Vuokko Hovatan ja Aino Sepon ystävyys alkoi yhteisestä näytelmästä. Tänä syksynä heidät molemmat nähdään Helsingin Kaupunginteatterin rikoskomediassa Komisario Palmun erehdys.

Vuokko Hovatta ja Aino Seppo ystävystyivät ­näytellessään surevaa tytärtä ja äitiä. Ystävyys syveni, kun Vuokko menetti yllättäen puolisonsa Zarkus Poussan viime tammikuussa.

Muistatko, kun oltiin äitisi kanssa sienimetsällä, Aino Seppo kysyy Vuokko Hovatalta.

– Muistan, olimme vanhempien mökillä Lohjalla, ja äiti lähti meille kaveriksi tunnistamaan sieniä.

Naiset seisovat kumisaappaat jalassa keskellä kanervikkoa ja harmittelevat, etteivät ole ehtineet tänä kesänä yhteiselle mökki- ja sienireissulle. Mutta onhan syksyä vielä edessä.

”Meitä yhdistää samanlainen suhde luontoon.”

Edellisenä iltana Vuokko, 43, on pyöräillyt siirtolapuutarhamökiltään vastanostetut perunat mukanaan. Ainolla, 58, on takanaan saaristossa vietetty mökkikesä miehensä Esko Salmisen kanssa kuten monena vuonna aiemminkin.

– Meitä yhdistää samanlainen suhde luontoon. Metsä rauhoittaa, vaikka olemmekin kaupunkilaistyttöjä, he sanovat.

– Mutta rehellisyyden nimissä: on sitä ravintolaelämääkin yhdessä vietetty!

Vuokon ja Ainon ystävyys on hioutunut vuosien aikana helpoksi ja tiiviiksi. Kaveruus lähti Housut pois -musikaalista vuonna 2002 Helsingin Kaupunginteatterissa, mutta vasta riipaiseva Aina-näytelmä seitsemän vuotta myöhemmin teki heistä aidot ystävät. Siinä Vuokko näytteli 11-vuotiasta tyttöä, jonka isä on kuollut, ja Aino äitiä, joka suree miestään niin, ettei jaksa huomioida lastaan.

– Kun on sanonut jollekin sanan äiti, suhteesta tulee merkityksellinen, vaikka olisikin kyse näyttämöäidistä. Meidän ystävyytemme syveni tuon projektin aikana, Vuokko miettii.

– Ainassa oli suru läsnä. Siinä käytiin läpi tunteita, jotka ovat tosia, Aino jatkaa.

Suru, josta tuli kaikkien

Tämän vuoden aikana ystävyyttä on tarvittu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sunnuntaina 24. tammikuuta Vuokko sai puhelun muusikkoystävältään: hänen puolisonsa Zarkus Poussa oli saanut sairauskohtauksen Jukka Pojan yhtyeen keikan jälkeisenä aamuna ruotsinlaivalla. Vaikka tilanne oli tuolloin vakaa, 45 minuutin lentomatkan jälkeen perillä Arlandan lentokentällä odotti musertava uutinen. Zarkus oli menehtynyt 40-vuotiaana.

– Se tuli yllättäen. Minkäänlaista merkkiä ei ollut aiemmin. Olimme juuri olleet kuukauden matkoilla Espanjassa ja Ranskassa, ja kaikki tuntui olevan hyvin, Vuokko kertoo.

Läheisille ystäville, kuten Aino Sepolle, hän soitti samana iltana. Seuraavana päivänä joku päivitti Facebookiin: ”R.I.P. Zarkus”. Vuokon ja hänen ystävänsä Anna Tuluston yhdessä kirjoittama lähipiirin tiedote oli tarkoitus julkaista Yleisradion kautta vasta päivää myöhemmin, tiistaiaamuna.

– Facebook räjähti. Yhtäkkiä kaikki tunsivat Zarkuksen. Se oli hämmentävää. Minun oli pakko vetäytyä somesta vähäksi aikaa, Vuokko kertoo.

– Niin, mutta Zarkushan oli poikkeuksellinen ihminen. Hänellä oli kohtaamisen lahja ja kyky olla läsnä. Kaikki, jotka olivat tavanneet hänet, kokivat, että olivat tärkeitä. Zarkuksen kohtaamisesta jäi aina jälki, Aino sanoo.

