Hevoset ja talliyhteisö ovat auttaneet Marko Björsin ikävien aikojen yli. Kuva: Jonna Öhrnberg
Hevoset ja talliyhteisö ovat auttaneet Marko Björsin ikävien aikojen yli. Kuva: Jonna Öhrnberg

Ratsastuksen maajoukkuevalmentaja Marko Björs kertoo rankasta koulukiusaamistaustastaan: häntä kiusattiin lähes koko peruskoulun ajan.

– Kiusaaminen oli henkistä ja fyysistä. Pahin tilanne oli, kun minut heitettiin pyörätelineeseen ja hammasraudat tulivat ikenistä läpi. Ratsastava poika oli kiusaajille liikaa. En pelannut lätkää enkä fudista. Minulla oli koulussa vain satunnaisia tuttuja, ei ollenkaan kavereita.

Marko vietti paljon aikaa tallilla. Hevosista ja talliyhteisöstä tuli Markolle tärkeitä.

– Talli oli turvapaikka. Siellä minua ei haukuttu läskiksi tai mamuksi, vaan minuun uskottiin.

Kiusaaminen jatkui yläasteen viimeiselle luokalle asti.

– Ysillä aloin menestyä ratsastuskilpailuissa ja minusta kirjoitettiin juttuja lehtiin. Silloin alettiin enemmän sanoa, että vau sähän olet oikea urheilija.

”Kyseenalaistan usein, onko minusta tähän.”

Marko arvelee, että vanhemmat aavistivat, että koulussa asiat eivät ole hyvin.

– Mutta ei meillä ikinä kotona puhuttu asiasta. Mutta he kannustivat minua tekemään muita juttuja eivätkä pakottaneet lukioon, vaan antoivat peruskoulun jälkeen jatkaa ratsastuksen parissa.

Koulukiusaaminen vaikutti Markon mukaan itsetuntoon pysyvästi.

– Kyseenalaistan usein, onko minusta tähän, Marko kertoi suunnittelemansa Laukka-korusarjan yksivuotisjuhlissa.

Korusarjan tuotosta lahjoitetaan osa Suomen Hippos ry:n stipendirahastoon tukemaan muita uraansa aloittelevia ratsastajia.
 
Kuvateksti:  Hevoset ja talliyhteisö ovat auttaneet Marko Björsin ikävien aikojen yli.

Vierailija

Ratsastusvalmentaja Marko Björs: Koulukiusaaminen vaikuttaa yhä itsetuntooni

Markosta henkii viisaus, herkkyys ja älykkyys. Liekö se 70-luvulla(kin) ollut liikaa senikäisille pojille. Olen samaa ikäluokkaa kuin Marko, ja yläaste oli ikävää aikaa monelle ns. vähänkin fiksummalle pojalle, joita kiusattiin jos ei mahtunut sen ajan poikamuottiin (tupakinpoltto nurkan takana ja pikkukoviksen elkeet) Marko on menestynyt upeasti ja tehnyt loistavaa työtä eläinten ja sitä myöten myös meidän eläirakkaiden ihmisten vuoksi. Hienoa, että Marko avautuu asiasta. antaa aavistuksen...
Lue kommentti

Näyttelijä Antti Luusuaniemi ja mainosalalla työskentelevä vaimo Lili Zoe Ermezei ovat perhekeskeisiä työnarkomaaneja.

Näyttelijä Antti Luusuaniemi, 37, ja Lili Zoe Ermezei, 29, tapasivat kuusi vuotta sitten Budapestissa mainoskuvauksissa. Ensimmäiseksi Lili ihastui suomalaisnäyttelijän nahkalaukkuun, sitten mieheen.

– Paitsi, että Antilla oli hyvä maku, hän oli myös sympaattinen, komea, antelias ja mukava. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, Lili kertoo.

Jo seuraavana kesänä Lili jätti uransa ja rakastamansa työn ja muutti Suomeen Antin luo.

– Olin niin nuori ja rakastunut, etten epäröinyt hetkeäkään, Lili sanoo.

Antin ammatti tosin herätti hänessä epäilyksiä.

– Pelkäsin, että Antti olisi itseään täynnä. Mutta luultavasti hän saa tarpeeksi huomiota näyttämöllä, sillä kun hän tulee kotiin, hänessä ei ole tippaakaan egoismia tai narsismia.

"Pelkäsin, että Antti olisi itseään täynnä."

Kumpikin heistä on sitä mieltä, että mustasukkaisuus vie ihan turhaa energiaa.

