”En ole aiemmin ollut pitkien suhteiden mies. Alussa uskoin aina romanttiseen rakkauteen, mutten enää kahden vuoden seurustelun jälkeen. Oli yllätys löytää ihminen, joka tuntui niin erityiseltä, että rakkautta oli varjeltava”, kirjailija Riku Korhonen kertoo. Kuva: Lilli Haapala

Kirjailija Riku Korhonen vihaa puhelinriitoja ja näkee toisessa kaupungissaasuvan vaimonsa Anna-Leena Härkösen lumoavassa valossa.

Kaikki tietävät, mitä on työmatkapendelöinti. Mutta jos kirjailija Riku Korhonen, 40, saisi vaikuttaa suomalaisten asumistottumuksiin, yhä useampi alkaisi hänen tapaansa pendelöidä rakkauden perässä.

Riku on pitänyt yhtä kirjailijavaimonsa Anna-Leena Härkösen kanssa pian seitsemän vuotta, mutta koko suhteen ajan he ovat asuneet erillään, kahden tunnin junamatkan päässä toisistaan. Junamatkat pari jakaa fifty–fifty: muutaman kerran kuukaudessa Riku istahtaa Helsingin-junaan, pistää kuulokkeet korviinsa tai käyttää matkan lukemiseen. Joka toinen viikonloppu Anna-Leena puolestaan ottaa suunnan Rikun luo Turkuun.
Arkipäivät Riku ja Anna-Leena viettävät yleensä tahoillaan. Järjestely on toiminut loistavasti.

– Kaukosuhteessa eläessä ei tarvitse koko ajan neuvotella ja tehdä kompromisseja, vaan saa välillä olla hirveän itsekäs. Siinä ei myöskään tarvitse näyttää omia tylsiä ja kiusallisia puoliaan jatkuvasti toiselle. Ja toisaalta heti, kun taas tapaa toisen, on helppo ottaa hänet huomioon ja päästä yhdessä arjen yläpuolelle. Kai se on jonkinlaista suojautumista junnaavalta arjelta, Riku kertoo.

Riku on kerran elämässään kokeillut avoliittoa ja todennut, ettei se tuo hänestä parhaita piirteitä esiin.

– Olen vaikea ihminen, ja minulla on voimakas yksityisyyden tarve. Haluan tehdä töitä mihin kellonaikaan tahansa enkä kestä, jos joku alkaa säädellä arkeani.

Ja kun toisen naamaa ei tarvitse koko ajan katsella, häntä ehtii myös kaivata.

– Ikävän tunne on ihana tunne. Se, että tajuaa, että nyt tarvitsisin toisen seuraa. Pohjimmiltaan se kaunistaa toista ihmistä ja saa hänet näyttäytymään sadunomaisessa valossa.

Ilman omaa rauhaa olisi tuskin syntynyt Rikun tämän syksyistä romaaniakaan. Juuri ilmestyneessä kirjassaan Nuku lähelläni Riku kuvaa rakkaussuhteen alkua, sitä vaihetta, jossa mies ja nainen ovat juuri kohdanneet. Viidennen teoksen kirjoittaminen oli yllättävän raskasta ehkä juuri aiheensa takia.

– Rakkaudesta on mahdoton kirjoittaa virittäytymättä tunnetasolla. Jouduin välillä tosissani miettimään, miten paljon omia tunne-elämyksiäni voin käyttää materiaalina ja vielä katsoa sen jälkeen kunnioittavasti peiliin, Riku sanoo.

Kirjansa vastaanotossa Riku on törmännyt yllättävän vanhanaikaisiin asenteisiin.

– Jos mies kirjoittaa rakkausasioista, hän näyttäytyy joidenkin kriitikoiden silmissä todella epäilyttävänä tyyppinä, Riku nauraa.

– Mutta mitä muuta vaikkapa Rikos ja rangaistus on kuin täynnä hysteerisiä tunteita? Kirjallisuus, joka pyrkii mahdollisimman kuivasti, sarkastisesti ja älyllisesti lähestymään asioita, on mielestäni aina ollut vajavaista. Olen itse ailahtelevainen ja emotionaalinen ihminen, ja lukukokemus jää vajaaksi, jos tunteet puuttuvat tarinasta kokonaan.

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta rakkaus?

Se on taistelua kuolemaa, kaaosta ja kylmyyttä vastaan. Samaa ihminen
tekee työskennellessään. Marilyn Monroe on sanonut, että elämässä on vain kaksi todella tärkeää asiaa, ja ne ovat työ ja rakkaus. Molempiin ihminen laittaa oman intohimonsa ja kykynsä tehdä hyvää.