Se on totta, Vuokko myöntää:

– Kun Zarkus täytti edelliskesänä 40, Anna Tulusto kutsui häntä hienossa puheessaan Isä Aurinkoiseksi. Zarkus antoi pahalta kalskahtavalle lisänimelle uuden merkityksen.

Juhlapuheen muisto hymyilyttää Vuokkoa vieläkin.

Vailla vastausta

Dramaattisesta päivästä on kulunut seitsemän kuukautta, ja menetyksestä puhuminen tuntuu Vuokosta vielä kummalliselta. Niin suuri osa surusta on yksityistä, ja vain osan siitä voi sanoittaa ääneen muille – vai voiko? Ja mitä surevalta edes voi kysyä?

– Ei mitään oikeastaan, Vuokko vastaa ja jatkaa:

– Mielestäni voin olosuhteisiin nähden hyvin ja olen palannut jo töihin. Mutta kysymys, miten voit, on absurdi surevalle ihmiselle. Yhtäkkiä minun pitäisi avata hyvin yksityisiä tunteita vaikkapa tavatessani puolituttuja kadulla.

– Tuntuu, että länsimaisessa kulttuurissa yritämme kieltää kuoleman. Lääketieteen ansiosta olemme tottuneet, että vakavistakin sairauksista selvitään. Se tekee meistä välillä kyvyttömiä tajuamaan, että voimme menettää rakkaan ihmisen millä hetkellä tahansa.

”Ajattelin, että on tärkeää olla vain saatavilla.”

Läheisen ystävän kanssa surusta puhuminen on helpompaa. Ainon kanssa Vuokko on käynyt kaiken läpi monta kertaa.

– Aino vastaa aina puhelimeen, vaikka keskellä yötä. Hän tuli meille jo siinä vaiheessa, kun en vielä halunnut liikkua ulkona.

– Menimme Vuokon ehdoilla. Teimme ruokaa ja puhuimme. Ajattelin, että on tärkeää vain olla saatavilla, Aino toteaa.

Kun järkytys oli suurimmillaan, Aino toi Vuokon ja tämän Hertta-tyttären kotiin muistutuksen siitä, että elämä jatkuu. Ainon tytärpuoli Kreeta Salminen oli juuri saanut vauvan, ja uutinen sai 12-vuotiaan Hertan huokaisemaan: ”Ihanaa, että tapahtuu myös hyviä asioita.”

– Hertta ja Zarkus olivat läheisiä. Onneksi lapset kuitenkin elävät enemmän tässä hetkessä kuin me aikuiset, Vuokko sanoo.

Rakkautta jäi

Silti ensimmäiset päivät kuoleman jälkeen olivat kaaosmaisia. Vuokko kutsuu vaihetta eläimelliseksi. Vuokko ja Zarkus olivat paitsi eläneet myös tehneet tiiviisti työtä yhdessä. Yhtäkkiä toinen oli poissa.

– Jossain vaiheessa tunsin pienen hetken vihaa koko maailmaa kohtaan, mutta sitten tajusin, etten oikein tiedä, kenelle olisin vihainen. Sellaiseen on turha käyttää energiaa. Mieluummin nojaan siihen hyvään, mitä oli. Minähän rakastin niin paljon, että annettavaksi jäi nimenomaan rakkautta, ei vihaa.

”Olen kiitollinen, että sain elää niin suuren rakkauden.”

Vihan ja katkeruuden sijaan pintaan on noussut suuri kiitollisuuden tunne.

– Suru on kiitollisuuden veli, lohdutti Jukka Perko minua muistotilaisuudessa. Olen kiitollinen, että sain elää niin suuren rakkauden. Sitä ei voi ottaa pois, Vuokko sanoo.

Kiitollisuutta Vuokko tuntee myös monista ystävistä ja läheisistä, jotka ovat olleet tukena. Erityisen parantavia ovat olleet pitkät kävelyt, joskus yksin, joskus ystävän kanssa. Vuokko on tarponut monet loskakelit pitkin Helsingin katuja ja rantoja myös yhdessä Aino Sepon kanssa.

– Keväällä tein ainakin kymmenen kilometrin lenkin joka päivä. Vaikka kävely oli välillä päämäärätöntä, pääsin kuitenkin surutyössä eteenpäin, Vuokko sanoo.

Hän on huomannut, että sureminen voi olla myös aktiivista. Kävely oli siitä yksi esimerkki.

