Meryl Streepillä on hallussaan Golden Globe -ehdokkuuksien ja -voittojen ennätys. Viimeisimmässä palkintopuheessaan Streep sanoi suorat sanat maansa uudelle presidentille. Kuva: Reuters

"Kun valtaapitävät käyttävät asemaansa kiusaamiseen, se on meille kaikille tappio", suosikkinäyttelijä kritisoi palkintopuheessaan maansa tulevaa presidenttiä.

Näyttelijä Meryl Streepin puhe oli yksi viimeöisen Golden Globe -gaalan vaikuttavimmista hetkistä. Streep sai elämäntyöstään Cecil B. DeMille -palkinnon, ja käytti palkintopuheenvuoronsa kertoakseen, mitä mieltä on Yhdysvaltain presidenttinä aloittavasta Donald Trumpista.

Koko puheen voit katsoa yltä tai lukea Harper's Bazaarista.

Streep aloitti puheensa huomauttamalla, että hänen yleisönsä kuuluu tällä hetkellä amerikkalaisen yhteiskunnan parjatuimpiin osiin: Hollywood-väkeen, ulkomaalaisiin ja lehdistöön. 

– Mikä Hollywood edes on? Se on vain joukko eri paikoista tulevia ihmisiä, Streep sanoi. 

Hän luetteli arvostettuja kollegoitaan, jotka ovat kuka mistäkin kotoisin: Ryan Gosling Kanadasta, Sarah Jessica Parker Ohiosta, Amy Adams Italiasta... Kansainvälisin esimerkki oli näyttelijä Dev Patel, joka on syntynyt Keniassa ja kasvatettu Lontoossa, ja joka edusti Golden Globe -gaalassa näyteltyään Tasmaniassa kasvanutta intialaista. 

–  Hollywood kuhisee ulkopuolisia ja ulkomaalaisia. Jos potkii kaikki heidät pois, ei jää muuta katseltavaa kuin jalkapallo ja vapaaottelu. 

Yksi esitys järkytti

Streepin mukaan näyttelijän ainoa työ on astua erilaisten ihmisten nahkoihin ja antaa ihmisten tuntea, millaista se on. Kaikista vuoden aikana näkemistään hengästyttävän upeista näyttelijäsuorituksista Streep nosti kaikkein mieleenpainuvimpana esiin yhden: 

– Yksi esitys järkytti minua tänä vuonna. – Se oli se hetki, kun henkilö, joka pyrki maamme kunnioitetuimmalle istuimelle, imitoi liikuntavammaista toimittajaa – ihmistä, jonka hän päihitti etuoikeuksissa, vallassa ja kyvyssä iskeä takaisin. Sen näkeminen mursi sydämeni. En saa sitä mielestäni, koska se ei ollut elokuva. Se oli elävää elämää. 

Video New York Timesin reportteria esittävästä Trumpista levisi syksyllä laajasti ja aiheutti paljon paheksuntaa. Trump kannattajineen on puolustautunut väittämällä, että kyse ei ollut toimittajan mollaamisesta. Videon Trumpin puheesta näet täältä.

Väkivalta yllyttää väkivaltaan

Meryl Streep korosti puheessaan, että kun julkisessa valta-asemassa oleva henkilö nöyryyttää heikompiaan edellä kuvaillulla tavalla, se antaa muillekin luvan tehdä samoin.

– Epäkunnioitus kutsuu lisää epäkunnioitusta. Väkivalta yllyttää väkivaltaan. Kun valtaapitävät käyttävät asemaansa kiusaamiseen, se on meille kaikille tappio.

Streep kannusti kaikkia läsnäolijoita suojelemaan journalistien työtä, jotta lehdistö voisi pitää valtaapitäviä silmällä. Puheensa hän lopetti lainaamalla edesmennyttä kollegaansa Carrie Fisheriä:

– Tee särkyneestä sydämestäsi taidetta.

Nimeä ei mainittu

Streepin rohkea kannanotto herätti tuoreeltaan mielipiteitä puolesta ja vastaan. Hän ei maininnut koko puheessaan Trumpia nimeltä kertaakaan, mutta oli varsin selvää, kenestä oli puhe. 

