Hannaa ja Ottoa yhdistää rakkaus matkailuun. ”Meillä ei välttämättä syödä yhdessä joka viikko, mutta matkat niputtavat meidät aina perheenä yhteen.” Kuva: Jouni Harala
Hannaa ja Ottoa yhdistää rakkaus matkailuun. ”Meillä ei välttämättä syödä yhdessä joka viikko, mutta matkat niputtavat meidät aina perheenä yhteen.” Kuva: Jouni Harala

Hanna ja Otto Kanervan pitkän liiton suurin kriisi oli Hannan sairastuminen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Terapiassa käsiteltiin sairauden lisäksi parisuhteen kestävyyttä.

Kello kymmeneltä maanantaisin näyttelijä Otto Kanerva ja ­pilateskouluttaja Hanna Kanerva astuvat crossfit-saliin. Tunnin jälkeen aviopari lämmittää kotona saunan ja löysäilee kahdestaan. Iltapäivällä hämeenlinnalaiseen omakotitaloon palailee kolme koululaista: Turo, 17, Pyry, 14, ja Miska, 9.

Aina elämä ei ole ollut näin kiireetöntä. Kun Hanna työskenteli enemmän pääkaupunkiseudulla, pari teki usein eteisessä läpsystä vaihdon Oton saapuessa sunnuntaina työkeikoiltaan. Tahti katkesi viisi vuotta sitten, kun Hanna sai työmatkalla keuhkoveritulpan ja joutui puoleksi vuodeksi sairauslomalle. Jyväskylässä työskennellyt Otto otti vastuun perheen arjesta.

Pian veritulpan jälkeen Hannalla diagnosoitiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Sairauden aiheuttamien mielialavaihteluiden ja pelkojen takia hän hakeutui psykoterapiaan. Siellä Hanna kävi läpi menneisyyttään ja sairauttaan sekä punnitsi myös parisuhdettaan uudella tavalla.

– Hannan terveysasiat eivät olleet suhteellemme läpihuutojuttu. Tilanteeseen oli suhtauduttava vakavasti. Onneksi olimme kumpikin valmiita tekemään töitä suhteemme eteen. Jokainen pitkä liitto vaatii välillä sinnikkyyttä, tämä oli meidän koetinkivemme, Otto kuvailee.

Pari tapasi 21 vuotta sitten, kun Otto oli vastavalmistunut näyttelijä ja Hanna juuri kisauransa lopettanut rytminen kilpavoimistelija, lajin ensimmäinen olympiaedustaja Suomessa. Jokaisen lapsen syntymän jälkeen Hanna palasi pian takaisin töihin pilateskouluttajaksi ja otti vetovastuun arjesta. Otto työskenteli viikonloput ja veti useita projekteja.

Sairastumisensa jälkeen Hanna karsi töitä. Viime vuodet hän on työskennellyt osittain kotona ja hoitanut tuotantoassistenttina Oton firman asioita.

– Itsetuntemukseni on nyt parempi kuin koskaan. Kun on sinut itsensä kanssa, hyväksyy helpommin myös toisen, Hanna sanoo.

– Otto elää ammattiaan joka solullaan. Hän kuolisi, jos käskisin mennä pankkiin päivätöihin. Itselläni on nyt rennompi ajanjakso. Ajattelen, että pidän näin nelikymppisenä kaikki kolme äitiyslomaani.

Moni Hannan ja Oton ystäväpareista on eronnut hiljattain. Sekin on saanut arvostamaan omaa liittoa.

– Onneksi meillä on ollut intohimoa selvittää matkan varrella eteen tulleet asiat. Olemme koko suhteen ajan antaneet toistemme toteuttaa unelmia, jotka toinen on kokenut tärkeiksi.

Miten tapasitte?

Otto: Menin työkavereiden kanssa katsomaan Lahden kaupunginteatteriin musikaalia, jossa Hanna tanssi. Lavalla näin naisen, joka heitteli keiloja. Ihmettelin, kuka tuollaista on joutunut opettelemaan. Myöhemmin baarissa kurssikaverini Turusen Mari vinkkasi Hannasta, että eikö tuo olisi sinulle sopiva? Hanna joi mansikkamargaritaa, minä tiesin vain salmiakkikossun ja keskikaljan. Menin kysymään, juotko ihan tosissasi tomaattimehua.

