Päivi Storgård löysi rauhan ja rakkauden pienestä ruukkikylästä. Kuva: Kati Laukkanen.

Toimittaja, kirjailija Päivi Storgård rakastui naapuriinsa ja muutti emännöimään yli 200-vuotiasta taloa. Pienessä ruukkikylässä hän auttaa turvapaikanhakijoita kotiutumaan Suomeen. – Elämässäni on menossa pitkä tasapainon kausi.

– Olen tällainen historiahullu, kirjailija-toimittaja Päivi Storgård, 50, selittää muuttoaan Strömforsin ruukkikylään viime vuonna.

Päivi etsi rauhallista asuinpaikkaa Loviisan läheisyydestä viime keväänä, muutti ensin omaan asuntoon, mutta päätyi sitten emännöimään naapurinmiehen yli 200-vuotiasta taloa.

”Oli pakko laskea, mihin rahkeeni riittävät.”

– Halusin ensisijaisesti löytää rauhanpaikan missä kirjoittaa, mutta vaakakupissa painoivat muutkin syyt. Helsingin vuokrat olivat karanneet älyttömiksi ja oli pakko laskea, mihin rahkeeni riittävät.

Päivi oli myös kaivannut ruukkikylän erityistä tunnelmaa aina siitä asti, kun oli eronnut teatterijohtaja Johan Storgårdista vuonna 2008. Päivi jätti silloin hyvästit perheen silloiselle kesäpaikalle Mathildedalissa.

– Asuminen näin vanhassa rakennuksessa on elämäntapa. Koko ajan on jotain laitettavaa. Remontoimme ja kunnostamme kuitenkin huolella, mitään ei tehdä sinne päin. Se on tapa kunnioittaa kotitaloa, Päivi kertoo nykyisen kotinsa tuvassa.

Rakkaus alkoi mustikkapiirakasta

Päivin lapset asuvat Helsingissä, ja avopuolison lapset asuvat pariskunnan luona vuoroviikoin. Perheeseen kuuluu myös Päivin kaksi kissaa. Toinen sai kovasti kehuja eilen, kun se onnistui pyydystämään pianon takana rapistelleen hiiren.

Elämä heitti Päivin ja miehen yhteen elokuussa. Miehen tytär oli hoitanut Päivin kissoja tämän lomamatkan ajan, ja Päivi tuli talolle tuomaan hoitopalkkiota tytölle.

– Olin siinä lähdössä mustikkaan ja seuraavana päivänä kutsuin miehen mustikkapiirakalle. Siitä se sitten lähti, Päivi muistelee nauraen.

Päivin rakas suorittaa parhaillaan luonto- ja eräoppaan ammattitutkintoa ja hän on myös artesaaniseppä.

– En usko sokeasti kohtaloon, vaikka ajattelenkin, että joskus asioilla vain on tarkoitus tapahtua. Ehkä muutokset ennemmin liittyvät ihmisen tarpeeseen muuttaa elämänsä suuntaa. Sitä löytää uusia väyliä, missä on sitten tilaa uusille ihmisille ja sattumuksille.

Tasapainon kausi

Sellaisessa muutosaallossa Päivinkin elämä oli ollut. Tuli ero pitkästä avioliitosta, muutto omilleen ja diagnoosi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Päivi oli sairastanut yli kymmenen vuotta, kunnes katsoi tarpeelliseksi käsitellä aihepiiriä romaanissaan Keinulaudalla vuonna 2013.

– Nyt voin hyvin ja olen onnellinen. Arki ja rutiinit ovat minulle äärimmäisen tärkeitä, ne tarkoittavat minulle tasapainoa ja hyvää oloa, Päivi kuvailee.

”Heitän nappeja naamariin aamuin illoin.”

– Minulla on krooninen sairaus, johon kuuluu jatkuva lääkitys. Heitän nappeja naamariin aamuin illoin. Ne auttavat minua pysymään tasapainossa, mutta eivät ne mitään onnellisuuspillereitä ole. Oman voinnin tarkkailu on olennaista.

Vaikka kirjan julkaisusta on jo reilut kaksi vuotta, Päivi saa siitä edelleen palautetta. Usein ne ovat yhteydenottoja, joissa kerrotaan omaa tai läheisen tarinaa saman kokemuksen ympäriltä.

– Joillekin olen ollut ensimmäinen, jolle he ovat kertoneet sairaudestaan, Päivi kertoo.

– Diagnoosin saaminen on yhtä aikaa helpottavaa ja kamalaa. On helpottavaa tietää, mikä minua vaivaa mutta samalla on kamalaa kohdata ne stigmat ja ennakkoluulot, joita yhteiskunnassamme on mielen sairauksia kohtaan.

