”Lapset muuttavat kuvioita radikaalisti, siihen ei osaa varautua”, Erja Lyytinen sanoo. Kuva: Satu Kemppainen
”Lapset muuttavat kuvioita radikaalisti, siihen ei osaa varautua”, Erja Lyytinen sanoo. Kuva: Satu Kemppainen

Erja Lyytisen 17 vuotta kestänyt liitto päättyi viime vuonna. Pienet lapset, keikkailu ja taloprojekti olivat parisuhteelle liikaa.

Erja Lyytinen istui täydessä tila-Mersussa. Sinne olivat ahtautuneet kitaristimies Davide ”Dave” Floreno, parin kaksivuotiaat kaksoset, lastenhoitaja ja loput Erjan bändistä. He olivat kahden viikon kiertueella Saksassa. Keikan jälkeen väsytti, mutta levon sijaan piti huolehtia lapsista. Seuraavana iltana edessä oli taas uusi keikka.

Kiertue oli viimeinen niitti.

Kun perhe palasi takaisin Suomeen, ero alkoi tuntua väistämättömältä.

– Väsymys oli valtava. Se ei loppunutkaan kotiinpaluuseen, vaan meidän keikoista väsyneiden vanhempien piti jaksaa hoitaa lapsia taas seuraavana aamuna, kun he kahdeksalta heräsivät. Tarvitsimme molemmat tilaa.

– Ymmärsin vasta jälkikäteen, että emme levänneet tai lomailleet ikinä. Kun muut vievät lapsia mummolaan viettääkseen parisuhdeaikaa, me lähdimme töihin valvomaan ja haimme lapset taas väsyneinä.

17 vuotta yhdessä olleet Erja ja Dave päätyivät eroon vuosi sitten. Kulunut vuosi on ollut Erjalle hänen elämänsä mullistavin.

Lapsiperhearki uuvutti

Ensimerkit tavallista suuremmasta kitkasta Erja huomasi pari vuotta sitten. Erja ja Dave olivat muuttaneet unelmakotiinsa, rintamamiestaloon Helsingin laidalla. Oli kaikki, mitä he toivoivat: omenapuu, ihanat naapurit ja idyllinen ympäristö.

Mutta arkirealismia olikin, että hanasta tuli kylmää vettä, lattialla palelsi, kahdessa kerroksessa asuminen oli epäkäytännöllistä ja sähkölaskut isot.

”Teimme virheen, kun luovuimme helposta elämästä kerrostalossa.”

– Teimme virheen, kun luovuimme helposta elämästä kerrostalossa. Kaikissa kaksosten kasvatusoppaissa sanotaan, että älä muuta, älä tee remonttia, äläkä säädä mitään liikaa, kun lapset ovat pieniä. Me muutimme, kun pojat olivat kahdeksankuisia, ja tein kaikkia noita listan asioita.

Uudessa kodissa Erja maalasi seiniä ja sisäkattoja. Koti piti saada heti tip top -kuntoon.

– Halusin, että kaikki on heti valmista. Kun hanasta tuli pitkään kylmää vettä, ja pesin kahta kakkapeppua altaassa, se oli kovaa hommaa. Olisi ehkä pitänyt oppia, että kaiken ei tarvitse olla valmista heti eikä niin helkutin täydellistä.

Samaan aikaan perhe rundasi kuten ennenkin. Erona oli, että mukana oli aina kaksi pikkuista tavaroineen ja tarpeineen. Väsyneenä pienistäkin asioista tuli nahistelua. Tunnelma muuttui painostavaksi.

– Jokainen, joka on ollut noin pitkässä liitossa, tietää, ettei se ole helppoa. Piti laittaa peli poikki. Lastenkin on parempi kasvaa rennossa ilmapiirissä.

Suurimpana syynä eroon Erja pitää lapsiperheen arkea. Se, että lapsia tuli kerralla kaksi yhden sijaan, verotti voimia tuplasti. Arki yhdistettyä hektiseen työhön oli ”sekä ihanaa että kamalaa”.

”Arki uuvutti meidät, emmekä osanneet hoitaa parisuhdettamme samalla.”

– Luin jostain, että 85 prosenttia kaksosten vanhemmista eroaa. Arki uuvutti meidät, emmekä osanneet hoitaa parisuhdettamme samalla. Lapset muuttivat kuviota niin radikaalisti. Siihen ei voi varautua, sillä kukaan ei tiedä, millaista on saada lapsia ennen kuin saa niitä.

