Sami ja Meeri ovat matkustaneet mukana toistensa töissä. Nyt tehdään yhteistä kirjaa. ”En ollut nähnyt kenenkään pistävän sydämensä niin syvälle työhön kuin Meeri. Hän on niin tiukka periaatteen nainen, että vierellä minunkaan on vaikea ottaa mitään leväperäisesti”, Sami sanoo. Kuvat: Liisa Valonen
Sami ja Meeri ovat matkustaneet mukana toistensa töissä. Nyt tehdään yhteistä kirjaa. ”En ollut nähnyt kenenkään pistävän sydämensä niin syvälle työhön kuin Meeri. Hän on niin tiukka periaatteen nainen, että vierellä minunkaan on vaikea ottaa mitään leväperäisesti”, Sami sanoo. Kuvat: Liisa Valonen

Valokuvaaja Meeri Koutaniemen ja rokkari Sami Yaffan rakkaus perustuu vapaaehtoisuuteen. – Se miten kaikki tapahtui, pakottaa uskomaan kohtaloon.

Helsingissä kalliolaiskodin olohuoneessa maailmankarttatapetti ulottuu koko seinälle. Kartta on sävyiltään rauhallinen, vaaleaa ja beigeä, mutta jos kotiväki, valokuvaaja Meeri Koutaniemi, 29, ja muusikko Sami Yaffa, 53, merkkaisivat siihen kaikki vierailemansa paikat, kuva kirjavoituisi nopeasti rukseista. Maailmanmatkat näkyvät joka puolella: marokkolaisina mattoina, värikkäinä kankaina, Samin eksoottisina soittimina ja Meerin ottamina kuvina.

Pariskunnan toinen koti Espanjan Mallorcalla on samantyylinen.

– Sekin näyttää kelluvan ilmassa, Meeri ja Sami esittelevät ylimmän kerroksen maisemiaan.

Palkittu dokumentaristi ja maailmankiertueita tahkonnut basisti ovat matkustamisen hard core -pari: viime vuonna Meerille kertyi 250 reissupäivää, Samille 200. Tämän vuoden viidestä ensimmäisestä kuukaudesta neljä vierähti ulkomailla. Matkustaminen on niin tavallinen osa arkea, että se on melkein kuin kolmas koti, pysyvä tila.

Mutta tänään ollaan Helsingissä, jo neljättä päivää. Sellainen on harvinaista. Meeri ja Sami laskeskelevat, että he ovat olleet pisimmillään viikon yhtä aikaa kotosalla. Se viikko Mallorcalla oli ”absoluuttinen täydellisyys”.

– Vietimme kaikki päivät makuuhuoneessa, ja heräsimme vain syömään, Sami naurahtaa.

Liikkuva elämäntyyli on määrittänyt reilun vuoden kestänyttä suhdetta sen ensihetkistä asti.

– Tässä ihmissuhteessa kaikki lähtee vapaaehtoisuudesta ja itsenäisyydestä, emme voisi ripustautua toisiimme. Olemme kaksi itsenäistä ihmistä, jotka ovat päättäneet jakaa elämänsä. Pikemminkin pyrimme pois siitä, että toinen olisi velvollinen antamaan minulle yhtään mitään, on se sitten onnellisuutta, seuraa tai turvaa Meeri aloittaa.

Sami nyökkää vieressä.

”Meillä molemmilla on kokemusta asioista, jotka ovat parisuhteessa myrkyllisiä.”

– Meillä molemmilla on kokemusta asioista, jotka ovat parisuhteessa myrkyllisiä. Siksi tunnen mieletöntä arvostusta tätä juttua kohtaan, Sami sanoo.

– Kun tällaisesta kumppanuudesta ja onnellisuudesta ei ole aiemmin tiennyt mitään, se on nyt hyvällä tavalla lyönyt meidät kumoon.

Meeri vie jalat alta

Samin piti vain ehdottaa duuni-ideaa. Hän oli asunut Yhdysvalloissa lähes 30 vuotta, muuttanut sitten Eurooppaan ja seurannut soittohommia myös Suomeen.

– Olin yhdellä duunimatkoistani Helsingissä samaan aikaan, kun Syyrian kriisi oli päällä ja pakolaisia tuli Suomeen. Ilmapiiri oli kiristynyt, ja täällä oli nuija tunnelma, jolle halusin tehdä jotain. Ajattelin kysyä Meeriä mukaan mahdolliseen hyväntekeväisyyskampanjaan.

Sinä maaliskuun lopun päivänä Sami oli väsynyt pitkästä Amerikan-kiertueesta, kuumeesta kipeä ja lähdössä kotiin Mallorcalle. Kun Meeri ehdotti palaveria, Sami oli vähällä kieltäytyä. No jos tunniksi sitten – kun nyt samassa kaupungissa oltiin.