– En usko omalla kohdallani seinään tuijottamiseen. Se ei ole koskaan ollut minun tapani. On pakko mennä eteenpäin.

– Juuri tuota piirrettä ihailen Vuokossa; käytännöllistä, fyysistä työskentelyä surun kanssa. Kuitenkin tarvittaessa hän antaa surulle tilaa, koska onhan sille tilaa annettava, Aino pohtii.

Pääsiäisenä Vuokko teki tärkeiden ystävien kanssa matkan Ateenaan. Se osoittautui merkitykselliseksi.

– Olin matkalla hämmentynyt, koska nauroin niin paljon. Välimatkan vuoksi annoin itselleni luvan nauttia hetkistä ja läsnäolosta. Tajusin, ettei tämä voi olla väärin, vaan tämän täytyy tarkoittaa sitä, että olen kiinni elämässä. Olen onnekas, sillä minulla on paljon ihmisiä, jotka välittävät minusta.

Vuokko sanoo, ettei suru jalosta ihmistä. Hän menetti esikoistyttärensä Martan synnytyksessä.

– Mutta jonkinlaista ymmärrystä se kasvattaa, tajua, että läsnäolon hetki on tärkein. Niin on myös työssäni näyttelijänä ja laulajana, Vuokko pohtii.

Aino Sepon ex-mies ja Saara-tyttären isä, näyttelijä Turo Pajala kuoli 51-vuotiaana vuonna 2007. Aika on auttanut paljon, Aino sanoo:

– Hän kuoli vuosikausia eromme jälkeen, mutta on ikuisesti tyttäreni isä. Aika on ihmeellinen apu. Tuntuu, että nyt tässä ei auta mikään, ja sitten saakin huomata, että aika auttaa.

Voimaa työstä

Yksi Vuokon viikoittaisista kävelykavereista oli säveltäjä Kerkko Koskinen. Hän toi kerran mukanaan Agatha Christien novellikokoelman Herkuleen urotyöt ja sanoi: ”tässä sinulle lohdullista rinnakkaistodellisuutta, johon voit vetäytyä”.

– Dekkarimaailma on niin kiehtova, sinne voi todellakin mennä. Aloin lukea kertomuksia ja katsoin myös ruudulta Hercule Poirot’n epookkia. Löysin molemmista paljon huumoria ja kiinnostavia arkkityyppejä. Niitähän Christiellä riittää, Vuokko kertoo.

”Juuri siksi rakastan tätä työtä: pääsen hetkeksi irti.”

Novellit helpottivat siirtymistä seuraavan työn pariin, Helsingin Kaupunginteatterin Komisario Palmun erehdys -näytelmään, jossa sekä Vuokko että Aino näyttelevät tänä syksynä.

– Kuulin roolistani keväällä ystävältäni ja kollegaltani Vappu Nalbantoglulta. Myös hän näyttelee Palmussa. Vappu laittoi juuri silloin ruokaa keittiössäni ja kertoi seuraavasta roolistani. Ajatus tämän näytelmän tekemisestä juuri näiden kollegojen kanssa oli ensimmäinen valopilkku kaiken keskellä, Vuokko muistelee.

Vuokko oli kokenut jo maaliskuussa, miten työ lääkitsi, kun teatterinjohtaja Asko Sarkola tuli ja ”repäisi kelmusta”. Vuokko hyppäsi vain puolentoista vuorokauden opettelun jälkeen vaativaan rooliin paikkaamaan kollegaa Kari Hotakaisen kirjaan perustuvaan näytelmään Luonnon laki.

– Se oli Askolta hyvä veto. Hän sanoi, että tässä olisi nyt tällainen tehtävä, eikä kysynyt, suostunko siihen. Tajusin, että juuri siksi rakastan tätä työtä niin paljon: pääsen hetkeksi irti, kun joudun keskittymään täysin johonkin muuhun.

Syksyn aikana uutta ajateltavaa riittää komisario Palmussa, joka on jollakin tavalla tuttu lähes jokaiselle aikuiselle suomalaiselle. Hänkin, joka ei ole lukenut Mika Waltarin kirjoittamaa salapoliisiromaania, on luultavasti nähnyt joskus Matti Kassilan ohjaaman samannimisen klassikkoelokuvan. Teos nähdään nyt ensimmäistä kertaa teatterissa, ja sen on ohjannut Mika Waltarin tyttärenpoika Joel Elstelä.