Osa televisionkatsojista oli sitä mieltä, että Golden Globe -gaala on viihdettä, ei paikka politikoinnille. Toisaalta niin tunnetut nimet kuin kotikatsomoista puhetta seuranneet ylistivät Streepiä Twitterissä.

Näyttelijä Emmy Rossum tviittasi rakastavansa Meryl Streepiä enemmän kuin koskaan.

Näyttelijä ja laulaja Alyssa Milano kiitteli Streepiä kauniiksi sieluksi.

Omaa talk show'taan emännöivä Ellen Generes kommentoi Meryl Streepin olevan vailla vertaa.

Tanssijalegenda Aira Samulin täyttää tänään 90 vuotta.

Jos joku yksittäinen suomalainen pitäisi valita kuvastamaan elinvoimaa, valinta osuisi varmasti Aira Samuliniin. Yrittäjä, taiteilija, tanssija, evakko ja kokemusasiantuntija täyttää tänään 90 vuotta.

Lue Me Naisten Elämäni numeroina -haastattelu Aira Samulinista.

Merkkipäivän kunniaksi keräsimme kymmenen tämän ikinuoren legendan sitaattia, joista me nuoremmat voimme ottaa oppia.

– Onnellinen tyttövauvan äiti olen, kansanedustaja Jaana Pelkonen, 40, kertoo.

Kansanedustaja Jaana Pelkonen, 40, ja hänen puolisonsa Niko Aho saivat esikoisensa viikonloppuna.

– Onnellinen tyttövauvan äiti olen. Uusi hieno polku edessä, Jaana kertoo Me Naisille.

Viikonloppuna hän vahvisti vauvan syntymän Ilta-Sanomille ja kiitti Kätilöopiston työntekijöitä.

– Olemme äärimmäisen kiitollisia ja onnellisia pienestä tyttövauvastamme ja vanhemmuudesta, hän lisäsi.

Jaana ja Niko tapasivat vuonna 2007 ja menivät kihloihin viisi vuotta sitten.

Oman äidin muisto

Viime vuoden lopulla Jaana puhui Me Naisille äidiksi tulemisesta. Tuolloin hän kertoi, että oman lapsen saaminen on saanut ajattelemaan paljon oma äitiä, joka kuoli pari vuotta sitten.

– Tiedän, että edessä on aikoja ja tilanteita, joissa kaipaan häntä tai isoäitejä tuekseni. Hekään eivät ole enää näkemässä tätä. Äiti on mielessäni joka päivä.

Putous teki näyttelijä Essi Hellénistä tunnetun, mutta menestyksellä oli myös varjopuolensa. Yhtäkkiä häntä kohdeltiin typeränä blondina. – Hurtin huumorin ja loukkaavan kohtelun välillä on vain häilyvä raja.

Tätä hetkeä on edeltänyt vuolas ja yksityiskohtainen monologi kauramaidoista. Näyttelijä Essi Hellénin, 28, suosikki on rasvainen ruotsalainen, joka vaahdottuu helposti mustan kahvin pinnalle. Essin perheessä lehmänmaito on hiljattain korvattu kasvismaidoilla ja niissä, kuulkaa, tätä hifistelyvalikoimaa piisaa.

Sitten Essi repeää lempeän ironiseen nauruun.

– Tässä olisi suurempaakin maailmantuskaa pohdittavana, mutta muijat vaan vaahtoavat maidosta.

Oikeasti Essin vegaanius on juuri siitä maailmantuskasta kummunnutta. Hänelle valinta on eettinen teko paremman huomisen puolesta. Ruuan pitää tuottaa hänelle paitsi fyysistä myös henkistä hyvää oloa.

Myös Essin puoliso, näyttelijä Mikko Virtanen on vaihtanut vaimonsa mukana kotivegaaniksi. Se tarkoittaa, että kotona valitaan kasvista, mutta kylässä ei pingoteta eikä muiden valintoja arvostella.

