"Ehkä tarvitsin sellaisen kokemuksen, jotta olisin valmis elämään tätä nykyistä, onnellista elämääni", Sipe Santapukki miettii hänen ja Anna Erikssonin raskasta eroa Apulanta-historiikissa. Kuva keväältä 2014: Lauri Rotko

Muusikko Sipe Santapukki muistelee Apulanta-historiikissa suhdettaan Anna Erikssoniin. – Meidän suhteessa kiva ajat olivat tosi kivoja ja huonot ajat kauheita, Apulannan rumpali kertoo.

Sipe Santapukki, 36, muistelee Apulanta – Kaikki yhdestä pahasta -kirjassa suhdettaan muusikko Anna Erikssoniin, 37. Suhde kesti noin kolme vuotta.

Sipe ja Anna tutustuivat toisiinsa 2002, kun Anna lauloi Sipen soolevyllä. Vielä silloin heistä ei tullut pariskuntaa – mutta siitä kaikki tavallaan alkoi, kirjassa kerrotaan.

Vuonna 2004 Sipen ja Annan yhteistyö jatkui, kun levy-yhtiö halusi Sipen tekemään biisejä Annan kuudennelle, Sinusta sinuun -levylle. Muusikoiden välit lämpenivät, ja alkukeväästä 2005 Sipe ja Anna tapailivat keikkapaikoilla, kun molemmat olivat omilla kiertueillaan.

– Se oli tosi romanttista ja kivaa aikaa. Kävin diggailemassa Annan keikkoja, ja Anna kävi Apiksen keikoilla. Yritin laulaa taustat kuin pieni enkeli, ettei huippulaulajatarta hävettäisi.

"En muista vuodesta 2006 oikeastaan mitään"

Kahden muusikon suhde kiinnosti mediassa, ja siitä oli kirjoitettu juttuja jo alkuvuodesta 2005. Sipen mukaan vielä tuolloin hänelle ja Annalle ei itselleenkään ollut selvää, oliko heillä edes suhdetta.

Keväällä 2005 pari muutti yhteen. Sipe piti Lahden-asuntonsa, mutta asui Annan luona Helsingissä. Sipen mukaan median kiinnostus oli niin suurta, että julkisuuden paine alkoi nopeasti häiritä suhdetta.

– Aluksi sellainen tirkistely oli ihan huvittavaa, mutta aika nopeasti se alkoi vituttaa.

Kun Apulanta alkoi tehdä yhdeksättä, Eikä vielä ole edes ilta -levyään, Sipe oli Apulannan laulaja Toni Wirtasen mukaan "ihan maassa". Sipe tunsi parisuhteen muuttuneen niin raskaaksi ja riitaisaksi, että Sipen mielenterveys oli alkanut horjua.

– Sanaa masentunut käytetään mielestäni usein aika kevyin perustein. Voin kertoa, että vuonna 2006 minä olin ihan oikeasti masentunut. En muista koko vuodesta oikeastaan mitään. Mieli oli yhtä sumua ja usvaa. Olo oli toivoton.

– Meidän suhteessa kiva ajat olivat tosi kivoja ja huonot ajat kauheita. Se oli taiteilijaelämää. Aivan tajuttoman rankka ihmissuhde.

Sipen bändikaveri, Apulannan solisti Toni Wirtanen kertoo kirjassa Sipen olleen niin huonona, että olisi varmaan kuollut, jos tilanne olisi jatkunut pidempään.

Pariskunnan eroa kuvaillaan kirjassa hitaaksi, riitaisaksi ja masentavaksi. Erityisen raskasta erosta teki se, että Sipe tuotti ja kirjoitti Annan kanssa yhdessä melkein kaikki Annan Ihode-albumin kappaleet.

– Apulanta ja mutsi pitivät mut kasassa. Ajatukseni olivat kuitenkin niin synkkiä, että en halunnut kuormittaa niillä äitiä enkä bändikavereita. Menin terapiaan puhumaan ammatti-ihmiselle. Onneksi löysin hyvän terapeutin. Ilman sitä olisin voinut upota suohon.