Millainen oli ensirakkautesi?

Lyhyt ja lapsellinen. Olin neljännellä luokalla, ja Mari vuotta ylemmällä. Aloitimme kirjesuhteen, joka päättyi, kun Mari sai cockerspanielin pennun ja menetti kiinnostuksensa minuun. Näin, miten hän repi kirjeeni koulun käytävällä. Poltin sen jälkeen itse kaikki häneltä saamani kirjeet. Tunsin valtavaa tuskaa, vaikkei kyse ehkä vielä ollut todellisesta rakkaudesta.

Kuka on elämäsi suurin rakkaus?

Romanttisessa mielessä ehdottomasti vaimoni. Mutta rakkauksia on niin
monenlaisia, että niitä on vaikea laittaa järjestykseen. Myös perheeni, vanhempani, siskoni, siskoni lapset ja jotkut ystävät ovat minulle hyvin rakkaita, koska tunnen heidät pitkältä ajalta ja lähes läpikotaisin.

Voiko rakkautta hoitaa?

Tunteita ei voi hallita, mutta paras tapa hoitaa suhdetta on tehdä kumppaninsa kanssa mahdollisimman paljon kiinnostavia, intensiivisiä ja palkitsevia asioita. Silloin hän pysyy kiinnostavimpana mahdollisena seurana tässä maailmassa.

Miten käyttäydyt rakastuneena?

Yhtä tyhmästi kuin muutkin ihmiset. Jos minua seuraisi turvakameran kautta, näyttäytyisin mielipuolena. Kävelen ympyrää, olen poissaoleva, en pysty keskittymään, tuijotan kaukaisuuteen ja ajatuksistani tulee pakkomielteisiä. Lisäksi piinaan ystäviäni puhumalla jatkuvasti rakkauteni kohteesta. Eihän kenestäkään siinä tilassa tule professoria tai tiedemiestä. Mutta rakastuessa muutun myös valtavan energiseksi ja tunnen itseni yleisesti todella hyvinvoivaksi.

Millaisiin naisiin rakastut?

Älykkäisiin ja hiukan hulluihin. Jostain syystä voimakastahtoiset, ailahtelevat ja hankalatkin ihmiset viehättävät minua. Sen sijaan liian järkevät ihmiset ovat minulle ongelma, koska koen oloni heidän seurassaan riittämättömäksi. En osaisi nähdä itseäni sellaisen naisen rinnalla, jonka suurimmat intohimot ovat kutominen ja koti-illat. En pelkää riitoja, paljon pelottavampaa mielestäni on lukkiintunut ja kommunikoimaton tila.

Milloin tajusit, että tämä suhde on rakkautta?

Kun yhtäkkiä olin toisesta ihmisestä riippuvainen. Tajusin ihan selkeästi olevani koukussa ja loukussa, mutta se ei tuntunut yhtään pahalta. Vaikka tajuan järjellä, että rakkauteni kohde on ihan tavallinen, illalla uupunut ja ruokakaupassa käyvä ihmisolento, näen hänet lumoavassa valossa. Tällä kertaa rakastumisessa ei ollut mitään ahdistavaa eikä pelottavaa. Olin heti yhteydessä tulevaan vaimooni ja kerroin asian. Onneksi tunne
oli molemminpuolinen.

Mistä tunnistaa rakkauden loppumisen?

Ikävä kyllä siitä, että alkaa miettiä maailman muita naisia. On kamalaa oivaltaa olevansa tilanteessa, jossa toinen ei enää riitä. Siihen liittyy lohduton menetyksen ja latistumisen ja magian katoamisen tunne. En ole mikään suuri asiantuntija tässä, sillä kaikki aikaisemmat suhteeni
ovat olleet melko lyhyitä. Voi olla, että jotkut ihmiset hyväksyvät hiljaa tunteiden väljähtymisen ja elävät loppuelämänsä ystävyyden varassa.

Mitä olet oppinut rakkauksistasi?

Tämä on kauhea klisee, mutta olen oppinut, ettei riitaa pidä jättää hautumaan. Kannattaa tehdä sovinto jo saman illan aikana, muuten hukkaa hirveän määrän energiaa. Parisuhteen perustaito on jaksaa
selvittää ja jauhaa ja kuunnella toista ja koettaa itsekin puhua, vaikka se olisi välillä kamalaa jankutusta ja molempia nöyryyttävää. Vuosien varrella oma tyhmyyteni on tullut itsestäänselvyydeksi, ja
osaankin nykyään pyytää anteeksi.