Parin tytär saa syödä nakkikeittoa mumminsa luona, mutta kotona sitä ei ole tarjolla.

– Onhan se kolmivuotiaalle vähän metaa, kun yritän selittää, miksi meillä ei syödä lihaa. Toivon onnistuvani aivopesussa niin hyvin, että hän kasvaessaan ymmärtää ja hyväksyy valintani, Essi virnistää.

Oman elämänsä voimanainen

”Ruoka on elämän ihanimpia nautintoja. Kun viime vuonna harkitsin siirtymistä kasvissyöjästä vegaaniksi, suurin haasteeni oli, pystyisinkö luopumaan herkullisista juustoista ja kananmunista. Meillä kotona laitettiin usein iltaisin munakkaita, mutta nyt ne ovat vaihtuneet hummusleipiin ja chiavanukkaisiin.

Kokeilin aikoinaan proteiinipitoista salitreeniruokavaliota. Olin synnyttänyt esikoiseni puoli vuotta aiemmin, ja asuimme töidemme takia Kokkolassa, kaukana kavereistamme ja tutuista harrastuksista. Aloin käydä kuntosalilla, koska halusin takaisin lihasvoimani ja tunteen, että olen vahva.

Personal trainer laati minulle treeniohjelman sekä ruokavalion. Salilla vedin kovaa ja isoilla painoilla, kotona vedin kanaa ja rahkaa. Kroppa kyllä kiinteytyi ja lihakset kasvoivat, mutta syöminen tökki. Ruokahetket eivät olleet enää nautinnollisia vaan muuttuivat melkein vastenmielisiksi.

Olen sellainen, että innostun uusista jutuista ja tarraudun niihin perusteellisesti. Salitreeniä jaksoin kahdeksan kuukautta, kunnes totesin että fuck it, nyt riittää. Sen jälkeen en ole salille astunut.

”Jos jonkun pitää avata purkki, se olen minä, joka pyydetään vääntämään kantta.”

Liikunnassa pitää tehdä, mistä itse tykkää. Ei tarvita ruoskimista eikä veren makua. Nykyään joogaan, tanssin ja juoksen. Vaikka olen vähän polvivammainen, ja minulla on lievä astma, juokseminen tuntuu meditatiiviselta. Ongelmat ja valintatilanteet kirkastuvat yleensä lenkillä. Jooga taas pakottaa kaltaiseni papupadan keskittymään ja rauhoittumaan.

Olen pitkä, ja fyysinen vahvuus on aina ollut osa identiteettiäni. En ole koskaan pitänyt itseäni heikkona. Jos jonkun pitää avata purkki, se olen minä, joka pyydetään vääntämään kantta.”

Ihanat vatsamakkarat

”Näyttelijäntieni alussa koin, että olen väärän kokoinen kameralle. Että televisioon ja elokuviin pääsivät vain yliluonnollisen näköiset, kauniit ja laihat naiset. Minulla oli vatsamakkaroita ja todella ilmeikkäät kasvot.

”Hitto, 1800-luvulla olisin ollut kuumaa shittiä!”

Pääsin Teatterikorkeakouluun 19-vuotiaana, suoraan lukiosta. Epävarmuus kuuluu siihen ikään ja elämänvaiheeseen, eikä tunnetta helpottanut kuvasto, jota yhteiskuntamme tarjoaa menestyjistä, esillä olevista ihmisistä ja kauneuskäsityksistä. Niihin verrattuna koin olevani liian iso ja muodokas ja pehmeä. Hitto, 1800-luvulla olisin ollut kuumaa shittiä!

Ulkonäköpaineet roikkuivat matkassa monta vuotta. Ne alkoivat helpottaa vasta, kun sain ensimmäisen elokuvaroolini Johanna Vuoksenmaan ohjaamassa komediassa 21 tapaa pilata avioliitto. Tajusin, että sain roolin taidoillani, eikä koollani ollutkaan merkitystä.