– Kävin muuten juuri kaupassa vain toisen kanssa, ja voi luoja, miten helppoa se oli!


Erja Lyytinen purki pettymyksen biiseihin.


Uusi itsevarmuus

Vuosi unelmatalossa riitti. Oli pakko myöntää, että se ei ollutkaan heidän unelmansa.

Eri osoitteet ja eri elämät löytyivät niin luontevasti kuin se siinä tilanteessa oli mahdollista: Erjan rinnalla vuosia soittanut Dave lähti omalle kiertueelleen ja oli ulkomailla melkein koko viime vuoden. Erja taas lähti heti pitkälle Suomen-kiertueelle toisen blueskitaristin Heikki Silvennoisen kanssa.

– Se oli loistava aloitus uudelle tilanteelle. Esiinnyimme loppuunmyydyille saleille, ja meidät otettiin avosylin vastaan.

Erja piti itsensä kiireisenä tarkoituksella: Hän teki viime vuonna 120 keikkaa, keskimäärin joka kolmas päivä, ja suurimman osan vielä ulkomailla. Hän kiersi Englannissa, Saksassa ja jopa Intiassa.

– Kun on lavalla, ei voi miettiä pyykkikonetta tai arkea. Siellä pitää olla läsnä yleisölle ja antaa kaikkensa, ja totta kai se on asia, jota rakastan. Soitto ja esiintyminen puhdistavat.

Työstä tuli Erjan suurin voimavara. Daven lähdettyä hän uudisti itsensä ja soundinsa ja otti bändiinsä uuden kitaristin sijaan kosketinsoittajan. Davea ei voi korvata, joten oli paras tehdä asiat toisin.

Ja oli siinä puutaloajassa hyvääkin: alakerta oli aamuöisin Erjan pakopaikka, jossa syntyi biisejä.

– Blues on niin tunnemusiikkia, että otin pettymyksestä ja painostavasta ilmasta kaiken irti. Aidosta tunteestahan se taide ponnistaa, vaikka päällä olisi fiktiota, Erja naurahtaa.

Takan edessä kirjoitetut tummasävyiset Slowly Burning ja Black Ocean päätyivät uudelle levylle, jota Erja teki syksyllä muun muassa Lontoossa. Hän istui huipputuottaja Chris Kimseyn kanssa viikkoja Terry Brittenin kotistudiossa ja hioi lauluraitojaan.

Erja on tehnyt levyjä ulkomailla aiemminkin, mutta Lontoossa työskentely oli ”magein juttu ikinä”. Kimsey on työskennellyt Rollareiden, Led Zeppelinin ja Duran Duranin kanssa, Britten taas on kirjoittanut muun muassa Tina Turnerin What’s love got to do with it -hitin.

– Teimme aiemmat levyt aika lailla kimpassa Daven kanssa, mutta nyt otin vahvan naisen roolin ja enemmän vastuuta. Uudet ihmiset ja uusi suunta olivat riski, jota en olisi uskaltanut ottaa ilman eroa. Olisin mennyt samoja uria kuin ennenkin.

– Kun studiossa klikkasi heti ja tapasin mielettömiä uusia ihmisiä, sain uutta draivia itsekin. Viime vuonna minusta tuli kaikkineen itsevarmempi ja rohkeampi, kun huomasin, että minähän osaan. Kai se näkyi ulospäin, sillä minulle on tultu keikoillakin sanomaan, että olen muuttunut.

Lava on omaa aikaa

Salama McQueen tai Angry Birds. Sitä Erjan arki on kotosalla.

Koti on taas Helsingin ytimessä ja kaikki helppoa: Erja, Dave, työhuone ja päiväkoti ovat muutaman sadan metrin säteellä, ja pojat vaihtavat kotia luontevasti äidin ja isän työtilanteiden mukaan.

Erjasta on hienoa, kuinka paljon itsekin saa oppia uusia asioita, kun seuraa lasten kehitystä. Kun kolmevuotiaat pojat esimerkiksi katsovat piirrettyjä, Erja kikattelee niiden aikuisille suunnatuille vitseille.

Pojat saavat koskea Erjan soittimiin, kalliisiinkin.

– Toinen veteli juuri custom-Stratocasterillani ja totesi vain, että ”äiti, anna plektra”, Erja nauraa.