Hanna: Ensin mietin, mikä juntti tämä on. Heti perään hän kysyi, voiko istua viereen. Oli vuosi 1996, ja olin juuri päässyt ylioppilaaksi. En ollut saanut edustuspaikkaa Atlantan olympialaisiin ja olin päättänyt lopettaa voimistelu-urani. Päädyin teatteriin tanssijaksi.

Mistä tiesit, että hän on se oikea?

Hanna: Otto teki vaikutuksen karismallaan. Häpesin vähän voimistelu-uraani liittyvää huomiota. Tunsin, että pienessä kaupungissa tekemisiäni tarkkailtiin ja että kaikki tiesivät asioistani paremmin. Otolla oli samanlaisia kokemuksia näyttelijänä. Huomasimme olevamme monista asioista samaa mieltä. Oli helpottavaa puhua hänen kanssaan.

Otto: Nuori mieli ei osaa käsitellä huomiota, eikä siitä oikein uskaltanut puhua, kun pelkäsi, että pidetään ylimielisenä. Meidän oli alusta asti helppo olla yhdessä. Yhteentörmäyksiä ei tullut, vaikka pian teimme töitä yhdessä aamusta iltaan. Alkuun asuimme teatterin vieraskommuunissa.

Mikä teitä yhdistää?

Hanna: Olemme sosiaalisia, ja elämämme lutviutuivat helposti yhteen. Yksi tärkeimmistä yhteisistä kiinnostuksen kohteista on ollut matkustelu. Jos jossain on pienikin rako reissulle, alamme heti buukata siihen jotain. Esikoisen syntymästä saakka, jo 17 vuotta, olemme reissanneet lasten kanssa. Meillä ei välttämättä syödä joka viikko yhdessä, mutta matkat niputtavat meidät aina perheenä yhteen. Suhteen historiaan ei mahdu yhtään epäonnistunutta matkaa.

Otto: Olen työni takia paljon poissa kotoa, joten reissuilla annan Hannan johtaa. Me muut tulemme kiltisti perässä. Matkoilla minulle käy kaikki.

Missä asioissa eroatte toisistanne eniten?

”Ilman Hannaa meillä olisi todella vapaa kasvatus.”

Otto: Olen boheemimpi, ja se näkyy kotona aikataulutuksessa. Vapaalla menen fiiliksen mukaan enkä katso kelloa. Ilman Hannaa meillä olisi todella vapaa kasvatus. Kun olemme poikien kanssa keskenämme, nukkumaanmenot ja ruokailuajat venähtävät.

Hanna: Joskus sanon Otolle leikilläni, että pitikö sinun taas tulla kotiin pilaamaan hyvät aikataulut. Olen meistä temperamenttisempi, kiihdyn hetkessä nollasta sataan. Otto on rauhallisempi ja auttaa näkemään asiat oikeassa mittakaavassa.

Mitä arvostatte toisissanne?

Hanna: Kun Otto tulee työreissulta, hän vetää verkkarit jalkaan ja sanoo: nyt en lähde mihinkään. Kun hän ei ole töissä, hän antaa perheelle kaiken. Välillä motkotan, että sinun pitäisi miettiä itseäsikin. Arvostan Oton tapaa katsoa maailmaa luovien lasien läpi, hän näkee aina isomman kuvan eikä pelästy pikkuasioista. Hänen kanssaan tunnen, että saan olla myös heikko.

Otto: Hannaan voi luottaa, hän hoitaa kaiken satakymmenprosenttisesti. Kun hän esimerkiksi osti kameran, hän halusi opetella sen käytön niin perinpohjaisesti, että on opiskellut sitä vuoden yksityisellä valokuvauskurssilla.

Miten teillä jaetaan kotityöt?

Otto: Taloudessamme on kaksi siisteyskäsitystä: miehen ja naisen. Jos minun mittarillani on jo tarpeeksi siistiä, en välitä Hannan palautteesta. Olin armeijassa vessavastaava, joka siivosi komppanian pytyt. Pystyn hoitamaan ne himassakin. Teen ruokaa Hannaa useammin. Sunnuntaina aloitan kokkaamisen jo aamukahvin jälkeen. Kattilat porisevat koko päivän, vaikka ruoka olisi vasta illalla.

”Työkalupakinkin ostin itselleni, sillä Otto ei ole yhtään kiinnostunut nikkaroinnista.”

Hanna: Meillä ei ole kovin tarkkaa jakoa kotitöissä. Olen imuroinut ja pyykännyt enemmän, koska olen enemmän kotona. Työkalupakinkin ostin itselleni, sillä Otto ei ole yhtään kiinnostunut nikkaroinnista.

