Äitinsä vuosi sitten keuhkosyövälle menettänyt Olli Sainio on rintasyöpään sairastuneen vaimonsa Jennan tukena. – Äitini kuolemasta viisastuneena olen pystynyt välttämään aiempia virheitäni.

Olli Sainio, 28:

"Istuin isäni työpaikan kahvipöydässä viime helmikuussa, kun lääkäri soitti ja kertoi, että Jennalla on todettu syöpä. Olin osannut valmistautua uutisiin. Järkytys iski päälle vasta myöhemmin, mutta ajattelin silloin, ettei tämä tauti voi taas viedä yhtä ihmistä­ viereltäni. Äitini kuoli viime vuonna keuhkosyöpään. Mietin, rangaistaanko minua jostain.

Jenna huomasi kyhmyn rinnassaan jo vuosi sitten, mutta lääkärissä sen sanottiin olevan hyvälaatuinen. Joulukuussa hänen selkänsä kuitenkin kipeytyi pahasti.­ Voimakkaat särkylääkkeet saivat aikaan munuaistulehduksen, ja Jenna joutui tehovalvontaan sairaalaan. Silloin aloin aavistaa, ettei kyse ole pelkästä selkäkivusta. Kun Jennan syöpä löydettiin, se oli levinnyt rinnasta selkärankaan ja maksaan.

Jennalle alettiin antaa hoitoja viikon kuluttua syöpädiagnoosista, ja hän pääsi pian sairaalasta kotiin. Vaikka Jenna on voinut olla kotona, arjessamme ei ole mitään, mihin syöpä ei olisi vaikuttanut. Vaihdoin työpaikkaakin, jotta pystyn olemaan enemmän kotona.

Koska Jennan on vaikea kävellä heikon kuntonsa takia, hän kulkee vähänkin pidemmät matkat pyörätuolissa. Kotitöiden tekeminen on  Jennalle hankalaa, ja hänestä oli aluksi vaikeaa seurata vierestä, kun minä hoidan ne hänen puolestaan ja vieläpä eri tavalla kuin hän. Lapsemmekaan eivät ensin ymmärtäneet, miksei äiti vie heitä enää hammaspesulle tai voi ottaa syliin. Sen katsominen tuntui kamalalta. Olemme sanoneet äidin­ olevan kipeä, mutta emme ole halunneet antaa turhaa toivoa lupaamalla, että äiti paranee.

Toukokuussa Jennan sytostaattihoidot täytyi keskeyttää muutamaksi kuukaudeksi liian korkeiden maksa-arvojen takia. Silloin menettämisen pelko nosti päätään. Äitini hoidot lopetettiin samasta syystä, ja hän kuoli alle kuukausi sen jälkeen.

Äitini kuolemasta viisastuneena olen pystynyt välttämään aiempia virheitäni. Viime vuonna karkasin pahaa oloani töihin, mutta se ei johda mihinkään. Hieman ennen Jennan diagnoosia minulla todettiin masennus, johon olen saanut nyt apua. Avun pyytämisessä on ollut opettelemista."

Jenna ei halua kosketusta

"Syöpä on vaikuttanut myös parisuhteeseemme. Kun tapasin Jennan yhdeksän vuotta sitten, ihastuin ensimmäiseksi hänen ulkonäköönsä. Sairaus ja lääkkeet ovat muuttaneet Jennaa ulkoisesti paljon, eikä hän ole siksi halunnut, että kosken häneen. Nukumme eri sängyissä, ja läheisyys­ on kadonnut.

Välitän Jennasta samalla tavalla kuin ennenkin. Joskus olemme menneet kahdestaan elokuviin, mutta pääasiassa olen yrittänyt olla Jennan vierellä ja vain ottaa vastaan hänen turhautumisensa.

Jenna ei ole ikinä ollut hyvä näyttämään tunteitaan, mutta sairaalassa hän rupesi kirjaamaan ajatuksiaan päiväkirjaan. Sen lukeminen tuntuu pahalta, koska en oikeastaan pysty auttamaan häntä. Tuen Jennaa mahdollisimman paljon, mutten halua sääliä häntä. Sen sijaan yritän kannustaa häntä liikkumaan ja puuhailemaan omatoimisesti."

Jarrut päällä kohti tulevaa

"Elokuussa Jennan hoitoja pystyttiin jatkamaan, ja veren syöpäarvot ovat laskeneet. Jennan mieliala on kohentunut. Minäkin olen tietysti iloinen, mutta jarrut ovat koko­ ajan päällä. Lääkäri ei ole antanut tarkkaa ennustetta, joten en uskalla­ tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia.

Olen miettinyt paljon, miten selviäisin kahden lapsen kanssa yksin. Ajatus kuolemasta pelottaa, mutta joskus väsyneenä ja turhautuneena haluaisin vain päästä tästä tilanteesta eteenpäin joko terveemmän Jennan kanssa tai ilman Jennaa. Sellaisina hetkinä täytyy vain viettää päivä poissa kotiympyröistä ja koettaa ajatella jotain aivan muuta.