Vahvat Palmu-muistot yllättivät Vuokonkin. Sehän on se lapsena nähty leffa, joka tapahtuu huvilassa Eirassa, hän huomasi ajattelevansa. Mustavalkoiset kuvat ja ikimuistettavat repliikit alkoivat heti pyöriä mielessä.

Vanha 30-luvun Helsinki nousi heti Ainonkin silmien eteen.

– Siksi onkin hienoa, että ajankuva on näytelmässä säilytetty. Muutenkin minua viehättää ajatus siitä, että joskus maailma oli niin yksinkertainen, että asiat hoituivat lankapuhelimella ja ihmisiä haettiin ympäri kaupunkia. Kaikki ei ollutkaan tässä ja nyt koko ajan saatavilla, Aino nauraa.

Hänestä on hauskaa, että Palmua on näytelty heidän perheessään ennenkin. Esko Salminen oli nuorena teatterikoululaisena mukana Komisario Palmun erehdyksessä kurssikavereidensa kanssa.

Nyt Vuokko näyttelee näytelmässä nuorta, viatonta Irma Vannetta, ja Ainolla on turmeltuneen Alli Rygseckin rooli.

– Ihmisten arkkityypeistähän näytelmässä on kyse. Kun oppii ymmärtämään näiden henkilöiden motiiveja, heitä kohtaan on helpompi tuntea empatiaa. Siitähän dekkareissa on kyse – ja oikeastaan koko elämässä, Vuokko ja Aino sanovat.

Metsä sen sanoo

Reilu viikko ennen ensi-iltaa Vuokon ja Ainon vire on odottava ja tunnelma korkealla. Kesän vapaus on tehnyt hyvää, ja näinä päivinä kaupunki tuntuu taas kutsuvalta ja kotoisalta.

Silti Vuokon elämässä moni asia on toisin. Vuosi sitten kalenteri täyttyi päivisin teatteriharjoituksista, iltaisin esityksistä ja öisin yhteisen levyn teosta Zarkuksen kanssa. Syntyi Voi kuinka metsä rauhoittaa -albumi, joka ilmestyi joulukuussa. Se koostuu Aulikki Oksasen runoista ja lausunnasta, Vuokon ja Zarkuksen laulusta sekä Zarkuksen soitosta.

– Syksy oli työntäyteinen. Miksasimme meidän talon kellaristudiossa. Minähän en menettänyt ainoastaan puolisoani vaan myös tärkeimmän työkaverini. On onnekasta, että se levy tehtiin, Vuokko sanoo.

Levy jäi monilahjakkaan muusikon ja rumpalina parhaiten tunnetun Zarkus Poussan viimeiseksi. Aulikki Oksasen Syvällä metsässä -runoon hän teki myös viimeiseksi jääneen sävellyksensä, joka ei ole levyllä. Sen äänitys löytyi postuumisti, ja se kuultiin Zarkuksen muistoksi pidetyssä konsertissa maaliskuussa Tavastialla.

– Syvällä metsässä on kaunis runo, Vuokko sanoo ja lausuu viimeisen säe­parin:

rakastaa, niin että taivas kadehtii, rakastaa juurillaan ja latvallaan,

rakastaa siivillään ja sarvillaan, rakastaa niin, että suru sädehtii.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Jyrki-ohjelman juontajat ovat jo lähes viisikymppisiä. Mitä Heta Hyttiselle, Molli-Ollille, Minna O:lle ja muille jyrkiläisille kuuluu nyt?

Ysärinuorille tehdyn Jyrki-ohjelman juontajat palaavat vielä kerran yhteen. Helsingin Suvilahdessa 25.–26.8.2017 järjestettäville We love the 90´s -festivaaleille rakentuu Jyrki-lounge, minne yritetään värvätä vierailemaan mahdollisimman monta Jyrkistä tuttua kasvoa. Loungessa myös esitetään Jyrkin vanhoja jaksoja, ja sitä isännöivät ohjelmaa juontanut Mikko "Peltsi" Peltola ja Jusu Lounela.

Mitä Jyrkin juontajille kuuluu nykyään?