Kumpi stressaa rahasta?

Otto: Toimitusjohtajana olen joutunut miettimään tuloslaskelmia. Yrittäjinä olemme oman onnemme nojassa. Ajattelemme silti aina, että kaikki järjestyy.

Hanna: Osaamme elää ja sopeuttaa menomme sen mukaan, paljonko rahaa on käytettävissä. Kun sitä on enemmän, matkustelemme enkä katso ruokakaupassa hintoja. Jos sitä on vähemmän, otan tonnikalapurkin ja keksimme lomalle jotain muuta.

Miten teillä juhlitaan?

Hanna: Nykyään harvemmin: ensi-iltajuhlissa työryhmän kanssa, muuten emme jaksa pyöriä baareissa.

Otto: Kaveripariskunnissa on monien erottua käymisvaihe. Tänä keväänä ­illallistimme meillä vain kerran, seinänaapureiden kanssa.

Ihanin teko, jonka puolisosi on tehnyt sinulle?

Hanna: Esikoisemme syntyi vuonna 2000. Vähän pöllämystyneinä seurasimme vauvan jokaista liikettä. Kotiin päästyämme aloin imuroida vauva rintarepussa. Otto tuli siihen voikukan kanssa ja kysyi, menetkö kanssani naimisiin?

Otto: Sain nyt 21 vuoden yhdessäolon jälkeen vinyylisoittimen takaisin olohuoneeseen.

Mikä on liittonne suurin kriisi?

”Arvostan sitä, että Otto jaksoi olla tukenani.”

Hanna: Varmaan se liittyy sairastumiseeni. Kävin ­terapiassa läpi koko menneisyyteni aina voimisteluaikojen anorektisesta vartaloihanteesta lähtien. Kun tutkin itseäni, tarkastelin myös suhdettamme. Arvostan sitä, että Otto jaksoi olla tukenani.

Otto: Kilpirauhasen vajaatoimintaan kuuluu, että ihminen hermostuu ihan pienestäkin asiasta. Hannan diagnoosista seurasi noidankehä, joka sai hänet pelkäämään kaikkia mahdollisia sairauksia. Yritin tukea Hannaa pysymällä rauhallisena ja olemalla poikien kanssa. Olemme käyneet myös parisuhdeterapiassa. Se auttaa näkemään monet asiat uudesta näkökulmasta ja on pelkästään hyvä asia.

Miten teillä riidellään?

Hanna: Tämä on muuttunut itsetutkiskelun jälkeen eniten. En enää räjähtele niin helposti, vaikka sukkia ja kenkiä lojuisi joka paikassa.

Otto: Itseäni kirpaisi, kun pojat olivat pieniä ja menimme perjantai-iltapäivänä ruokakauppaan. Katsoin, kun perheet tekivät yhdessä viikonloppuostoksia. Minä heitin ruokakassit koti­ovelle ja lähdin töihin. Oli pieni koulu oppia elämään näin, mutta enemmän olemme riidelleet siisteydestä kuin ajankäytöstä.

Oletteko mustasukkaisia?

Hanna: Otto on, nuorempana ehkä enemmän. Kyllä minullekin tulee piikkejä, varsinkin kun hän on pitkään pois. Se, että kaipaa toista ja tuntee mustasukkaisuutta, kertoo myös rakkaudesta.

”Pidän kyllä tarvittaessa kynsin ja hampain kiinni omastani ja puolustan reviiriäni.”

Otto: Pidän kyllä tarvittaessa kynsin ja hampain kiinni omastani ja puolustan reviiriäni.

Mikä toisessa on seksikkäintä?

Hanna: Otto on lavalla tosi seksikäs. Hän on karismaattinen ja läsnä joka solullaan.

Otto: Olen aina tykännyt sporttisista naisista. Joskus joku totesi, että miten noin rumalla miehellä voi olla noin kaunis nainen. Heitämme itsekin välillä kaunotar ja hirviö -läppää.

Mikä on yhteinen unelmanne?

Hanna: Mietimme, missä lämpimässä voisimme asua 20 vuoden kuluttua eläkkeellä.

Otto: Eläkekotia on katseltu joka reissulla. Olisimme saattaneet toteuttaa unelmamme jo, jos en tekisi niin vahvasti töitä suomen kielen kanssa.

