”Minulla on ollut kaksi vakavaa suhdetta ja olen oppinut itsestäni paljon niiden avulla”, James Nikander kertoo. Kuva: Juha Salminen
”Minulla on ollut kaksi vakavaa suhdetta ja olen oppinut itsestäni paljon niiden avulla”, James Nikander kertoo. Kuva: Juha Salminen

Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa kilpaillut rap-artisti James Nikander on vahvan naisen kasvattama. – Isäni ei ole ikinä soittanut, vaikka tietää, että olen olemassa.

Viikin nuorisotalon ikkunoiden takana hämärtyvässä torstai-illassa voi juuri ja juuri erottaa muutaman sisään kurkkivan pienen pojan pään. James Nikanderin eli Mustan Barbaarin, 26, päivystysvuoro talolla on juuri alkanut, mutta rap-artisti kipaisee nopeasti ulkona ottamassa muutaman selfien nuorten faniensa kanssa.

– Se nyt on vähintä, mitä voin tehdä, sanoo James, joka itse hengasi nuorena paljon Vuosaaren nuorisotalolla.

Viikin nuorisotalo on kodin lisäksi melkein ainoa paikka, missä James on tänä kevättalvena ehtinyt käydä. Kaikki muu vapaa-aika on kulunut treenisalilla Tanssii tähtien kanssa -kilpailun kuvioita harjoitellen.

– Ennen ohjelman alkua ajattelin, että kyllähän minä nyt jorata osaan. Mutta paritanssit ovat ihan eri asia kuin se, että joraa muutaman bissen jälkeen JVG:n biisejä tanssilattialla, James sanoo.

James ja hänen tanssinopettajansa Katri Mäkinen ovat kisassa esittäneet niin kuumia paritansseja, että moni katsoja on nähnyt heidän välillään muutakin kuin pelkän valmennussuhteen.

"Katri on mun tähteni ja kuuni."

– Meillä ei ole romanssia Katrin kanssa. Mutta Katri on mun tähteni ja kuuni. Hänestä on tullut minulle niin hyvä ystävä, että kutsun häntä isosiskoksi.

Uusi, avoimempi asenne

”Minusta tuntuu, että elän juuri nyt elämäni käännekohdassa. Lomailin talvella pari viikkoa Puerto Ricossa, ja lomasta tuli tutkimusmatka itseen. Olin vähän aikaisemmin menettänyt elämästäni tärkeän henkilön ja pystyin monen vuoden jälkeen vihdoin taas itkemään.

Matkalla aukesi moni asia. Tajusin, että kun palaan Suomeen, minun on pakko muuttaa asennettani. Olen aloittanut monta uutta juttua. Otin vastaan duunin nuorisotalolla, jotta pystyn olemaan nuorten kanssa. Koulussa tykkäsin aina kuviksesta ja nyt olen alkanut maalata. Haluan pitää itsestäni parempaa huolta, joten olen aloittanut kehonhallintatreenit. Tanssiminen on sopinut hyvin uuteen elämäntapaani.

"Puolitoista vuotta sitten ryhdyin kasvissyöjäksi."

Puolitoista vuotta sitten ryhdyin kasvissyöjäksi. Päätökseeni vaikuttivat eettiset syyt. Olin syönyt hirveän määrän lihaa rakentaessani lihaksiani, vaikka olin aina rakastanut eläimiä. Nyt syön neljä lämmintä ateriaa päivässä eikä kasvisruoan laittaminen ole mitenkään vaivalloista.

Lempipaikkani on oma koti. Parasta on, kun kaikki kaverini tulevat luokseni katsomaan futista ja otamme vähän olutta. Hyvässä seurassa kaikki ovat sujut itsensä kanssa.”

Kapinallinen ja kunnon poika

”15-vuotiaana jäin näpistelystä kiinni. En ikinä unohda sitä hetkeä, kun äiti tuli hakemaan minua putkasta. Mutsi ei sanonut mulle sanaakaan. En pystynyt katsomaan häntä, koska tiesin, miten pettynyt hän oli minuun. Pariin päivään äiti ei puhunut minulle mitään, eikä mikään fyysinen kuritus olisi pystynyt tuottamaan yhtä suurta tuskaa.