Anna Eriksson lokakuussa 2011. Kuva: MN-arkisto

Kiitollinen Annalle

Jälkikäteen Sipe on iloinnut, ettei tarttunut eron aikana pulloon tai muihin päihteisiin, vaikkei hänellä mitään varsinaista raittiusperiaatetta olekaan.

Kun Ihode-levy oli lopulta valmis, Sipen ja Annan suhde oli ohi. Sipe pakkasi tavaransa, ajoi BMW:llään Lahteen ja alkoi elää omaa elämänsä omassa kodissaan. Suhteen päättyminen oli lopulta Sipelle helpotus, ja hän halusi keskittyä enemmän suhteen kasvattavaan kuin kuluttavaan puoleen.

– En ole sama ihminen kuin olin ennen sitä. Tietty herkkyys, naiivius ja avoimuus painuivat taka-alalle. Tilalle tuli lisää sitkeyttä ja kestävyyttä. Kun pääsin jaloilleni, olin entistä vahvempi. Ehkä tarvitsin sellaisen kokemuksen, jotta olisin valmis elämään tätä nykyistä, onnellista elämääni. Se suhde oli kaikessa karuudessaan matka pojasta mieheksi, ja olen Annalle kiitollinen siitä. Anna on vahva persoona ja todellinen taiteilija.

Ari Väntäsen kirjoittama Apulanta – Kaikki yhdestä pahasta -historiikki (Like) julkaistaan Tampereella 7.8.2014.

Lue myös:

Apulannan Sipe Santapukki ja Toni Wirtanen paljastavat totuuksia toisistaan

Sipe Santapukki ja Minna Kauppi avoliittoon

Anna Eriksson vuonna 2013: "Tiedän, että minulla on vaikean ihmisen maine"

Anna Eriksson: "Olen sielultani mummo"

Heidi Sohlbergille piti tehdä rintarauhasten poistoleikkaus syövän ehkäisemiseksi. Nyt se tehtiinkin syöpäkasvainten poistamiseksi. –Olen kiitollinen, miten hyvin minua hoidettiin, hoitoja läpikäyvä Heidi sanoo.

Kun Heidi Sohlberg, 35, keväällä kuuli kantavansa rintasyövälle altistavaa BRCA2-geenimutaatiota, hän vannoi tekevänsä kaikkensa, etteivät omat tyttäret joutuisi kokemaan samaa, minkä Heidi oli käynyt läpi lapsuudessaan. Hän oli menettänyt äitinsä rintasyövälle 25 vuotta aiemmin. Äiti oli sairastunut Heidin ikäisenä, 35-vuotiaana, ja menehtyi sairastettuaan kaksi vuotta.

”Viskasin lippikseni siihen lääkärin pöydälle, repesin itkuun ja taisin päästää muutaman ärräpään.”

Kesällä Heidillä aloitettiin valmistelevat tutkimukset rintarauhasten poistoleikkausta varten. Leikkaus piti tehdä syksyllä rintasyövän ennaltaehkäisemiseksi.

Heidille oli sokki kuulla, että olikin jo sairastunut syöpään. Saatuaan diagnoosin hän romahti täysin lääkärin vastaanotolla.

– Viskasin lippikseni siihen lääkärin pöydälle, repesin itkuun ja taisin päästää muutaman ärräpään. Sen hetken tunsin kuolemanpelkoa ja mietin, käykö minulle nyt samoin kuin äidilleni.

Lue myös! Mies ja lapset parturoivat Heidi Sohlbergille kaljun: ”Ei siinä kenelläkään pitänyt pokka”

Kolme yötä, neljä dreeniputkea

Heidi leikattiin Helsingin Töölön sairaalan plastiikkakirurgisella osastolla. Geenivirheen ja uusiutumisriskin vuoksi molemmat rintarauhaset poistettiin ja rinnat rakennettiin uusiksi. 

Äidin sairausvuosilta jäänyt sairaalakammo nosti esiin voimakkaan ahdistuksen.

– Sairaalahuoneen ovella iski kauhu. Käännyin ympäri ja sanoin Nikelle, että haluan ulos täältä.

Heidi vietti sairaalassa kolme yötä ja passitettiin kotiin neljä dreeniputkea kainaloissaan. Perhe oli auttamassa kotona.