Lasten kanssa vietetyissä hetkissä Erja haluaa olla läsnä. Kotona kokataan paljon yhdessä, ja Intian-kiertueelta tuodut pippurit, curry ja paprika ovat tehneet pojista kovia maustajia.

Erjasta ei kuitenkaan olisi kotiäidiksi. Kun hän on poikien kanssa kolmistaan täysiä päiviä, hän on väsyneempi kuin kiertueiden jälkeen.

– Äitini oli kotiäiti. Hän oli myös muusikko mutta piti urasta lasten ajan breikkiä. Minä haluan olla äiti ja muusikko samaan aikaan, eikä minulle ole koskaan ollut vaihtoehto jäädä kotiin, koska olen myös yrittäjä, Erja sanoo.

Lavalla hän saa toteuttaa intohimoaan, luovuuttaan ja naiseuttaan. Vaikka se on työtä, se on sitä omaa aikaa, joka auttaa jaksamaan normiarkea.

– Reissuilla ollessani tuntuu myös hienolta, kun on ne tyypit, jotka odottavat minua keikan jälkeen. Se tuo elämään enemmän kerroksia.

Vaikka Erja tietää nyt jaksamisensa rajat, hän aikoo ottaa lapset mukaan tulevalle Suomen-kiertueelle. Hän tietää, miten raskasta se on , joten jos järjestely ei toimi, hän aikoo muuttaa suunnitelmia. Jos toimii, mahtavaa.

– Kaiken tämän sekamelskan jälkeenkin äitiys on ollut ihan mieletön juttu, ja olen onnellinen, että rohkaistuin tekemään perheen, Erja sanoo.

– Vaikka puhunkin äitiyden raskaudesta, se on todella järisyttävä kokemus myös hymyssä suin.

Pärjäämisen oppitunti

Erja täytti viime vuonna 40 vuotta. Ikä ei kauhistuttanut vaan tuntui vahvuudelta ja vapaudelta. Erja on jo löytynyt omat päämääränsä ja rajansa ja ymmärtänyt, että kaikki käyvät elämässään läpi yllättävän samanlaisia vaiheita. Vaikeuksia ei tarvitse salailla, sillä ihan samoja kinoja voidaan käydä naapurissa.

– Olen avautunut ihmisenä ja käynyt läpi asioita ystävieni ja vanhempieni kanssa paljon. Ennen pidin paljon asioita sisälläni.

– Puhumisesta on tullut järjettömän tärkeää: kun puhuu, prosessoi ongelmia samalla. Sitten niiden jauhamiseen kyllästyy, ja ne on puitu.

Toinen oppi on ollut asioiden suhteuttaminen. Ei ole tarkoituskaan, että sama tasainen latu vie eteenpäin leppoisasti, vaan oma kasvu ja kokemukset tulevat juuri siitä, mistä selviää.

– Olen oppinut, että pärjään kyllä, vaikka tulisi mitä. Sen ansiosta olen paljon rennompi elämässä ylipäätään. Se on järjetön siunaus.

– Minulla on myös perhe ja ura, ja ne ovat nyt tasapainossa. Minähän olen siis ihan helkutin onnekas!

Dave on Erjan elämässä yhä paitsi lasten isänä, yhteisen yrityksen vuoksi. Kyllä he samalle lavallekin vielä mahtuisivat.

– Ei elämässä kannata sulkea ovia. Olemme kuitenkin eläneet rikasta aikaa ja saavuttaneet yhdessä paljon isoja asioita. Olen järjettömän kiitollinen siitä.

 

Erja Lyytinen

Kansainvälisesti menestynyt blueskitaristi, laulaja, lauluntekijä.

Syntyi 1976 Kuopiossa.

Asuu Helsingissä 3-vuotiaiden kaksospoikiensa kanssa.

Julkaisi juuri uuden levyn Stolen Hearts ja lähtee Suomen-kiertueelle. Sen jälkeen keikkailee ympäri Eurooppaa.

Harrastanut sukellusta, tanssia, kiipeilyä ja juoksemista mutta harrastukset lasten vuoksi nyt ”määritte­lemättömällä tauolla”.

Jannika B. Kuva: Jonna Öhrnberg / Sanoma-arkisto

Laulaja kertoo Instagramissa hävenneensä reisiään ja korviaan. Nyt hän kannustaa kaikkia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.