 

Otto

Kanerva

44-vuotias Tampereen näyttelijätyön laitokselta valmistunut näyttelijä.

Tehnyt töitä myös ohjaajana.

Työskentelee Rauman Kaupunginteatterin taiteellisena johtajana ja pyörittää omaa Iltama-yritystä.

Kesän ohjaustyöt Suklaasydän Hämeenlinnan Uudessa Kesäteatterissa ja Valkeakosken kesäteatterin Badding-musiikkinäytelmä, jonka on myös käsikirjoittanut.

 

 

 

 

 

Hanna

Kanerva

41-vuotias Suomea olympialaisissa edustanut rytminen kilpavoimistelija.

 

Fysioterapeutti ja pilates-ohjaaja. Työskentelee nykyään miehensä yrityksessä.

 

Naimisissa Oton kanssa vuodesta 2002. Yhteiset pojat Turo, 17, Pyry, 14 ja Miska, 9.

Game of Thrones -sarjassa näyttelevä Peter Dinklage on ryhtynyt Petan kanssa toimiin huskyjen hylkäämisen vähentämiseksi.

Huskyt ja suden näköiset koirat ovat tärkeä osa Game of Thrones -sarjaa, ja monet fanit haluavat lemmikikseen samanlaisia koiria. Valitettavasti ilmiö näkyy huskyjen hankkimisen lisäksi myös hylättyjen koirien määrässä.

Helsingin Sanomat kertoo, että Britanniassa hylätään nykyään vuosittain jopa 80 huskya. Ennen Game of Thrones -sarjan alkua määrä oli vain noin kymmenen huskya vuodessa.

Sarjassa Tyrion Lannisteria näyttelevä Peter Dinklage on HS:n mukaan huolestunut siitä, että Game of Thronesin fanit ovat ottaneet siperianhuskyja lemmikeikseen. Moneilta faneilta on puuttunut koiraa ottaessa varmuus siitä, että lemmikistä pystyy pitämään huolta.

Dinklage on yhdistänyt voimansa eläinsuojelujärjestö Petan kanssa estääkseen koirien harkitsematonta ostamista ja hylkäämistä.

Peter Dinklage. Kuva: Lucy Nicholson / Reuters
Peter Dinklage. Kuva: Lucy Nicholson / Reuters

– Ymmärrämme että hurjasusien suosion myötä monet ovat ostaneet huskyja. Se on väärin löytöeläintalojen kotia tarvitseville koirille, ja lisäksi myös näitä huskyja hylätään usein. Niin usein käy, jos koira hankitaan hetken mielijohteesta, Dinklage kirjoittaa.

– Pyydän ja anelen, jos aiotte ottaa koiran perheeseenne, olkaa varmoja siitä, että olette valmiita suureen vastuuseen.

Myös esimerkiksi Game of Thronesissa Arya Starkia näyttelevä Maisie Williams toimii aktiivisesti eläimien oikeuksien hyväksi. Williams on muun muassa protestoinut delfiinien metsästämistä vastaan sekä puhuu eläinkokeilla testaamattomien tuotteiden puolesta. Vuonna 2016 hän myös adoptoi itselleen hylätyn koiran.

 

– Alkoholinjuonnin lopettamisen jälkeen kehoni alkoi huutaa sokeria, Jari Sillanpää kertoo Ilta-Sanomissa.

Laulaja Jari Sillanpää, 52, kertoo Ilta-Sanomissa, miten alkoholin vähentäminen on vaikuttanut hänen hyvinvointiinsa. Jarin mukaan hänen painonsa on noussut tasaisesti viime kesästä lähtien.

– Aloin juoda viime kesänä limuja ja syödä irtokarkkeja. Limut tulivat alkoholin tilalla, Jari kertoo IS:ssa.

Jarin mukaan hän vähensi alkoholinjuontia ”radikaalisti” kolme vuotta sitten.

– Join ihan liikaa ja sain migreenioireita saunan ja alkoholin yhdistelmästä. Mutta alkoholinjuonnin lopettamisen jälkeen kehoni alkoi huutaa sokeria, hän kertoo lehden haastattelussa.

Jari sanoo haluavansa lopettaa limsojen juonnin, jotta pysyisi hyvässä kunnossa. Hän ei kuitenkaan mieti ulkonäköään enää yhtä paljon kuin nuorempana.

Vuonna 2014 Jari kertoi Me Naisten haastattelussa, että hänen painonsa on jojoillut vuosia.

