Tältä Sami Kuronen näytti viime vuonna. Kuva: Sanoma-arkisto / Terhi Ylimäinen

Suosikkijuontaja Sami Kuronen julkaisi Instagramissaan muisteloita 15 vuoden takaa.

Radio Suomipopin juontaja Sami Kuronen, 42, julkaisi eilen illalla Instagramissaan nostalgisen kuvasarjan 15 vuoden takaa. Mustavalkoisissa kuvissa Sami poseeraa vakavana tumma puku päällä.

– Holy shit! Pengoin kaappien perukoilta jotain ihan muuta kun nämä tulivat vastaan! En edes muistanut että reilut 15 vuotta sitten on otettu jotain ”mallikuvia”. Ei auenneet portit catwalkeille ja ihan hyvä niin, Sami kirjoittaa kuvan yhteydessä.

”Kyllä vain komistunut tuosta”

Juontajan tuulikoneen tuivertama tukka näyttää edelleen samalta kuin 15 vuotta sitten! Moni kehuukin kuvan alla Samin vain komistuneen vuosien varrella.

”Ohhoh! Mageita kuvia, mutta mies on kyllä vain komistunut tuosta”, eräs toteaa.

”’Rouheempana’ eli nyt olet komeampi”, toinen kommentoi.

Kuvissa Sami on alle 30-vuotias. Yksi kommentoija tokaisee, että juontaja näytti tuolloin hieman eri ammattikunnan edustajalta.

”Näyttää kyl hiukan jonkun poikabändin jäseneltä”, hän kirjoittaa hymiöiden kera.

Hetki huippumallina

Jo viime keväänä Sami paljasti Facebookissa tehneensä 90-luvulla uraa myös mallina. Tosin se ura kesti hänen mukaansa vain yhden päivän.

– Urani ”huippumallina” ajoittui 1990-luvulle kestäen tasan yhden päivän ja pitäen sisällään nämä yhdet farkku-katalogin kuvaukset. Milanosta ei soiteltu... Lopetin! Sami kirjoitti.

Riitta Väisänen tubettaa tuttuun rönsyilevään tyyliinsä kaikenlaisista asioita vaihdevuosista "sote-sotkuun". Tukka on pöyhkeä ja päällä on leopardikuosia.  – Tubessa tärkeintä on olla oma itsensä, Riitta neuvoo.

”No heippa teille kaikille!” Riitta Väisäsen aloittaa esittelyn omalla Youtube-kanavallaan vanhaan tuttuun tyylinsä.

”Tää on niinku vähän niinku mun kanava”, Riitta jatkaa esittelyään. Pitkän uran televisiojuontajana tehneen Riitan mielestä on kiva olla tube-kanavalla ”jos vaan on niinku kuva silleen hyvä ja näyttää hyvälle”, Riitta kertoo videolla ja pöyhii tuuttuun tapaan pöyhkeitä hiuksiaan. Tallella on sama iloinen olemus, bling bling -tyyli ja toisinaan hieman sivupoluille poukkoilevat jutut – mahtavaa! 

– Mietin vuoden ajan, että kun muut perustavat tube-kanavia, niin miksen minäkin, Riitta kertoo.

Lopullinen kimmoke tubettamisen tuli, kun digitaalinen mediatalo Splay Suomi ehdotti Riitalle oman kanavan avaamista. Ammattilaiset siis hoitavat esimerkiksi kuvauksen ja leikkauksen, mutta estradi on varattu Riitalle.   

– Sivuan tulevissa jaksoissa politiikkaa, esimerkiksi autoilua ja sakotusta. Uusin video on sellainen sotesotku-video, että voi olla, että joku loukkaantuu. Ihmiset voivat sanoa mielipiteensä ja poliitikot voi puolustautua, mutta ei niillä ole mitään puolustettaava, koska tämä sotesotku on ihan perseestä, Riitta sanoo.

”Mähän olen vähän sellainen rönttö, ja leopardi-gepardi -tyyppi.” 

Riitta on tunnetusti hyvin puhelias, joten hän on tajunnut, että netissä on aikaa löristä mielin määrin ja eksyä sivupoluille verrattuna televisio-ohjelman rajattuun aikaan. Ensimmäisissä videoissa jutunjuurta riittää esimerkiksi laihdutuksesta ja vaihdevuosista. Himohamstraus-videolla Riitta kertoo pehmolelujensa ja koriste-esineidensä keskellä taipumuksestaan hamstrata tavaraa.

”Haastattelin juuri Vesa Keskistä, ja pätkästä tuli 40 minuutin mittainen.”

