Nigella Lawson. Kuva: Reuters

Ruokakirjailija Nigella Lawson sai äidiltään kokkaamisen lahjan mutta myös monta selkäsaunaa. Lapsuutta varjosti vanhempien vaikea liitto, ja samat painajaiset toistuvat nyt Nigellan omassa arjessa. Ensimmäisestä liitostaan hän jäi leskeksi, toisesta Nigella pakeni väkivaltaista miestään.

Brittiläinen tv-kokki ­Nigella Lawson, 54, toi erotiikan ruuanlaittoon. Voita ja sokeria säästelemättä hän sekoitteli keitoksiaan ja puhui ­samalla tv-ohjelmansa katsojille syvällä ja pehmeällä äänellään. Kuvakulmat oli valittu niin, etteivät kokin muodot jääneet kenellekään epäselväksi: kun katseensa tarkensi vispilästä ja kulhosta niiden taustalle, sai keittiön tervehdyksenä pitkän siivun rintavakoa. Vielä lopputekstien jälkeen Nigella hipsi jääkaapille napostelemaan pientä yöpalaa – hän onnistui tekemään tunnesyömisestäkin seksikästä.

Nigella oli keittiössä niin luonteva, ettei ­kukaan olisi koskaan arvannut, että hänet oli kasvatettu pitämään suunsa kiinni.

Äidin varjossa kasvanut

Nigella Lucy Lawson syntyi 6. tammikuuta 1960 varakkaaseen juutalaistaustaiseen englantilaisperheeseen. Hänen isänsä, journalisti Nigel Lawson teki uransa politiikassa, muun muassa Margaret Thatcherin hallituksen valtiovarainministerinä. Nigellan äiti Vanessa oli J. Lyons & Co -elintarvikejätistä kuuluisan Salmonin suvun perijätär. Hän oli 19-vuotias, kun hautasi haaveensa ballerinan urasta ja asteli alttarille Nigelin kanssa.

Prameiden kulissien takana perheen kodissa Lontoon Chelseassa kaikki ei kuitenkaan ollut hyvin. Nigellan elämän alkuvuosia säestivät isän kirjoituskoneen ainainen rutina, johon sekoittui äidin hyssyttely: ”Ole hiljaa kulta, isä tekee töitä.” Nigella syntyi perheeseen veljensä Dominicin jälkeen. Myöhemmin syntyivät vielä pikkusiskot Horatia ja Thomasina.

Kaikki rakastivat tummaa ja kaunista Vanessaa, paitsi hän itse. Nigellan äiti kärsi syömis­häiriöistä ja heikoista hermoista. Muovipussin rapina saattoi ajaa hänet raivon partaalle. Hysteerinen äiti huusi aikovansa lyödä lapsiaan, jos nämä alkaisivat itkeä. Siksi Nigella ei koskaan ­itkenyt. Kerran äiti löi Dominicia niin kauan, ­että satutti lopulta oman kätensä. Raivonpurkaukset eivät olleet laskelmoituja vaan sekopäisiä.

– Onneksi meitä oli sentään neljä. Suuressa perheessä on helppo puhua siitä, kuinka paljon vihaa vanhempiaan sen sijaan, että patoaisi tunteet sisälleen, Nigella on kertonut.

Lapset oppivat olemaan metelöimättä. ­Hiljaisetkin hetket kuluivat usein seuraavaa kohtausta odottaessa. Nigellan mukaan tunnelma oli samanlainen kuin alkoholistiperheissä – lapset tunnistivat, kun tilanne oli luisumassa pahaksi.

Pienestä Nigellasta tuntui, ettei hän kelvannut äidilleen, ja ettei äiti rakastanut häntä. ­Nigella on pohtinut äitinsä olleen mustasukkainen, koska hän oli niin selvästi isänsä tyttö. Äiti ei kuitenkaan ollut jääkylmä.

– Hän oli hauska mutta masentunut, Nigella on kuvaillut.

Se heijastui tyttärenkin käytökseen.

– Minä vain luin ja puhuin itsekseni, kaiken muun hillitsin. Äitini luuli ­minua autistiseksi.

Kodin ulkopuolella nuori Nigella oli kuin eri ihminen. Vapaalla otetuissa kuvissa hän hymyilee herttaista menninkäishymyään, mutta koulussa hän purki pahaa oloaan käyttäytymällä huonosti. Kun koulusta tuli ikävää palautetta, vanhemmat epäilivät opettajan sekoittaneen heidän tyttärensä johonkin toiseen lapseen, ­sillä kotona Nigella tuskin puhua pukahti.

Ongelmia oli myös vanhempien suhteessa, joka oli rakoillut jo pitkään. Koska Vanessa oli Nigelin kanssa onneton, hän alkoi tapailla filosofi Sir Freddie Ayeria 60-luvun loppupuolella. Mies oli tahollaan naimisissa, mutta Freddien seurassa Vanessa oli viimein onnellinen. Myös Nigel löysi uuden rakkauden jo ennen parin ­virallista avioeroa vuonna 1980.

Nigellan yhteys äitiin parani vasta, kun hän itsenäistyi ja muutti pois kotoa. Äidillä ja tyttärellä oli kuitenkin jäljellä enää vähän yhteistä aikaa. Vanessa sairastui maksasyöpään, ja 25-vuotias Nigella hoiti kuolemansairasta äitiään loppuun asti.

– Sain selvitettyä hänen kanssaan kaiken ­ennen kuin hän kuoli. Hän pyysi minulta anteeksi ja sanoi: ’Olin niin nuori ja niin onneton’. Hän oli vain 23, kun synnyin, Nigella on kertonut.

Nigella ja aviomies John Diamond lastensa, Brunon ja Cosiman kanssa vuonna 2000, kun John oli jo sairastunut syöpään.

Menetyksiä

Lapsuudessa oli myös onnenhetkensä. Niitä ­Nigella koki silloin, kun äiti laittoi ruokaa. ­Vanessa oli taitava kokki ja loisti päästessään pitämään kutsuja. Kun Nigella oppi lukemaan, hän uppoutui ruokakirjojen maailmaan.

