Äitinsä vuosi sitten keuhkosyövälle menettänyt Olli Sainio on rintasyöpään sairastuneen vaimonsa Jennan tukena. – Äitini kuolemasta viisastuneena olen pystynyt välttämään aiempia virheitäni.

Olli Sainio, 28:

"Istuin isäni työpaikan kahvipöydässä viime helmikuussa, kun lääkäri soitti ja kertoi, että Jennalla on todettu syöpä. Olin osannut valmistautua uutisiin. Järkytys iski päälle vasta myöhemmin, mutta ajattelin silloin, ettei tämä tauti voi taas viedä yhtä ihmistä­ viereltäni. Äitini kuoli viime vuonna keuhkosyöpään. Mietin, rangaistaanko minua jostain.

Jenna huomasi kyhmyn rinnassaan jo vuosi sitten, mutta lääkärissä sen sanottiin olevan hyvälaatuinen. Joulukuussa hänen selkänsä kuitenkin kipeytyi pahasti.­ Voimakkaat särkylääkkeet saivat aikaan munuaistulehduksen, ja Jenna joutui tehovalvontaan sairaalaan. Silloin aloin aavistaa, ettei kyse ole pelkästä selkäkivusta. Kun Jennan syöpä löydettiin, se oli levinnyt rinnasta selkärankaan ja maksaan.

Jennalle alettiin antaa hoitoja viikon kuluttua syöpädiagnoosista, ja hän pääsi pian sairaalasta kotiin. Vaikka Jenna on voinut olla kotona, arjessamme ei ole mitään, mihin syöpä ei olisi vaikuttanut. Vaihdoin työpaikkaakin, jotta pystyn olemaan enemmän kotona.

Koska Jennan on vaikea kävellä heikon kuntonsa takia, hän kulkee vähänkin pidemmät matkat pyörätuolissa. Kotitöiden tekeminen on  Jennalle hankalaa, ja hänestä oli aluksi vaikeaa seurata vierestä, kun minä hoidan ne hänen puolestaan ja vieläpä eri tavalla kuin hän. Lapsemmekaan eivät ensin ymmärtäneet, miksei äiti vie heitä enää hammaspesulle tai voi ottaa syliin. Sen katsominen tuntui kamalalta. Olemme sanoneet äidin­ olevan kipeä, mutta emme ole halunneet antaa turhaa toivoa lupaamalla, että äiti paranee.

Toukokuussa Jennan sytostaattihoidot täytyi keskeyttää muutamaksi kuukaudeksi liian korkeiden maksa-arvojen takia. Silloin menettämisen pelko nosti päätään. Äitini hoidot lopetettiin samasta syystä, ja hän kuoli alle kuukausi sen jälkeen.

Äitini kuolemasta viisastuneena olen pystynyt välttämään aiempia virheitäni. Viime vuonna karkasin pahaa oloani töihin, mutta se ei johda mihinkään. Hieman ennen Jennan diagnoosia minulla todettiin masennus, johon olen saanut nyt apua. Avun pyytämisessä on ollut opettelemista."

Jenna ei halua kosketusta

"Syöpä on vaikuttanut myös parisuhteeseemme. Kun tapasin Jennan yhdeksän vuotta sitten, ihastuin ensimmäiseksi hänen ulkonäköönsä. Sairaus ja lääkkeet ovat muuttaneet Jennaa ulkoisesti paljon, eikä hän ole siksi halunnut, että kosken häneen. Nukumme eri sängyissä, ja läheisyys­ on kadonnut.

Välitän Jennasta samalla tavalla kuin ennenkin. Joskus olemme menneet kahdestaan elokuviin, mutta pääasiassa olen yrittänyt olla Jennan vierellä ja vain ottaa vastaan hänen turhautumisensa.

Jenna ei ole ikinä ollut hyvä näyttämään tunteitaan, mutta sairaalassa hän rupesi kirjaamaan ajatuksiaan päiväkirjaan. Sen lukeminen tuntuu pahalta, koska en oikeastaan pysty auttamaan häntä. Tuen Jennaa mahdollisimman paljon, mutten halua sääliä häntä. Sen sijaan yritän kannustaa häntä liikkumaan ja puuhailemaan omatoimisesti."

Jarrut päällä kohti tulevaa

"Elokuussa Jennan hoitoja pystyttiin jatkamaan, ja veren syöpäarvot ovat laskeneet. Jennan mieliala on kohentunut. Minäkin olen tietysti iloinen, mutta jarrut ovat koko­ ajan päällä. Lääkäri ei ole antanut tarkkaa ennustetta, joten en uskalla­ tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia.