Voiko ystävyys muuttua rakkaudeksi?

Joillekin se on varmasti luontainen ja turvallinen tie. Heillä rakkaus kypsyy hitaasti ystävyyden ja luottamuksen kautta, mutta minä en ole koskaan kokenut sellaista. Rakastumiset ovat aina olleet minulle humahduksia.

Voiko rakkautta olla ilman seksiä?

Vanhalla iällä meistä tuskin kukaan on suurenmoinen fyysinen rakastaja.
Ehkä voi olla helpottavaakin päästä kiihkosta zeniläisempään tilaan. Iäkkäänä rakkaus voi koostua keskusteluista ja päiväkävelyistä ja turvallisesta yhdessäolosta. Eeva Kilpi on hienosti kirjoittanut erilaisista
rakkauden muodoista; vanhojen, vammaisten ja rujojen rakkaudesta, joka
ei vastaa romanttista ideaalia, mutta jossa voi olla sellaisia syviä, intensiivisiä puolia, joita seksi ei tavoita koskaan.

Miten näytät rakkauttasi arjessa?

Etäsuhteessa huomionosoituksia vaihdetaan puhelimessa ja sähköpostitse,
joskus neljäkin kertaa päivässä. Mielestäni rakkauden osoittamista on se, ettei toisen tarvitse epäillä sitä, etteikö hän olisi elämäni tärkein ihminen. Sen tunteen ylläpitäminen on oleellista. Mutta tietenkin puhelin on vain kalpea korvike fyysiselle läheisyydelle. Ja puhelinriidat ovat ihan paskaa, niissä ei ole koskaan kunnollista sovituksen sävyä. Mutta kun olemme kahden kesken, rakkaudesta tuskin on epäilyksiä kummallakaan. Rakkauden näyttäminen ei minusta ole edes mitenkään vaikeaa. Paljon vaikeampaa on näyttää itsestään niitä puolia, jotka ovat hankalia ja vittumaisia.

Mikä on pahin pettymyksesi rakkaudessa?

Minulle ei ole koskaan tehty törkeitä ohareita. Olen pikemminkin ollut pettynyt itseeni ja kykyyni olla parisuhteessa tai rakastaa toista. Nuorempana tunteeni ailahtelivat nopeasti suuresta intohimosta välinpitämättömyyteen. En osannut asettua toisen ihmisen asemaan ja ihmettelin, miten pääni voikin olla niin hatara vekotin ja sydämeni niin epäluotettava ja petollinen? On mielettömän vaikea perustella toiselle ihmiselle, miksei enää rakasta häntä. Eihän siihen ole järjellisiä
syitä. Nuorempana minulla oli labiilin pennun tunteet, jotka sanelivat käytöstäni. Olen vasta viime aikoina alkanut pitää itseäni aikuisena parisuhdeasioissa.

Millaista elämä olisi ilman rakkautta?

Joskus edellisen ihmissuhdesotkun jälkeen olen vannonut, etten enää koskaan rakastu. Olen katsonut naisia jonkinlaisena kiinnostavien arvoitusten joukkona, mutten ole halunnut sotkeutua sydänjuuriani myöten. Päätös on pisimmillään kestänyt pari vuotta, ja sitten on
taas menty järki syrjällään. Varmasti jotkut pystyvät elämään tyytyväistä elämää harrastusten, ystävien ja työn kautta, mutta itse en koe sellaista elämää täydeksi. Tarvitsen kumppania peiliksi sekä rakkautta ylittämään arjen latteuden.

Onko sydämesi joskus särkynyt?

Suhteen päättyminen on aina surullista. Mutta varsinkin nuorena sydänsuruista myös nautti jollakin kieroutuneella tavalla. Muistan, miten kerran erottuani silloisesta tyttöystävästäni ajoin taksilla öisen Helsingin läpi ja näin koko maiseman kuin elokuvan kulissin, koska sisälläni
velloivat niin suuret tunteet. Aika ja ystävät ja toivo seuraavan ihmisen löytymisestä auttavat särkyneeseen sydämeen. Mutta on hullua edes ajatella, että kaikki surut pitäisi voida parantaa. Tietty määrä kärsimystä kuuluu elämään.

Mistä luopuisit rakkauden tähden?