Kouluhäirikkötaustastaan huolimatta Nigella päätyi lopulta arvostettuun Oxfordin yliopistoon, jossa hän suoritti keskiaikaisten ja modernien kielten tutkinnon. Toisena yliopistovuotenaan hän innostui kokkaamisesta – opiskelijabudjetilla eläville kavereille kelpasivat yksin­kertaiset mutta maukkaat herkut, joiden pääraaka-aineet olivat yleensä peruna ja sipuli.

23-vuotiaana Nigella aloitti työt toimittajana. Hän kirjoitti ensin kirja-arvosteluja The Spectatoriin, jonka ravintolakriitikko hänestä tuli vuonna 1985. Sieltä hän siirtyi esimiestehtäviin The Sunday Timesiin. Journalistin ura lähti käyntiin vauhdilla, mutta Nigella kaipasi jotain muuta ja irtisanoutui.

– Olin väärällä askelmalla. En halunnut olla johtaja, jolle maksetaan ajattelun sijaan huolissaan olemisesta, Nigella on sanonut.

Nigella hyppäsi freelancetoimittajaksi ja alkoi syvemmin erikoistua ruoka-aiheisiin. Samalla alkoi kypsyä ajatus omasta kirjasta. Vuonna 1995 julkaistusta ruokakirjasta How to Eat tuli menestys. The Sunday Telegraphin mukaan se oli ”vuosikymmenen merkittävin ruokaopas”.
Nigella omisti kirjan äidilleen ja siskolleen Thomasinalle, joka oli kuollut rintasyöpään vain 32-vuotiaana.

Rakkaudessa Nigellalla pyyhki hyvin. The Sunday Timesissa työskennellessään hän oli ­ystävystynyt toimittaja John Diamondin kanssa. Ystävyys muuttui hiljalleen romanssiksi, vaikka sellaista ei alkumetreillä osattu odottaa.

– Hän ei ollut tyyppiäni, olin tottunut tapailemaan intellektuelleja. Kun John sitten vaihtoi autooni puskurin, minun piti harkita uudelleen, Nigella on kertonut.

Pari meni naimisiin vuonna 1992. Heille ­syntyi kaksi lasta, tytär Cosima vuonna 1994 ja poika Bruno 1996. Vaikka Nigella on kuvaillut itseään perhekeskeiseksi, hän on myös puhunut siitä, kuinka lasten saaminen tuo elämään lisää ongelmia.

– On mahdotonta olla äiti ja olla tuntematta epäonnistuvansa pahasti. Ei sillä, että pitäisin lapsiani mokina, he ovat mahtavia. Sitä vain on aina tietoinen asioista, joita ei tee ­oikein, hän on selittänyt.

Suuressa perheessä kasvanut Nigella olisi ­halunnut vielä lisää lapsia, mutta elämä ei mennyt suunnitellusti. Vuonna 1997 Johnilla diagnosoitiin kurkkusyöpä, johon hän kuoli neljän ­vuoden sairastamisen jälkeen. Leskeksi jäädessään Nigella oli vasta 41-vuotias, mutta hän oli menettänyt syövälle jo äitinsä, siskonsa ja aviomiehensä.

Näin mehukkaana Nigella kokkasi ensimmäisissä ohjelmissaan.

Ruokaa ja rakkautta

John sairasti hyvin julkisesti ja kirjoitti koko sairautensa ajan kolumneja syövästään. Sairaus pakotti myös ujon Nigellan ulos kuorestaan, koska tämän piti toimia miehensä äänenä.

Miehensä kuoleman aikoihin Nigellan hellalla porisi monta kattilaa. Vuonna 2000 hän julkaisi kirjan How To Be a Domestic Goddess, joka on hänen tähän mennessä tunnetuin teoksensa. Nimi herätti närää feministipiireissä, vaikka Nigellan mukaan kyse on ironiasta – ­hänen missionsa on aina ollut tehdä ruuanlaitosta rentoa ja nautinnollista eikä asettua kodin hengettären rooliin. Kirjan teemat ovat lohturuoka ja leivonta.

Hyvin menestyneet ruokakirjat poikivat myös muita töitä, tällä kertaa televisiossa. ­Kokkiohjelma Nigella Bites tuli ruutuihin vuonna 1999. Nigella purki esiintymisjännitystään esimerkiksi nuoleskelemalla sormiaan kokkaamisen lomassa. Yleisö rakastui sensuelliin ­naiseen, jonka sotkuisiin kokkauksiin oli helppo samastua.

Seuraavaksi Nigella-imperiumi laajeni myös keittiövälineisiin, ja vuonna 2002 sen arvioitiin olevan kahden miljoonan punnan arvoinen. Nimenomaan John oli kannustanut vaimoaan kirjoittamaan ruuasta.

– Sitä ennen minulla oli ollut päähänpinttymä, että kirjoitan kirjan, josta tulee 1900-luvun suurteos, Nigella on kertonut.

Johnin kuoltua Nigella siirtyi myös yksityiselämässään eteenpäin vauhdilla – arvostelijoiden mielestä liiankin ripeästi. Yhdeksän kuukautta Johnin kuolemasta Nigella muutti taide­keräilijä Charles Saatchin luokse ja perusti ­tämän kanssa uusperheen, johon kuului myös Charlesin tytär Phoebe.

Nigella ja Charles menivät naimisiin 2003. Johnin kuoleman jälkeen Nigella oli ollut masentunut, mutta Charles sai hänet jälleen nauramaan ja tuntemaan itsensä onnelliseksi.

– Hänen tapaamisensa oli ihanaa, mutta en edes kuvitellut, että hän olisi suhdemarkkinoilla, enkä minä tosiaankaan ollut. Kesän aikana kaikki kuitenkin muuttui ­romanttiseksi ja seksuaaliseksi… Charles on minulle kaikki kaikessa, Nigella hehkutti tuoretta suhdettaan.