Laulaja Jannika B, 32, on viime aikoina puhunut suorasanaisesti omista epävarmuuksistaan ja kamppailustaan mielenterveytensä kanssa. Hänen avoin suhtautuminensa vaikeina pidettyihin aiheisiin jatkuu.

Tänään hän julkaisi Instagramissaan näyttävän kuvan, jossa kertoo suhtautumisesta kehoonsa.

– Nuorempana – ja välillä edelleenkin – huomaan häpeäväni ja piilottelevani ”tynnyrireisiäni” ja ”dumbokorviani”. Tästä syystä annoin eilisissä kuvauksissa juuri näiden kahden (tai itse asiassa neljän) asian näkyä, Jannika kirjoittaa.

 

Eilen oli ihanat kesäpäiväkuvaukset. 🌸🌞 Nuorempana -ja välillä edelleenkin- huomaan häpeäväni ja piilottelevani "tynnyrireisiäni" ja "dumbokorviani". Tästä syystä annoin eilisissä kuvauksissa juuri näiden kahden (tai itseasiassa neljän) asian näkyä. 💪 Kaikilla meillä on epävarmuuksia kehojemme kanssa. Kaikilla. Harvemmin nämä epävarmuudet kuitenkaan näkyvät ulospäin. Vielä harvemmin niiden poistamiseksi voi tehdä mitään näkyviä kikkoja. Minä uskon, että ainoa tie kauniseen kehoon on korvien välinen jumppa ja negatiivisten ajatusten leikkaaminen. Huomenna 23.8.2017 järjestetään kaikenlaisten kehojen riemukulkue ja puistojuhla Helsingin Esplanadin puistossa klo 16.30 alkaen. Suomen ensimmäinen kehopositiivisuuden juhla, Body Pride on Vaakakapinan #lupanäkyä -teeman huipentuma. Kaikki ovat tervetulleita mukaan juuri sellaisena, kuin haluaa tulla nähdyksi! ❤️ #lupanäkyä @yleisradio @vaakakapina

A post shared by Jannika B 💎 (@jannikabofficial) on

Jannikan mukaan kukaan meistä ei säästy ulkonäköön kohdistuvilta epävarmuuksilta. Hänen mielestään kauneutta kannattaisi tavoitella erityisesti sisältä päin.

– Kaikilla meillä on epävarmuuksia kehojemme kanssa. Harvemmin nämä epävarmuudet kuitenkaan näkyvät ulospäin. Vielä harvemmin niiden poistamiseksi voi tehdä mitään näkyviä kikkoja. Minä uskon, että ainoa tie kauniiseen kehoon on korvien välinen jumppa ja negatiivisten ajatusten leikkaaminen.

Kuva on julkaistu huomenna järjestettävän Body Pride -tapahtuman kunniaksi. 

”Maailman söpöimmät korvat”

Jannika on aiemminkin puhunut ulkonäköönsä liittyvistä epävarmuuksista. Helmikuussa hän kertoi, että häntä kiusattiin koulussa korviensa ja ihonsa pigmenttihäiriön takia. Sen takia hänet on aiemmin nähty julkisuudessa vain harvoin hiukset kiinni.

– Syy tähän on korvani ja kaulassa oleva vitiligo. Koulussa minua kiusattiin näistä kahdesta asiasta, Jannika kertoi.

Emma Gaalan aikaan Jannika kuitenkin huomasi, että hänen tyttärensä Martta on perinyt monet asiat äidiltään.

”Muistakaa rakastaa joka ikistä kohtaa itsessänne ja, että sanoilla ja esimerkillä voi vaikuttaa ihmiseen läpi elämän.”

– Eilen tajusin, että kaunis tyttäreni on perinyt minun korvani ja ne ovat maailman söpöimmät korvat ja toivon, ettei hän koskaan halua piilotella niitä, Jannika totesi.

Samalla hän kertoi, että aikoo tulevaisuudessa pitää ylpeästi hiuksiaan enemmän kiinni.

– Muistakaa rakastaa joka ikistä kohtaa itsessänne ja, että sanoilla ja esimerkillä voi vaikuttaa ihmiseen läpi elämän – niin hyvässä kuin pahassa. Olkaa armollisia toisillenne ja etenkin itsellenne, hän kertoi.

Näyttelijä teki yhden elämänsä fyysisesti raskaimmista rooleista uutuuselokuvassa.

