Sami Lopakka soitti kitaraa 15 vuotta Sentenced-yhtyeessä. Alkuvuodesta ilmestyi romaani Marras, joka kertoo pohjoissuomalaisen bändin katastrofaalisesta Euroopan-kiertueesta. Esikuvana on ollut oma yhtye. Kuva: Karoliina Paatos

Sami Lopakka pääsi maistamaan rocktähden elämää oululaisen metalliyhtyeen Sentencedin kitaristina, mutta ei koskaan oppinut nauttimaan siitä. – Keikkabussi oli minulle vankila, jossa oli pyörät alla.

Roomassa italialainen nuorimies ­pysäyttää ihailemansa suomalaisen metallibändin kitaristin ja kysyy: ”I know sorrow, but what is agony?” Tiedän surun, mutta mitä on ahdistus?

Kitaristi tuijottaa fania epäuskoisena. Kuinka on mahdollista, että joku on päässyt aikuisikään tietämättä, mitä on ahdistus? Hetken mietittyään kitaristi vastaa: ”Ahdistus on... aina täällä. Se on tunne, johon herää aamulla. Tunne, kun katsoo itseään peilistä.”

Seuraavaksi hämillään on fani. Hän paukauttaa kitaristia olalle ja poistuu nopeasti paikalta hyvää keikkaa toivottaen.

Tarina on tosi. Muusikko-kirjailija ­Sami Lopakan on vieläkin vaikea ­ymmärtää, että ahdistus – tai oululaisittain ahistus  – voi olla jollekin tuntematon asia.

Lopakka soitti viisitoista vuotta kitaraa oululaisessa Sentencedissä. Yhtyeen kappaleet käsittelivät lähinnä ahdistusta, kuolemaa ja itsetuhoa. Suurin osa ­sanoituksista oli Lopakan kirjoittamia.

– Masennukseen taipuvaisena ahdistus on minulle ihan sisäsyntyinen juttu, niin kuin varmasti aika monelle muullekin suomalaiselle. Ainakin pohjoissuomalaiselle, Lopakka miettii.

Sentenced nautti suosiota myös Suomen rajojen ulkopuolella ja teki uransa aikana useita viikkojen mittaisia ulkomaankiertueita.

Bändi lopetti jo vuonna 2005, mutta tämän vuoden alussa ilmestyi Lopakan esikoisromaani Marras. Se kertoo pohjoissuomalaisen bändin viimeiseksi jäävästä, katastrofaalisesta Euroopan-kiertueesta. Ryyppääminen äityy kierteeksi, kännissä riehutaan, oksennetaan ja ­tapellaan. Keikkoja joudutaan perumaan milloin humalatilan, milloin juoppohulluuskohtauksen takia. Keikoista ­käteen jäävä liksa on onneton.

Mukana on huumoriakin mutta sekin synkkää ja ikävää. Romaani on fiktiivinen, mutta bändi muistuttaa kovasti Sentencediä ja sen päähenkilö Lopakkaa.

– Enemmän siitä on totta kuin haluaisin edes myöntää, Lopakka naurahtaa.

– Mutta kirjoittaessa varsinkin sekoilu­puoli lähti välillä käsistä. Ei kirjaa siis minään dokumenttina voi pitää.

Ahdistus on vahvasti läsnä romaanissa. Kirja alkaakin sanoilla ”Vittu mää ­haluan kuolla.”

Sami Lopakka teki gradunsa kuolinilmoitusten muistovärssyistä. "Omastani toivon, ettei kuolinilmoitukseeni laiteta yhtään mitään." Kuva: Karoliina Paatos

Kotoisesti junttien keskellä

Pöydässä jutteleva pitkätukka vaikuttaa kuitenkin ahdistuneen itsemurhakandidaatin sijasta lupsakalta ja rauhaa rakastavalta kaverilta. 39-vuotias Sami Lopakka on nykyään suomen kielen maisteri, projektipäällikkö ja kahden kouluikäisen lapsen isä. Kiertue-elämä on vaihtunut saunakaljoihin perjantaisin ja lenkkeilyyn tuulipuvussa vaimon kanssa.

– Ihan pelle äijähän mää olen nykyään, mies naurahtaa, sytyttää sentään vielä tupakan.