– Olin tutustunut Meerin töihin ja odotin, että sieltä tulee supervakava nainen. En tiennyt yhtään, että se on tollainen! Sami räjähtää nauruun.

Tunti venyi viideksi tunniksi, kunnes Samin oli pakko lähteä lentokentälle. Meerikin oli matkustamassa viikoksi Italiaan dokumenttielokuvansa ensi-iltaan.

Seuraavana yönä Samilta lähti piiitkä viesti.

– Tosi syvällinen, romanttinen ja rehellinen, Meeri kuvailee.

– No, nääntyneenä ja kuumehouruissani… Sami vinoilee vieressä.

Sami ehdotti, että Meeri lentäisi Mallorcalle ottamaan kansikuvan hänen elämäkertaansa. Että Italiastahan olisi sinne vain lyhyt pyrähdys.

– Tiesin, että jos ottaisin sen lennon, kaikki muuttuisi. Ensikohtaamisessa oli ollut niin erityinen tunnelma, käsin tunnusteltava jännite. Jos lähtisin matkaan, se olisi sitten menoa.

Sami on ensimmäistä kertaa suhteessa suomalaisen naisen kanssa. Meerinkin edellisessä suhteessa kotikieli oli englanti. Meeri on jo tartuttanut Samiin Kuusamon murresanoja. ”Kaupassa katsotaan pitkään, kun kysyn, halluukkonää tai otakkonää”, Sami kertoo.
Sami on ensimmäistä kertaa suhteessa suomalaisen naisen kanssa. Meerinkin edellisessä suhteessa kotikieli oli englanti. Meeri on jo tartuttanut Samiin Kuusamon murresanoja. ”Kaupassa katsotaan pitkään, kun kysyn, halluukkonää tai otakkonää”, Sami kertoo.

Meeri lähti Italiasta kesken viikon ja vietti Samin luona kolme päivää. Viimeisenä iltana otettiin kirjan kansikuva.

– Se miten kaikki tapahtui, pakottaa uskomaan, että näin oli tarkoitettu. Siihen, että meidän kuuluikin kohdata. Olen monesti kiittänyt Samia, että hän löysi minut, Meeri miettii.

Sami ja Meeri etsivät sopivia sanoja kuvaamaan, miksi juuri heidän kahden välillä kolahti. Meeri puhuu magiasta, Sami kosmisesta yhteydestä. Sitten kumpikin purskahtaa nauruun.

– Ei helvetti, ei me sentään noin hörhöjä olla!

Rokkariin iskee pieni pakokauhu

Oikeasti Meeriä ja Samia yhdistävät maanläheisemmät asiat. Niin kuin huumorintaju ja leikkisyys. Uteliaisuus ja seikkailuhenki. Se, miten muita kohdellaan. Rakkaus luontoon, kiinnostus kirjoihin.

– Kun tulin ensimmäistä kertaa tänne Meerin kämppään, tuijotin suu auki hänen kirjojaan. Olin että, voinko jäädä vuodeksi ja lukea ne kaikki! Minulla oli ollut iso kirjasto New Yorkin -kodissa, ja Meerillä oli kuin jatko sille.

Entäs se, kun Sami alkoi kertoa suosikkielokuvastaan The Shutka Book of Records. Dokumentti kuvaa makedonialaisen Shutkan kylän erikoisia asukkaita.

– Yleensä kukaan ei ole kuullutkaan leffasta. Mitkä olivat tsäänssit, että Meeri oli käynyt siellä, Sami heittää.

– You had me by Shutka, dear!

Meeri kuvailee Samia yhdeksi hauskimmista tuntemistaan ihmisistä. Mies on täynnä elämänmakuisia tarinoita.

”Meillä on älyttömän kivaa yhdessä.”

– Meillä on älyttömän kivaa yhdessä. Voimme hölmöillä toisillemme ja olla samalla toistemme parhaat keskustelukumppanit. Vaikka näemme töissämme rankkoja asioita, se ei määrittele persooniamme, Meeri sanoo.

– Suhteestamme puuttuu myös valta-asettelu, se kumpi määrää ja kumpi joustaa. Menemme samassa rytmissä.

Sitten ovat ne samanhenkiset vanhemmat sekä lapsuuden kokemukset. Sami vietti lapsuutensa 1970-luvun Espoossa ja Meeri 1990-luvun Kuusamossa, silti niissä oli yllättävän paljon yhteistä. Meeri vitsailee, että tieto eksyi matkalla Kuusamoon. Vaikka he ovat eri sukupolvea, kumpikin on hiihtänyt kouluun puusuksilla.

Isät ovat olleet taiteellisia, hiljaisia ja ahkeria, äidit rakastavia, viisaita ja vahvoja.

– Meillä kummallakin on upeat perheet. Lapsina meidät tutustutettiin taiteisiin ja luontoon ja annettiin harrastaa, Sami aloittaa.