Päiville sairaudestaan kertominen oli vapauttava kokemus.

– Kirjan jälkeen elämässäni alkoi pitkä tasapainon kausi. Pärjään nyt oikein hyvin.

Tervetuloa meille!

Päivi onnistui täydellisesti siinä, mitä oli muutoltaan hakenut: löysi rauhanpaikan kirjoittamiselleen. Työhuoneessa syntyy pikkuhiljaa Päivin toinen romaani, ehta rakkaustarina.

Politiikan hän on jättänyt kokonaan.

– Aika aikaansa kutakin, entinen Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen entinen varapuheenjohtaja kuittaa.

Kirjoitustyön lomassa Päivi tekee opetustöitä. Tänäänkin kotitupaan astelee seitsemän turvapaikanhakijaa opettelemaan suomen kieltä ja kuulemaan suomalaisesta kulttuurista. Pienessä Strömforsin kylässä yhteensä 60 pakolaista odottaa uutta elämää.

– Aina oppitunnin aluksi juomme kahvit ja kysymme suomeksi, mitä kuuluu. Turvapaikanhakijat ovat erilaisista kulttuuritaustoista, aina finanssialan asiantuntijoista niihin, jotka opettelevat ensi kertaa lukemaan, Päivi kertoo.

– Kerroinkin miehille, että he ovat kuin suomalaisen kirjan seitsemän veljestä jankatessaan länsimaisia aakkosia. Nauroimme sille yhdessä.

”Tässä iässä teen tasan, mitä tykkään.”

Päivi tietää, että pikkukylällä turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan kaksijakoisesti. Päiville ja tämän puolisolle oli heti selvää, että ison kodin ovet ovat auki myös näille vieraille. Yli 20 turvapaikanhakijaa vietti jouluakin Päivin ja puolison luona.

– Olen saanut ikävääkin palautetta, mutta eipä jaksa paljon kiinnostaa. Tässä iässä teen tasan, mitä tykkään eikä minun tarvitse miettiä, mitä muut ajattelevat, Päivi sanoo.

– Kun avaa kotinsa juuri heille, jotka arvostavat kotia ja vieraanvaraisuutta, ei siitä voi seurata muuta kuin hyvää ja muutama uusi ystävä.

Vuoden urheilija ja ratakelauksen moninkertainen paralympiavoittaja Leo-Pekka Tähti, 34, lähtee kisoihin vain voittamaan.

Huippu-urheilija Leo-Pekka Tähdellä on aina mielessään seuraava tavoite. Tänä kesänä ykkösmaali on kultamitali Lontoon parayleisurheilun MM-kisoissa heinäkuussa.

– Nykyään lähden kisoihin vain voittamaan. Katsojat, valmentaja ja minä itse odotamme vain parasta tulosta. Se on psyykkisesti raskasta mutta toisaalta motivoi suuresti. Ei voittamiseen kyllästy, Tähti kertoo.

"Vitsailen omasta vammastani ja muiden vammoista."

Toinen Tähden tavoite on espanjan kielen oppiminen. Hän asuu Aurinkorannikolla Fuengirolassa vaimonsa Sandra Tähden ja tämän 6-vuotiaan tyttären Delisan kanssa.

– Yritän olla rohkea puhumaan vieraita kieliä, mutta aina en jaksa yrittää, koska espanjalaiset puhuvat niin nopeasti. Osaan kyllä small talkin ja kirosanat.

Espanjankielisiä voimasanoja Tähti pääsee viljelemään pelikentällä. Hän pelaa talvisin Velez-Málagan liigassa pyörätuolikoripalloa.

– En ole niin mukava, miltä julkisuudessa vaikutan – kavereiden kesken heittäydyn ja olen räväkämpi.

– Huumorini on mustaa, ja vitsailen omasta vammastani ja muiden vammoista. Paraurheilijoiden kesken ollaan suoria. Jos joltain vaikka puuttuu jalka, saatan tervehtiä tätä kysymällä: ”Moro, mihin jätit toisen jalkasi?”

Lue lisää Leo-Pekka Tähden elämästä ja tavoitteista Me Naisten numerosta 25/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Muusikot Danny ja Erika Vikman kertovat Helsingin Sanomien haastattelussa suhteestaan.

Pari myös valottaa, millaisia kommentteja ovat saaneet kuulla suuren ikäeronsa takia muilta ihmisiltä.

Kun pariskunnan suhde tuli julkisuuteen viime syksynä, Erika pelkäsi kaiken sortuvan. Haastattelussa hän kertoo, että hänestä tuntui, kuin muut eivät olisi nähneet enää hänen ihmisarvoaan.