Nykyinen elämä sopii Lopakalle ­paremmin, sillä hän ei oikein koskaan oppinut nauttimaan rocktähteydestä. Hän oli aina innoissaan luomisvaiheesta ja levyttämisestä, mutta kiertäminen oli puhdasta tuskaa. Marras-romaanissa päähenkilö ­Hautamaa kuvaa tunnetta kiertueelle lähtiessä näin:

"Katse jumi kattoon. Tähän lootaan hautaisin itseni ilta toisensa jälkeen. Tästä haudasta nousisin kummittelemaan päivittäin, mutta vain palatakseni yön korvalla takaisin, pyörimään, ahdistumaan, hikoilemaan, palelemaan, kuolemaan yhä uuden tukahduttavan kuoleman, yhden monista."

– Kiertueilla oma tila oli ruumisarkun kokoinen punkka keikkabussissa. Bussi oli minulle vankila, jossa oli pyörät alla.

Sentenced perustettiin 1989 Muhoksella sen jäsenten ollessa vielä koulu­poikia.

– Kaikilla ei ollut vielä edes mopo­korttia, joten reeneihin mentiin niin, ­että osa ajoi mopoilla ja osa tuli vieressä pyörällä pitäen kuskin olkapäästä kiinni.

Nuoruus Muhoksella oli "perus juntti­meininkiä", painiharrastusta, ammattikoulun diskoa ja kaljanjuontia.

– Edelleenkin tunnen oloni kotoisemmaksi junttien keskellä kuin kulttuuripiireissä.

Kitaraan Lopakka tarttui 12-vuotiaana. Aluksi soitettiin covereita Iron Maidenilta, Morbid Angelilta ja Slayeriltä. Sitten Lopakka ja yhtyeen toinen kitaristi Miika Tenkula alkoivat tehdä biisejä itse. Lopakka oli vasta kuudentoista, kun yhtye pääsi levyttämään.

– Vaikka kaikki tapahtui helposti, en usko, että kukaan meistä haaveili maa­ilman valloittamisesta tai rocktähteydestä. Jalat maassa mentiin ja ajateltiin, että tehdään parhaamme ja katsotaan mihin sillä pääsee.
Sillä pääsi kiertämään Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

Ydinlaskeuma rinnassa

Sentenced teki uransa aika useita satoja keikkoja.

– Neljän viiden keikan putki vielä ­menetteli, mutta kuukauden kiertue ­veti meiningin aina tulehtuneeksi.

Oman tilan ja rauhan puutteessa ­bändikaverin naamataulu alkoi ärsyttää ilman erityistä syytä.

– Sitä yritti sitten lääkitä ryyppäämisellä, mutta sehän veti psyyken vain ­syvemmälle pinnan alle. Kiertueilla tuntui usein siltä kuin rinnassa olisi ollut ydinlaskeuma, Lopakka kertoo.

Kierre oli valmis. Selvin päin ei jaksanut, mutta päivittäinen alkoholin käyttö veti mielen entistä synkemmäksi ja rasitti fyysistäkin kuntoa. Öisin piinasivat painajaiset.

– Suomalaiselle miehelle luonnollisin ja helpoin ratkaisu mihin tahansa paineeseen tuntuu usein olevan pullossa. Mutta eihän se mihinkään hyvään johda, hetken helpotusta lukuun ottamatta. Tien päällä mieli oli sysimusta koko ajan ilman korkkaamistakin, ja tuolla keinolla ahdistus ja ikävöinti vain korostuivat.

Ensimmäiset ulkomaankiertueet olivat kovia juttuja nuorille miehille, jotka eivät olleet juurikaan maailmaa nähneet. Nopeasti jäsenille kuitenkin selvisi, ettei kiertue-elämä ollut lomailua vaan uuvuttavaa. Maisemat ikkunan takana sulautuivat mössöksi, kaupungeista näki usein vain keikkapaikan. Maata vaihdettiin yön aikana.

– Mieli ei pysynyt mukana siirtymisissä ja koko ajan oli irrallinen olo. Rooma, Budapest, Pariisi… Ihan sama, ei paljon napannut. Vasta myöhemmin kun olen käynyt samoissa paikoissa rouvani kanssa, olen löytänyt kaupungeista ihan ­uudella tavalla ihmettelemistä.

Innokkaat ja liian lähelle tunkevat ­fanit – "pasit" kuten bändi heitä kutsui – hämmensivät juroja pohjoisen poikia.