Sairaus kummittelee koko ajan taustalla, mutta olen sen ansiosta myös oppinut­ nauttimaan lapsiperheen arjesta. Viime viikolla teimme nuotion ja paistoimme makkaraa perheen kanssa mökillä. Se oli pieni juttu, mutta kuitenkin aika hieno hetki. Niistä pitäisi osata iloita ilman sairautta, joka laittaa asiat uuteen tärkeysjärjestykseen."

Jenna Sainio, 26:

”Syöpädiagnoosi oli aikamoinen järkytys, vaikka huomattuani kyhmyn rinnassani osasin jo tavallaan aavistaa, mistä on kyse. Suurena yllätyksenä tuli, että syöpä oli levinnyt jo selkärankaan ja maksaan asti. Tuntuu epätodelliselta, että tämä osui omalle kohdalle. Tuntui pahalta kertoa Ollille sairaudestani, koska hänen äitinsä oli kuollut syöpään vain vuotta aiemmin. Taisin itkeäkin.

Aluksi mietin, miten lapset pärjäävät, jos kuolen. Olli on kuitenkin pärjännyt heidän kanssaan vielä paremmin kuin osasin kuvitella. Kesällä kuolema oli paljon mielessäni, mutta nyt hoitojen jatkuttua olen ollut melko hyvillä mielin. Ainakin minulla on vähän lisää aikaa.

Olli on kuunnellut paljon murheitani, ja mielestäni hänkin on pystynyt näyttämään minulle tunteensa. Sairastumiseni jälkeen suhteessamme ei ole kuitenkaan ollut yhtä paljon läheisyyttä kuin ennen. Hiukseni lähtivät keväällä hoitojen takia, joten oloni ei ole ollut kovin naisellinen. Kesällä hiuksia tuli vähän takaisin, ja nyt ne ovat onneksi pysyneet päässä. Ulkonäköni muutos on ollut minulle vaikea asia, joten olen työntänyt Ollia pois luotani. Olli on silti sanonut, että olen hänelle­ sama ihminen kuin ennenkin.

Sairastaminen on ollut turhauttavaa, kun en pysty liikkumaan tai puuhastelemaan lasten kanssa yhtä paljon kuin ennen,­ mutta siihen on vain sopeuduttava. Saan lapsiltani paljon voimia jaksaa. Kun teemme jotain yhdessä perheen kanssa, sairaus jää hetkeksi taustalle."

Myös Mikko jakoi Me Naiset -lehden numerossa 41 tarinansa puolisonsa Marikan rintasyövästä. Lue juttu täältä.

Jenna ja Olli Sainio

  • Jenna, 26, ja Olli, 28, asuvat Rauman maaseudulla 4-vuotiaan poikansa ja 2-vuotiaan tyttärensä kanssa.
  • Olli on puutavara-autonkuljettaja ja Jenna vartija. He ovat olleet yhdessä yhdeksän ja puoli vuotta.
  • Jennan syöpä on levinnyt rinnasta selkärankaan ja maksaan. Hänelle annetaan tällä hetkellä sytostaattihoitoja. Ennustetta tulevaisuudesta ei ole annettu.

Makkosen pojilla on Facebookissa 34 000 seuraajaa, ja Elli opettelee laulamaan. Lily ja Nami lentävät 30 kertaa vuodessa, ja Taolla on julkkiksia kummeinaan. Keitä ovat nämä julkkiskoirat?

Kun säämies Pekka Pouta palasi Maikkarin illoista aamutelevisioon, Sini-koira aloitti samalla uransa Huomenta Suomen studiokoirana. Sillä on kollegoita muun muassa Ruotsissa ja Saksassa.

Nyt Sinillä on 3 800 Instagram-seuraajaa, ja se on suositumpi kuin isäntänsä.

– Kun Sini leikkauksen seurauksena lihoi vajaan kilon, katsojat esittivät siitä huolensa, Pekka kertoo.

Malli Lotta Näkyvä ja jääkiekkoilija Kristian Näkyvä asuvat kahdessa maassa. Perheen koirat Lily ja Nami reissaavat tottuneesti Helsingin ja Tukholman väliä kodista toiseen. Niillä on omat passit ja lentolaukku pesänään.

– Viime vuonna tytöt lensivät yhteensä 30 kertaa, Lotta laskeskelee.

Julkkiskummeja ja fanilahjoja

Toiset ovat julkkisten koiria, toiset koirajulkkiksia. Neljänsuora-yhtyeen fanit lähettävät lahjoja laulaja Antti Ketosen Elli-koiralle. 

Somessa seurataan, kun AIno-Kuutamo Uusitorpan griffoni Tao hengailee Suomen ykkösartistien seurassa.

Makkosen pojilla on 34000 Facebook-seuraajaa ja kustannussopimus kirjatalon kanssa.