Ensimmäisissä videoissa ontuu ainoastaan Pojat saunomaan -videon tuotesijoittelu, mikä saa toivomaan, että Riitta sai pätkästä hyvät rahat. Videolla Riitta lupailee menevänsä savusaunaan vieraidensa Tapparan jääkiekkojoukkueen pomo Mikki Leinosen ja Olvin pomo Lasse Ahon kanssa ja juovansa sponssilimppareita pojasta eli Tapparan SM-mitalista, mutta se jää näkemättä. Brändiyhteistöillä on ymmärrettävästi tarkoitus tehdä rahaa, mutta onneksi Riitalla on myös paljon enemmän annettavaa kuin sponssilimppareiden kehuminen. Riitta vakuuttaa, että kovempaakin kamaa on tulossa. 

– Toisin kuin poliitikot, minä lupaan puhua videoilla suoraan, Riitta vakuuttaa.

 Tube-kanavan lisäksi Riitta nähdään syksyllä Viasatilla gameshow´ssa nimeltä Puhallus.

– Kilpailussa on neljä kilpailijaa. Vakkarijäseninä ovat Niko Saarinen ja suosittu vloggaaja Papananaama. Niko Saarinenkin sai minulta lisäpisteitä. Hän on ihan symppis kaveri, joka säätää, sohlaa ja on rehellinen, Riitta kertoo.

Riitta käsittelee tubessa aiheita, joihin monen on helppo samaistua. Kuva: Kuvakaappaus Riitta Väisäsen Youtube-kanavalta.
Riitta käsittelee tubessa aiheita, joihin monen on helppo samaistua. Kuva: Kuvakaappaus Riitta Väisäsen Youtube-kanavalta.

Ota haltuun Riitta Väisäsen tubevinkit:

  1. Keksi hyvä idea: Mieti idea, jonka saa kompaktiin pakettiin. Itselläni meinaa venyä noi videot. Mieti, mitkä asiat kiinnostavat itseäsi, ja ne voivat kiinnostaa muitakin. Esimerkiksi Himohamstraus-videostani tuli hyviä kommentteja samanlaisilta hamstraavilta ihmisiltä kuin minä.

  2. Pukeudu siististi: Ulkonäössä pääasia on se, että on siisti. Mähän olen vähän sellainen rönttö, ja leopardi-gepardi -tyyppi. Naisten pitää myös vähän meikata – ei mitään hirveätä kuvausmeikkiä, mutta kumminkin.

  3. Ole oma itsesi: Pääasia on, että olet aito ja luonnollinen oma itsesi. Katso kameraan, koska videota tehdään yleisölle. Puheen pitää olla selkeätä, mutta kirjakieltä ei tarvitse puhua.

  4. Pyri laatuun: Kuvan laadun pitää olla ok.

  5. Pysy edes jotenkin mitassa: Minun tubevideoni ovat maksimissaan kymmenen minuutin mittaisia. Mitassa pysyminen on minulle haastavaa, sillä olen puhelias. Haastattelin juuri Vesa Keskistä, ja pätkästä tuli 40 minuutin mittainen. Minun pitää vähän lyhentää videota.

  6. Ota yhteyttä somefirmoihin: Ainakin tunnetut ihmiset ja ne, joilla on jo somessa paljon seuraajia, saattavat saada apua firmoilta, jotka tekevät kanavia.
  7. Vastaa katsojien palautteeseen: Vaikka olen kiireinen, minun pitää yrittää ottaa hetki, ja vastailla rauhassa katsojien palautteeseen ja kysymyksiin.

Apulaispormestari Nasima Razmyarin uuteen työhön kuuluu iltamenoja ja edustusta. –Minun pitää kuitenkin varoa, etten vietä iltoja kulttuuririennoissa liian usein. Haluan olla paikalla, kun lapseni menee nukkumaan.

Hiljattain Helsingin apulaispormestarina aloittaneelle Nasima Razmyarille, 32, on tapahtunut muutamassa vuodessa paljon, tärkeimpänä Jonas-pojan syntymä 11 kuukautta sitten. Hän haluaa säilyttää sopivan tasapainon perhe-elämän ja mieluisan työn välillä.

– Parisuhteen yhteistä aikaa on nyt vähemmän. Meidän pitäisi oppia ottamaan enemmän omaa aikaa. Ei ole hyvä, jos vanhemmat elävät vain lapsensa kautta, Nasima miettii.

– Minun pitää kuitenkin varoa, etten vietä iltoja kulttuuririennoissa liian usein. Haluan olla paikalla, kun lapseni menee nukkumaan ja iltapesulle.

Minun osoitteeni -haastattelussa Nasima vertaa afganistanilaisia taustojaan ja puolisonsa Johan Fagerin suomenruotsalaisia juuria.

– Kulttuureissamme on paljon samaa: ollaan yhteisöllisiä, perhekeskeisiä ja molemmissa kulttuureissa osataan järjestää juhlia. Mieheni on ylittänyt kaikilla tavoin sen, miten suomalainen mies voi ymmärtää kulttuuriani ja taustaani.