Aika monesta asiasta, mutta en työstäni enkä ystävistäni tai lapsuudenperheestäni. Kaikki muu on neuvoteltavissa. Suojelen paljon omaa vapaa-aikaani, samoin kuin Anna-Leena omaansa, koska kirjoittaminen vaatii yksinäisyyttä.

Mitä olet oppinut vanhemmiltasi rakkaudesta?

Rakkaus voi kestää, ja vaikeuksista voi selvitä kunniallisesti harmoniseen
yhdessäoloon. Viime kesänä isäni rakensi äidilleni puutarhaan penkin ja pöydän, jotta tämä voisi istua katsomassa rakastamaansa pihaa. Kuulemma he usein avaavat pullollisen viiniä, istuvat penkillä, katsovat kasveja ja rupattelevat. En pystyisi keksimään kauniimpaa kuvaa pitkään yhdessä olleesta pariskunnasta.

Voiko rakkaus muuttaa ihmistä?

Voiko rakkaus olla muuttamatta ihmistä? Joka kerta rakastuessani olen tuntenut persoonani sulautuvan toisen persoonaan. Länsimainen, yksilöllinen ihmiskuva kyseenalaistuu silloin hetkessä. Tunnen kantavani itselleni aikoinaan tärkeitä ihmisiä aina mukanani. Ja tiedän, että ne
ihmiset ja hetket ovat niitä, joita kuolinvuoteellani tulen muistelemaan.

Katso kaikki Me Naisten Tunnustuksia rakkaudesta -piirrokset.

Riku Korhosen Tunnustuksia rakkaudesta -haastattelu on julkaistu Me Naisissa vuonna 2012.

Riku Korhonen

  • Syntyi 3.2.1972 Turussa, jossa asuu edelleen. Avioitui 2009 kirjailija Anna-Leena Härkösen kanssa.
  • Kirjailijan viides teos Nuku lähelläni on juuri ilmestynyt. Sai Helsingin Sanomien palkinnon esikoisteoksestaan Kahden ja yhden yön tarinoita (2003). Lisäksi julkaissut kirjat Savumerkkejä lähtöä harkitseville (2005), Lääkäriromaani (2008) ja Hyvästi tytöt (2009).

Vuodet vierivät, mutta Peter Nyman näyttää aina samalta.

Peter Nymania on siunattu hyvillä geeneillä. Toimittaja-uutisankkuri täyttää tänä vuonna 50 vuotta, mutta hän näyttää ihan samalta kuin kymmenen vuotta sitten.

Television katsojille Nyman on tullut tutuksi 2010-luvulla etenkin MTV3-kanavan ankkurina ja sitä ennen TV1:n Uutisvuoto-ohjelman juontajana.

Nyman juhlii pyöreitä vuosiaan tiistaina 27. syyskuuta. Kokosimme sen kunniaksi kuvia hänestä vuosikymmenten ajalta.

Katso ja vertaa itse: onko uutisankkuri muuttunut lainkaan kymmenessä vuodessa?

Vuonna 2015 Peter Nyman aloitti oman Peter Uutisvirrassa -nettiohjelman juontamisen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Vuonna 2015 Peter Nyman aloitti oman Peter Uutisvirrassa -nettiohjelman juontamisen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen

Vuonna 2014 uutisankkuri Peter Nymanilla oli oma matkailuohjelma, Peter Hispaniassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Ari K. Ojala
Vuonna 2014 uutisankkuri Peter Nymanilla oli oma matkailuohjelma, Peter Hispaniassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Ari K. Ojala

Four-in-hand-solmu vai Windsor-solmu? Vuonna 2013 Ilta-Sanomat uutisoi Peter Nymanin kravattisolmusta, josta hän on saanut paljon palautetta: ”Kumman solmun valitsee, jakaa kiivaasti kansakuntaa näköjään.”  Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Four-in-hand-solmu vai Windsor-solmu? Vuonna 2013 Ilta-Sanomat uutisoi Peter Nymanin kravattisolmusta, josta hän on saanut paljon palautetta: ”Kumman solmun valitsee, jakaa kiivaasti kansakuntaa näköjään.” Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

MTV3 Uutiset juhli 30-vuotista historiaansa vuonna 2011. Peter Nyman oli ollut silloin vuoden ajan kanavan uutisankkurina. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela
MTV3 Uutiset juhli 30-vuotista historiaansa vuonna 2011. Peter Nyman oli ollut silloin vuoden ajan kanavan uutisankkurina. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela

Vuonna 2010 Peter Nyman lomaili tällaisessa lookissa. Samana vuonna hän ilmoitti siirtymisestään MTV3:n uutisankkuriksi. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Vuonna 2010 Peter Nyman lomaili tällaisessa lookissa. Samana vuonna hän ilmoitti siirtymisestään MTV3:n uutisankkuriksi. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

Peter Nyman juonsi Uutisvuodon lisäksi makasiiniohjelmaa Puoli seitsemän vuonna 2009. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela
Peter Nyman juonsi Uutisvuodon lisäksi makasiiniohjelmaa Puoli seitsemän vuonna 2009. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela

Vuonna 2007 julkaistiin Peter Nymanin suomenruotsalaisista kertova kirja Ankkalammikko. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Vuonna 2007 julkaistiin Peter Nymanin suomenruotsalaisista kertova kirja Ankkalammikko. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Bonuskuva!

Tältä Peter Nyman näytti 30-vuotiaana:

Vuonna 1997 Peter Nyman oli vielä tuore televisiokasvo ja juonsi Mediapeli-ajankohtaisohjelmaa MTV3-kanavalla. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Vuonna 1997 Peter Nyman oli vielä tuore televisiokasvo ja juonsi Mediapeli-ajankohtaisohjelmaa MTV3-kanavalla. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Petran jakamassa kuvassa yhdeksän vuotta sitten lopettanut yhtye viettää illanistujaisia.

1990-luvun lopussa pinnalle singonneen Tiktakin jäsenet eivät ole poseeranneet aikoihin yhteiskuvissa.

Nykyään soolouraa tekevä Petra Gargano, 31, julkaisi Facebookissa kuvan porukan illanvietosta. Mukana on koko Tiktak eli Mimmi, NeaEmppu ja Tuuli, joka on ottanut kuvan.

”Näin ihanassa seurassa sain viettää perjantaina iltaa, ihanat tytöt! Tuuli on kans messis kameran takana”, Petra kirjoittaa kuvan yhteydessä.

Comebackia ei kuitenkaan fanien harmiksi ole luvassa.

”Oi ja voi, sen verran haastavaa on löytää yhteistä aikaa, et koko porukka on saman pöydän ääressä... Comeback on yks iso logistinen mahdottomuus”, Petra vastaa kysymykseen bändin paluusta.

Yhtye perustettiin vuonna 1998 ja lopetti vuonna 2007. Tiktakin läpimurtohitti oli Lopeta. Yhtyeen ensimmäinen albumi Frendit ilmestyi vuonna 1999, jolloin Tiktakista tuli Suomen nuorin platinaa myynyt yhtye. Tuolloin bändin jäsenet olivat yläasteella.

Tiktak vuonna 2005. Kuva: Jere Hietala / Universal Music
Tiktak vuonna 2005. Kuva: Jere Hietala / Universal Music

Kansanedustaja Jani Toivola tuli kaapista nuorena asuessaan Yhdysvalloissa. Seksikokemukset newyorkilaisessa metsikössä eivät olleet kauniita.  

Kansanedustaja Jani Toivola kertoo tällä viikolla ilmestyvässä Musta tulee isona valkoinen -kirjassaan (Siltala) pitkästä tiestään, jonka hän on kulkenut hyväksyäkseen itsensä. 

Jo kirjan alkusanoissa käy ilmi, että Jani salasi pitkään seksuaalisen suuntautumisensa itseltäänkin:

– On vaikea määritellä, kuka loppujen lopuksi teki päätöksen salaamisesta, minä vai yhteisö, joka unohti kertoa, että minun tarinani on yhtä totta kuin muidenkin.

Janin tarina tuli näkyväksi, kun hän oli parikymppinen ja juuri muuttanut New Yorkiin. Uudessa kotikaupungissaan hän meni elokuviin katsomaan romanttista komediaa, jossa molemmat pääosanesittäjät olivat miehiä.

”Miten helpottavalta tuntui nähdä oma todellinen rakkautensa päivänvalossa.”

– Miten helpottavalta tuntui nähdä omat haavekuvansa, oma todellinen rakkautensa päivänvalossa, Jani kuvailee kirjassa.

Ihastumisia jo nuorena

Kirjassa Jani Toivola kertoo ihastuneensa poikiin jo ala-asteella, mutta pitäneensä sitä vääränä ja salattavana asiana. Hän seurusteli useammankin tytön kanssa jonkin aikaa.