– Varsinkin Etelä-Euroopassa fanit ­tulivat tosi lähelle. Monesti teki mieli ­sanoa, että menes nyt siitä sylkemästä naamalle. Keikan jälkeen mietti kuumeisesti, miten takahuoneesta pääsee bussiin niin, ettei tarvitse puhua kenenkään tuntemattoman kanssa.

Sitä Lopakka kummastelee vieläkin, mitä ahdistusta ymmärtämättömät ­italialaiset saivat synkästä suomalaisbändistä.

– Ehkä keikkamme olivat heille vähän kuin huvipuistossa olisi käynyt. Biisit ­olivat jännittäviä ja eksoottisia, koska kertoivat tunteista, joita he eivät tunnistaneet itsessään.

Arkku nimeltä Markku

Jos Sentencedin biisien aiheet olivat mustia, sitä oli myös bändin huumori. Viimeisellä kiertueella kulki mukana ­yhtyeen ruumisarkku, jota jäsenet kutsuivat Markuksi. Markku hommattiin käytettynä oululaisesta hautaustoimistosta. Arkussa oli tuotu Belgiassa ­menehtyneen ruumis Suomeen.

– Arkussa oli peitto ja tyyny, ja kävimme vuoron perään kukin siinä päiväunilla. Ihmettelimme outoa hajua. Se oli jäänyt kankaisiin vainajasta.
Kun keikat sitten olivat ohi, Sentencedin arkku ”haudattiin” oululaisen baariin, jossa asiakkaat saattoivat ihmetellä lasin alla lepäävää ruumisarkkua.

Lopettamispäätös oli kaikille jäsenille lopulta helpotus, sillä sitä oli mietitty jo vuosia.

– Kiertämisestä oli tullut liian raskasta. Muutamalla ukolla alkoi olla jo lapsia, ja syyllisyys poissaoloista vaivasi. Eikä se esiintyminen niin ihanaa ollut. Aina ­ennen keikkaa oksetti ja sydän hakkasi. Kokemuskaan ei auttanut vaan tuntui, että iän myötä jännitys vain paheni.

Kirjan päähenkilö Hautamaa jännittää kiertueella, ehtiikö kotiin ennen esikoisensa syntymää. Lopakan tilanne ei ollut ihan niin kurja. Hän on ehtinyt ­molempien lastensa synnytyksiin. Poika on nyt yhdentoista, tytär kahdeksan.

– Lapsista olen kyllä kiitollinen. Toki reissussa koki myös hienoja onnistumisia, kun keikka oli loppuunmyyty ja soitto kulki. Mutta kiertueilla vain viisi prosenttia on soittamista, loput odottelua.

Vaikka bändiporukan juopottelu ­lähti reissuilla välillä lapasesta, kotioloissa Lopakka ei ole viinaa ongelmaksi kokenut.

– Pidän kyllä ainetta arvossa edelleen. On mahtavaa, että on olemassa aine, ­joka lievittää ahdistusta ja auttaa irtautumaan arjesta. Siitä olen kuitenkin tarkka, että korkki narskahtaa vasta, kun lapset ovat nukkumassa.

Gradu kuolinilmoituksista

"Olen aina vihannut itseäni. Joskus ­vähemmän, usein enemmän, mutta aina. Yritin hirttäytyä jo napanuoraan."

Näin Hautamaa kuvailee itseään ­Marras-romaanissa.

Itseinhosta kertovat myös monet ­Lopakan sanoituksista. Ei siis ihme, että erään keikan jälkeen huolestunut fani kuiskasi Lopakan korvaan: "Toivon, ettet koskaan tapa itseäsi."

Lopakka sanoo, ettei ole koskaan miettinyt vakavissaan itsemurhaa.

– Minun ei ole tarvinnut, koska olen voinut kaataa kaiken paskan ja ahdistuksen sisältäni biiseihin. Musiikki on ollut minulle purkautumiskanava.

Samaa sanoivat aikoinaan fanikirjeet.

– Moni on kiittänyt siitä, että puimme ahdistuksen sanoiksi. Kuulemma ilman musiikkiamme lähtö oman käden kautta olisi ollut varma.

Kuolema on silti tullut lähelle monesti. Lopakka on jo saattanut hautaan isänsä, joka jäi etäiseksi vanhempien erottua Samin ollessa kaksivuotias. Isäpuoli on ollut läheisempi.