Mitä Nasima muistaa pommien rusikoimasta kotikaupungistaan Kabulista? Miten suurlähettilään lapsi sopeutui pakolaisuuteen? Mitä Nasima ajattelee palautuslennoista nyt? Nasima Razmyarin haastattelu uusimmassa Me Naisten numerossa 30/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Kirjailija Panu Rajala sanoo viisastuneensa ihmissuhteissaan. –Jos jotain olen oppinut tärkeissä ihmissuhteissani, niin sen, että läheisyyteen pitää keskittyä enemmän.

Kirjailija Panu Rajala, 71, kertoo Tämän olen oppinut -haastattelussa, millaista oli jäädä kolmen kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaksi hänen ensimmäisen vaimonsa, Elina Ylivakerin, kuoltua.

–Kun Elina kuoli, lapset olivat herkässä vaiheessa: 7-, 9- ja 11-vuotiaita. Jäin heidän yksinhuoltajakseen. Palkkasin kodinhoitajaksi aina jonkun rivakan tytön, Rajala muistelee.

Mies kertoo jatkaneensa kiireellä töitään eikä malttanut keskittyä seurusteluun lastensa kanssa.

–Ajattelin vain, että jumankauta tästä on selvittävä: te jatkatte koulua, minä jatkan töitä, hän muistelee nyt.

–Elinan kuolema oli silloin liian iso jysäys yhdessä puhuttavaksi ja läpikäytäväksi. Jokainen joutui selvittämään sitä yksin.

Myöhemmin Rajala kirjoitti Elina Ylivakerista kirjan Enkeli tulessa – Elinan suljetut silmät.

–Elina oli ensimmäinen suuri rakkauteni. Sekä rakastuminen Elinaan että hänen kuolemansa olivat niin syvälle iskeneitä juttuja, että minun oli pakko käsitellä ja tilittää ne, Rajala kertoo.

–Jos jotain olen oppinut tärkeissä ihmissuhteissani, niin sen, että läheisyyteen pitää keskittyä enemmän.

Mitä Panu Rajala muistaa nuoruudestaan Helsingin rosoisessa Rööperissä? Miksi hän kokee saaneensa pitkää vihaa osakseen suomalaisissa taiteilijapiireissä? Miten julkinen välienselvittely toisen vaimonsa Katri Helenan kanssa vaikutti ystävyyssuhteisiin? Lue Panu Rajalan koko haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 30/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Näyttelemisestä tuli tärkeä henkireikä, kun Pamela Tola lapsena menetti vanhempansa. –Lastenkoti oli, noh, laitosympäristö, vaikka meistä pidettiinkin siellä huolta.

Näyttelijä Pamela Tola, 35, kiertää lapsille ja nuorille suunnatussa Dreams-projektissa puhumassa itsetunnosta, uskosta tulevaisuuteen ja siitä, miten itse kukin ottaa vastuun onnellisuudestaan. Tsemppiluennon perustana toimivat Pamelan lapsuudenkodin vaikeat lähtökohdat: Pamela sisaruksineen jäi orvoksi, muutti ensin lastenkotiin ja edelleen perhekotiin.

–Lastenkoti oli, noh, laitosympäristö, vaikka meistä pidettiinkin siellä huolta. Meidän lasten onni oli, että saimme pysyä yhdessä.

Samoihin aikoihin Pamela löysi näyttelemisen. Siitä tuli hänelle pelastus.

–Helpotti, kun pystyin välillä olemaan joku muu. Ei tarvinnut ajatella surullisia ja ahdistavia asioita, joita lapsena en voinut osata käsitellä.

Pamela miettii, että kuoleman läheisyys lapsuudessa on ehkä tehnyt siitä hänelle tavallista ja läheistäkin.

”Enää en ajattele, että elämäni olisi tuhoon tuomittu, koska minulle oli tapahtunut tuollaista.”

–Lapsen mielessäni elämä oli pitkään pelkkää kuolemista, aina vähän toinen jalka haudassa.

–Aikuistuessa tein paljon töitä päästäkseni pois synkkyyden kokemuksesta. Enää en ajattele, että elämäni olisi tuhoon tuomittu, koska minulle oli tapahtunut tuollaista. Olen yrittänyt hyväksyä, että minulle kävi näin, ja tehdä elämästä niin hyvää kuin näillä eväillä voin.

Millaisen vastaanoton Pamelan kertomus on nuorissa herättänyt? Miten Pamela suhtautuu kuolemaan? Miten vanhempien menetys on vaikuttanut omaan kokemukseen vanhemmuudesta? Lue Pamelan koko haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 30/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.