Pari sai runsaasti viestejä ja kauhistelua sen jälkeen, kun heidän suhteensa tuli viralliseksi. HS:n mukaan osa viesteistä oli ”kamalia” ja liittyi suurelta osin heidän ikäeroonsa. 

Dannyn mukaan kritiikki isoa ikäeroa kohtaan tulee siitä, että ihmiset ajattelevat toisten valinnat itsensä kautta.

– Ihminen ajattelee, että en mä ainakaan tuohon pystyisi. Tai en mä ainakaan tuota haluaisi. Jos koulussakin joku oli vuoden vanhempi, se oli kauhea ikäero, hän kertoo HS:lle.

”Toisen elämä on todennäköisesti lyhyempi. Päivä kerrallaan eletään.”

Erikan mukaan parin ikäeron päivittely kertoo siitä, että monien mielestä kahden niin eri-ikäisen ihmisen ajatukset eivät voi kohdata. HS:ssa kerrotaan, että pari ei erityisemmin lue, miten heidän suhdettaan kommentoidaan.

– Omissa piireissäkin meistä lentää läppää, mutta siinäpä lentää. Hauskaa, jos voi herättää vahvoja fiiliksiä. Minulla ei ole tarvetta miellyttää kaikkia. Aina tämä elämä ei vain mene niin kuin olisi itse käsikirjoittanut, Erika kertoo HS:lle.

50 vuoden ikäeron vuoksi pari kertoo suhtautuvansa elämään realistisesti. He eivät suunnittele menemisiään vuosien päähän.

– Toisen elämä on todennäköisesti lyhyempi. Päivä kerrallaan eletään, Danny kertoo haastattelussa.

Pakotettu virallistaminen

Danny ja Erika tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 2015 Tangomarkkinoilla. Heidän suhteensa paljastui julkisuuteen viime syksynä. Joulukuussa pariskunta vahvisti sen myös itse.

– Suhteen julkitulo oli pakotettu, kun huhuja oli niin paljon. Se tuntui silloin julmalta, mutta en ole jäänyt tuleen makaamaan, Erika kertoi Me Naisille helmikuussa.

Keväällä Iholla-sarjassa Erika kertoi, että hänen ja Dannyn suhteen vatvominen on satuttanut sekä häntä itseään että hänen lähipiiriään.

– Tosi alentavaa ja loukkaavaa, erityisesti mun vanhemmille. Jotenkin tuntuu, että koko ajan tuomitaan, vaikka ei oo tehnyt mitään paha kenellekään, Erika mietti. 

NobleFit on Youtubessa alkava haastattelusarja, jossa Leo-Pekka Tähti, Sara Chafak, Aira Samulin ja monet muut julkkikset kertovat, miten omalla asenteellaan elämästä voi tehdä parempaa.

Suomi 100 -juhlavuonna halutaan näyttää, että kotimaassa tapahtuu paljon hyvää. Yksi osoitus siitä on Youtube-ohjelma NobleFit (www.noblefit.fi), jonka tuottaja ja yrittäjä Johnny von Wright on luonut juhlavuoden kunniaksi.

 

Ohjelmassa Johnnyn kanssa keskustelee yli 50 suomalaista. Sarjassa nähdään viihdetaiteilijoita, kulttuurivaikuttajia, urheilijoita, politiikan tekijöitä ja muita tunnettuja kasvoja. Jaksoissa vierailevat muun muassa tanssi-ja elämäntaitoguru Aira Samulin, tubettaja-laulaja Arttu Lindeman, paralympiaurheilija Leo-Pekka Tähti, yrittäjä, missi ja malli Sara Chafak, Apocalyptica-bändin laulaja Eicca Toppinen ja räppäri Musta Barbaari.

 

NobleFitin jaksoissa julkkisvierailijat kertovat ajatuksiaan muun muassa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, rakkaudesta, unelmien tavoittelemisesta ja myönteisen Suomi-kuvan luomisesta.

Tavoittena on, että haastateltavien elämänasenne ja -kokemukset valavat katsojiin myönteistä asennetta ja antavat näille eväitä onnellisempaan elämään.

 

– Mediassa kerrotaan liian paljon kaikesta ikävästä: sodista, terrori-iskuista, ilmastonmuutoksesta. Haluan, että ihmiset alkavat keskittyä enemmän myönteiseen asenteeseen ja toisiin ihmisiin, kertoo sarjan tuottajana ja host-isäntänä toimiva Johnny.

Katsojat voimaantuvat heidän ajatuksistaan ja elämänkokemuksistaan.