Monta tuttavaa on lähtenyt oman ­käden kautta.

– En osaa tuomita itsemurhan tekijöitä, pikemminkin hattua nostan, Sami aloittaa.

– Jos täältä haluaa pois, niin se on ­jokaisen oma asia. Ei siihen pidä muiden tulla jeesustelemaan. Turha tänne on kenenkään jäädä itseään kiduttamaan.

Neljä vuotta sitten Sentencedin kitaristi Miika Tenkula menehtyi äkillisesti synnynnäisen sydänvian aiheuttamaan sairauskohtaukseen.

– Se oli kova paikka. Miika oli mielettömän lahjakas muusikko ja läheinen ystävä. Ei ukkojen pitäisi vielä tuossa ­iässä joutua lähtemään.

Sentencedin lopettamisen jälkeen ­Lopakka valmistui maisteriksi Oulun yliopistosta. Opinnoissaankin hän pysyi uskollisena mielenkiinnon kohteelleen kuolemalle. Gradu syntyi kuolinilmoitusten muistovärssyistä.

– Gradua tehdessäni istuin päivät ­pienessä kuolinilmoituksilla vuoratussa ­kopissa. Kyllä siinä meinasi polla hajota. Korulauseiden keskeltä on jäänyt yksi eleettömyydessään erityisen hieno ­kirjoitus. Ilmoituksessa luki vain: ­"Rakas isi." Se oli pienen pojan viimeinen viesti auto-onnettomuudessa kuolleelle isälleen.

Nykyään Lopakka purkaa ahdistustaan soittamalla venäjänkielistä doom metallia esittävässä Kypck-yhtyeessä. Keikkoja on sen verran harvoin, että ­niistä kykenee jopa nauttimaan.

Sentencedin levyt mies on nostanut kotona ylimmälle hyllylle. Siellä ne odottavat aikaa, kun lapset ovat isompia. ­Vielä Lopakka ei halua jälkikasvunsa kuulevan isin synkkää musiikkia.

– Olen kuitenkin sitä mieltä, että ­kuoleman läsnäolo on hyvä muistaa ­koko ajan. Silloin myös elämää osaa ­arvostaa ihan eri tavalla.

Maailmassa on yksi paikka, jossa ­Sami Lopakkaa ei koskaan ahdista. Se on ­kotona saunassa.

Sami Lopakka

■ Vuonna 1975 syntynyt muusikko, kirjailija ja suomen kielen maisteri.

■ Esikoisromaani Marras (Like, 2014) ilmestyi ­alkuvuodesta.

■ Vuonna 2005 lopettaneen Sentenced-yhtyeen kitaristi ja sanoittaja. Sentencedin levyjä on myyty maailmanlaajuisesti puoli miljoonaa.

■ Nykyinen bändi on venäjänkielistä doom metalia soittava KYPCK (Kursk).

■ Työskentelee projektipäällikkönä korkeakoulutettujen työllisyyttä edistävässä ESR-hankkeessa.

■ Asuu Oulussa vaimonsa ja kahden kouluikäisen lapsensa kanssa.

Näyttelijä Alina Tomnikov uskoo, että luvassa on enemmänkin rooleja Venäjällä.

Muun muassa Rölli-elokuvista tuttu näyttelijä Alina Tomnikov on rakentanut viime vuodet menestyksekästä uraa Suomessa. Hiljattain suomalais-venäläinen näyttelijä sai näkyvän roolin myös isosta venäläistuotannosta. Hän pääsee mukaan keisarinna Katariina Suuresta kertovaan tv-sarjaan, joka sijoittuu 1700-luvulle. 

– Kyseessä on ihan jäätävän suuri rooli, jonka sain sen ansiosta, että puhun venäjää toisena äidinkielenäni. Reissasin koko kesän ja alkusyksyn Venäjällä, ja sarjasta tuli minulle tosi rakas. Oli ihanaa, että pääsin viimein käyttämään toista äidinkieltäni työssäni, Alina kertoi Pahan kukat -elokuvan kutsuvierasensi-illassa Helsingin Tennispalatsissa.

Alina näyttelee sarjassa katalaa ja manipuloivaa prinsessa Wilhelminaa, joka oli naimisissa Katariina Suuren pojan Paavali I:n kanssa ja kietoi hovin jäsenet nopeasti pikkusormensa ympärille.