– Olemme todenneet, että vanhempamme ovat tonttuja. He ovat antaneet meille mielettömät lahjat elämään, Meeri jatkaa.

Sitä Meeri vähän jännitti, miten hänen viisi sisarustaan suhtautuisivat Samiin.

– Tiesin, että he tykkäisivät Samista, mutta mietin, olisivatko he pidättyväisiä aluksi. Meidät on kasvatettu tiukasti niin, että vieläkin niiaamme vieraille.

Kohtaaminen oli kaikkea muuta: se oli täynnä intoa, huutoa ja naurua.

– Kuusamon koti on minulle rakkain paikka, ja tuntuu tärkeältä, että Samikin viihtyy siellä, Meeri sanoo.

Tosin ensimmäisellä visiitillä rokkariin iski pakokauhu. Isossa kotitalossa majoittui silloin parikymmentä ihmistä. Aamut heräilevän lapsikatraan keskellä kuulostivat samalta kuin suihkukoneen moottori valmistautuisi nousuun.

– Kolmantena päivänä tuli pakko päästä ulos. Juoksin rantaan, hyppäsin veneeseen ja soudin keskelle järveä, Sami kertoo.

Pitkä mies oikaisi veneessä makuulleen ja hengitti syvään. Hiljaisuus tuntui ihanalta, mutta sitä ei kestänyt kauan.

– Myrsky alkoi kuin tyhjästä ja puhalsi minut takaisin ihanaan kaaokseen. Kai mun kuului olla siellä.

Koutaniemi + Yaffa = Koutaffa

Meeri ja Sami tapasivat maaliskuussa, ja marraskuussa Marokossa ostettiin kihlasormukset. Sami ripusti ne kaulaansa odottamaan oikeaa kosintahetkeä. Meeri oli jo sopinut kuvausmatkasta naisvankilaan El Salvadoriin, jonne Sami lähtisi mukaan. Mies ajatteli, että tulivuoren reunalta löytyisi täydellinen paikka.

– Ei se sitten tuntunutkaan oikealta. Pidin aina mielessä, että oikean paikan tietää, kun se osuu kohdalle.

Se osui kohdalle joulupäivänä Kuusamossa. Meeri oli halunnut näyttää Samille yhden lempipaikoistaan maailmassa, kotijärven jäähän kairatun avannon. Sami pyristeli ensin, mutta pulahti sitten jäihin. Kun hän nousi avannosta hän tajusi yhtäkkiä, että tässä se nyt on.

”Polvistuin siihen hankeen koko upeassa alastomuudessani.”

– Polvistuin siihen hankeen koko upeassa alastomuudessani, Sami muistelee.

– Se oli luontevan täydellistä, Meeri sanoo.

– Hytisimme, nauroimme ja hyppäsimme sitten uudestaan avantoon. Saunan jälkeen jaoimme hetken perheeni kanssa.

Meerin ja Samin häitä vietetään Mallorcalla syyskuun alkupuolella. Päivä valikoitui sillä perusteella, että silloin molemmilla on vapaata. Yksi kotikylän viinitarhureista on luvannut kotinsa vihkipaikaksi. Juhlat vietetään läheisellä 1700-luvun kartanolla, jossa on tilaa rellestää.

– Juhliin tulee tietysti paljon muusikoita, joten meteliä riittää, Sami ennakoi.

– Olen aina miettinyt, että jos joskus menen naimisiin, häiden täytyy olla täydet juhlat, Meeri jatkaa.

Meerillä ei ollut kuitenkaan tylliunelmia naimisiinmenostaan.

– Instituutiona avioliitto ei määritä minua eikä parisuhdettani millään tavalla, enkä osaa suhtautua siihen erityisen intohimoisesti. En taida olla mikään hääihminen. Tärkeimmältä tuntuu ilon ja kumppanuuden jakaminen, hän sanoo.

– No mutta suostuit silti – kiitti rakas! Sami kuittaa vieressä.

Samille avioliitto on kolmas. Ensimmäisensä hän solmi vuonna 1990 saadakseen green cardin Yhdysvaltoihin. Toisella kerralla hän avioitui bändikaverinsa kanssa.

– Minä en silloin nähnyt syytä mennä naimisiin, mutta Karmen halusi sitä. Suhteemme oli silloin kestänyt 10 vuotta, mutta häistä alkoi alamäki. Se oli vaikea ero, Sami vakavoituu.

” Tunnen ensimmäistä kertaa, että oikeasti haluan naimisiin tämän ihmisen kanssa.”

– Nyt tunnen ensimmäistä kertaa, että oikeasti haluan naimisiin tämän ihmisen kanssa. Että se tuntuu tärkeältä ja oikealta.

Pöydän ääressä tulee hiljaista. Hetki tuntuu erityiseltä.