Viimeinen suhde naisen kanssa päättyi, kun Jani oli 23-vuotias, ja hänen tanskalainen tyttöystävänsä päätti lähteä New Yorkista takaisin Tanskaan.

Jani kuvaa kirjassa, että muutos tapahtui yhdessä yössä tyttöystävän lähdön jälkeen.

– En enää pelännyt enkä halunnut peitellä mitään. Olin homo! hän kirjoittaa.

Vapautuminen vei Janin brooklynilaiseen metsään, jossa harhaili erityisesti latinoja ja mustia miehiä rakkauden – tai ehkä paremminkin seksin – toivossa. 

– Nyt kun katson noita hetkiä nykyhetkestä käsin tajuan, että lähinnä kidutin itseäni, talloin kaikkien oikeiden kaipuideni päälle menemällä väkisin siihen metsään. 

Tuntematon huppupää

Jokin metsässä kuitenkin veti puoleensa, vaikka Jani uskaltautui vasta kuudennella yrittämällä jatkaa metsän reunalta syvemmälle.

Tuo kerta päättyi kivuliaaseen yhdyntään tuntemattoman huppupäisen miehen kanssa.

– Mies oli pikimusta ja haisi tupakalle. Emme sanoneet mitään, Jani muistelee kirjassa.

”Jokainen käynti metsässä oli askel syvemmälle paikkaan, jossa en voinut hyvin.”

Jälkikäteen hän tunsi epäonnistumista ja häpeää – hänhän tavoitteli turvallisuuden ja rakkauden tunteita eikä tosiaankaan saanut niitä metsästä.

– Jokainen käynti metsässä oli askel syvemmälle paikkaan, jossa en voinut hyvin ja josta minun oli kivuliaasti askel askeleelta myöhemmin tuotava itseni takaisin ja aloitettava rakkaudelliset teot itseäni kohtaan.

Äiti suhtautui hyvin

Vaikka Jani eli jo New Yorkissa avoimesti homona, kävi treffeillä ja homobaareissa, hänen lähipiirinsä Suomessa ei tiennyt asiasta mitään.

Äidilleen kertoakseen hän matkusti kotimaahan ja täräytti asian julki jo rappukäytävässä. Kirjassa Jani kertoo äitinsä suhteutuneen asiaan vastaanottavaisesti. Janille itselleen kaapista tulo oli helpotus.

– En ole koskaan elämässäni tuntenut oloani niin kevyeksi ja voittamattomaksi kuin tuona iltana äidin luota lähtiessäni, hän kirjoittaa.

Saara Aalto koki jättiyllätyksen X Factor -kilpailussa.

Suomalaislaulaja Saara Aalto iloitsee uudesta mahdollisuudestaan Britannian X Factor -kisassa.

Hän kertoo Facebook-sivuillaan, että hän on edelleen mukana maailman isoimmassa laulukilpailussa ja se tuntuu hänestä uskomattomalta kunnialta.

– Vaikka Sharon tiputti mut itse haasteessa, päätettiin ohjelmassa yllättäen käyttää wildcardeja, jotta saatiin pelastettua kilpailijat, joiden tippumista kaduttiin. Ihan uskomatonta, että mussa nähtiin niin paljon potentiaalia, että villikortti käytettiin muhun! Se on todella suuri kunnia, Saara kirjoittaa maanantaisessa Facebook-päivityksessään.

Lue myös! Britannian X Factorissa loistanut Saara Aalto vastaa kritiikkiin: ”Sovin paremmin ulkomaille kuin Suomeen”

Laulaja luuli jo tiensä päättyneen sunnuntai-iltaisen esityksensä jälkeen Britannian X Factor -kilpailussa, jossa hän ei tullut valituksi jatkoon. Niin sanottu villi kortti päätyi kuitenkin Saaralle ja hän jatkaa kilpailua.

”Unelmat voi todella toteutua, kun jaksat yrittää, etkä välitä ympäröivästä negasta.”

– Unelmat voi todella toteutua, kun jaksat yrittää, etkä välitä ympäröivästä negasta. Ja vaikka tosiaan jotkut keskittyvät negailuun, haluan itse fiilistellä kaikkea kisasta seurannutta positiivista; huiput palautteet Simonilta ja Nicolelta, yleisön tuki, fanien uskomaton tsemppi, tuleva judges houses ja kaikki superit mahdollisuudet, joita tästä seuraa, Saara hehkuttaa tunnelmiaan.

Katso myös! Uskomaton esitys: Saara Aalto laulaa videolla 15 kielellä