– Olen kurinalaiseen elämään aivan liian laiska ja mukavuudenhaluinen. Iän myötä minusta on tullut myös armollisempi itseäni kohtaan. ­Painoni on uran varrella vaihdellut 80 kilosta yli sataan kiloon, joten yleisöni on tottunut näkemään minut kaikenkokoisena, Jari kertoi syksyllä 2014.

 

Anni Hautala lomaili kesällä avomiehensä stand up -koomikko Niko Kivelän ja molempien poikien kanssa Kreikassa ja mökillä. Kuva: Jonna Öhrnberg

Radiojuontaja Anni Hautala aloittaa joka maanantai terveellisen elämän, mutta päätös pitää korkeintaan keskiviikkoon asti.

Juontaja Anni Hautala, 35, julkaisee marraskuussa keittokirjan. Projekti alkoi, kun kustantaja otti suosikkijuontajaan yhteyttä.

– Minulla on helppo suhde ruokaan. Rakastan sitä, että en itsekään tiedä, mitä ruokaa laitan ja kaivelen kaapeista kaikkia tekotarpeita, Anni kertoi torstaina Otavan syyskauden avajaisissa.

Kesällä Anni vieraili kirjaa varten Champagnesen ja Cognacin kylissä, jossa tutustui juomien valmistusprosesseihin. Kirjassa on muutama drinkkiohje. Ruuan suhteen Anni kuvailee olevansa nautiskelija.

”Ehkä minulla on jokin hyvä geeni, että en liho niin paljon.”

– En ole koskaan ollut millään dieetillä. Minulla on siihen liian huono itsekuri. Ehkä minulla on jokin hyvä geeni, että en liho niin paljon.

Keho ei totu aikaisiin aamuherätyksiin

Radio Suomipopin Aamulypsyä juontava Anni herää joka aamu ennen viittä. Aikaisin herääminen ja väsymys lisäävät makeannälkää.

– Keho ei oikein totu siihen heräämiseen. Aloitan joka maanantai terveellisemmän elämän ja suunnittelen karkkilakkoa, mutta se loppuu viimeistään keskiviikkona. Toimituksessa on usein karkkeja ja herkkuja, joihin sorrun.

”Loppukevät oli ihan hullua juoksua.”

Aamulypsyn lisäksi Anni jatkoi tällä viikolla kesän jälkeen Idolsin kuvauksia. Kuuden viikon kesäloma tuli tarpeeseen.

– Olin todella tiukka lomasta. Loppukevät oli ihan hullua juoksua ja odotin jo lomaa. Huomaan, että käyn silloin kärsimättömäksi; en jaksaisi yhtään mitään korjauksia tai muutoksia, vaan olin, että kuvataan nyt vaan.

Hanna Kinnusta on haukuttu netissä lihavaksi ja rumaksi, mutta hän on päättänyt rakastaa itseään. – Katkeroitumisen sijaan olen valinnut, etten anna epävarmuuden tunteelle valtaa.

Entinen Salattujen Elämien näyttelijä, nykyinen Radio Aallon juontaja Hanna Kinnunen (o.s. Karjalainen), 37, joutui Salkkari-aikoinaan nettikriitikoiden ruodittavaksi ulkonäkönsä takia. Tänään ilmestyvässä Valtavan ihana – kokemuksia naisen kehosta ja kiloista -kirjassaan Hanna paljastaa, että häntä arvosteltiin tv-näkyvyyden myötä muun muassa syöttöporsaaksi.

Kun negatiivista palautetta alkoi tulla, Hanna hätkähti. Hetken hän jopa uskoi arvostelijoita.

– Kun minua haukuttiin netissä rumaksi ja lihavaksi, ajattelin ensin, että haukkujat ovat oikeassa. Se vahvisti ajatustani siitä, että olen arvoton, Hanna kertoo.

Nyt Hanna ja Valtavan ihana -kirjan toinen tekijä, artistipromoottori Aino-Kuutamo Uusitorppa haluavat lopettaa, tai ainakin vaimentaa, tuollaiset puheet alkuunsa.

– Nykyään ajattelen, että jokaisen keho kuuluu ihmiselle itselleen eikä kenelläkään ole oikeutta arvottaa tai arvostella sitä. Toisen ulkonäön arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä, Hanna näpäyttää.

”Toisen ulkonäön arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä.”