– Hyvä kokemus varmasti loiventaa sairaalapelkoani. Olen kiitollinen siitä, miten hyvin minua hoidettiin.

Miten Heidi kertoi syövästä lapsilleen? Miten arki pyörii toipilaan perheessä? Lue Heidin koko haastattelu Me Naisten numerosta 39/2016!

Riina-Maija Palander vastaa blogissaan nyt heille, joita hänen ulkonäkönsä ei miellytä.

”Olen tullut telkkarin kautta suomalaisiin olohuoneisiin nyt muutaman viikon ajan, ja se, jos mikä, on pelottavaa.”

Näin Riina-Maija Palander kirjoittaa tämänhetkisistä tunnelmistaan Me Naisten sivuilla pitämässään blogissa.

Syyskuusta lähtien entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja hänen vaimonsa Riina-Maija ovat esitelleet elämäänsä tosi-tv-ohjelmassa. Riemuloma Palandereilla -sarjassa pariskunta suomalaisten julkkisvieraidensa kanssa.

Sattuu ja tapahtuu -nimisessä blogissaan Riina-Maija kertoo, että itsensä katsominen televisiosta toisten ihmisten silmin on ”hupaisaa, mutta myös jäätävää”.

– Hassuinta tässä telkkariroolissa on, että nyt kaikki ns. tuntee mut ja monilla on voimakkaita mielipiteitä musta. Se tuntuu oudolta, koska jengi laukoo mielipiteitä musta, mutta mä en voi laukoa mielipiteitä taasen heistä, koska en tunne heitä alkuunkaan, kirjoittaa Riina-Maija uusimmassa postauksessaan.

”Jengi laukoo mielipiteitä musta, mutta mä en voi laukoa mielipiteitä heistä, koska en tunne heitä alkuunkaan.”

Katsojien kommentit ovat Riina-Maijan mukaan olleet jopa ”hyytävän negatiivisia”. Hän sietää luonteeseensa kohdistuvat mielipiteet, mutta ulkonäkönsä kommentointia hän pitää ikävänä. Varsinkin silloin, kun haukutaan liian laihaksi, Riina-Maija sanoo.

– Olen koittanut sanoa, että yritän syödä, mutta kun on neljä lasta, kuusi hevosta, neljä koiraa, kolme kissaa ja kaksi kania, on joskus se aika syömiseen kortilla. Varsinkin, jos samaan aikaan on majatalo täynnä janoisia ja nälkäisiä asiakkaita.

Lue lisää Riina-Maijasta täältä: Tällainen on Me Naisten uusi bloggaaja Riina-Maija Palander

Palanderien perhe reissaa paljon Espanjan, Suomen ja Viron välillä. Riina-Maija mainitsee postauksessaan, että hänen on helpompaa asua nyt Espanjassa, kun hänestä on tullut televisiosta tuttu tyyppi.

Samantyyppisen kommentin hän kirjoitti myös viikko sitten blogissaan, kun Kalle – Suoraa puhetta -uutuuskirja ilmestyi. Kirjassaan Kalle muistelee muun muassa hetkeä, jolloin hän sai tietää tulevansa isäksi.

– Rehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin myöntää, että nyt kun Kallen kirja on juuri julkaistu ja hänestä revitään kaikenlaisia otsikoita joka lehteen, niin on huomattavasti helpompaa olla maapallon toisella laidalla. Ei mulla ole aavistukaan, mitä kirja sisältää saatikka mitä siellä on minusta, mutta varmaan parempi kun en tiedä, Riina-Maija kertoi tuolloin.

Suosittelemme! Kalle Palander kertoo kuntokuuristaan: ”Vaimo huomautti, kun takapuoli lähti”

Kymmenen kysymystä paljastaa, oletko syntynyt ennen vai jälkeen 90-luvun – tai fanituksesi tason.

”En tiedä yhtään hänen biisiään. Sano muka yksikin!” Tämä lause kuului aika monen suusta, kun Vain elämää -artistit julkistettiin. No tietysti suurin osa kommentoijista oli ennen 90-lukua syntyneitä. Mutta Mikael Gabrielista tulee taatusti pian koko kansan Miklu. Häntä on jo ylistetty Lauri Tähkän Pauhaava sydän sekä Chisun Mun koti ei oo täällä -versioistaan. Perjantain Vain elämää -jaksossa hän avaa sydämensä ja liikuttuu, kun Chisu, Anna Puu, Lauri Tähkä, Suvi Teräsniska, Hector ja Mikko Kuustonen laulavat hänen hittejään.