”Ensimmäinen työ on aina kaikkein vaikein saada, mutta sen jälkeen sen pitäisi käydä helpommaksi.”

Teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2013 valmistunut Alina on jo pidemmän aikaa havitellut ulkomaille ja erityisesti Venäjälle. Hän uskoo, että läpimurto poikii tulevaisuudessa enemmänkin töitä itänaapurista. 

– Olen aivan varma, että luvassa on muitakin rooleja. Ensimmäinen työ on aina kaikkein vaikein saada, mutta sen jälkeen sen pitäisi käydä helpommaksi. Agentilleni on jo tullut useita kyselyjä, ja olen tosi hyvällä ja luottavaisella fiiliksellä.

Temperamentti ja kiihko pinnassa

Vaikka näytteleminen on pääosin samanlaista Venäjällä kuin Suomessa, sikäläinen kulttuuri lyö Alinan mukaan leimansa myös näyttelijäntyöhön. Venäjällä näyttelijällä on lisäksi takanaan paljon isompi tiimi ja taustaorganisaatio. 

– Temperamentti ja kiihko ovat Venäjällä paljon enemmän pinnassa kuin Suomessa. Tunteet käyvät kuumina ilman, että niihin liittyy minkäänlaisia aggressioita. Se on aivan mahtavaa!

– Venäjällä minulla oli myös omat vankkurit ja neljä assistenttia koko ajan käytössäni. Se tuntui aluksi oudolta, sillä Suomessa olen tottunut siihen, että huolehdin hyvin itsenäisesti omista aikatauluistani, Alina hämmästeli.

Koko ikänsä Suomessa asunut Alina tunnistaa itsessäänkin monia venäläisiä piirteitä.

– Uskon, että minussa on paljonkin venäläistä. Olen itsekin aika temperamenttinen ja tunnen monet asiat ja tunteet hyvin vahvasti ja kehollisesti. Varsinkin silloin, kun olen paikalliskielen ja -kulttuurin ympäröimänä, minusta tuntuu, kuin olisin kokonaan eri ihminen. Se on ihana tunne!

Mikael Gabriel ja Triana Iglesias hempeilevät yhteiskuvissa ja hehkuttavat toisiaan avoimesti.

Tämän illan Vain elämää -jakson jälkeen räppäri Mikael Gabriel, 26, nousee viimeistään kansansuosioon, mutta jotain ohjelmassa jää myös kertomatta. Kuka on se upea nainen, joka on viime aikoina kulkenut Mikaelin rinnalla?

Triana Iglesias Holten, 34, on norjalainen näyttelijä, juontaja ja malli – ja Instagram-kuvapalveluun kirjoittamansa ansioluettelon mukaan myös dj, burleskiartisti ja täyspäiväinen merenneito. Iglesias-sukunimi tulee Trianan espanjalaisen äidin puolelta.

Kotisivujensa mukaan Triana on poseerannut sekä Playboyn eri maiden kansissa että muissakin miestenlehdissä. Viime vuosina Triana on myös juontanut Norjan Paratiisihotelli-ohjelmaa.

Mikaeliin nainen törmäsi töiden merkeissä.

– Tapasimme vuosi sitten Gumball-rallissa Tukholmassa, ja kai voi sanoa, että olen rakastunut päästä varpaisiin, Mikael kertoi tuoreessa haastattelussamme.

”Kai voi sanoa, että olen rakastunut päästä varpaisiin.”

Myös Triana on puhunut Mikaelista ja parin suhteesta kauniisti norjalaislehdissä ja kehuu rakastaan avoimesti Instagramissa.

– Hänen mielensä ja sielunsa ovat yhtä kauniita kuin ulkokuorensa, hän kirjoittaa tänään julkaisemassaan kuvassa Mikaelista.

Lue myös: Mikael Gabriel: ”En ole ikinä hajonnut niin pahasti kuin Vain elämää -kuvauksissa”

Eilen Mikael ja Triana edustivat yhdessä Pahan kukat -elokuvan kutsuvierasnäytöksessä. Räppäri näyttelee lähiönuorista kertovassa elokuvassa, jonka on ohjannut Antti J. Jokinen.