Yläasteella minussa eli rinnan kapinallinen ja tottelevainen puoli. Olin se poika, joka halusi pelata hyvin futista ja toisaalta se poika, joka löysi itsensä vaikeuksien keskeltä.

"Yläasteella minussa eli rinnan kapinallinen ja tottelevainen puoli."

Tunteet kuumenivat nopeasti, olimme vihaisia ja jouduimme usein tappeluihin. Olen nähnyt kaikenlaista. Niissä tappeluissa tuli nyrkkiä naamaan ja potkuja päähän.

Meitä varmaan yhdisti se, että olimme kaikki vaikeista lähtökohdista. Johtajan roolin otti aina vähän vanhempi henkilö, jota me muut katsoimme ylöspäin. Voi olla, että minä kaipasin myös jonkinlaista miesroolimallia elämääni.”

Värikäs lapsuus

”Sain kotona afrikkalaisen kasvatuksen, mikä näkyi monessa asiassa. Afrikkalaisessa kulttuurissa perhe ei ole vain oma perhe, vaan siihen kuuluu koko suku. Pienenä menin joka päivä koulun jälkeen kilometrin päässä asuvan tätini luo ja leikin siellä serkkuni kanssa.

Kotimme ovet olivat 24/7 auki äidin ystäville. Meillä pidettiin paljon juhlia ja koko ajan tanssittiin. Meininki oli tosi värikästä ja ruoka fuusiokeittiötä: suomalaista makkaraa syötiin sekaisin afrikkalaisen kanan ja keittojen kanssa.

Tansanialainen äitini puhui meille lapsille kuitenkin aina suomea ja englantia, koska ajatteli sillä tavalla antavansa meille hyvät avaimet rakentaa elämää Suomessa. Tosiasiassa siitä, että maahanmuuttajanainen alkoi heikolla kielitaidollaan opettaa lapsiaan, oli enemmän haittaa.

Äidinkieltään swahilia äiti puhui vain vihaisena, mistä tiesimme, että nyt tuli kiire. Kolmen vilkkaan pojan perheessä sattui ja tapahtui. Olimme veljieni kanssa jatkuvasti ongelmissa.

"Lyöntejä annettiin ikävuosien mukaan."

Paitsi yhteisöllisyytenä tansanialainen kulttuuri näkyi nimittäin kurinpidossa. Jos mokasi, rangaistukseen kuului, että joutui itse hakemaan ulkoa kepin. Lyöntejä annettiin ikävuosien mukaan.”

Vahvan äidin kova kuri

”Äitini pyöritti Turussa maustekauppaa ja ravintolaa ja teki pitkää päivää. Muistan, että meillä oli mukavia lastenvahteja, joiden kanssa tykkäsin askarrella. Kun äiti illalla tuli kotiin, hän piti huolen, että meillä oli vatsat täynnä ja kaikki hyvin.

Äiti teki kaikkensa meidän lasten puolesta; saimme harrastaa juuri niitä asioita, joita halusimme. Hän osti meille kaikki pihapallopelit, kanavat televisioon ja tietokonepelit. Olimme hänelle intohimo.

Ei ole mitään epäilystä, etteikö äiti olisi mun elämäni nainen. Roolimme ovat kääntyneet niin, että nykyään minä yritän pitää huolen, että äidillä on kaikki hyvin ja hän olisi onnensa kukkuloilla.

"Ei ole mitään epäilystä, etteikö äiti olisi mun elämäni nainen."

Viimeksi äiti pyysi, että kävisin ostamassa hänelle Stockmannilta kaksi meikkijuttua. Ajattelin, että mikäs siinä; menin kassalle kahden pienen purkin kanssa ja maksoin niistä 120 euroa! Sanoinkin äidille, että tein vuoksesi juuri maailman tyhmimmän ostoksen, hyvää synttäriä ja joulua, en ikinä enää osta näitä asioita uudestaan.