– Jokaisella naisella on ollut hetki tai hetkiä elämässään, jolloin hän on miettinyt kriittisesti suhdetta omaan kehoonsa. Meidän pitäisi vapautua sellaisesta ajattelusta. Elämä ja aikamme on liian arvokasta käytettäväksi itsensä ja muiden haukkumiseen.

Läskikin voi olla terve

Hanna elää parhaillaan ruuhkavuosiarkea 7- ja 5-vuotiaiden lastensa kanssa. Hän on huomannut, että paras apu jaksamiseen on liikunta. Hanna käy kuntosalilla kolme kertaa viikossa.

Hanna on kuitenkin huomannut, että monet arvostelijat eivät ajattele urheilullisuuden ja pyöreyden liittyvän yhteen. Kun pyöreä ihminen esiintyy julkisesti itseään arvostaen, moni närkästyy ja alkaa luennoida lihavuuden terveysvaaroista.

”Ihminen voi olla ylipainoisena hyväkuntoinen ja liikkua paljonkin.”

– On ihan bullshittiä ajatella, ettei lihava ihminen voisi olla hyväkuntoinen. Ylipaino itsessään ei ole sairaus. Siitä tulee sellainen vasta, jos keho lakkaa sen vuoksi toimimasta. Ihminen voi olla ylipainoisena hyväkuntoinen ja liikkua paljonkin. Arvostelu kertoo enemmän ihmisten stereotypioista kuin arvostelun kohteena olevasta ihmisestä.

Hanna uskoo, että ulkonäköpaineista ja itsekritiikistä vapautuminen ovat lopulta oma valinta.

– Kun minua on arvosteltu netissä tai kiusattu koulussa, olisin voinut jäädä märehtimään epäreiluuden tunteessa. Katkeroitumisen sijaan olen valinnut, etten anna epävarmuuden tunteelle valtaa.

"Negatiivisesta ajattelutavasta irtipäästäminen on valinta", Hanna sanoo.
"Negatiivisesta ajattelutavasta irtipäästäminen on valinta", Hanna sanoo.

Naiset samalle puolelle

Sama ajattelutapa pätee myös toisten ihmisten arvosteluun. Hanna toivoo, että haukkumisen sijaan erityisesti naiset pitäisivät enemmän toistensa puolta.

– Naiset sysäävät helposti vastuun ulkonäkökritiikistä miehille, vaikka oikeasti kilpailemme toistemme kanssa. Jos me tukisimme ja kannustaisimme toisiamme äänekkäämmin, tulisimme kaikki onnellisemmiksi. Se ei liity pelkkiin kiloihin, vaan myös naisen euroon, lasikattoihin, ihan kaikkeen.

Hannaa itseään oikeaan suuntaan ovat ohjanneet paitsi iän mukanaan tuoma itsetunto, myös äitiys.

– Omille lapsilleni haluan opettaa, että he arvostavat sekä itseään että muita ennen kaikkea yksilöinä.

Vierailija

Lihavaksi ja rumaksi mollattu ex-salkkaritähti Hanna Kinnunen: Naiset, tukekaa toisianne haukkumisen sijaan

Vierailija kirjoitti: En tiedä miksi minua ärsyttää lihavista ihmisistä puhuttaessa se ettei lihava sanaa juurikaan käytetä..On pyöreitä ,pullukoita , pehmoisia ja kaikkea semmoista mutta lihava sana on useinkin korvattu jollain muulla..Minä olen lihava ihminen ja sillä siisti. Hoikka on hoikka ja lihava on lihava. Eihän se nyt mikään kirosana ole se lihava, mutta sanoppas tuttavallesi jonka näet pitkästä aikaa että oletpas sinä lihonut...On muuten entinen tuttava sen jälkeen.. Miksi pitää...
Lue kommentti
Vierailija

Lihavaksi ja rumaksi mollattu ex-salkkaritähti Hanna Kinnunen: Naiset, tukekaa toisianne haukkumisen sijaan

En tiedä miksi minua ärsyttää lihavista ihmisistä puhuttaessa se ettei lihava sanaa juurikaan käytetä..On pyöreitä ,pullukoita , pehmoisia ja kaikkea semmoista mutta lihava sana on useinkin korvattu jollain muulla..Minä olen lihava ihminen ja sillä siisti. Hoikka on hoikka ja lihava on lihava. Eihän se nyt mikään kirosana ole se lihava, mutta sanoppas tuttavallesi jonka näet pitkästä aikaa että oletpas sinä lihonut...On muuten entinen tuttava sen jälkeen..
Lue kommentti