Triana Iglesias ja Mikael Gabriel poseerasivat onnellisen näköisinä eilisessä kutsuvierastilaisuudessa. Kuva: Jonna Öhrnberg
Triana Iglesias ja Mikael Gabriel poseerasivat onnellisen näköisinä eilisessä kutsuvierastilaisuudessa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Vaikka suhde on kestänyt vasta vuoden verran ja kaksikolla on eri kotimaat, on Triana ehtinyt jo muuttaa Mikaelin elämää.

– Triana on vaikuttanut maailmankatsomukseeni muun muassa sillä, että hän on kasvissyöjä. Kun hän tulee, meillä on kasvisviikot. Kaveritkaan eivät erota Trianan tekemää pastakastiketta bolognesesta, Mikael kehui haastattelussamme.

”Kaveritkaan eivät erota Trianan tekemää pastakastiketta bolognesesta.”

Kun pari ehtii olla yhdessä, söpöläiset myös jakavat silloin tällöin rakkaudentäyteisiä kuvia faneilleen sosiaalisessa mediassa.

 

THIS... ❤️ #LoveSpam

Kuva, jonka Triana Iglesias (@trianaiglesias) julkaisi

Triana nähdään myös hempeissä tunnelmissa Mikaelin kanssa miehen Helium-musiikkivideolla. Maaliskuussa julkaistu video on kuvattu räppärin kotona.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat Sanoma-konserniin.

Prinsessa ihastutti kaikki paijaamalla kaneja ja lausumalla ensimmäiset sanansa kameroiden läsnäollessa.

Herttuatar Catherine ja prinssi William edustavat parhaillaan Kanadassa. Pääministeri Justin Trudeau kutsui perheen vieraakseen juhlimaan Kanadan 150-vuotissynttäreitä.

Herttuaparin lapset, kolmevuotias prinssi George ja reilun vuoden vanha prinsessa Charlotte, ovat päässeet tällä kertaa mukaan reissuun. Viime keväänä lapset jäivät kotiin, kun William ja Catherine olivat edustusmatkalla Intiassa ja Bhutanissa.

Matkalta julkaistuista kuvista päätellen George ja Charlotte nauttivat reissusta täysillä. He esimerkiksi osallistuivat torstaina armeijan perheille järjestetyille lastenkutsuille Victorian kaupungissa.

Charlotte ihastui kutsuilla Smores-nimiseen pupuun.
Charlotte ihastui kutsuilla Smores-nimiseen pupuun.

Brittilehti Telegraphin mukaan Charlotte lausui kutsuilla ensimmäisen sanansa julkisesti. Ilmapalloihin ihastunut pikkuprinsessa huusi innoissaan ”Dada” isälleen Williamille.

Charloten virne kertoo, että simppelit asiat, kuten ilmapallot, ilahduttavat myös prinsessaa.
Charloten virne kertoo, että simppelit asiat, kuten ilmapallot, ilahduttavat myös prinsessaa.

Jos näistä ilmeistä ei tule hyvälle tuulelle, niin mistä sitten?

Pupun lisäksi lapset hurmasi kuusivuotias kultaisennoutajan ja villakoiran sekoitus Moose, joka on terapiakoira syöpäpotilaille.
Pupun lisäksi lapset hurmasi kuusivuotias kultaisennoutajan ja villakoiran sekoitus Moose, joka on terapiakoira syöpäpotilaille.

Moosesta oli varmasti apua, jos pikkukuninkaallisilla oli ikävä omaa koiraansa Lupoa.

Georgen yllä oli pikkuprinssin tavaramerkki eli sortsit.
Georgen yllä oli pikkuprinssin tavaramerkki eli sortsit.

Prinssin ja prinsessan tyyli on tullut jo tutuksi. Charlotte edustaa useimmiten leveähelmaisessa mekossa ja neuletakissa.

Ilmeistä päätellen myös herttuatarparilla oli hauskaa lastenkutsuilla.
Ilmeistä päätellen myös herttuatarparilla oli hauskaa lastenkutsuilla.

Juhlien kohokohta eläinten lisäksi oli ilmapalloista hahmoja puhaltava taikuri.

Myös herttuaparin asuinpaikan Kensingtonin palatsin virallisella Instagram-tilillä jaettiin suloisia kuvia juhlista. Yhdessä niistä George intoilee saippuakuplista.