Pamela Tola pääsi uudessa Napapiirin Sankarit 3 -elokuvassa kokeilemaan elämänsä ensimmäistä kertaa suofutista. Filmiryhmä kuvasi suolle sijoittuvia kohtauksia monen päivän ajan.

– Se oli kivaa, mutta hirveän raskasta fyysisesti. Otti pari askelta ja tuntui, kuin olisi juossut 10 kilsan lenkin. Sillä ei ole mitään tekemistä tavallisen futiksen kanssa. Kamppeet olivat märkänä aamusta iltaan, hyväntuulinen Pamela kuvaili saapuessaan maanantaina elokuvan ensi-iltaan.

Pamela kuvaa parhaillaan Elisa Viihteelle Kolmistaan-tv-sarjaa yhdessä näyttelijämiehensä Lauri Tilkasen kanssa. Hän oli ottanut pinkin sävyn tukkaansa roolia varten.

– Viikko sitten alkoivat kuvaukset, ja lopputulos nähdään joulukuussa.

”Suhtaudumme toisiimme kuin kehen tahansa kollegaan.”

Työskentely oman miehen kanssa on kuulemma sujunut mallikkaasti.

– Se auttaa, kun tuntee toisen. Kuvauksissa olemme toki eri roolissa kuin kotona ja suhtaudumme toisiimme kuin kehen tahansa kollegaan, hän kuvaili.

Työasiat seuraavat usein yhteisten projektien myötä kotiin saakka.

– Puramme kohtauksia ja roolihenkilöitä kotona hyvässä hengessä. Lomalla ja viikonloppuisin yritämme välttää sitä, mutta ei meillä sellaista sääntöä ole, ettei työjutuista saisi kotona puhua, hän kertoi.

Sarjan kuvausten jälkeen pariskunta jatkaa Turun kaupunginteatteriin tekemään Kybersielut-näytelmää.

– Jatkamme yhteistä duuniputkea siellä. Ainakin näemme jossain, kahden freelancerin ja kolmen lapsen uusperhettä pyörittävä näyttelijä hymähti.

Antti Tuisku ja Erin nähdään yhdessä myös Idols-ohjelman tuomareina. Kuva: Sanoma-arkisto

Aamukuuteen-kumppani Erin on nyt selvittänyt hämmentävän ilmaisun merkitystä.

”Hei beibi, täs on menny liikaa päivii.
Et ei oo päästy lonimaan, mitä me soditaan.”

Ensimmäisellä kerralla Antti Tuiskun Aamukuuteen-sinkun sanat eivät avaudu. Tai ainakaan yksi niistä. Se ei avaudu vielä toisella eikä kolmannellakaan kuuntelukerralla.

Mitä ihmettä ”lonimaan” tarkoittaa?

”Beibi, kun sä katsot mua ja pyydät mua punkkaas lonimaan.”

”Korvamatomateriaalia.” ”Niin loistava.” Antti Tuiskun fanit ovat hehkuttaneet uutta biisiä paljon eri somekanavilla. Mutta tietävätkö hekään, mitä oikeastaan tarkoittaa lonimaan-ilmaisu, joka toistuu kappaleessa?

Biisin feat-osuuden esittää Erin, joka kertoi maanantaina ”lonia”-ilmaisun merkityksen:

– Lonia-sanaa käytetään ku halutaan ns. muffailla, eli lonia, eli vähän kiehnätä ja pussailla, Erin kirjoitti sosiaalisen median tilillään.

Erinin Instagram-päivitykseen on ehtinyt jo tulla kommentteja, mitä muuta lonia-verbi tarkoittaa eri puolella Suomea.

”Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä.”

– Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä. Esim. shoppailemassa lonitaan kaikki hyllyt tai rekit, kuvailee Instagram-käyttäjä Kreettalu.

– Mulle tulee mieleen se, kun joku lonii konvehtirasiasta parhaat, sanoo Izmo58.

”Sitä ihteensä”

Antti Tuisku julkaisi uuden sinkkunsa viime viikolla. Se on mukana uudella albumilla Anatude, joka julkaistaan 15. syyskuuta.

Sunnuntaina Antti Tuisku iloitsi Aamukuuteen-kappaleen Spotify-menestyksestä ja julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa oli selittävä hashtag #lonimaanonlappiajatarkoittaasitäihteensä.

 

Urbaanissa sanakirjassa lonia tarkoittaa ”valita, lajitella, etsiä jotain asiaa jonkin joukosta”.