Keväällä 2013 kaikki vaikutti olevan vielä olevan hyvin. Nigella illasti Charles Saatchin kanssa ravintola Scott'sissa Lontoon Mayfairissa.

Suhteen luonne paljastuu

Päällisin puolin kaikki näytti olevan kunnossa: kanat tirisivät uunissa ja ystäviä kutsuttiin vierailuille. Veto­voima Nigellan ja Charlesin välillä oli ilmiselvää, mutta yhteinen arki toi mukanaan myös ongelmia.

Lähipiirin mukaan Charles on erittäin pikkutarkka, kun taas Nigellan huushollaus on ­samanlaista kuin hänen ruuanlaittonsakin: ­vähän sotkuista mutta kotoisaa. Myös lastenkasvatus aiheutti erimielisyyksiä. Nigellan mukaan Charles halusi olla vaimonsa huomion keskipiste.

Kesäkuussa 2013 Sunday People julkaisi ­kuvasarjan Nigellasta ja Charlesista lontoolaisessa ravintolassa, jossa pari oli juhlistamassa Charlesin 70-vuotissyntymäpäivää. Kuvissa mies on tarttunut vaimoaan kurkusta, ilmeisesti sanaharkan seurauksena. Tilannetta todistaneiden mukaan Nigellan kasvoilta kuvastui pelko, ja hän poistui ravintolasta itkuisena.

Seuraavalla viikolla välikohtauksen jälkeen Nigella lähti kotoaan poikansa ja suuren matkalaukun kanssa. Charles kiirehti kommentoimaan medialle ravintolassa otettuja kuvia – hänen ­mukaansa ne antoivat tilanteesta turhan dramaattisen käsityksen, ja Nigella itki, koska pari oli riidellyt, ei siksi, että häneen olisi sattunut.

– Pitelin häntä toistuvasti kaulasta korostaakseni sanottavaani. Se ei ollut puristusote vaan leikkisää nahistelua, mies puolustautui.

Jo aiemmin Nigella oli kertonut, että Charles on räjähtävää sorttia, ja parin riidat yltyvät ­välillä rajuiksi. Seitsemän viikkoa tapahtuneen jälkeen pari päätyi avioeroon.

Tv-uutuus The Taste oli heti menestys. Sen tuomareina nähdään julkkiskokki Anthony Bourdain, Nigella, Ludo Lefebvre ja Brian Malarkey.

Loanheittoa

Pariskunnan likapyykkiä pestiin vielä viime vuoden lopulla oikeudessa, kun heidän kotiapulaisinaan työskennelleet sisarukset Elisabetta ja Francesca Grillo saivat syytteen luottokorttien väärinkäytöstä. Grillot olivat ostaneet satojen tuhansien arvosta luksusvaatteita ja -matkoja Charlesin yrityksen luottokortilla.

Lokaa heitettiin puolin ja toisin. Nigellaa syytettiin huumeidenkäytöstä, johon hän myönsi syyllistyneensä satunnaisesti. Kokaiinilla ja mari­huanalla Nigella oli helpottanut ahdistusta, jota hän koki Charlesin omistavan ja terrorisoivan käytöksen vuoksi. Oikeudessa Nigella kuvaili miestään ”suurenmoiseksi mutta brutaaliksi”.

Lopulta Grillot vapautettiin syytteestä.

– Voitimme oikeudenkäynnin, mutta yleisö oli Nigellan puolella. Häntä rakastetaan ja tullaan aina rakastamaan, kyllä hän pärjää, Francesca Grillo sanoi tv-haastattelussa, kun oikeus oli tehnyt päätöksensä.

– Hän on loistava siinä, mitä tekee. Toivon hänelle kaikkea hyvää.

Nigella itse astui julkisuuteen eron ja oikeudenkäynnin jälkeen joulukuussa. Televisiohaastattelussa kohuissa rypeneeltä ruokakuningattarelta kysyttiin, miten hän on toipunut koettelemuksista.

– Olen syönyt paljon suklaata, kuului nigellamainen vastaus.

Nigellan vuodet

1960

Nigella syntyy.

1980-luku

Toimittajan ura alkaa.

1992

Naimisiin John Diamondin kanssa.

1993

Sisko Thomasina kuolee rintasyöpään.

1994

Tytär Cosima syntyy.

1996

Poika Bruno syntyy.

1997

Aviomies John sairastuu kurkkusyöpään.

1998

Nigella julkaisee kirjansa How To Eat.

1999-2001

Nigella Bites -tv-ohjelma.

2000-luku

Seuraa toinen kirja, How To Be A Domestic Goddess.

2001

John kuolee. Nigella jää leskeksi 41-vuotiaana.

2002

Nigela lanseeraa Forever Summer With Nigella - ohjelmansa ja Living Kitchen -keittiötarvikkeet.

2003

Avioliittoon Charles Saatchin kanssa.

2005-2012

Nigella ahkeroi useita tv-ohjelmia: Nigella Feasts, Nigella Kitchen ja italokeittiöön erikoistuneen Nigellissima.

2013

Ero Charlesista: oikeudenkäynti.

2014

Tuomarina tv-kisassa The Taste.

Lähteet: Daily Mail, Evening Standard, Financial Times, Good Morning America, The Guardian, Mirror, Red, Radio Times, The Telegraph, The Times.

Lisää Nigellasta:

Nigella Lawsonin tv-ura Jenkeissä vaarassa

Tuleeko Angelina Joliesta julkkiskokki Nigella Lawson?

The Taste on kokkauksen The Voice of USA

Nigella Lawson

■ Toimittaja, ruokakirjailija ja tv-kokki syntyi 6.1.1960 Lontoossa.
■ Ollut naimisissa kahdesti: toimittaja John Diamondin (1992–2001) sekä taidekeräilijä Charles Saatchin kanssa (2003–2013). Kaksi lasta, Cosima ja Bruno, liitosta Johnin kanssa.
■ Kirjoittanut useita ruokakirjoja, joista tunnetuimmat ovat How to Eat ja How To Be a Domestic Goddess. Lisäksi liuta tv-ohjelmia vuodesta 1999.