Jyrkin juontajat Tea Khalifa, Heta Hyttinen ja Tiina Kylmälä kuvattuna marraskuussa 2000. Kuva: Kari Kuukka
Jyrkin juontajat Tea Khalifa, Heta Hyttinen ja Tiina Kylmälä kuvattuna marraskuussa 2000. Kuva: Kari Kuukka

Heta Hyttinen juonsi Jyrkiä vuosina 1999–2003. Junantuomalla tamperelaisella musiikkitoimittajalla ei ollut aluksi hajua, missä on helsinkiläisen rockelämän pyhättö Tavastia-klubi.

– Helsinki oli mulle ihan mystinen mesta. Joskus ehdotin kuvaaja-Torniolle, että ajaisimme taksilla Lasipalatsista Tavastialle. En tiennyt, että klubi oli naapurikorttelissa. Tornion ilme oli ikimuistettava. Sittemmin Stadista on tullut mulle koti, Heta muistelee.

Nykyisin Heta vetää omaa Ginger Vine Management & PR -toimistoa, joka edustaa esimerkiksi Maija Vilkkumaata, The Soundsia ja Shiraz Lanea. Hän tekee edelleen myös juontotöitä: tänä kesänä Tuska-festareilla ja ensi viikonloppuna QStockisssa. Kirjassaan Rocktähdet – Elämää kulissien takana Heta kertoi, millaista suomalaisten rokkitähtien elämä oikeasti on.

– Mä niin ymmärrän miksi näitä kutsutaan ruuhkavuosiksi. Yrittäjän ja kolmivuotiaan pojan äitinä ei juuri tarvitse pohtia vapaa-ajanongelmia, Heta kertoo.

Heta siirtyi Jyrkistä Iltalehden musiikkitomittajaksi, ja edelleen Lööpin takana -ohjelmaan, Viihdeuutisiin, sekä Musiikki-tv:hen. Hän työskenteli vuosia Rytmi-lehden päätoimittajana, kunnes lehti lopetettiin sen 80-vuotisjuhlavuotena.

– Olen siitä edelleen vähän mörtsinä ja olen luvannut Rytmille, että eläkkeelläni lehti startataan uudelleen. Veri veti musa-alan tekijäpuolelle, ja tuli fiilis, että 30 vuotta media-alalla oli varmaan ihan jees siivu. Sen jälkeen oli terveellistä ryhtyä oppimaan jotain uutta.

"Käytännössä porukka melkein asui studiolla"

Hetan mielestä parasta Jyrkin tekemisessä oli yhteisöllisyys, joka mahdollisti sen, että sama porukka teki viikoittain suoraa Jyrkiä sekä sen lukuisia oheisohjelmia.

– Käytännössä porukka melkein asui studiolla, ja tekemisen into oli ihan valtava. TVTV!-kanavan aikaan meitä oli tasan kaksi juontajaa, meikä ja Olli Oikarinen, ja työtahti sai aikaan taiteellisia oivalluksia. Muistelen vieläkin rakkaudella ”Sukkamäsää” eli Ollin kehittelemää juontavaa sukkaa.

 

Jyrkin ensimmäinen lähetys Helsingin Kalevankadun studiolta käynnistyi 7.1.1997. Ohjelma lopetettiin vuonna 2001. Kuva: Heikki Kotilainen
Jyrkin ensimmäinen lähetys Helsingin Kalevankadun studiolta käynnistyi 7.1.1997. Ohjelma lopetettiin vuonna 2001. Kuva: Heikki Kotilainen

Heta uskoo, että Jyrki jätti ikuisen positiivisen jäljen koko tekijätiimiin.

– Kukaan ei koskaan laskeskellut, miten paljon aikaa meni tai että pitäisi saada pekkaspäivä – kunhan jälki oli hyvää. Tällaista työasennetta soisi näkevän nykyäänkin.

Heta kertoo jyrkiläisten pitävän edelleen yhteyksiä.

– Vietän eniten aikaa silloisen apulaistuottajamme Pauliina Koutalan sekä Tepan eli Tea Khalifan kanssa. Käyn edelleen silloisella maskeeraaja-kampaaja Mira Aallolla retusoimassa itseni kuntoon.

