukaista.

Tytöillä ja pojilla eri säännöt

Kurdinainen kokee, että hänen elämäänsä ja oikeuksiaan rajoitettiin voimakkaasti erityisesti nuoruudessa. Nainen ympärileikattiin nelivuotiaana pakolaisleirillä, ja hän oli vähällä kuolla operaatioon. Taustalla oli perheen pyrkimys saada tytär hyviin naimisiin.  

”Pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin.”

– Kun olin joku 7–8-vuotias, niin muistan, että oli aika, jolloin joka ilta, kun menin nukkumaan, rukoilin vaan, että tulen pojaksi. Halusin ne poikien oikeudet. Koska jo silloin näin, että pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin, kurdinainen kertoo HS:n haastattelussa.

– Mitä vanhemmaksi tulin niin sitä enemmän minulta alettiin kieltämään kaikenlaisia asioita. Multa riistettiin ihmisoikeuksia, mitä enemmän tytöstä naiseksi kasvoin.

Vaara joutua uhriksi

Ympärileikkausten ja kunniaväkivallan uhka on todellinen myös Suomessa.

– Ympärileikkausperinne elää Suomessakin, sanoi Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome Me Naisten haastattelussa. 

Suomessa ei ole tullut esiin yhtään tapausta, että maahanmuuttajataustaisia tyttöjä olisi ympärileikattu täällä. Monilla tytöillä on kuitenkin vaara joutua silpomisen uhriksi matkalla vanhempiensa kotimaassa.

– Epäilyt voivat herätä esimerkiksi, jos tyttö on lähdössä yhdessä vanhempiensa tai toisen vanhemman kanssa kotimaahansa. Vaikka niin, että vain perheen tyttö on lähdössä, muut sisarukset eivät.

Solomie kertoi saavansa konsultointipuheluita terveydenhoitajilta tällaisista aiheista etenkin keväisin lomien kynnyksellä. Tyttöjen iät vaihtelevat taaperoista teini-ikäisiin.

– Kun tyttö on jo lähdössä matkalle ja herää epäilys, että hän joutuu silvotuksi, ollaan jo myöhässä, Solomie kertoi.

MillaR

Kolmekymppinen kurdinainen puhuu HS:ssä tyttöjen ja poikien erilaisesta kohtelusta: ”Ensin leikataan, sitten kielletään uiminen”

Naisten ympärileikkaus on törkeä rikos ja yhteiskunnnan pitäisi ottaa aktiivisempi ote tällaisen silpomisen estämisessä. Sama koskee myös poikien ilman lääketieteellistä perustetta olevia ympärileikkauksia, jota ei tietysti voi verrata naisten leikkaukseen, mutta on ihan yhtä perusteetonta. Suomi ei ole sivistysvaltio ennenkuin tällaiseen lapseen kohdistuvaan väkivaltaan puututaan todenteolla.
Lue kommentti

Maria Veitola kertoo Instagramissa uuvuttavasta työviikostaan, joka vaati lopulta veronsa ja ajoi lepäämään.

Maria Veitola, 44, kertoo Instagramissaan haastavasta työviikostaan esimiehenä. Veitolan mukaan voimat hupenivat oman kunnianhimon ja muiden ihmisten takia. Veitola työskentelee tällä hetkellä muun muassa Radio Helsingin sisältöjohtajana.

– Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että ”en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin”. Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni – tavallaan – selvittää sotkut ja tilanteet, Veitola kirjoittaa.

 

Esimiestyössä -tai siis mit vit- esiNAIStyössä parasta ja pahinta: ihmiset. Oon ite tehnyt himmeen duunin siinä että tunnistan omat rajani esim. jaksamisen suhteen ja huolehdin niistä. Tää asia on muuten suoraan yhteydessä luotettavuuteen. Mutta: Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että "en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin". Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni -tavallaan- selvittää sotkut ja tilanteet. No, viime viikko olikin sitten ihan hirveä edellämainituista syistä. Sata palloa ilmassa ja yritin jongleerata parhaani mukaan ja tehdä viisaita päätöksiä. Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että "älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan". Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. Sit tähän liittyy vielä oma kunnianhimo: en tyydy keskinkertaisuuteen. Pääsisin itse helpommalla jos tyytyisin. Mutta kun en halua. Haluan tehdä työni mahd hyvin. Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä. Onneks oli mökkiviikonlippu buukattu veljen perheen kanssa. Tarinan opetus: menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua. Ja Radio Helsingin sisältöjohtajana ilmoitan, että meidän syysohjelmisto starttaa viikon päästä maanantaina. Mukana mm. uusi, ihana aamushow. #bosslady #radiohelsinki 📻❤️

Henkilön Maria Veitola (@mariaveitola) jakama julkaisu

Instagram-päivityksen mukaan Veitola sai viime viikon lopulla jopa fyysisiä oireita.

”Kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa.”

– Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että ”älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan”.  Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. 

– Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä, Veitola kirjoittaa.

Instagram-kuvassa Veitola todella näyttää makaavan keskellä metsää. Hän myös neuvoo muita työstään ahdistuneita tekemään samoin.

– Menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua.

Veitola on aikaisemmin kertonut, että viime vuosi oli hänelle yksi rankimmista. Hänen isänsä kuoli, ja kodista paljastui paha sisäilmaongelma. Nämä asiat vaikuttivat myös hänen parisuhteeseensa.

Sosiaalisen median mukaan Ohtosesta tuli avioitumisen jälkeen Ohtonheimo.

Luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen avioitui Laura-vaimonsa kanssa viime lauantaina. Pariskunta vaihtoi ilmeisesti samalla sukunimensä Ohtonheimoksi. Molemmat löytyvät nyt nimittäin Facebookista sillä nimellä. Toimittaja kertoi avioliitostaan myös Instagramissa.

– Kannan sydäntäsi. Kannan sitä sydämessäni. Eilen sanoimme "tahdon" kauniin perheemme ja ystäviemme edessä. Kiitos teille kaikille, rakastamme teitä paljon, Ohtonheimo hempeilee sunnuntaina Facebookissa julkaisemansa kuvan yhteydessä.

Kimmo Ohtoheimo on suomalainen luontokuvaaja ja -toimittaja. Hän tuli tunnetuksi uituaan Saimaalla 140 kilometrin matkan saimaannorpan hyväksi. Tempauksestaan Ohtonen palkittiin Kultaisella Venlalla vuoden TV-tekona 2013.

 

They said Yes! 😍#ohtonheimot

Henkilön Riikka Kantinkoski (@weekdaycarnival) jakama julkaisu