Äiti asuu nykyään Tansaniassa ja käy Suomessa vain kesäisin, sillä hän ei kestä kylmää ja pimeää. Haluaisin itsekin tulevaisuudessa järjestää elämäni niin, että voisin asua puolet vuodesta Tansaniassa.

Isän kaipuu

”Vähän aikaa sitten näin elokuvan Crazy Heart, jossa isän velvollisuuksiaan kartellut päähenkilö ottaa vuosien hiljaisuuden jälkeen yhteyttä poikaansa. Kohtaus oli niin surullinen ja koskettava, etten voinut kuin itkeä sitä katsoessani.

Oma isäni ei ole ikinä soittanut, hän ei ole ikinä nähnyt vaivaa ottaakseen yhteyttä minuun, vaikka tietää, että olen olemassa. Tiedän, että isäni on suomalainen, mutten tunne häntä, sillä hän ei koskaan asunut meidän kanssamme.

"Oma isäni ei ole ikinä soittanut."

Ihan pienenä isättömyys ei vaikuttanut elämääni, koska äitini oli vahva ja rakastava, ja myös pikkuveljeni isä oli jonkin aikaa mukana kasvattamassa minua.

Nyt aikuisena haluaisin ymmärtää, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Minulla on geenejä sekä äidiltä että isältä, ja haluaisin tietää millainen ihminen isäni on.

Vastausten saaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä perheemme menneisyydestä paljastuu koko ajan uusia juttuja. Äidillä ei ole ollut voimia avautua kaikesta ja hän yrittää suojella meitä eikä tajua, että siitä vaan enemmän harmia.

Vaikka minulla ja sisaruksillani on eri isät, en ikinä ajattele heitä veli- tai siskopuolina. Olemme kasvaneet täysin yhdessä ja olemme kaikki äitimme lapsia.”

Rasistista huutelua

”Olen elämäni aikana kokenut rasismia ihan älyttömästi.

Olin niin pieni, että kuljin vielä pitäen kiinni pikkuveljeni rattaista, kun vastaan kävellyt mummo yhtäkkiä sylki äitiäni ja meitä kohti.

"Kun äitini pyöritti Turussa ravintolaa, sen seinät töhrittiin ja ikkunat rikottiin monta kertaa."

Koti- ja koulunpihalla sain kuulla neekeri-huutelua, mutta minä ja veljeni tappelimme vastaan; joskus otimme turpaan, joskus annoimme.

Kun äitini pyöritti Turussa ravintolaa, sen seinät töhrittiin ja ikkunat rikottiin monta kertaa.

En ole koskaan pelännyt rasisteja, sillä olen nähnyt äitini kamppailun ja asenteen. Hän oli oikea leijonaemo. Äiti ampaisi vihaisena rehtorin kansliaan ja uhkasi haastaa koko koulun oikeuteen, kun veljeni aiottiin siirtää mamu-luokalle. Kun äitini kuuli, että pikkuveljeäni oli uhkailtu kotipihalla, hän nakkasi pyörän olalleen ja lähti kohti kiusaajaa, jolloin tämä sai nopeasti jalat alleen.

Nykyään ajattelen, että rasisti on ihminen, joka ei ole osannut käsitellä tuskaansa. Luultavasti hän ei ole elämässään saanut tarpeeksi rakkautta. On vaikea kuvitella, että ihminen, jota on lapsesta asti rakastettu, pystyisi olemaan rasisti.”

Syvissä vesissä

”Olen vasta vähän aikaa sitten tajunnut, että alle parikymppisenä masennuin moneksi vuodeksi.

Luulen, että kaikki alkoi, kun loukkasin treeneissä polveni ja jouduin lopettamaan jalkapallon pelaamisen, johon olin panostanut. Sen jälkeen en pystynyt keskittymään kouluun. Koska en osannut kertoa koulussa pahasta olostani, sain potkut.

"Koska en osannut kertoa koulussa pahasta olostani, sain potkut."