Ja niitähän riittää enemmän kuin moni tietää. Soitetuinta biisiä on toistettu Spotifyssä yli 7 miljoonaa kertaa ja toiseksi toistetuintakin yli 4,5 miljoonaa kertaa.

Testaa, miten hyvin sinä tunnet MG:n tuotannon.

Vain elämää Nelosella perjantaisin kello 20.00. Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Laulaja Mikko Kuustonen kertoo Isän tyttö, tytön isä -kirjassa vanhemmuuden hetkistä, jotka olisi voinut hoitaa paremminkin.

Muusikko Mikko Kuustonen, 56, tunnusti eilisillan Yhden illan juttu -ohjelmassa terapeutti Maaret Kalliolle raivostuneensa helposti tyttärilleen, kun nämä olivat teini-ikäisiä.

– Koin siitä suurta epäonnistumista. Jotenkin, että mun hermot meni aina ensimmäisenä, hän kertoi jaksossa.

– Kun lapsi menee siihen teiniangstiin, niin mä menin samaan, enkä säilyttänyt aikuisuutta.

Muusikko kertoo myös tänä vuonna ilmestyneessä Isän tyttö, tytön isä -kirjassa (Otava) siitä, millaista on ollut kasvattaa tyttöjä. Mikolla ja hänen ex-vaimollaan on kaksi tytärtä, Iina, 32, ja Minka, 31. Molemmat Kuustosen siskokset ovat näyttelijöitä.

Kirjan toinen kirjoittaja on juontaja Jenni Pääskysaari. Hän mainitsee tekstissään somessa vastaan tulevat meemit, joissa suojelevat isät vitsailevat kaivavansa aseen esiin pitääkseen tytärtään lähestyvät pojat loitolla. Vaikka kyse on huumorista, asetelma on väärä. Meemeillä isät ajattelemattomuuttaan tukevat ajatusmallia siitä, että joku muu kuin tytär itse päättäisi kehostaan.

Mikko Kuustonen myöntää sortuneensa aikoinaan samaan.

– Sain lahjaksi puolustusvoimien ”Miinoitettu”-suojanauhaa jolla reunustin pihapolun tytärten sulhasille. Omasta mielestäni tuolloin ensiluokkaista faijailua. Nyt jättäisin väliin, hän kertoo kirjassa.

”Omasta mielestäni tuolloin ensiluokkaista faijailua. Nyt jättäisin väliin.”

Nuorekas isä? Mission impossible

Muutenkaan Mikko ei ole aina onnistunut tekemään vaikutusta Iinan ja Minkan poikaystäviin.

– Olin aina ajatellut olevani jotenkin nuorekas isä kunnes tajusin että se on mission impossible.

– Huomasin erityisesti tytärten ensimmäisten poikaystävien kanssa muuttuvani jostain syystä isäni kaltaiseksi. Yritin liikaa ja halusin tehdä vaikutuksen.

”Yritin liikaa ja halusin tehdä vaikutuksen.”

Mikko antaa esimerkiksi kommelluksen, joka hänelle sattui Minkan ja tämän uuden poikaystävän kanssa. Isosisko Iina oli palaamassa purjehdukselta, ja isä halusi lähteä porukalla vastaan. Hänen ohjaamansa moottorivene kuitenkin karahti liian innokkuuden vuoksi kiville.

– Lopputulos oli legendaarinen: poliisi hinaa paattiani, takapenkillä istuu Minka hiljaisen poikaystävänsä kanssa ja viereisessä veneessä Iina seurueineen puistelee päätään. Isi tuli vastaan, Mikko kertaa kirjassa.

Isän suojelunhalusta huolimatta kaikki poikaystävät ovat kuitenkin olleet tervetulleita Kuustosten kotiin.

– Muutaman lähtöäkin olen tervehtinyt ilolla, Mikko Kuustonen heittää kirjassa.