Joonas Hytönen Jyrkin toimittajana vuonna 1997. Joonas on edennyt urallaan Fremantle Media Finlandin toimitusjohtajaksi. Kuva: Timo Hämäläinen
Joonas Hytönen Jyrkin toimittajana vuonna 1997. Joonas on edennyt urallaan Fremantle Media Finlandin toimitusjohtajaksi. Kuva: Timo Hämäläinen

Joonas Hytönen, 42, on nykyään Fremantle Media Finlandin toimitusjohtaja. Joonas on työskennellyt myös radio- ja tv-juontajana sekä käsikirjoittajana. Hänellä oli oma talk show vuosina 1999–2003, minkä jälkeen hän esiintyi ohjelmissa Pelastakaa sotamies Hytönen ja Ruben & Joonas.

Joonaksella oli aikoinaan yhteinen tuotantoyhtiö Antti "Pizza" Pekkarisen kanssa. Siellä työskenteli myös Minna Ottavainen. Yhtiö tuotti muiden muassa Joonas Hytönen Show'ta ja Ihana Aamu -makasiiniohjelmaa.

Katja Ståhl ja Minna Ottavainen ovat työskennelleet media-alalla myös Jyrki-ohjelman jälkeen. Kuva: Kari Kuukka
Katja Ståhl ja Minna Ottavainen ovat työskennelleet media-alalla myös Jyrki-ohjelman jälkeen. Kuva: Kari Kuukka

 

Katja Ståhl, 48, on ehtinyt Jyrkin jälkeen vaikka mihin. Hän on työskennellyt Suosikki-lehden päätoimittajana, Apulanta Oy:n johtajana, Nelosen uutisankkurina, Talent Suomi -ohjelman tuomarina ja radiojuontajana. Tällä hetkellä Katja bloggaa ja vastaa Helsinki Horse Show'n promootiosta. Seuraavaksi hänet nähdään Selviytyjät-ohjelmassa.

Minna Ottavainen, 46, kuului Jyrkin juontotiimiin alusta alkaen. Hän juonsi myös Fashion TV -ohjelmaa ja tuotti Karita Tykän juontamaa Kaunis olo -ohjelmaa. 2000-luvun alussa Minna juonsi Radio Novassa.

Micaela Metso (nykyisin Röman), 46, työskenteli Jyrkissä toimituspäällikkönä ja juontajana. Nyt Micaela vaikuttaa Marttaliiton 120-vuotisjuhlavuoden koordinaattorina. Hän ehti työskennellä Östnyland-lehden päätoimittajana ja YLE X3M:n kanavajohtajana. Micaela on kahden lapsen sipoolaisäiti ja Rkp:n sitoutumaton kunnanvaltuutettu. 

Mikaela Metson (nyk. Röman) juontotyyliä 90-luvulta. Kuva: MTV3
Mikaela Metson (nyk. Röman) juontotyyliä 90-luvulta. Kuva: MTV3

Tea Khalifa, 39, viettää taukoa viihdealan töistä. Viime kesänä hän työskenteli myyjänä ex-missi Noora Hautakankaan Relove-liikkeessä Helsingissä. Kokenut tv-konkari juonsi aikoinaan Videotreffejä, Moon tv:n Backstagea ja The Voice of Finlandin backstage-osiota. Hänet nähtiin myös mallina sekä tanssijana Passi ja hammasharja -ohjelmassa. 

 – Mitään radio- tai tv-keikkaa ei ole nyt näköpiirissä, mutta en sitä oikeastaan kaipaakaan. On ollut mukavaa pitää matalaa profiilia. En kaipaa eetteriin, Tea kommentoi Me Naisille viime vuonna.

Olli "Molli-Olli" Oikarinen, 40, oli monen naisen suosikkijuontaja. Molli-Olli löytyi juontajaksi TE-toimiston työharjoittelun kautta. Aluksi Molli-Olli lähinnä siivosi studiolla, kunnes hänen karismansa tajuttiin tuoda ruutuun.

– Faksi oli kova juttu ja sitä tuli Jyrkiin ihan hulluna. Suurin osa postista tuli tietysti tytöiltä. Pojilta tuli sellaisia hyväntuulisia ”sä oot paska”- tai ”sä oot varmaan homo” -viestejä. Siinä ei tarvitse psykologi olla, että ymmärsi, mistä kiikastaa, Molli-Olli muisteli suosiotaan Ilta-Sanomien haastattelussa.

Nykyisin Molli-Olli työskentelee it-alalla.

– En jaksa mitään esiintymistä enää. Haluan olla mahdollisimman incognito ja elää vain rauhallista elämää, hän sanoi.