Esimerkit:

1. älä loni kaikkia lihapaloja siitä kastikkeesta
2. trafi kielsi rekisterikilpien lonimisen, pitää ottaa järjestyksessä eikä välistä

Kunniaväkivalta saa Suomessakin monia muotoja. Yksi niistä on se, että nuorille pojille sallitaan paljon enemmän vapauksia kuin samanikäisille tytöille, kertoo Helsingin Sanomien haastattelema kurdinainen.

Kolmekymppinen kurdinainen kertoo Helsingin Sanomissa lapsuuden rajusta silpomiskokemuksestaan ja siitä, miten lähipiiri pyrkii rajoittamaan varttuvan tytön ihmisoikeuksia perheen kunnian nimissä.

”Mun oli pakko lähteä pois kotoa.”

– Ensin sinut leikataan, sitten kielletään uiminen, sen jälkeen et saa tavata poikia. Kun olin 17-vuotias, mun oli pakko lähteä pois kotoa. Mun oli pakko tehdä raju askel mun vanhemmille ja perheelle, nimettömäksi jäävä nainen kertoo.

THL määrittelee kunniaväkivallan viittaavan psyykkiseen painostukseen tai suoraan väkivaltaan. Se liittyy ajattelutapaan, jossa kunnia on koko perheen ja suvun yhteinen asia. Koska yksilöiden teot vaikuttavat koko yhteisön kunniaan, käyttäytymisen tulee olla siveellistä ja tietyn seksuaalimoraalin mukaista.

Tytöillä ja pojilla eri säännöt

Kurdinainen kokee, että hänen elämäänsä ja oikeuksiaan rajoitettiin voimakkaasti erityisesti nuoruudessa. Nainen ympärileikattiin nelivuotiaana pakolaisleirillä, ja hän oli vähällä kuolla operaatioon. Taustalla oli perheen pyrkimys saada tytär hyviin naimisiin.  

”Pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin.”

– Kun olin joku 7–8-vuotias, niin muistan, että oli aika, jolloin joka ilta, kun menin nukkumaan, rukoilin vaan, että tulen pojaksi. Halusin ne poikien oikeudet. Koska jo silloin näin, että pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin, kurdinainen kertoo HS:n haastattelussa.

– Mitä vanhemmaksi tulin niin sitä enemmän minulta alettiin kieltämään kaikenlaisia asioita. Multa riistettiin ihmisoikeuksia, mitä enemmän tytöstä naiseksi kasvoin.

Vaara joutua uhriksi

Ympärileikkausten ja kunniaväkivallan uhka on todellinen myös Suomessa.

– Ympärileikkausperinne elää Suomessakin, sanoi Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome Me Naisten haastattelussa. 

Suomessa ei ole tullut esiin yhtään tapausta, että maahanmuuttajataustaisia tyttöjä olisi ympärileikattu täällä. Monilla tytöillä on kuitenkin vaara joutua silpomisen uhriksi matkalla vanhempiensa kotimaassa.

– Epäilyt voivat herätä esimerkiksi, jos tyttö on lähdössä yhdessä vanhempiensa tai toisen vanhemman kanssa kotimaahansa. Vaikka niin, että vain perheen tyttö on lähdössä, muut sisarukset eivät.

Solomie kertoi saavansa konsultointipuheluita terveydenhoitajilta tällaisista aiheista etenkin keväisin lomien kynnyksellä. Tyttöjen iät vaihtelevat taaperoista teini-ikäisiin.

– Kun tyttö on jo lähdössä matkalle ja herää epäilys, että hän joutuu silvotuksi, ollaan jo myöhässä, Solomie kertoi.

MillaR

Kolmekymppinen kurdinainen puhuu HS:ssä tyttöjen ja poikien erilaisesta kohtelusta: ”Ensin leikataan, sitten kielletään uiminen”

Naisten ympärileikkaus on törkeä rikos ja yhteiskunnnan pitäisi ottaa aktiivisempi ote tällaisen silpomisen estämisessä. Sama koskee myös poikien ilman lääketieteellistä perustetta olevia ympärileikkauksia, jota ei tietysti voi verrata naisten leikkaukseen, mutta on ihan yhtä perusteetonta. Suomi ei ole sivistysvaltio ennenkuin tällaiseen lapseen kohdistuvaan väkivaltaan puututaan todenteolla.
Lue kommentti