Avaudun kokemuksistani nuorille suunnatussa Dreams-projektissa. Puhun epävarmuuksista, rohkeudesta kokeilla kaikenlaista ja olla pelkäämättä mokaamista. Kun seison nuorten edessä, otan kiinni vatsamakkaroistani ja kerron, että kukaan ei ole töissäni koskaan huomauttanut näistä yhtään mitään. Olen menestynyt vatsamakkaroineni, ja niiden kanssa on näytelty alastikin.

Suhtautuminen omaan ulkonäköön vaihtelee eri elämänvaiheissa. Enää en jaksa ottaa siitä paineita. Käytän mieluummin saman energian vartaloni rakastamiseen sellaisena kuin se on.”

Feminismi sydämen asiana

”Osallistuminen Putous-sarjaan on muuttanut eniten sitä, miten minuun on suhtauduttu. Ohjelman tekeminen oli mahtava kokemus, mutta se laski päälleni myös tietynlaisen haarniskan. En ollut tottunut olemaan se nätti tyttö, meikkeineen ja laitettuna.

Julkisuudesta seurannut kohtelu on ollut välillä vaivaannuttavaa ja joskus surullistakin. Olen kohdannut niin paljon seksismiä ja vähättelyä, ettei mitään järkeä. Tilanteet vaihtelevat baarihuuteluista palavereihin ja haastatteluihin. Milloin olen ollut typerä huora, milloin blondi, jonka sanomiset voi keskeyttää ja ehdotukset sivuuttaa. ’Ole blondi hiljaa, ei jaksa nyt kuunnella.’ Koen, että älyäni ja arvoani on alennettu niissä tilanteissa. Hurtin huumorin ja loukkaavan kohtelun välillä on vain häilyvä raja.

Essi rohkaisee nuoria Dreams-projektissa. ”Kerron, että epävarmuus on tuttua kaikille. Ihmiset, jotka eivät pelkää mitään, ovat tylsiä.”
Essi rohkaisee nuoria Dreams-projektissa. ”Kerron, että epävarmuus on tuttua kaikille. Ihmiset, jotka eivät pelkää mitään, ovat tylsiä.”

Olin kuvitellut olevani napakka ja kova luu mutta hämmentävissä tilanteissa en toimikaan aina niin. Monesti olen vasta jälkeenpäin tiennyt, miten olisi pitänyt reagoida. Olisin voinut vain viheltää pelin poikki ja sanoa, että tuo loukkaa minua. Tai olisin voinut itkeä, sekin on yhtä oikein. Monesti tulee kuitenkin vaiettua, koska en tahdo pahoittaa toisen mieltä tai haluan välttää tiukkapipon maineen. Se, että kohtelu menee tunteisiin, ei tarkoita, että olisin tosikko. Nämä jutut ovat tärkeitä minulle, ja niin tulisi olla kaikille.

”Feminismi on minulle sydämen asia.”

Feminismi on minulle sydämen asia. Työssäni haluan tehdä sisältöä, joka muuttaa näitä asenteita. Voimme tehdä vitsiä, joka ravistelee ihmiset ajattelemaan tai voimme tehdä vitsiä, joka ylläpitää jämähtäneitä asenteita seksuaalisuudesta tai rasismista. Viihteentekijöillä on suuri vastuu.

Sketsihahmoni Angela Brosin kanssa halusin päästä osoittamaan, että naiset ovat seksuaalisia ja että se on iloinen asia. Samaan aikaan ajattelin, miten koomista on, että naisen seksuaalisuuden puolesta ylipäätään tarvitsee puhua. Mutta niin se vielä on, ettei naisilla ole samanlaista oikeutta kuin miehillä tehdä vartalollaan mitä lystää. On hauskaa, kun Duudsonit vetävät munasillaan, mutta jos nainen vilauttaa alushousua, se on välittömästi kohahduttavaa lööppikamaa.

Nuoruudessani Spice Girlsit olivat minulle ajatustenherättelijöitä. Heidän räävittömät ja feministiset tekonsa olivat tervetullutta ja ravistelevaa. Vaikka tytöt esiintyivät paljastavissa vaatteissa, ajattelin, että heillä oli valta päättää tyylistään itse eikä heitä ollut pakotettu objekteiksi.”