– Valehtelisin, jos väittäisin, ettei tunnu missään, kun Antti suutelee muita näyttelijän työssään. En silti tee siitä ongelmaa, sillä Antti osaa erottaa työn ja yksityiselämän. Olemme tiimi emmekä tunne itseämme uhatuksi, Lili sanoo.

Perhekeskeiset työnarkomaanit

Perheen ja uran välillä tasapainottelu onkin Lilin ja Antin elämässä jokapäiväinen haaste. Molemmat suhtautuvat työhönsä intohimoisesti, mutta arvostavat myös perheen yhteistä aikaa.

– Haluan tehdä työni mahdollisimman hyvin, mutta ei se ole sen tärkeämpää kuin muu elämä. Ei elämää ja perhettä voi siirtää syrjään, Antti sanoo.

"Voisin elää työlleni 24 tuntia vuorokaudessa."

– Olen aina ollut työnarkomaani ja voisin elää työlleni 24 tuntia vuorokaudessa, mutta olen oppinut Antilta, ettei se voi olla ihmisen ainoa arvo. Hän muistuttaa minua siitä, että lopussa meillä ei ole kuin perhe, mainostoimistossa strategisena johtajana työskentelevä Lili jatkaa.

Jännittikö Liliä äitipuolen rooli?  Miten Antti ja Lili jakavat  kotityöt? Mikä on ollut  heidän suhteessa vaikeinta aikaa?  Lue lisää Me Naisten numerosta 34/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Antin ideoima Red Carpet –leffafestivaali Hyvinkäällä 31.8. – 3.9.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja ministeri Suvi-Anne Siimes erosi puolueesta jäätyään pois eduskunnasta. Kuva: Heli Blåfield

Suvi-Anne Siimes on ollut 9 vuotta vanhemman puolisonsa kanssa yhdessä 30 vuotta. – Olisi surkeaa, jos avioliitto kariutuisi siihen, että elämänpiirit erkanevat toisistaan.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes miettii omia eläkevuosiaan vain harvoin.

– Enemmän pohdinta liittyy siihen, että puolisoni on minua yhdeksän vuotta vanhempi. Elämänsuunnitelmaamme kuuluu, että hän jatkaisi töissä mahdollisimman pitkään, jotta elämänpiirimme eivät erkanisi liikaa, Siimes sanoo Me Naisten Tämän olen oppinut haastattelussa.

Siimes on ollut puolisonsa kanssa yhdessä kolmisenkymmentä vuotta.

– Olisihan sen surkeaa, jos avioliitto kariutuisi siihen, että elämänpiirit erkanevat toisistaan.

Politiikka on sotaa

Ministerinä ja kansanedustajan toiminut Suvi-Anne Siimes sanoo, että hänellä oli politiikassa toimiessaan väärä kuva pelin säännöistä.

– Ymmärsin vasta politiikasta poistuttuani, että osa epäonnistumisistani ja vaikeuksistani johtui siitä, että minulla oli täysin väärä kuva politiikasta kun menin sinne, Siimes pohtii.

–Olin lukenut filosofiaa ja kuvittelin, että politiikka toimii keskustelun ja avoimuuden periaatteilla. Sitten ihmettelin ja paheksuin sitä pelaamista, johon törmäsin. Kärsin siitä.

Siimes kuvaa politiikkaa sodaksi, jossa on vain välirauhoja.

– Siellä ei ole mitään onnellista loppua. Tämä oli tärkeää ymmärtää edes jälkikäteen.

Politiikka opetti Siimeskelle, mitä valta on, ja miten sitä käytetään. Ja mitä sen saavuttamiseksi ollaan valmiita tekemään.

Siimes erosi vasemmistoliitosta 2007.

– Olin nuorena puoluetta vailla ollut vasemmistolainen, ja sellainen minusta on tullut vanhempanakin. Minulle on luonnollinen tila olla tällainen hang-around. On kauhean tärkeää, että ihminen voi identifioitua johonkin poliittiseen suuntaan olematta puolueen jäsen. Puolustan oikeutta tällaiseen maailmankuvaan.

Suvi-Anne Siimes kertoo Me Naisten haastattelussa myös, miten oppi jo lapsena, että hänen perheessään on salaisuus, mitä hän ajattelee työstä ja johtajuudesta ja mitä tajusi aikuisen poikansa häissä? Lue koko haastattelu Me Naisten numerosta 34/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.