Kun laulaja Erin Anttilalla ei vielä ollut lapsia, niiden hankkimisesta udeltiin häneltä toistuvasti. – Inhoan normeja, joiden mukaan ihmisten pitäisi elää.

Erin Anttilan, 39, lounashetki ei tyssää tähän välikohtaukseen:

Pitkään, vaaleaan hiukseen on takertunut hyppysellinen kosteaa kuskusia, kun laulaja nykii sitä irti salaattiannoksestaan.

Erinin ilme tuskin värähtää.

– Ei mitään hätää, hän sanoo, tiputtaa suortuvan pöydälle ja jatkaa tyynesti salaattinsa haarukoimista helsinkiläisessä kahvilassa.

Sitten laulajaa alkaa naurattaa. Mieleen tulee pari ystävää, joista toinen säikkyy jo nähdessään puhdistamattoman hiusharjan.

– Ja se toinen olisi lähtenyt kiljuen tästä pöydästä, Erin kikattaa.

Hyvähän siinä on naureskella, kun ei itse kärsi edes hämähäkkikammosta.

– Taidan olla jotenkin antineuroottinen, Erin heittää.

– Kerran vastasin erityisherkkyystestiin. Yksikään sen aihe ei häirinnyt minua; ei meteli, eivät hajut. Hyvä, etten saanut testistä miinuspisteitä.

Samanlainen rentous on kuulunut Erinin luonteenpiirteisiin aina. Hänen äitinsä pani sen merkille jo, kun Erin oli pikkutyttö: lapsi ei hermostunut tai suuttunut edes silloin, kun olisi ollut syytä.

Erin selittää levollisuuttaan iltatähden osallaan; kolme vanhempaa sisarusta olivat jo pedanneet kaiken valmiiksi.

Aikuistuessa huolettomuus on jalostunut tietoiseksi elämänasenteeksi ja luottavaisuudeksi, että elämä kyllä järjestää.

– Jos satun hävittämään lompakkoni, menee kolme päivää ennen kuin alan toden teolla etsiä sitä. Jossainhan se kukkaro on, Erin kuvailee.

Tai niin kuin viimeksi, kun laulaja kadotti kalliit kuulokkeensa. Aluksi hän kyseli niiden perään studiolla ja kuukauden päästä penkoi hyllynsä työhuoneella ja kotitalon kellarissa, paikoissa, joissa yleensä tekee musiikkihommiaan.

Kun luurit lopulta löytyivät perheen toisesta autosta, nätisti siitä etupenkiltä, Erin saattoi todeta, että hermoilu olisikin ollut aivan turhaa.

– Sanon aina, etten ole perfektionisti, keskityn vain olennaiseen.

Raskas huolettomuus

Lungius on varmasti terveellisempää kuin stressaaminen, ja hyvä esimerkki myös Erinin ja muusikko Vesa Anttilan 3- ja 1-vuotiaille pojille. Mutta kaikki eivät siitä tykkää.

– Olen huomannut, ettei huolettomuuteni aina ole reilua muille. On raskasta olla tällaisen ihmisen lähipiirissä varsinkin, kun kaikki päätökset riippuvat minusta.

Erinin mukaan parhaat laulunaiheet löytyvät tavallisesta arjesta. ”En halua, ttä elämäni olisi pelkkää musahössötystä. Olen tosi iloinen, että minulla on muutakin.” Kuva Jouni Harala.
Erinin mukaan parhaat laulunaiheet löytyvät tavallisesta arjesta. ”En halua, ttä elämäni olisi pelkkää musahössötystä. Olen tosi iloinen, että minulla on muutakin.” Kuva Jouni Harala.

Rauhallisesti Erin on myös päätöksissään. Mieluiten hän antaisi asioille aikaa ja ratkaisujen syntyä omalla painollaan.

– Siksikin olen maailman huonoin johtaja. Olen saanut siitä palautetta niiltä, jotka joutuvat stressaamaan asioista puolestani.

Niin kävi nyt, kun Erin alkoi olla loppusuoralla kolmannen soololevynsä Seli selin tekemisessä. Projekti oli tarkoittanut muutaman kuukauden irrottautumista kaikista muista velvollisuuksista. Sillä aikaa päätökset esimerkiksi julkaisuun ja tulevaan kiertueeseen liittyvistä kysymyksistä pakkautuivat jonoksi. Suma kysyjiä ja palavereita odotti Erinin vastauksia.

”On loputon suo yrittää pitää kaikki tyytyväisinä.”

Paine oli sitä luokkaa, että heti levytyksen päätyttyä Erin järjesti palaveripäivän eräälle lauantaille omaan kotiinsa. Huoli kasautuneista asioista purkautui itkuna kesken kokouksen.

– On loputon suo yrittää pitää kaikki tyytyväisinä. En kriiseile juuri mistään, mutta tänä vuonna olen kriiseillyt riittämättömyyden tunteen kanssa. Yhtä aikaa tapahtui liikaa asioita, jotka kaikki olivat minusta kiinni: kesän keikat, levyn teko, konserttien suunnittelu ja pienten lasten hoitaminen, Erin kuvailee ruuhkavuottaan.

Miljoona asiaa mielen päällä alkoi näkyä myöhästelynä ja hajamielisinä välispiikkeinä lavalla.

– Tunnistin, että nyt on väsymystä ilmassa, eikä tilanne voi jatkua näin, Erin sanoo.

– Osaan kuitenkin keventää ajoissa enkä anna kiireen mennä niin pitkälle, että uupuisin. En ole koskaan yrittänyt puskea väkisin yksin.

Niinpä Erin ensimmäistä kertaa soolourallaan palkkasi itselleen managerin. Carla Ahonius on Erinin vanha työkumppani jo vuosien takaa ja tuttu tekijä muun muassa Cheekin, Chisun ja Jenni Vartiaisen taustajoukoissa.