– Molemmat halusimme tätä salaa jo kuukausi tapaamisemme jälkeen, Meeri sanoo sitten.

Meerin ja Samin rakkaus ei ole noudattanut mitään tyypillistä kaavaa. Yhteen muutosta päätettiin kuukauden tuttavuuden jälkeen. Tai no, kukaan ei oikeastaan muuttanut mihinkään: kumpikin vain antoi toiselle kotinsa avaimen. Helsingin-kodin oveen ilmestyi hauska kyltti ”Koutaffa”.

– Edellisen poikaystäväni kanssa puhuimme yhteen muutosta neljä vuotta. Se tuntui aina vaikealta, koska niin ei kuulunut tapahtua, Meeri kertoo.

– Samin kanssa kaikki on tapahtunut kuin itsestään.

Sama pätee ajatuksiin omasta perheestä.

– Lapsi tulee, jos on tullakseen. Sillekään ei ole aikataulua eikä suunnitelmaa.

Yksinäinen ahma ja sirkusmies

Muita aikatauluja kyllä on. Kesän aikana Sami soittaa 32 festarikeikkaa Michael Monroen yhtyeessä sekä ruotsalaisessa The Hellacoptersissa. Meeri valmistelee kirjoja ja näyttelyitä El Salvadorin naisvangeista sekä tietokirjaa tyttöjen ympärileikkauksista. Yhdessä kuvataan talvella ilmestyvää Sami Yaffan maailma -kirjaa.

Tuoreimmat matkat Irlantiin, Venäjälle, Japaniin, Kolumbiaan, Israeliin ja Palestiinaan ovat olleet erityisiä, koska niillä on kuljettu yhdessä.

– Helpottaa, kun molemmilla on ymmärtämys toisen ammatista, kulkemisesta ja väsymyksestä, mitä kotiin tullessaan kantaa. Yleensä Meeri työskentelee yksin rankoissa paikoissa, minä taas kierrän pari kuukautta mielettömän sirkuksen kanssa. Niiden keskeltä on vaikea hypätä suoraan kotimoodiin, Sami miettii.

Meeri nappaa kiinni ajatuksesta.

”Välillä en muista, miten yksin olen ollutkaan.”

– Kotiin palaaminen on tosi erilaista nyt verrattuna aikaan ennen seurusteluamme. Välillä en muista, miten yksin olen ollutkaan. Suhde antaa konkreettista voimaa, kun saa lähteä ja palata näin rakastaviin kotioloihin, hän sanoo.

Ennen Meeri palasi kotiinsa hiljaisuuteen. Purki mieltään luonnossa ja liikkumalla. Meeri on niin tottunut kulkemaan yksin, että Sami kutsuu häntä joskus ahmaksi.

– Se on yksinäinen ja rankka vaeltaja, Sami heittää.

Kun Meeri nyt palaa reissuiltaan, kotona tai puhelimen päässä on Sami, joka kysyy, miten jakselet.

– Välillä tulen kotiin aika huonossa kunnossa. Sami ottaa vastaan kaiken, haluan sitten olla hiljaa tai keskustella. Kun toinen kysyy, millaista siellä oli, kaikki koettu tulee käsiteltyä paremmin läpi.

Yksinoloa kumpikaan ei kaipaa. Pienetkin hetket halutaan olla yhdessä. Joskus niiden eteen nähdään hirveästi vaivaa: Sami on matkustanut keikkapaikkojen välillä satoja kilometrejä ollakseen Meerin kanssa neljä tuntia.

– Kyllä meillä molemmilla on myös oman tilan tarve, mutta löydämme sen tilan jakamalla. Kun haluamme huokaista muusta maailmasta, teemme sen kahdestaan.

Koutaffat

Sami Yaffa

  • 53-vuotias muusikko, syntyjään Sami Takamäki.
  • Vihitään Meeri Koutaniemen kanssa syyskuussa.
  • Pariskunta valmistelee Sami Yaffan maailma -kirjaa Samin vetämän Soundtracker-tv-sarjan jatkoksi.
  • Soittaa Michael Monroen yhtyeessä ja tuuraa ruotsalaisessa The Hellacoptersissa. Tunnetaan mm. bändeistä Hanoi Rocks, New York Dolls, Joan Jett and The Blackhearts, Demolition 23, Pelle Miljoona Oy.
  • Omaelämäkerta Tie taipuu ilmestyi viime vuonna.