Olen miettinyt paljon, miten selviäisin kahden lapsen kanssa yksin. Ajatus kuolemasta pelottaa, mutta joskus väsyneenä ja turhautuneena haluaisin vain päästä tästä tilanteesta eteenpäin joko terveemmän Jennan kanssa tai ilman Jennaa. Sellaisina hetkinä täytyy vain viettää päivä poissa kotiympyröistä ja koettaa ajatella jotain aivan muuta.

Sairaus kummittelee koko ajan taustalla, mutta olen sen ansiosta myös oppinut­ nauttimaan lapsiperheen arjesta. Viime viikolla teimme nuotion ja paistoimme makkaraa perheen kanssa mökillä. Se oli pieni juttu, mutta kuitenkin aika hieno hetki. Niistä pitäisi osata iloita ilman sairautta, joka laittaa asiat uuteen tärkeysjärjestykseen."

Jenna Sainio, 26:

”Syöpädiagnoosi oli aikamoinen järkytys, vaikka huomattuani kyhmyn rinnassani osasin jo tavallaan aavistaa, mistä on kyse. Suurena yllätyksenä tuli, että syöpä oli levinnyt jo selkärankaan ja maksaan asti. Tuntuu epätodelliselta, että tämä osui omalle kohdalle. Tuntui pahalta kertoa Ollille sairaudestani, koska hänen äitinsä oli kuollut syöpään vain vuotta aiemmin. Taisin itkeäkin.

Aluksi mietin, miten lapset pärjäävät, jos kuolen. Olli on kuitenkin pärjännyt heidän kanssaan vielä paremmin kuin osasin kuvitella. Kesällä kuolema oli paljon mielessäni, mutta nyt hoitojen jatkuttua olen ollut melko hyvillä mielin. Ainakin minulla on vähän lisää aikaa.

Olli on kuunnellut paljon murheitani, ja mielestäni hänkin on pystynyt näyttämään minulle tunteensa. Sairastumiseni jälkeen suhteessamme ei ole kuitenkaan ollut yhtä paljon läheisyyttä kuin ennen. Hiukseni lähtivät keväällä hoitojen takia, joten oloni ei ole ollut kovin naisellinen. Kesällä hiuksia tuli vähän takaisin, ja nyt ne ovat onneksi pysyneet päässä. Ulkonäköni muutos on ollut minulle vaikea asia, joten olen työntänyt Ollia pois luotani. Olli on silti sanonut, että olen hänelle­ sama ihminen kuin ennenkin.

Sairastaminen on ollut turhauttavaa, kun en pysty liikkumaan tai puuhastelemaan lasten kanssa yhtä paljon kuin ennen,­ mutta siihen on vain sopeuduttava. Saan lapsiltani paljon voimia jaksaa. Kun teemme jotain yhdessä perheen kanssa, sairaus jää hetkeksi taustalle."

Myös Mikko jakoi Me Naiset -lehden numerossa 41 tarinansa puolisonsa Marikan rintasyövästä. Lue juttu täältä.

Jenna ja Olli Sainio

  • Jenna, 26, ja Olli, 28, asuvat Rauman maaseudulla 4-vuotiaan poikansa ja 2-vuotiaan tyttärensä kanssa.
  • Olli on puutavara-autonkuljettaja ja Jenna vartija. He ovat olleet yhdessä yhdeksän ja puoli vuotta.
  • Jennan syöpä on levinnyt rinnasta selkärankaan ja maksaan. Hänelle annetaan tällä hetkellä sytostaattihoitoja. Ennustetta tulevaisuudesta ei ole annettu.

Pikkurooli Girls-tv-sarjassa on ollut tähden mielestä yksi uran kohokohdista.

LÄPIMURTO: Birminghamilaissyntyinen Felicity Jones on esiintynyt teatterissa ja elokuvissa 12-vuotiaasta asti. Kuuluisuuteen hän nousi vasta vuonna 2014 roolistaan fyysikko Stephen Hawkingsin vaimona elokuvassa Teoria kaikesta. Hän kieltäytyi Fifty Shades of Grey -elokuvan pääosasta mutta suostui innokkaasti minirooliin Lena Dunhamin Girls-tv-sarjassa. ”Se oli yksi suurimpia ’nipistäkää minua!’ hetkiäni”, hän on sanonut.

NOUSU TÄHTIIN: 33-vuotiaasta Felicitystä povattiin pitkään Hollywoodin seuraavaa suurta staraa, ja vuonna 2016 ennustus toteutui. Roolit Dan Brown -filmatisoinnissa Inferno, ison rahan fantasiassa A Monster Calls sekä Star Wars -elokuvassa Rogue One nostivat hänet naisnäyttelijöiden A-listalle. Tähtien sodan kapinallistaistelija Jyn Erson rooliin hän treenasi taistelulajeja. ”Näyttelijänä sitä hankkii outoja taitoja. Infernoon opiskelin italiankielisiä lauseita, joita en tule koskaan tarvitsemaan. Ehkä joissakin bileissä voin sitten vetää vähän kung-fua ja puhua samalla italiaa”, hän veisteli Glamour-lehdelle.