– Mielelläni ulkoistan hommat, jotka eivät ole minusta riippuvaisia. Harrastan samaa ulkoistamista kodinkin pyörittämisessä: turvaudun säännöllisesti siivoojaan ja ruokakassipalveluun. Kenellä pienen lapsen vanhemmalla on joutilasta aikaa?

Lauluja eletystä elämästä

Marraskuussa ilmestyvälle levylle valikoitui yhdeksän uutta kappaletta. Teksteissä kuuluu Erinin tavaramerkki: tarkka tarttuminen arjen yksityiskohtiin.

Sydäntä särkee ilmestyi jo sinkkuna, ja toinen rakkauslaulu Kohta hänen kulkee matkan kirkon ovelta vihkialttarille. Kaikki eroaa -biisissä ”miehet on idareit, muijat väsyneit, kaikki eroaa, mutta älä sä lähde”.

Albumin avaava Seli seli taas kertoo kolmikymppisille naisille tutusta ilmiöstä, kun heiltä aletaan udella lapsen hankkimisesta. Ei siitä ole kauan, kun Erinkin toistuvasti löysi itsensä tilanteista, joissa oli pakotettu selittelemään lapsettomuuttaan.

– Olen diplomaattinen ja kohtelias ja hymyillen yritin puhua itseni pois niistä tilanteista. Kyseleminen tuntui epämiellyttävältä ja loukkaavalta, vaikka lapseton elämäntilanne oli silloin oma valintani eikä millään tavalla ongelma.

Erinillä oli tapana vastata, ettei ollut vielä varma, halusiko äidiksi ylipäätään. Se oli totta ja yleensä paras keskustelun lopettaja.

– Inhoan normeja, joiden mukaan ihmisten pitäisi elää. Varsinkin, jos et näytä täyttävän niitä normeja, aletaan kysellä ja kyseenalaistaa, Erin sanoo.

– Vielä enemmän ärsyynnyin niiden puolesta, joille lapsettomuus on kipeä asia eikä oma valinta. Miten kenelläkään on oikeus noin tökkiä toista henkisesti? Sellainen on supertörkeää.

Vaikka elämäntilanne on jo toinen, aihe oli vasta nyt valmis biisiksi. Erinin lauluille on tyypillistä perustua tosielämän kokemukseen tai kertomukseen, mutta kypsyä hitaasti alitajunnassa.

– Joissain arjen hetkissä saatan ajatella, että parin kolmen vuoden päästä tästä vielä syntyy hyvä biisi.

”Maailma on jo alkanut viestiä, että olen vanha. Mitä helvettiä!”

Normielämän vastakapina

Tulevien vuosien biisiaiheet voivat siis löytyä Erinin tämän päivän arjesta; ruuhkavuosista ja lähestyvästä nelikymppisyydestä. Sitäkin sivuaviin normeihin laulaja on jo törmännyt. Kaikki ”kun olet tuon ikäinen” -viittaukset särähtävät pahasti korvaan.

– Olen vasta 39-vuotias, mutta maailma on jo alkanut viestiä, että olen vanha. Mitä helvettiä! Jokainen tämän ikäinen tietää olevansa parhaassa vedossa, Erin sanoo.

– En ole koskaan miettinyt ikääni tai kriiseillyt siitä. Mutta nyt neljänkympin lähestyessä ulkopuolinen maailma on alkanut kertoa, millainen minun kuuluisi olla, miten pitäisi pukeutua tai millaisia sanavalintoja voin tehdä biiseissäni, hän puuskahtaa.

– Jopa uutta hiustyyliäni on selitetty iälläni. Jestas sentään, tukkani on vaihdellut pikimustasta pitkiin rastoihin, mutta nyt kampaus kuulemma johtuu iästäni.

Ikään liitettäviä normeja Erin ravisteli aiemmassa hitissään Vanha nainen hunningolla, jonka kuusikymppinen päähenkilö nauttii seksuaalisuudestaan yhden illan jutun kanssa. Samoin kappaleessa Kakkukahvit, jonka nainen ottaa paineita siitä, ettei osaa arkiaskareita kuten häneltä odotetaan.

” En mieti muiden ulkonäköä tai lihomista, miksi ottaisin paineita omastakaan? ”

– Ehkä en osaa ajatella ikääntymistä, koska olen aina ollut perheeni vauva ja sisaruksista nuorin, hän miettii.

– Mutta en noudata normeja muissakaan asioissa. Sellainen ajattelu saa minut kapinoimaan ja välittäisi väärää viestiä. En mieti muiden ulkonäköä tai lihomista, miksi ottaisin paineita omastakaan? Se ei ole pätkäkään kiinnostavaa tai tärkeää.

Työkaluna Maija Vilkkumaa

Kaksi edellistä albumiaan Erin kirjoitti suurimmaksi osaksi yksin, mutta tällä kertaa hän kutsui työparikseen Maija Vilkkumaan. Kummallakin on työhuone Grind Studios -yhteisössä Helsingin Kalasatamassa. Kustantamon, studion ja tuottajien lisäksi tiloissa työskentelee liuta eturivin artisteja Stigistä Kasmiriin ja Nopsajalkaan.

– Kirjoittaminen on yksinäistä puurtamista. Tuntuu mahtavalta irrottautua sen keskeltä muiden seuraan kahvitauolle tai koputtaa naapurihuoneen oveen ja kysyä, että mitäs olet tästä mieltä.

Erin kuvailee Maijaa ”työvälineekseen”. Sellaiseksi, jonka kanssa saattoi pallotella ideoita, joka auttoi terävöittämään näkökulmia ja joka rohkaisi kirjoittamaan aina vain henkilökohtaisemmin.

Nyt albumin valmistuttua fiilis on helpottunut ja onnellinen.

– Ratkaisuja tehdessä olen kova jahkailemaan, mutta kun työ on valmis, minun on helppo olla tyytyväinen. Moni kollega ei pysty kuuntelemaan omia biisejään, mutta minä kuuntelen uutta levyäni ihan hulluna ja olen siitä fiiliksissäni. Ajattelen, että kaikkien pitäisi tehdä tällaista musaa!

– Tarjoan aina niin hyvää kuin pystyn tekemään ja olen onnellinen siitä.