 

Meeri Koutaniemi

  • 29-vuotias valokuvaaja ja dokumentaristi.
  • Kihloissa muusikko Sami Yaffan kanssa. Pariskunnalla on kodit Helsingissä ja Mallorcalla.
  • 11-kuvaajakollektiivin jäsen. Tunnetaan myös Pahan jälkeen -sarjasta Arman Alizadin kanssa.
  • Töitä on julkaistu muun muassa Time-lehdessä. Palkittu mm. kansainvälisen kuvajournalismin Visa pour l’image -palkinnolla.
  • Harrastaa tanssia ja soittaa poikkihuilua.
Vierailija

Pian avioituvat Meeri Koutaniemi ja Sami Yaffa: ”Emme aiemmin tienneet tällaisesta onnellisuudesta”

Liikaa ikäeroa, Meeri on vasta aikuistunut ja Sami on jo yli 50. Kaikki Samin naisjutut menevät aina samalla kaavalla: ensin ollaan jonkin eksoottisen naisen kanssa kuin paita ja peppu, kunnes tulee joku bändihomma joka heittää heidät erilleen. Samilla on myös jo yksi Meeriä vanhempi lapsi, kauheaa ajatella että hänestä tulisi vielä joku vanha rokki-isä parin vuoden kuluttua. En usko tähän juttuun vaikka haluaisin, ovat viettäneet toistensa kanssa niin vähän aikaakin kun molemmat aina reissussa.
Lue kommentti

Ohjaaja Tiina Lymi on kokenut vaatimattoman lapsuuden ja muutaman eron, mutta selvinnyt niistä päättäväisen luonteensa ansiosta: – Minä kykenen ja pärjään ja jaksan, hän sanoo.

Ohjaaja Tiina Lymi, 45, kasvoi yksinhuoltajaäidin ja veljensä kanssa tamperelaisessa lähiössä ja muistaa lapsuutensa taloudellisesti vaatimattomana.

– En ikinä saanut niitä farkkuja tai sitä fillaria, jonka olisin halunnut. Eikä tuntunut kivalta, kun jouduin hakemaan luokan edestä opettajalta vaateavustuslappua, hän kertoo.

Tiina tiesikin jo varhain, että haluaa elämässään pidemmälle.

– Kun mutsi osti kiertelevältä kauppiaalta tietosanakirjasarjan, luin sen kokonaan läpi. Ajattelin, että minä en jää tänne tamperelaiseen lähiöön, vaan minun pitää hankkia viisautta ja tietoa, jotta pääsen pois. Se antoi tietyn draivin.

Hän uskoo, että tietynlainen lapsuus jättää jäljen ja halun pärjätä omillaan.

– Mielessäni elää koko ajan vahvana ajatus siitä, että rakennan perusturvaa ympärilleni, että minä kykenen ja pärjään ja jaksan. Olen tullut pitkälle ja kivunnut monta porrasta.

Elämän opit

Ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä on elämässään läpikäynyt ihmissuhteiden päättymiseen liittyviä suruja, mutta haluaa uskoa, että on niiden myötä tullut viisaammaksi.

– Eroistani olen oppinut sanomaan ei. En myöskään enää olisi niin kiltti ja hyväuskoinen. Pitää mennä sellaisista tilanteista pois, joissa ei ole hyvä kohti tilanteita, joissa on hyvä olla, Tiina sanoo.

Uskoa rakkauteen hän ei kuitenkaan ole menettänyt.

– Olisi ihan hirveää olla niin kyyninen. Jos huonojen kokemusten jälkeen ei enää uskaltaisi rakastaa, elämä olisi kauhean surullista.

Miltä nuoresta naisesta tuntui muuttaa opiskelemaan Helsinkiin? Pelkääkö Tiina mitään? Mitä hän ajattelee uudesta urastaan elokuvaohjaajana? Lue lisää Me Naisten numerosta 34/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Kysyimme hyvinvointivalmentajina työskenteleviltä Kirsi Salolta ja Teemu Syrjälältä, mitä he tekevät arjessaan voidakseen kokonaisvaltaisesti hyvin.

Hyvinvointivalmentajat Kirsi Salo ja Teemu Syrjälä puhuvat työkseen – ja yrittävät innostaa muita tavoittelemaan hyvää elämää. Mutta mitä he itse tekevät voidakseen mahdollisimman hyvin? Kaksikko kertoo.

1. Itsensä kuunteleminen

Kirsi Salo kertoo elävänsä niin kuin opettaa.

– Järjestän itselleni paljon hiljaisuutta, rauhaa ja omaa aikaa. Hiljennän mieltä esimerkiksi meditoimalla. Osaan hallita oman pään sisältöä hyvin.

Meditoiminen auttaa Kirsiä myös pitämään ajatukset myönteisiä ja tekemään viisaita ajankäyttöön liittyviä ratkaisuja.

– Järjestän aikaa niille asioille, jotka lisäävät hyvinvointiani ja sanon ei sellaisille asioille, jotka eivät edistä, yksin viihtyvä Kirsi kertoo.

”Jos ihmissuhteet ovat kunnossa, muut palikat menevät helposti kohdalleen.”

2. Panostaminen ihmissuhteisiin

Hyvinvointivalmentaja Teemu Syrjälälle suhde itseen ja muihin on kaiken perusta.