RAKKAUSELÄMÄ: Felicity on vaitonainen yksityiselämästään. Vuonna 2013 hän erosi 10-vuotisesta suhteesta taiteilija Ed Fornielesiin. ”Olen saanut rakkautta mutta olen myös joutunut luopumaan siitä”, hän on muotoillut The Sunday Morning Heraldin haastattelussa.

Näyttelijän mielestä suomalaisen miehen suurin haaste ei ole puhumattomuus. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa toisten huomioon ottamista. 

Juuri nyt erityisesti Sorjonen-sarjasta tuttu näyttelijä Ville Virtanen, 55, kertoo Ilta-Sanomissa, millainen hänen nuoruutensa oli kuuluisan isän takia. Hänen isänsä on viihdealan moniosaaja Jukka Virtanen, 83.

– Isä oli koko kansan omaisuutta. Opettajat olivat pääosin sodan käyneitä miehiä, osa ihan sekaisin. He eivät ymmärtäneet isän ammattia, ja minua kiusattiin sen takia. Jäin aika yksin kiusaamisen kanssa, 60-luvulla tuollaisen tilanteen hoitamiseen oli hyvin vähän keinoja, Ville kertoo IS:lle.

Uusimmassa elokuvassaan Armoton maa Ville näyttelee poliisia, isää ja isoisää, jonka perhesuhteet kärjistyvät. Ville huomauttaa Ilta-Sanomissa, että vanhemmuussuhde isän ja pojan välillä on usein jännitteinen.

– Vanhemmuuteen liittyy epämiellyttäviäkin tunteita kuten pelkoa, ahdistusta ja huolta. Tällaisten tunteiden kanssa ei ole helppoa elää, ja siksi vahvojen tunteiden vallassa kommunikaatio lähtee helposti väärille urille puolin ja toisin. Ihmissuhteissa arvokkainta olisi kilpailla anteeksiantamisessa.

Villen mielestä suomalaisen miehen suurin ongelma ei ole puhumattomuus, vaikka niin usein väitetään. Suurempi ongelma on se, että ihmiset keskittyvät pelkästään omaan napaansa.

– Ainakin kaikki minun tuntemani miehet puhuvat taukoamatta, mutta pääasiassa vain itsestään. Itsekeskeisyys ja oman edun tavoittelu ovat ongelmia, joiden ympärille kasautuvat muut pulmat kuten empatian puute.

Omalta isältään Ville kertoo erityisesti oppineensa rehellisyyttä.

Viimeistä päiväänsä Yhdysvaltain ensimmäisenä naisena viettävä Michelle Obama on mielipidemittausten mukaan paljon presidenttimiestään suositumpi. 

Michelle Obamalla on tänään viimeinen päivä Yhdysvaltain presidentin puolisona – tai no, Michellen puoliso on samainen Barack Obama huomennakin, mutta silloin Barack ei enää ole istuva presidentti.

Michelle Obama on nauttinut valtavaa suosiota koko miehensä presidenttikauden ajan. Washington Postin mukaan 66 prosentilla yhdysvaltalaisista oli viime vuoden loppupuolella Michellestä myönteinen vaikutelma. Barackin suosio asettui paljon maltillisempaan 40 prosenttiin. Ei tosin ole ennenkuulumatonta, että presidentin rouvan suosio huitelee korkeammissa lukemissa kuin itse presidentin. Siinä missä keskimäärin 65 prosenttia yhdysvaltalaisista on pitänyt Michelleä miellyttävänä koko presidenttikaudella, esimerkiksi Barbara Bushilla luku oli jopa 81 prosenttia. 

Ainakin näistä syistä Michelle Obama on saavuttanut suuren suosionsa:

1. Michelle kannustaa terveelliseen elämään

Michelle on profiloitunut terveyden ja hyvinvoinnin puolustajaksi. Forbesin mukaan hän on muun muassa kannustanut lapsia liikkumaan, vaikuttanut koululounaisiin ja neuvotellut terveellisen ruuan hintojen alentamiseksi. 

2. Michelle puolustaa tyttöjen ja naisten oikeuksia

Yksi Michelle ja Barack Obaman ansioista on Let Girls Learn -aloite, jonka tavoitteena on laadukkaan koulutuksen saaminen yhä useamman tytön ulottuville. Yksi Michellen kuuluisimmista sitaateista kuuluu: ”Ei ole mitään rajoja sille, mitä me naiset voimme saavuttaa.”