Erinille tyytyväisyys omaan työnjälkeen onkin tärkeintä.

– En ole janonnut suurta menestystä, sillä se on jatkuvaa aallokkoa eikä kerro oikeasti mistään. Suosio ei ole se juttu vaan oman vision toteuttaminen, hän sanoo.

– Voi tietysti olla, että ääni muuttuu kellossa, kun kukaan ei enää tule keikoilleni.

Tosin senkin Erin on jo kokenut Nylon Beat -aikoinaan lapsuudenystävänsä Jonna Geagean (ent. Kosonen) kanssa. Nuoruuden bändiuralla oli loppuunmyytyjä keikkoja, mutta sellainenkin, jolle tuli tasan yksi kuulija.

– Jos ympärilläni hermoillaan, että sali täyttyi vain puolilleen, muistutan, että siellä oli kuitenkin tosi monta kuulijaa. Olen nähnyt jo niin paljon, että osaan olla iloinen puolikkaastakin.

Kolmas levy merkitsee Erinille yhden etapin saavuttamista. Soolouransa alussa hänellä oli suunnitelma, millaiset kolme levyä hän tekisi. Seuraavista ei sitten olekaan mitään hajua.

– En oikein osaa tehdä pitkäkestoisia urasuunnitelmia. Joskus asetin tavoitteekseni opetella soittamaan kitaraa seuraavan viiden vuoden aikana. No, enpä opetellut, Erin pyrskähtää nauruun.

– Oikeat ratkaisut eivät tule pakottamalla.

Unohdetut lahjat

Jo ennen uuden albumin ilmestymistä Erin bändeineen lähtee konserttikiertueelle. Laulaja on siitä täpinöissään, vaikka keikkailu merkitseekin poissaoloa kotoa. Lapset eivät kierrä mukana kaikilla keikoilla, mutta puoliso kyllä: Vesa on soittanut Erinin bändissä jo Nylon Beatin ajoilta.

– Bändi on minulle kuin toinen perhe ja henkinen koti. Uskon, että yhteen hiileen puhaltaminen kuuluu soitossakin, Erin sanoo ja kuulostaa kiitolliselta.

Muusikon työssä on myös se loistava puoli, että keikkailuun voi yhdistää hauskanpidon, johon pienten lasten vanhemmilla harvoin on aikaa.

– On luksusta istahtaa viinilasilliselle keikan jälkeen. Olisi siihen mahdollisuus kotoakin, mutta en tunne tarvetta lähteä.

Erin valahtaa noloksi kertoessaan saamistaan lahjakorteista, jotka vanhentuneet käyttämättöminä. On kauneushoitoa, hierontaa, ravintolalahjoja ja raakasuklaakurssia sekä liput Mariah Careyn konserttiin, jonne Erin ja Vesa unohtivat mennä.

– Ystävät ovat olleet älyttömän ihania hankkiessaan tällaisia lahjoja, mutta että juuri sinä vuonna, kun minulla ei ole ollut mitään jakoa ehtiä niihin!

Anttiloiden työarki pyörii tutun turvaverkoston avulla. Erinin äiti ja sisarukset perheineen asuvat viidensadan metrin säteellä samassa naapurustossa Itä-Helsingissä, ja ystävät lapsineen ovat usein seurana.

Hekin tietävät, ettei Anttiloilla nipoteta. Viimeksi Erin kuunteli, kun ystävä oli laskemassa lapsikatrasta pihalle.

– Hän oli sanomassa, ettei ulos pidä mennä ilman kenkiä, mutta keskeytti sitten ja mutisi itsekseen: ’paitsi että täällä varmaan saa’.

Erin Anttila
  • Helsinkiläinen laulaja, lauluntekijä syntyi 2.7.1977.
  • Asuu lapsuuden-maisemissaan Itä-Helsingissä muusikkomiehensä Vesa Anttilan sekä 3- ja 1-vuotiaiden poikien kanssa.
  • Erinin äiti on puoliksi irlantilainen, ja Erin aloitti koulunsa Irlannissa viisivuotiaana. Myös Anttiloiden lapset kasvavat kaksikielisiksi.
  • Julkaisee marraskuussa kolmannen soololevynsä Seli seli. Konserttikiertue alkaa Jyväskylästä 30.9.
  • Aloitti uransa 17-vuotiaana Nylon Beatissa.
  • Mukana Vain elämää -kaudella 2012.

Näyttelijä Renée Zellweger tarvitsi kuuden vuoden tauon työstään ja Bridget Jones -elokuvia seuranneesta humusta. Nyt hän palaa tuttuun rooliinsa – ehkä liian täydellisenä?

Näyttelijä Renée Zellwegerin kasvot ovat kuin kohujulkkis Kim Kardashianin takalisto: molempien muodonmuutoksia on seurattu viime vuosina ilmiöiksi asti.

Renéen rumba alkoi lokakuussa 2014, kun hän pitkän julkisuustauon jälkeen asteli Elle-lehden kutsuille Hollywoodissa. Bridget Jones -elokuvista, Jerry Maguiresta, Chicagosta ja Nurse Bettystä muistettu näyttelijä näytti jotenkin kovin erilaiselta, lähes tunnistamattomalta. Pian plastiikkakirurgit ja kauneusammattilaiset hälytettiin arvioimaan, mitä tähden kasvoille oli voitu tehdä: ”Botoxia! Kauneusleikkauksia! Kasvojenkohotuksia!”

Vaikka kauneusoperaatiot ovat ikärasistisessa Hollywoodissa arkipäivää, naisten sankarina pidetyltä Renéeltä sellaisia ei osattu odottaa.

Lopulta näyttelijä vastasi hälyyn kirjoittamalla vastineen People-lehteen.

– Olen iloinen, että ihmiset ajattelevat minun näyttävän erilaiselta. Vietän erilaista, onnellista ja palkitsevampaa elämää ja olen vain innoissani, jos se näkyy.

Tutkimusretkiä

Nyt Renéen, 47, tuo esille kolmas Bridget Jones -elokuva.