Edustushommat, eivät aina mitään tylsää pönötystä. Ainakaan jos sattuu olemaan pikkukuninkaallinen.

Jutta Gustafberg kiittelee ex-miestään Harria siitä, että he ovat pysyneet ystävinä ja kasvattaneet lastaan onnistuneesti yhdessä.

Fitness-yrittäjä Jutta Gustafberg hehkuttaa Facebookiin kirjoittamassaan tuoreessa tekstissä yllättävää henkilöä: ex-miestään ja poikansa isää Harri Gustafsbergiä.

Hehkutukseen ja Harrille osoitettuun kiitoskirjeeseen on Jutan mukaan syynsä.

– Kiitos siitä, että olet ollut luottoystäväni kaikki nämä vuodet. Ystävyytemme ei päättynyt siihen, kun oma avioliittomme päättyi. Jos jostain olen ylpeä niin siitä, että olemme osanneet laittaa omat tunteet tarvittaessa järjestykseen niin, että lapsen etu on aina ollut etusijalla, Jutta kirjoittaa.

– Olemme mielestäni malliesimerkki siitä, miten avioero voidaan hoitaa hyvässä hengessä. Koskaan ei ole ollut vääntöä huoltajuudesta, lomista, rahasta tai mistään muustakaan. Jopa se, että olemme etsineet asuntomme riittävän läheltä toisiaan pojan kulkemisen helpottamiseksi on mahtavaa. 

”Koskaan ei ole ollut vääntöä huoltajuudesta, lomista, rahasta tai mistään muustakaan.”

Jutan ja Harrin erosta on kulunut seitsemän vuotta. Harri ja leskeksi jäänyt Jutta olivat naimisissa 2007–2011. Harrista tuli silloin adoption kautta Maxin isä. Edelleen he kasvattavat teini-iän kynnyksellä olevaa poikaansa yhdessä.

– Kasvattamisessa edessä on tärkeät vuodet. Sanomasi ”poika tarvitsee positiivista pakkoa” monen asian suhteen pitää hyvin paikkansa, Jutta toteaa kirjeessään.

Jutta kiittelee myös Harrin nykyistä kumppania.

– Terveiset myös ihanalle elämässäsi vaikuttavalle naiselle J:lle, joka on ymmärtänyt sen, että exät voivat olla keskenään hyviä ystäviä.

Jutta nostaa kirjoituksessaan esille myös sen, että Harri on väittelemässä tohtoriksi mielenhallinnasta ja on ehdolla vuoden puhujaksi.

Petteri Jussilan eksät

Jutta on onnistunut muutenkin säilyttämään hyvät välit ympäröiviin ihmisiin, vaikka parisuhteet ovat vaihtuneet. Viime vuonna kerroimme haastattelussamme Jutan ystävyydestä Sari Peltoseen, joka oli avoliitossa Petteri Jussilan kanssa, ennen kuin Jutta ja Petteri tapasivat ja rakastuivat.

Lue myös: Jutta Gustafsberg ystävystyi miehensä exän kanssa: “En halunnut velloa katkeruudessa kuten äitini”

Naisten yhteinen taival alkoi ikävissä merkeissä, sillä Jutta oli toinen nainen ja Sari petetty puoliso ja pienten lasten äiti.

– Tiesin kyllä, että ero oli vain ajan kysymys, ja mietin, kuka on se ihminen, joka tulee tähän väliin. Aluksi reagoin Juttaan, että sekin lehmä, mutta ajan mittaan olen ollut iloinen, että Luojan kiitos Petteri valitsi juuri hänet, Sari kertoi haastattelussa.

Jutan ja Petterin lapsi Max oli vain kymmenkuinen, kun Petteri hukkui kotitalonsa rantaan vuonna 2004.

Menetys yhdisti naisia, ja Sari perheineen jopa muutti joksikin aikaa Jutan luo.

–Olemme edelleen toistemme ensimmäiset tukijat kriiseissä. Kun elämässä tulee vastoinkäymisiä, tiedämme, että toisistamme saamme parhaan sparrauskaverin. Voimme aina purkaa toisillemme synkintä settiä, Jutta kertoi.

Jutta Gustafsberg ja Sari Peltonen ovat parhaat ystävykset, joilla on sama ex-mies.
Jutta Gustafsberg ja Sari Peltonen ovat parhaat ystävykset, joilla on sama ex-mies.