– Poikien brändääminen tapahtui vahingossa. En silti halua, että kaupallisuudesta tulee hallitseva juttu, snautserinelikon emäntä, valokuvaaja Elisa Makkonen sanoo.

Lue lisää koirastaroista Me Naisten numerosta 21/2017! Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Toimittaja Tuija Pehkosta kiusattiin pitkään työpaikalla. – Erityisesti satutti moraalini epäileminen. Kevytkenkäisen leima on tehokas keino horjuttaa nuoren naisen uskottavuutta työssä.

Toimittaja Tuija Pehkonen on pohtinut paljon työpaikkakiusaamista. Asia on Tuijalle omakohtaisesti tuttu. Hänen kohdallaan kiusaaminen tarkoitti ilkeitä juoruja, supatusta selän takana ja otsaan lyötyä kevytkenkäisen naisen leimaa.

– Eniten loukkasi se, miten yksin jäin, Tuija sanoo.

– Kiusaaminen on aina väärin, ja kiusaaja tietää sen itsekin, muttei jostain syystä osaa lopettaa.

Sivustaseuraajatkaan eivät hänen mielestään ole tilanteessa viattomia.

– Se, etteivät he puutu asiaan, mahdollistaa kiusaamisen jatkumisen. Kuka vain voi avata suunsa ja sanoa, että tämä tuntuu pahalta, ei tehdä näin, en tahdo olla tässä mukana.

– Jokainen meistä voi toimia oikein – olla se tyyppi, joka katkaisee ruman kierteen.

Suomalaisille työpaikoille Tuija Pehkonen toivoisi selvissä kiusaamistapauksissa suorempaa puuttumisen kulttuuria. Tilanteet eivät jatkuisi, paisuisi ja pahenisi, jos suhtautuminen asiaan tiukkenisi, hän uskoo.

Tuija Pehkonen kertoo, millaista työpaikkakiusaaminen oli, miten hän siitä selviytyi ja millaisen jäljen se jätti Me Naisten uudessa numerossa 21/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

 

Näyttelijä menehtyi syöpään 89-vuotiaana.

Bond-legenda Roger Moore on kuollut, kertoo BBC. Moore oli kuollessaan 89-vuotias. BBC:n mukaan Mooren läheiset vahvistivat suru-uutisen lähettämällä medialle tiedotteen. Sen mukaan näyttelijä menehtyi syöpään.

 

Lontoossa syntynyt Moore näytteli seitsemässä James Bond -elokuvassa vuosina 1973–1985: Elä ja anna toisten kuolla (1973), 007 ja kultainen ase (1974), 007 ja rakastettuni (1977), Kuuraketti (1979), Erittäin salainen (1981), Octopussy – mustekala (1983) ja 007 ja kuoleman katse (1985).

The Guardian -lehden mukaan Moore kuoli Sveitsissä. Hän oli neljästi naimisissa. Kolmannesta liitosta näyttelijä Luisa Mattiolin kanssa Moorella on kaksi poikaa ja yksi tytär.

Kysely

Oliko Roger Moore mielestäsi kaikkien aikojen paras James Bond?

Suosikkijuontaja Sami Kuronen keskittyy nyt eron jälkeen työhönsä ja tyttäreensä.

Suosikkijuontaja Sami Kurosen ja toimittaja-maskeeraaja Mirkka Torikan reilut kolme vuotta kestänyt suhde päättyi hiljattain. Sami päivitti eron jälkeen someen kauniin tekstin, jossa kuvasi parin eroavan ystävinä. Pari ei koskaan muuttanut varsinaisesti saman katon alle. He vannoivat etäsuhteen nimeen, sillä Sami on asunut ja työskennellyt pääkaupunkiseudulla ja Mirkka puolestaan Jyväskylässä.

– Kaikki on hyvin ja ystävyytemme jatkuu. Näemme viikonloppuna lasten kanssa, levy-yhtiö Warnerin Spring Break -juhlissa iltaa viettänyt Sami totesi ystävällisesti.

”Ei ole hoppua, enkä ole liittynyt Tinderiin.”

Sinkkuna elävä Sami ei uutta suhdetta haikaile eikä halua asiaa enempää kommentoida.

– Ei ole hoppua, enkä ole liittynyt Tinderiin. Keskityn työntekoon, hän totesi yksikantaan.

Samin elämä on nyt työntäyteistä. Radio Suomipopin pestin lisäksi hän kuvaa Erilaiset äidit -sarjaa ja tekee erilaisia juontokeikkoja. Jäljelle jäävän ajan hän pyhittää kahdeksanvuotiaalle Oona-tyttärelleen, jonka huoltajuuden hän jakaa ex-vaimonsa kanssa.

– Kesästä tulee superkiireinen, eikä levätä juuri ehdi, mutta kiva, että on hommia. Suunnittelen lomaa ja ulkomaanreissua syksylle, hän tuumi.