Johnny toivoo, että sarja saa katsojissa aikaan elämänmuutoksia.

 

– Urheileminen ja terveellinen ruokavalio ovat osa hyvää elämää, mutta tärkeintä on oma asenne. Ihmisten pitäisi ajatella enemmän, että lasi on puoliksi täynnä. Suomalaisten pitäisi uskoa itseensä ja tukea ja kannustaa toisiaan.

 

Kaikkia haastateltavia yhdistää yksi tekijä.

 

– Katsojat voimaantuvat heidän ajatuksistaan ja elämänkokemuksistaan. Esimerkiksi Leo-Pekka Tähti on loistava esimerkki siitä, miten erilaisuus ei ole koskaan estänyt häntä tekemästä asioita, Johnny kuvailee.

Haastatteluissa pääsee pintaa syvemmälle.

Sarjan jaksot ovat noin 30–80 minuutin mittaisia. Johnny ennustaa, että pitkille, syväluotaaville henkilökuville on Youtubessa oma paikkansa kahdenkymmenen sekunnin kissavideoiden rinnalla.

 

– Television viihdeohjelmissa henkilöhaastattelut kestävät muutamia minuutteja. NobleFitin haastatteluissa pääsee pintaa syvemmälle.

 

NobleFitin ensimmäisissä kolmessa jaksossa nähdään Eppu Normaali -bändin solisti Martti Syrjä, Apocalyptica-bändin solisti Eicca Toppinen ja paralympiavoittaja ja vuoden urheilija 2016 Leo-Pekka Tähti.

Aku Hirviniemi ja Janne Kataja ovat olleet vuosia parhaita ystäviä, nyt he näyttelevät ensimmäistä kertaa samassa elokuvassa.

Aku Hirviniemen puoli vuotta kestänyt sairausloma on päättynyt ja mies kuvaa täysillä Heinähattu ja Vilttitossu –elokuvaa. Sairausloman syyksi ilmoitettiin uupumus, josta ei kuvauspaikalla vitsailevasta Akusta näkynyt enää merkkiäkään.

Akun, Janne Katajan ja Niina Lahtisen yhteinen yritys on yksi elokuvan tuottajista.

Niina ja Aku ilmoittivat sosiaalisessa mediassa erostaan alkukesästä. Pari kertoi eron tapahtuneen jo vuosi sitten, ja ystävyyden säilyneen eron jälkeen. Siitä kertoo myös yhteinen elokuvahanke, jonka ensi-ilta on marraskuussa.

Akun ja Jannen ystävyys alkoi vuonna 1992 ja on kestänyt elämänmuutokset. Molemmat ovat humoristeja, jotka uskaltavat vitsailla myös vaikeista asioista.

Lapset joskus sanovat meille, että kauheille asioille nauratte.

– Janneen on voinut aina luottaa, hän on paras ystäväni. Kun itsellä on ollut vaikeita tilanteita, elämä on kolhinut tai itseä ahdistaa, aika usein toinen tiputtaa huumorilla maan pinnalle. Lapset joskus sanovat meille, että kauheille asioille nauratte. Ja niinhän me vain nauretaan. Mutta huumori on parasta terapiaa, Aku sanoo.

Jannesta ystävän kanssa työskentely on helppoa.

– Ystävälle voi olla täysin suora. Eihän kaverille voi esittää mitään. Ystävyys perustuu rehellisyyteen. Jotta kaverin kehut voi ottaa todesta, pitää uskaltaa olla toisen ideoista myös eri mieltä. Olen useasti miettinyt Akun ja minun ystävyyttä. Elämäni olisi ollut hyvin erilainen ilman Akua.

Asumme Jannen kanssa Riihimäellä melkein naapureina.

Aku ja Janne ovat keikkailleet yhdessä vuosikymmeniä, mutta Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvassa he näyttelevät ensimmäistä kertaa yhdessä kameroille.

– Asumme Jannen kanssa Riihimäellä melkein naapureina. Nyt olemme iltaisin katsoneet yhdessä kohtauksia ja miettineet, miten voisimme tämän seuraavana päivänä kuvauksissa tehdä. Olemme tehneet rooleja isolla telalla.

Hirviniemen syksyn työtahti kuulostaa maltilliselta. Hän kuvaa Varasto 2 -elokuvaa ja sen jälkeen valmistautuu Tuntematon sotilas -elokuvan ensi-iltaan. Oma tv-show alkaa Nelosella vasta seuraavana vuonna. Janne Kataja juontaa syksyllä puolestaan ruutuun palaavan Napakympin sekä näyttelee Ylen Korpelan kujanjuoksu -draamasarjassa.