Molli Ollin hiuslookit jäivät Jyrkin ystävien mieleen. Hiuksissa nähtiin niin kreppejä kuin värikkäitä rastojakin.
Molli Ollin hiuslookit jäivät Jyrkin ystävien mieleen. Hiuksissa nähtiin niin kreppejä kuin värikkäitä rastojakin.

Jyrkiä juonsivat myös muiden muassa Jaana Pelkonen, Mikko SilvennoinenMarika MakaroffRaymond EbanksVera OlssonSami JuolaVeeti KallioVille ToivonenTiina KylmäläJussi Heikelä. Toimituspäällikkönä häärinyt  Antti "Pizza" Pekkarinen, 50, asuu Fuengirolassa. Siellä Antti on Fuengirola-lehden päätoimittaja sekä Giovanni-pizzerian omistaja.

Katja Ståhl ja Antti "Pizza" Pekkarinen Jyrkin kuvauksissa elokussa 1995. Molemmista tuli myöhemmin päätoimittajia. Katja päätoimitti Suosikkia, Antti "Pizza" Pekkarinen Fuengirola-lehteä. Kuva: Pekka Elomaa
Katja Ståhl ja Antti "Pizza" Pekkarinen Jyrkin kuvauksissa elokussa 1995. Molemmista tuli myöhemmin päätoimittajia. Katja päätoimitti Suosikkia, Antti "Pizza" Pekkarinen Fuengirola-lehteä. Kuva: Pekka Elomaa

Lähteet: Ilta-Sanomat, Iltalehti, MTV3, Marttaliitto

Mikä oli paras muistosi Jyrkistä? Kerro muistosi alla olevaan kommenttikenttään!

Martina Aitolehden ja Stefanin suhde on saanut uuden käänteen.

Martina Aitolehti julkaisi tänään tunnelmallisen yhteiskuvan kumppaninsa Stefan Thermanin kanssa.

– Pitkä tie ollaan yhdessä kuljettu ja paljon on matkan varrella opittu. Tänään aamulla reippailtiin yhdessä pitkin Hangon metsiä, viikonloppuna pakataan maastopyörät kassiin ja lähdetään tutkimaan Lappia, kaksin. Meillä on yhteinen päämäärä! Martina kirjoittaa kuvan alla.

Tekstin loppuun Martina on lisännyt avainsanaksi sanat ”rakastan sinua”.

Eronneet vai ei?

Pariskunnan suhteen tilanne on noussut julkisuuteen viime aikoina useamman kerran. Toukokuussa alussa pariskunta kiisti erohuhut. Kesäkuun puolivälissä Stefan kuitenkin kertoi Ilta-Sanomille, että hän Martina ovat eronneet.

Samaan aikaan Martina totesi, ettei kommentoi eroa sen enempää.

– Teidän pitää kysyä sitä häneltä (Stefanilta). Minusta hän on ollut tässä sinkku (Facebookissa) jo aikaa pitkään jo. Minulle eivät nämä Facebook-statukset mitään merkitse. Kysy häneltä, minä en jaksa näitä juttuja nyt yhtään, Martina sanoi tuolloin IS:lle.

Instagram-tilillään hän vihjaili samoihin aikoihin, että ero on kuitenkin totta.

– Joskus elämässä pitää vaan hypätä kohti tuntematonta ja kuunnella mitä se sydän sanoo. Vuodet kuuluu vauhdilla miettimättä onko sitä oikeasti onnellinen? hän kirjoitti.

– Elämä on liian lyhyt voimaan huonosti riidellen. Rohkeutta ja voimaa näihin päiviin.

Kuvaan Martina oli liittänyt avainsanan #vapaajavahva.

Kuusi vuotta yhdessä

Martina ja Stefan ovat olleet yhdessä kuutisen vuotta. He ovat eronneet kerran aikaisemminkin. Parilla on yksi yhteinen tytär, Isabella, 4. Esko Eerikäisen kanssa Martinalla on 7-vuotias Victoria-tytär.