Suuret unelmat

”Olen utelias ja intohimoinen ihminen ja innostun herkästi kokeilemaan kaikenlaista. Lapsuudessani kokeilin varmasti 30 harrastusta. Kerron siitäkin Dreams-luennoillani. Sanon, että jos jättää kokeilematta, siitä ei seuraa mitään, mutta jos kokeilee ja tyrisikin, on ainakin yhtä kokemusta rikkaampi.

Innostus vie pitkälle, mutta sillä on kääntöpuolensa. Jos päästän innostukseni överivaihteelle, alan voida huonosti. Viime vuonna tein yhtä aikaa Putousta ja Villiä korttia ja luentoja ja halusin touhuta perheellä, viettää aikaa mieheni kanssa, urheilla ja nähdä ystäviä. Lopulta olin ihan burn outin partaalla, pinna kireänä ja nukuin huonosti. Tänä vuonna en jaksanut samaa uudelleen.

Töiden haaliminen on jatkuvaa tasapainoilua. Kun olen suostumassa kahdeksanteen päällekkäiseen projektiin, mieheni sanoo stop. Olen alkanut uskoa häntä. Olen myös paremmin oppinut omat rajani.

”Haluaisin vaikuttaa enemmän, ja valta kiehtoo minua.”

Rakastan näyttelemistä mutta olen avoin kaikelle uudelle. Olen laajentamassa osaamistani kirjoittamiseen. Haluaisin vaikuttaa enemmän, ja valta kiehtoo minua. Tahtoisin prosessin alkupäähän, mukaan päättämään, mitä tehdään. Näyttelijänä olen loppupäässä toteuttamassa muiden visioita. Vaikka työni on mielenkiintoista ja haastavaa, joskus minua vaivaa tunne, että olen ”vain” näyttelijä.

Olen vähän suuruudenhullu. Vaikka olenkin vasta urani alussa, olen jo saavuttanut suurimmat unelmani. Tarvitsen uusia unelmia! Laskin tekeväni töitä vielä ainakin 40 vuotta. Niissä pitää olla mielekkyyttä ja vaihtelevuutta.”

Tärkeät ystävät

”Kasvoin aluksi ainoana lapsena ja sain sisarpuolia vasta myöhemmin. Opin sosiaalisista suhteista joukkueharrastuksissa, joihin hakeuduin, kun kaipasin yhteisöä. Olin se lapsi, joka yksin tepasteli kentän laidalle ja kysyi vierailta lapsilta, leikittekste mun kaa.

Ystävät ovat minulle supertärkeitä, ja yritän pitää ystävyyssuhteistani hyvää huolta. Kun töissä on oikein kiire, alan herkästi suorittaa ystävyyttä ja otan paineita siitä, etten ole ehtinyt nähdä kaikkia. Vasta viime aikoina olen hyväksynyt, että on ok olla joutilas ja kotosalla ilman, että jokaiseen vapaapäivään alkaa järjestää kyläilyjä.

Olen myös ollut paska ystävä ja puhunut pahaa muista. Nuoruuden epävarmoina kausina vertailin itseäni muihin ja tunsin kateutta. Jossain vaiheessa oivalsin, ettei pahan puhuminen satuta sitä toista vaan myrkyttää vain oman mieleni. Muistan selkeästi, miten tiedostin, etten halua olla sellainen diiva ja että tahdon muuttaa käytöstäni.

Jos keskustelu nykyään roihahtaa jonkun toisen nälvimiseksi, tulee sanottua ääneen, että jätetään tää, vaihdetaan aihetta. Haluan panostaa siihen, että kohtelen ihmisiä hyvin. Lapselleni yritän opettaa, että pitää olla kohtelias, mutta muita ei pidä myötäillä oman hyvinvoinnin kustannuksella.

Luin jostain ajatuksen, että pojat kasvatetaan kilpailemaan toisiaan vastaan työssä ja saavutuksissa, mutta tytöt kasvatetaan kilpailemaan poikien huomiosta. Ajatus on ihan karmiva, mutta kyllä siinä on totuuden siemen.