Edellisestä elokuvaroolista on kuusi vuotta, kauneuskohusta kaksi, mutta kiinnostus tähden muotoihin ei ole hiipunut – eikä Renéen tympääntyminen koko kohuun.

”En ole koskaan pitänyt naisen kypsymistä negatiivisena asiana.”

– En ole koskaan pitänyt naisen kypsymistä negatiivisena asiana. En ole pitänyt negatiivisena sitäkään, kun nainen on löytänyt itsestään vahvemman puolen. Miksi me silti keskustelemme naisten ulkonäöstä? Miksi arvostamme kauneutta enemmän kuin vaikuttamista? Renée ihmetteli The Hollywood Reporterin haastattelussa elokuun lopussa.

Renée uuden elokuvansa ensi-illassa puolisonsa Doylen kanssa. Opiskeluvuosien tutut alkoivat seurustella neljä vuotta sitten. Kuva MV Photos.
Renée uuden elokuvansa ensi-illassa puolisonsa Doylen kanssa. Opiskeluvuosien tutut alkoivat seurustella neljä vuotta sitten. Kuva MV Photos.

Kuuden vuoden sapattinsa aikana Renée piti taukoa näyttelijäntyöstä, johon hän oli kadottanut palonsa. Jatkuvasti vaihtuvien kuvauspaikkojen sijaan hän vetäytyi merenrantakotiinsa Hamptoniin, maatilalleen Connecticutiin sekä kolmanteen kotiinsa Kalifornian Santa Barbaraan.

Renée matkusteli Thaimaassa ja Kambodžassa ja oli mukana hyväntekeväisyystyössä järjestössä, jonka hänen ystävänsä oli perustanut Liberiaan.

Oscar-palkittu näyttelijä osallistui myös käsikirjoituskursseille Kalifornian yliopistossa. Hänen ja hänen opettajansa kehittelemän tv-sarjan pilotti ostettiin myöhemmin Lifetime-kanavalle. Jos Renéen toiveet toteutuvat, hänestä kuullaan jatkossa enemmän kirjoittajana kuin näyttelijänä.

Välivuosiensa aikana Renée myös löysi rakkauden. Se on jo nyt kestänyt pidempään kuin näyttelijän aiemmat romanssit, kihlaukset tai avioliitto. Miesystävä, kitaristi Doyle Bramhall II, 47, oli tuttu opiskeluvuosilta Teksasista, ja kun pari kohtasi uudelleen vuonna 2012, yhteinen sävel löytyi helposti.

– Halusin kasvaa. Jos ei tee tutkimusretkiä, sitä havahtuu 20 vuoden päästä ja huomaa opettelevansa uusia asioita vain jotain roolia varten, Renée selitti välivuosiaan The Hollywood Reporterille.

Ja kuka onkaan isä?

Uudessa elokuvassa Bridget Jones on 42-vuotias, kummitäti ties monelle ystäviensä lapselle – ja taas kerran solmussa rakkauselämässään kahden miehen välissä. Colin Firthin esittämä vanha suola Mark Darcy sekä Patrick Dempseyn näyttelemä uusi jenkki-ihastus Jack voivat kumpikin olla Bridgetin esikoisen isiä. Elokuvalle kirjoitettiin kolme erilaista loppuratkaisua, ja vielä ennen ensi-iltaa näyttelijät vakuuttivat tietämättömyyttään siitä, miten filmi päättyisi.

Rooliinsa Renée valmistautui tälläkin kertaa huolellisesti. Kun hänet 32-vuotiaana valittiin Bridget Jonesiksi, ura-, ulkonäkö- ja puolisopaineissa kompastelevaksi lontoolaissinkuksi, hän opiskeli brittiaksentin, pestautui Bridgetin tapaan töihin kirjakustantamoon ja lihoi yli kymmenen kiloa näyttääkseen sohvaan unohtuneelta sipsien syöjältä.

Samalla otteella hän nytkin lähestyi roolinaistaan, joka tällä kertaa työskentelee television uutistuottajana ja huomaa yhtäkkiä olevansa raskaana. Renée seurasi englantilaisen aamu-tv:n tuottajaa työssään, tuijotti synnytysvideoita ja haastatteli kätilöitä.

Patrick Dempsey (kesk.) tuki Renéetä tämän kauneuskohussa. ”Hänen ei kuuluisi joutua tuollaiseen syyniin. Hollywood osaa olla julma, ja naisille se on aina pahempi.”
Patrick Dempsey (kesk.) tuki Renéetä tämän kauneuskohussa. ”Hänen ei kuuluisi joutua tuollaiseen syyniin. Hollywood osaa olla julma, ja naisille se on aina pahempi.”

Renée sanoo, ettei hän epäröinyt hetkeäkään paluutaan rooliin. Hän oli jo alkanut kaivata näyttelemistä ja tunsi kuuluvansa Bridget-perheeseen.

Biljardipallopakarat

Jos Renée kokee kasvaneensa ihmisenä, Bridget Jonesia vuodet eivät ole muuttaneet ihan niin paljon. Nokkeluus ja teräväsanaisuus ovat yhä läsnä, mutta niin ovat myös kohellus ja kompurointi sekä ikuinen sen oikean etsintä. Niihin piirteisiin fanit alun perin ihastuivat, ja samoista syistä Renéekin on sanonut rakastavansa roolihahmoaan.

– Bridget tekee epätäydellisyydestä hyväksyttyä.

Bridgetin uusi elämäntilanne löytää samastumispintaa nelikymppisistä naisista, jotka tasapainoilevat lapsettomuuden, yksinäisyyden ja sinkkuuden keskellä. Hahmon luonut kirjailija Helen Fielding uskoo kuitenkin, että Bridget löytää uusia faneja myös nuorista.

– Bridgetillä on jo paljon teini-ikäisiä seuraajia. Toivottavasti hän auttaa heitä muistamaan, että on tärkeämpää olla hyvä ihminen ja hyvä ystävä kuin omistaa luksuskäsilaukku ja biljardipallon muotoiset pakarat, kirjailija on sanonut.