– Jos ihmissuhteet ovat kunnossa, muut palikat menevät helposti kohdalleen, hän kertoo.

Hän kiinnittää huomiota myös siihen, miten puhuu itselleen ja läheisilleen. Rakkauttaan ja välittämistään hän osoittaa koskettamalla.

– Omasta menneisyydestäni tiedän, että kun on haasteellista, kosketus alkaa jäädä pois. Kun saa koskettaa, ongelma alkaa hävitä.

”Kosketus on muuttanut oikeastaan koko elämäni.”

Kosketuksella Teemu ei tarkoita pelkästään seksuaalista kosketusta. Se voi olla halaus tai vaikka hipaisu olkapäähän, kunhan ei riko toisen ihmisen rajoja. Teemun mielestä joskus on parempi katsoa toista silmiin kuin puhua – kohdata toinen ihminen ja olla läsnä.

Teemun omassa parisuhteessa kosketellaan paljon.

– Se on muuttanut oikeastaan koko elämäni.

3. Kipupisteiden työstäminen

Kirsi on puhunut julkisuudessa henkisestä herätyksestään, mutta ei hänen elämänsä ole ollut pelkkää auvoa. Kirsi on huomannut, että ihmisen sisältä kumpuaa läpi elämän asioita, joita on käsiteltävä.

– Minullakin tulee kipupisteitä esiin silloin tällöin. Saatan tulla alakuloiseksi tai ärtyä. Olen siitä kuitenkin hirveän tietoinen, että silloin jokin on osunut minua vanhaan haavaan. Sitten työstän sitä.

“Jos emme hengitä koko keholla, jumiutamme tunnejärjestelmämme.”

4. Hengittäminen

Teemu keskittyy hengittämiseen kaikessa, mitä tekee – niin kävellessä, uidessa kuin voimaharjoitellessa. Hengittämällä Teemu antaa energian kiertää.

– Jos emme hengitä koko keholla, jumiutamme tunnejärjestelmämme.

5. Lepo ja ravinto

Myös lepo ja ruokavalio ovat niin Kirsille kuin Teemullekin tärkeitä. Kirsin mukaan nukkuminen ja kylpeminen ovat hänelle harrastuksia. Ylipäätään elämän hidastaminen on Kirsille tärkeää, jotta hän voi hyvin.

– Syön kevyesti eli mahdollisemman paljon vihreää ja kasviksia. Valkoista sokeria ja nopeita hiilihydraatteja en syö juuri lainkaan.

Teemulle ravinnossa tärkeintä on laatu: hän syö paljon villi- ja lähiruokaa.

– Tällä hetkellä tulee syötyä marjoja joka päivä.

Teemu ei silti halua nipottaa, koska tietää kokemuksesta, ettei liika tiukkapipoisuus ravintoasioissa lisää hyvinvointia.

6. Kylmälle altistuminen

Teemu altistaa kehoaan säännöllisesti kylmälle – talvisin avannossa, kesäisin kylmässä suihkussa. Sillä hän yrittää ehkäistä kehon jumiutumista.

– On tärkeää, että saa keholle haastetta, ettei vain mukavasti jumppaile neljän seinän sisällä.

“Muistan pitää itseni lapsenmielisenä.”

7. Lapsenmielisenä pysyminen

Kirsille on tärkeää pysyä lapsenmielisenä. Tässä häntä auttavat hänen kaksi lastaan.

– Lapset ovat jatkuva kutsu tuossa vierellä päästä irti ja olla hetkessä. Saatan viettää paljon aikaa lattialla kissojen ja lasten kanssa.

8. Tanssiminen ja voimaharjoittelu

Tanssi on Teemulle tärkeä tapa ilmaista itseään. Se avaa myös tunnelukkoja. Teemu liikuttelee kehoaan fiiliksen mukaan.

– Joskus rymistellään, joskus hempeilllään.

Vastapainoksi tanssille Teemu nostaa rautaa ja pyrkii liikkumaan niin, että keho omaksuu jatkuvasti uusia liikemuotoja.

9. Inspiroivien videoiden kuuntelu

– Kuuntelen ihan älyttömän paljon erilaisia Youtube-videoita. Jos muut menevät kahdeksaksi tunniksi töihin, minä kuuntelen viisi tuntia videoita. Minua kiinnostaa eniten se, mikä ihminen on ja miksi hän on täällä, Kirsi kertoo.

Hän nimeää yhdeksi suosikikseen jamaikalaisen henkisen opettajan Moojin.

“Sisäinen tila heijastuu ulkoiseen tilaan.”

10. Elämän yksinkertaistaminen

Kirsi tavoittelee ”sisäistä tyhjyyttä”. Siksi hän on yrittänyt tehdä elämästään mahdollisimman yksinkertaista. Hän on esimerkiksi raivannut kotoaan turhia tavaroita.