Kesän aikana Martina on noussut otsikoihin myös The Weeknd -yhtyeen keikan aikana tapahtuneen välikohtauksen takia. Tuolloin Iltalehti uutisoi ensimmäisenä, että Martinaa epäillään pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta. Toisena osapuolena tilanteessa oli Sofia Belórf

Vierailija

Palasivatko Martina Aitolehti ja Stefan yhteen? Instagram-kuva vihjaa: ”Meillä on yhteinen päämäärä”

Olkaa niin ystävällisiä ja lopettakaa tästä ihmisestä kirjoittaminen. Mitä hän on tehnyt roikkuakseen vuodesta toiseen otsikoissa? Voisiko pitää yllä jonkinlaista tasoa? Rikostutkintaa voi seurata joku muu. Naistenlehtiin löytyy toivottavasti jotain tasokkaampaa luettavaa kuin tämän kouluttamattoman salarakkaan edesottamukset.
Lue kommentti
Vierailija

Palasivatko Martina Aitolehti ja Stefan yhteen? Instagram-kuva vihjaa: ”Meillä on yhteinen päämäärä”

Itseasiassa Martinaa epäillään kahdesta pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta. Hänellä on jo yksi tuomio vastaavanlaisesta tapauksesta. Vuosia jatkunut maineen valheellinen valkopesu meni nyt hukkaan, kyllä se todellinen, ruma ja vastenmielinen luonne aina esiin tulee. Mihinkäs sitä tiikeri raidoistaan pääsisi.
Lue kommentti

Tuplaplatinaa napannut Reino Nordin iloitsee Instagramissa monesta asiasta.

Kulunut kesä on ollut Reino Nordinille otollinen. Muusikko on esiintynyt suurilla festareilla, ja hänen Antaudun-kappaleensa on niittänyt menestystä rikkoen tuplaplatinarajan.

Reino Nordin hehkutti maanantaina tuplaplatinaansa ja julkaisi kuvan siitä Instagramissa. Antaudun on hänen ensimmäinen tuplaplatinasinkkunsa.

– Tää viimenen kaks vuotta on ollu ihan uskomaton matka, ja nyt kun sitten pidän käsissäni tätä Antaudun tuplaplatina -levyä, en enää tiedä mitä tähän vois sanoa. En edes tiennyt, että näin kiitollinen ja onnellinen vois ikinä olla, kirjoittaa Nordin kuvansa yhteydessä.

Reinon mukaan matkalla on ollut ”älyttömiä ylämäkiä ja jäätäviä sudenkuoppia”. Samalla hän myös iloitsee raitistumisestaan: 

– Mä oon 20 vuotta säveltäny musaa ja soittanu ja kiertäny Suomea ja vähän muuallaki välillä. Tää tuntuu ihan uskomattomalta ja vielä tulee paranee vaan. Sattumalta raitistuinkin tässä reissulla, ni tunteet on aika paljon isompia muutenkin.

”Sattumalta raitistuinkin tässä reissulla, ni tunteet on aika paljon isompia muutenkin.”

Me Naiset ei tavoittanut Nordinia kommentoimaan päivitystään.

Kesäkuun alussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Reino Nordinin huumausaineen käyttörikoksesta 30 päiväsakkoon. Rikos tapahtui 15. tammikuuta, kun Nordin jäi kiinni poliisin ratsiassa. Tuomiosta kertoi ensimmäisenä Seiska.

Dome Karukoskella riittää vientiä Hollywoodissa saakka.

J.R.R. Tolkienin Keski-Maahan sijoittuvista kirjoista on tehty useita elokuvia. Nyt Deadline-lehti kertoo, että seuraavaksi valkokankaalle tuodaan Tolkienin oma elämä ja elokuvan ohjaa suomalaisohjaaja Dome Karukoski.

Karukosken ohjauksia ovat muun muassa elokuvat Tom of Finland, Leijonasydän ja Napapiirin sankarit.

Tolkien-elokuvan tähdistä ei ole vielä tietoa: Deadlinen mukaan siihen etsitään tällä hetkellä näyttelijöitä. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Stephen Beresford ja David Gleeson.

Elämäkertaelokuvan tarina keskittyy Tolkienin (1892–1973) kehitysvuosiin, jolloin kirjailija löytää ystäviä, rakkautta ja taiteellisen inspiraationsa. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin koettelee ystävyyssuhteita.

Deadline ei kerro, milloin elokuva saa ensi-iltansa.

Karukoski kertoi Me Naisille alkuvuonna, että Tom of Finland oli tuolloin hänen suurin leffaprojektinsa. Sen parissa Karukoski työskenteli viisi vuotta.

Lue lisää! Dome Karukoski Tom of Finlandista: ”Tästä tulee urani kritisoiduin elokuva”