Nähtäväksi jää, miten vanhat fanit suhtautuvat elokuvan Bridgetiin, jonka piirteet alkavat näyttää melkein liian täydellisiltä.

Renée Zellweger
  • Teksasissa 25.4.1969 syntynyt näyttelijä ja tuottaja. Seurustelee kitaristi Doyle Bramhall II:n kanssa.
  • Renéen isä on kotoisin Sveitsistä ja äiti Norjasta.
  • Palaa kolmannen kerran Bridget Jonesin rooliin elokuvassa Bridget Jones’ Baby. Ensi-ilta 16.9.
  • Voittanut yhden Oscarin sekä muun muassa kolme Golden Globea sekä yhden Baftan.

Chisu paljasti Vain elämää -jaksossaan, että Sama nainen kertoo ihmissuhteesta, jossa toinen ymmärtää loputtomiin ja antaa koko ajan anteeksi. 

Luvattu on paljon, rikottu enemmän. Vierelläsi valvon ja kauniina sut nään.

Sä oot se jonka löydän aina uudelleen. Taas tässä oon ja valmis uuteen kierrokseen.

Mä muistan kyllä ne kirosanat ja syyttelyn, anteeksi annan jopa sen pahoinpitelyn.

Näin kuuluvat Chisun Sama nainen -biisin sanat, jonka Anna Puu esitti Chisun Vain elämää -päivänä. Chisu mietti ennen esitystä, että kappale saattaa saada hänet tunnetiloihin.

– Toivottavasti pystyn edes jotenkin kasassa, mutta jos hajoo, niin eihän sekään haittaa. Se on ihan sallittua, Chisu sanoi jaksossa.

”Se oli vain kappale, joka oli kauhean helppo kirjottaa – hirveän totta.”

Näin kävikin, sillä Anna Puu sai akustisella versiollaan Chisun kyyneliin heti ensimmäisessä säkeistössä.

Raju teksti syntyi rankassa elämäntilanteessa

Chisu kertoi jaksossa myös tilanteesta, jolloin hän teki kappaleen.

– Mä muistan, että olin niin huonona. Mä makasin sikiöasennossa sohvalla, että tää on ihan paska, tää on ihan kakkaa koko biisi. Mä en tiiä, miten mä en uskonut siihen ite. Mä luulen, että kaikki käy läpi sellaista, että enhän mä nyt tällaista voi tehdä tai oliks se liian lähellä.

2750553

Jälkeenpäin Chisu on ajatellut, että biisi oli hänelle luonnollinen.

– Se oli vain kappale, joka oli kauhean helppo kirjottaa – hirveän totta.

”Olin tosi väsynyt ja vihainen.”

Lauri Tähkä kysyi Chisulta jaksossa, millainen tämän elämäntilanne oli tuolloin, sillä teksti on raju.

– Se oli sellaista aikaa, että painoin tukka putkella. Mä olin tosi väsynyt, yhtäkkiä tuli julkisuus, ja mä olin vihainen. Tein silloin rajuja biisejä, ja toi oli sen jälkeen sellainen kappale, että olin päässyt tietyn defenssin yli. Ja sitten siinä oli taustalla yksi ihmissuhde, joka oli on-off.

Chisu on kertonut, että hän ottaa biiseihinsä jonkun verran omasta elämästä, mutta käyttää myös värikynää.

Anna Puu kertoi rakastavansa tekstiä, koska siitä välittyy henkilökohtaisuus.

– Mulla on tapana kirjottaa jotain omaa ja pistän sinne sitä värikynää, mutta mä en myöskään tavallaan halua paljastaa sitä, mikä on totta ja mikä ei. Toi biisi käsittelee myös sellasta, että annat vaan anteeksi koko ajan ja ymmärrät – ja silti sä löydät ittes siitä tilanteesta kerta toisensa jälkeen, Chisu vastasi Annalle.

Vain elämää Nelosella perjantaisin kello 20.00.

Ruokakirjailija suunnittelee jo uusia työprojekteja.

Ruokakirjailija Hanna Gullichsen ja juoksuvalmentaja Joonas Laurila saivat elokuussa kaksoset. Pari meni naimisiin viime vuoden marraskuussa.

Vauva-arki viisiviikkoisten Antonin ja Emilin kanssa sujuu Hannan mukaan mainiosti.

– Voisi sanoa, että kaksi menee siinä missä yksikin, koska Joonas on myös osittain isyysvapaalla, hän selitti Lumenen uuden ilmeen lanseeraustilaisuudessa torstaina.

Hannasta on itsestäänselvää, että isä osallistuu vauvojen hoitoon tasapuolisesti äidin kanssa.

– Tuntuu oudolta, kun jotkut sanovat, että onpa sulla hyvä mies tuossa suhteessa. Jos mies haluaa lapsia, niin kyllä hänen mielestäni pitää olla valmis heitä hoitamaankin. Minulle oli itsestäänselvyys, että Joonaksesta tulee loistava isä.

Hannalla on myös kahdeksanvuotias poika aiemmasta liitostaan ravintoloitsija Alexander Gullichsenin kanssa. Vaikka kaksosvauvat pitävät nyt vanhempansa kiireisenä, on Hanna jo suunnitellut uusia työprojekteja.

– Meillä on Joonaksenkin kanssa kaikenlaisia suunnitelmia. Niistä lisää myöhemmin, hän virnisti.

”Kilot tulevat kaikki tarpeeseen, kun imetän.”

Ainoa asia, mitä Hanna arkeensa kaipaa, on kunnon hikiliikunta.

– Ensi viikolla jälkitarkastuksen jälkeen saan toivottavasti lääkärin siunauksen liikunnan aloittamiselle.

Muutamista raskauskiloistaan nainen ei stressaa.

– Ne tulevat kaikki tarpeeseen, kun imetän. Esikoispoikaani imettäessä painoni jopa laski liikaa, joten toivon, että muutamat ”liikakilot” säilyvät vielä hetken.