– Kun saavutan hyvän tilan, vietän aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka tukevat tuota tilaa. Sisäinen tila heijastuu ulkoiseen tilaan.

11. Yhteys luontoon

Kirsi rakentaa tällä hetkellä ekokylää Kolumbiaan. Siellä hän sanoo pääsevänsä eri tavalla kosketuksiin luonnon kanssa kuin Suomessa. Hän ei kuitenkaan väitä viettävänsä luonnossa erityisen paljon aikaa.

– Luonto on minulle kuitenkin hyvin tärkeä.

12. Muiden auttaminen

Kirsi uskoo, että oma sydän laajenee pysyvästi, kun auttaa muita. Enää häntä ei kiinnosta, mitä hän voi saada ja saavuttaa.

– Parannan itseäni parantamalla muita. Yksi minivalaistumisen kokemukseni on, että minussa on sirpale jokaista ihmistä.

 

– Olen löytänyt omasta mielestäni elämässä nyt tasapainon ja olen tällä hetkellä helvetin onnellinen, Jere Karalahti kertoo. Kuvat: Jonna Öhrnberg

Jere Karalahden elämäkerrassa äänessä ovat myös hänen läheisensä. Jerellä oli heille yksi pyyntö: olkaa täysin rehellisiä.

Ex-jääkiekkoilija Jere Karalahti arvelee, että rehellisyys ja lojaalius ovat arvoja, jotka ovat kannatelleet häntä, vaikka hänen elämässä on sattunut poikkeuksellisen paljon.

– Minulta kysyttiin elämäkertaa jo kymmenen vuotta sitten. Olen ollut nämä vuodet aika hiljaa kaikesta. Nyt kun ura päättyi, asia tuntui ajankohtaiselta. Kirja on minun oma puheenvuoro ja puhdistautuminen.

Jere haluaa tuoda lokakuussa ilmestyvässä kirjassa myös oman näkökulmansa tapahtumiin ja otsikoihin.

– Monien ihmisten mielikuva minusta kantautuu kolmenkymmenen tai vähintään kymmenen vuoden takaa. Onhan minun elämä monella tapaa täysin erilaista kuin silloin.

Jere lopetti vuosi sitten jääkiekkouransa. Samaan aikaan Jere ja vaimo Nanna Karalahti saivat ensimmäisen yhteisen lapsensa, nyt reilun vuoden ikäisen Jax-pojan. Jeren 16-vuotias Ronja-tytär edellisestä liitosta asuu vuoroviikoin parin kanssa.

”Emme luovuta. Kaikki on nyt hyvin.”

Keväällä liitto ajautui kriisiin ja Nanna kirjoitti blogissaan parin eronneen. Avioeropapereita he eivät kuitenkaan ikinä laittaneet vetämään.

– Emme luovuta. Kaikki on nyt hyvin. Olemme molemmat tehneet kompromisseja, myös kasvatusasioissa kulmat ovat saatu kohtaamaan. Pidän isänä tiukkaa kuria, mutta annan myös siimaa, että hän saa kasvaa omana itsenään. Jax on lumonnut minut täysin. Onhan se erilaista kasvattaa lasta, jolla roikkuu käärme jalkojen välissä, Jere naurahtaa.

Aki Linnanahteen kirjoittama Jere-elämäkerta julkaistaan 6. lokakuuta.
Aki Linnanahteen kirjoittama Jere-elämäkerta julkaistaan 6. lokakuuta.

”Juhlimista voi olla eri tasoista”

Päihteiden käytön Jere lopetti jo vuonna 2008, kun hän vajosi koomaan päihteiden käytöstä johtuvan haimatulehduksen vuoksi.

Urheilu-uransa ohessa Jere kuvaa olleensa ammattijuhlija. WSOY:n syksyn avajaistilaisuudessa paljastettiin, että kirjassa kerrotaan myös, kuinka Jere on meinannut sokeutua kaljapullon siruihin.

”Olen löytänyt omasta mielestäni elämässä nyt tasapainon ja olen tällä hetkellä helvetin onnellinen.”

– Juhlimista voi olla eri tasoista. Tiettyjä tasoja siitä minulla ei ole ikävä. Olen oppinut vuosien aikana elämään uutta elämää. Urheilen kaksi kertaa päivässä ja pyöritämme Nannan kanssa hyvinvointivalmennusta. Myös Jax syntyi uran loppumisen kannalta hyvään saumaan, jääkiekkomittarit ehtivät tulla täyteen. Olen löytänyt omasta mielestäni elämässä nyt tasapainon ja olen tällä hetkellä helvetin onnellinen.

Lihaa, kanaa vai kalaa? Voiko tämän vaikeampaa kysymystä esittää kasvissyöjälle – edes teoriassa?