3. Michellellä on lämpimät perhesuhteet

Barack Obama on tullut tunnetuksi vaimonsa kehumisesta. Obama on kuvaillut Michelleä parhaaksi ystäväkseen, loistavaksi ja hauskaksi naiseksi sekä todennut, että Michelle on aina oikeassa – tämän takia Obamat eivät kuulemma riitele. Ihanasta perheestä on toisaalta myös haittaa: Michelle on todennut, ettei aio pyrkiä presidentiksi, koska tyttäret Malia ja Sasha Obama ovat jo joutuneet tekemään tarpeeksi uhrauksia.

4. Michelle ottaa rennosti

Huumorintaju ja heittäytymiskyky ovat hienoja ominaisuuksia kaikille, mutta erityisesti ihmiselle, joka on niinkin virallisessa ja vaikutusvaltaisessa tehtävässä kuin Michelle. Hän on ehtinyt muun muassa laulamaan autokaraokessa ja tanssimaan Michael Jacksonin Thrillerin tahtiin.

5. Michelle on loistava puhuja

Michelle tunnetaan sydämellisenä ja vaikuttavana puhujana. Michellen demokraattien puoluekokouksessa pitämä puhe on Forbesin mukaan hyvä esimerkki: lyhyt, omakohtainen ja intohimoinen. Presidentin rouvalle voi antaa kiitosta myös rehellisyydestä ja rohkeudesta sanoa asioita suoraan. Michelle ei ole epäröinyt tylyttää esimerkiksi Donald Trumpia, kun siihen on ollut aihetta.

Näyttelijä Outi Mäenpää ja tuottaja Kai Nordberg aikovat tulevaisuudessakin tehdä töitä yhdessä. Myös entinen uusperhe sitoo heitä yhteen.

Outi Mäenpää, 54, näyttelee Armoton maa -elokuvassa keskeisen roolin. Projekti oli näyttelijän ja tämän ex-puolison, tuottaja Kai Nordbergin, 48, ensimmäinen yhteinen työprojekti avioeron jälkeen.

Pari haki eroa yhdessä ilman harkinta-aikaa vuonna 2014. He palasivat välillä kerran vielä yhteen.

– Lopullinen ero vaati sen, että en nähnyt Kaitsua neljään vuodenaikaan. Sinä aikana työstimme tapahtunutta ja otimme molemmat oman vastuumme avioerosta, Mäenpää kertoo.

Parin uusperheeseen kuului yhteensä kuusi lasta molempien aiemmista liitoista. Outi sanoo tuntevansa yhä vastuuta myös Kain lasten hyvinvoinnista.

– Molempien pojat ovat aikuisia, mutta olen paljon tekemisissä Kain kymmenen vuoden ikäisten kaksostyttöjen Mimosan ja Moonan kanssa. Olemme halunneet bonusvanhempinakin sopia yhdessä lasten asioista.

”Me molemmat haluamme toimia myös kansainvälisellä areenalla.”

Ex-pari tekee yhä yhdessä töitä, sillä molemmat kunnioittavat toisia ammattilaisina ja ystävinä. Nordberg kysyy usein Outin mielipidettä teksteistä ja tuotannoista.

– Kaitsu on todella hyvä löytämään kiinnostavat käsikirjoitukset. Me molemmat haluamme toimia myös kansainvälisellä areenalla. Olen sitä mieltä, että suomalaisen elokuvan on aika päästä kansainväliseen levitykseen. Tulemme työskentelemään tulevaisuudessakin yhdessä, hyväntuulinen Outi kertoi Armoton maa -elokuvan kutsuvierasensi-illassa.

Uskallusta olla herkkä

Perjantaina ensi-iltansa saava elokuva käsittelee puhumattomuutta, lasten ja vanhempien suhdetta. Yksi elokuvan keskeinen teema apu; miksi sitä on vaikea pyytää tai ottaa kulttuurissamme vastaan.

Outi on oppinut taidon lapsuudenkodissa.

– Minut on kasvatettu niin, että olen saanut ja osannut auttaa. Se on meillä sukupolvelta toiselle edennyt sääntö. Jos olin nuorena bileissä, niin uskalsin soittaa lankapuhelimella vaikka neljältä yöllä äidille. Hän tuli minut sitten jostain tienvarresta noukkimaan. Viimeksi tänään mietin, kun minulla oli hankala paikka, että kun uskaltaa olla herkkä ja haavoittuvainen, usein tulee joku, joka antaa sinulle uuden oven avattavaksi.