Pitkäaikaisimman ystäväni Saaran olen tuntenut seitsemänvuotiaasta. Meillä on ollut sisarellinen, elämää mullistava ystävyys. Olen tuttu Saaran perheen kanssa, ja hän on tyttäreni kummi.

Toinen tärkeä porukka on lukiovuosilta jäänyt 14 hengen kaveriporukkamme. Tutustuimme merkittävässä elämänvaiheessa, juuri siinä aikuisuuden kynnyksellä. Muistelemme vieläkin kakkosluokan risteilyä ja kuka oksensi mihinkin. Kun penkkareistamme tulee 10 vuotta, aiomme kokoontua ja katsoa videon sekoilustamme.

Tutustuin mieheeni Mikkoon Teatterikorkeassa. Olimme ystäviä kaksi vuotta ennen kuin rakastuimme. Oli melkein outoa, kun yhtäkkiä aloimme katsoa toisiamme eri silmin. Sitä oli ihan, että mitä mulle tapahtuu.

” Suhteemme alku oli parhaanlaista rakastumista mitä olla voi.”

Nyt ajattelen, että suhteemme alku oli parhaanlaista rakastumista mitä olla voi. Tunsimme toisemme jo todella hyvin. Tiesimme toistemme huonot puolet, missä tilanteissa toisesta tulee jäykkis ja milloin hän on ärsyttävä.

Olin 23-vuotias, kun menimme naimisiin. Porukoissamme se oli vähän radikaaliakin. Omat vanhempani eivät koskaan menneet naimisiin.

En ole haaveillut isosta perheestä, ehkä juuri siksi, koska kasvoin yksin. Ihan hyvä siitäkin tulee. Sitä paitsi en jaksaisi taas sitä valvomista. Jos en saa nukkua tarpeeksi, tuntuu kuin olisi krapula koko ajan.”

  • Helsinkiläisnäyttelijä syntyi 19.2.1988. Puoliso näyttelijä Mikko Virtanen. Kolmevuotias tytär.
  • Kuvaa Supermarsu-leffaa ja näyttelee Turun Kaupunginteatterin esityksessä Bonnie & Clyde.
  • Luennoi Lasten ja nuorten säätiön Dreams-projektissa. ”Rohkaisen nuoria olemaan omanlaisiaan. Olen äiti, absolutisti, diabeetikko, minulla on pelkoja sekä vatsamakkarat – ja silti saavuttanut unelmani.”

NHL-tähti juhlii syntymäpäiväänsä tänään laskiaissunnuntaina.

Emmi Kainulainen on julkaissut Instagram-tilillään onnittelunsa avopuolisolleen, NHL-kiekkoilija Mikael Granlundille. Minnesota Wildin suomalaistähti täyttää tänään 25 vuotta.

Julkaisemassaan pusukuvassa Emmi ja Mikael ovat sijaintipäivityksen mukaan Meksikon Tulumissa.

Kuvatekstiksi julkaisuunsa Emmi on kirjoittanut:

– Onnellisinta neljännesvuosisatasyntymäpäivää minun rakkaalleni.

Huippumallina työskentelevä Emmi on viime päivinä jakanut rantalomakohteesta muitakin kuvia.

”Onnellisinta neljännesvuosisatasyntymäpäivää minun rakkaalleni.”

Emmi ja Mikael tapasivat vuoden 2012 kesällä. Mikael oli juuri allekirjoittanut ensimmäisen kolmivuotisen sopimuksensa Minnesota Wildin kanssa. Nyt he asuvat Minneapolisissa.

Jääkiekkoilija Mikael Granlund muistetaan erityisesti vuoden 2011 ilmaveivistään. Hän veti silloin MM-kisoissa kiekon ilmaveivillä Venäjän maaliin.

Lue lisää! Mikael Granlundin avovaimo Emmi Kainulainen on huippumalli: ”Tulisin hulluksi, jos minun pitäisi vain hoitaa kotia”

Ensimmäisenä Emmi Kainulaisen kuvapäivityksestä kertoi Iltalehti.