Anssi Kela on ollut kasvissyöjänä noin 20 vuotta. Nyt hän kertoo Facebook-sivuillaan hankalasta kysymyksestä, johon joutui miettimään vastausta pitkään.

– Minulta kysyttiin hiljattain kysymys, joka päällisin puolin vaikutti helpolta, mutta johon vastaaminen oli lopulta yllättävän vaikean prosessin takana: jos minun pitäisi nyt syödä yksi annos liharuokaa, niin mitä lihaa söisin?

Vastaus löytyi perinpohjaisten kysymysten avulla. Kela kirjoittaa kysyneensä itseltään, missä tilanteissa hän on kokenut menettävänsä jotain vegetaristina ja milloin hänellä on tullut mieleen, että ei haluaisi olla kasvissyöjä?

– Olenko ollut pettynyt jossain hienossa ravintolassa, kun pöytäseurani lautasella on lojunut kallista lihaa, ja minulle on tarjoiltu jotain selvästi vähäisempää? Vai olenko tuntenut kateutta silloin, kun kaverini on mäystänyt mehevää hampurilaista, ja oman sämpyläni välissä on ollut kuiva juurespihvi, Kela sanoo miettineensä. 

”Jos pitäisi syödä yksi annos lihaa, niin tahtoisin paistaa nuotiolla makkaraa.”

– Tällaisen pohdinnan tuloksena lopullinen vastaus kirkastui minulle: jos pitäisi syödä yksi annos lihaa, niin tahtoisin paistaa nuotiolla makkaraa.

Facebook-postauksen alla fanit kysyvät jo, että millaiseen makkaraan Kela päätyisi, jos pitäisi syödä lihaa. Mutta Kela myöntää, ettei tunne makkaroita niin hyvin, että osaisi valita jonkun tietyn makkaran.

Perheen koira ja dokumentti saivat luopumaan lihasta

Nettisivuillaan Anssi Kela on kirjoittanut aiemmin, että hän suuntasi kasvislinjoille joko 1997 tai 1998. Sitä ennen hän oli kuitenkin ”intohimoinen lihansyöjä”.

– Kun tilasin Pizza Fantasian, niin neljä täytettäni olivat salami, kinkku, pekoni ja jauheliha. Minulla ei ollut kokemusta kasvisruoasta, arvelin sen olevan mautonta.

”Katsoessani koiraa silmiin aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.”

– Vegetarismi oli kuitenkin kiinnostanut jo jonkin aikaa. Olin salaa ajatellut, että joskus voisi ihan huvikseen kokeilla miltä tuntuisi olla syömättä lihaa. Kimmoke tähän suuntaan taisi syntyä siitä, kun perheeseen hankittiin koira: sen silmiin katsellessa aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.

Viimeisenä niittinä Kelan mukaan toimi dokumentti, jossa seurattiin lihan matkaa laitumella pihviksi. Se ei ollut kaunista katsottavaa, kirjoitti Kela vuonna 2009. Sen jälkeen hän alkoi kokeilla kasvissyöntiä ja koki sen sopivan elämäntyyliinsä.

Kerro oma vastauksesi, kasvissyöjä!

Mihin liharuokaan tarttuisit, jos pitäisi valita yksi?

Kerro vastauksesi ja osallistu keskusteluun alla olevassa kommentointikentässä. Kirjoita kommenttisi pinkkiä nappia painamalla.

Olet mitä syöt

Kasvissyöjä Anssi Kela vaikean valinnan edessä: Minkä liharuuan söisit, jos olisi pakko?

Aihealueeseen liittyen juuri noussut kohu suomalaisen lihantuottaja HKScanin eläintenkohtelusta on noussut skandaali --> http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708222200343599_ul.shtml En tiedä miksi ihmiset tukevat raskaalla työllä hankituilla €:llaan tällaista? Jos ei olisi kysyntää, ei olisi myöskään tarjontaa ja eläimet sekä terveytesi säästyisivät. Jos ihmiset eivät olisi laiskoja tutkimaan julkaistuja tutkimuksia liittyen terveelliseen ravintoon liittyen joita maailman huippuyliopistot...
Lue kommentti
Eläimille elämisen arvoinen elämä

Kasvissyöjä Anssi Kela vaikean valinnan edessä: Minkä liharuuan söisit, jos olisi pakko?

”Katsoessani koiraa silmiin aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.” Hienoa Anssi että olet avannut silmäsi epäkohdalle, kuitenkin herää kysymys että jos motiivisi on eläinten hyvinvointi, niin minkä takia syöt maitotuotteita? Jos ihmiset avaisivat silmänsä,he ymmärtäisivät että lehmiä raiskataan ja heidän lapsensa otetaan heiltä pois, monet voisivat miettiä kumpi on pahempi? Kohtelemme jo ihmisinä toinen toisiamme yhä huonommin nykypäivänä, eläimiä vielä...
Lue kommentti