Kaikki tuntui raskaalta ja vaikealta. Varsinkin talous ahdisti. Menin töihin varastoon ja tein 10–12 tuntisia vuoroja, koska minun oli pakko tienata rahaa. Silti olin jatkuvasti velkaa ja tiesin, etten pysty maksamaan rahoja takaisin. Olin koko ajan väsynyt, mutta kärsin unettomuudesta.

Juoksin koko ajan velvollisuuksiani karkuun. Tiesin, että minun pitäisi opiskella ja hakea parempaa duunia, mutten vaan pystynyt. Jossain vaiheessa päätin, ettei elämäni voi jatkua näin.

Keksin pestautua ystävieni Ruudolfin ja Karri Koiran keikoille paitamyyjäksi. Sain pientä palkkaa, mutta tärkeämpää oli se, että oli mukana positiivisessa porukassa ja pääsi kuplastaan pois.

Toipuminen oli hidasta, mutta palaset alkoivat loksahdella paikoilleen ja elämänilo palasi. Halusin viettää aikaa paremmassa seurassa, löytää ratkaisuja enkä vaan olla siellä kuopassa koko ajan.

"Itkin, istuin kalliolla, katsoin hetken luontoa ja taivasta."

Olin tullut uskoon 18-vuotiaana, ja masennuksen keskelläkin usko antoi voimaa ja toivoa. Usko on läsnä arjessani koko ajan. Kun sunnuntaina ennen Tanssii tähtien kanssa -lähetystä olin levoton, tiesin, että pääsen stressistä vaan yhdellä tavalla: kävelin ulos studiotalolta vastapäiseen metsään, laitoin rauhallista musiikkia soimaan ja puhuin hetken Jumalan kanssa. Itkin, istuin kalliolla, katsoin hetken luontoa ja taivasta. Kun lähdin takaisin, minulla oli rauha.

Haussa hellä nainen

”Olen sinkku ja viihdyn yksin, vaikka tietenkin kaipaan välillä lähelleni toista ihmistä. Olisi hienoa, jos olisi joku ihana nainen, jota rakastaa.

Tykkään vahvoista naisista. Unelmieni naisella on omat mielipiteet ja hän myös esittää ne. Lisäksi naisen pitää olla erittäin hellä, läsnä ja rakastava. Tarvitsen haleja, silitystä ja kosketusta, ja tykkään myös helliä toista.

"Unelmieni nainen saa minusta parhaat puolet esiin."

Varmaan tämä on klisee, mutta unelmieni nainen saa minusta parhaat puolet esiin. Hän ajattelee syvällisesti ja pistää minut kelaamaan asioita.

Haluan lapsia, monikossa, ja kohta perheen perustamisella alkaa olla kiire. Haluan olla hyvässä kunnossa enkä viisikymppinen, kun tulen isäksi. Ajattelen, että vanhemmuudessa kaikkein siisteintä olisi, jos saisi istutettua lapsiinsa luovuuden siemenen ja nähdä, mihin se vie. Kun lapset alkaisivat olla visionäärejä, ei tarvitsisi enää ikinä katsoa telkkaria, katsoisi vaan niitä.”

 

 

James
Nikander

 

Taiteilijanimellä Musta Barbaari tunnettu rap-artisti syntyi 11.10.1990 Turussa.

Asuu Itä-Helsingissä.

Tuli tunnetuksi kappaleellaan Salil eka, salil vika.

Voitti hopeaa kehonrakennuksen SM-kisoissa vuonna 2014.

Mukana television Tanssii tähtien kanssa -kisassa.

Antti Tuisku ja Erin nähdään yhdessä myös Idols-ohjelman tuomareina. Kuva: Sanoma-arkisto

Aamukuuteen-kumppani Erin on nyt selvittänyt hämmentävän ilmaisun merkitystä.

”Hei beibi, täs on menny liikaa päivii.
Et ei oo päästy lonimaan, mitä me soditaan.”

Ensimmäisellä kerralla Antti Tuiskun Aamukuuteen-sinkun sanat eivät avaudu. Tai ainakaan yksi niistä. Se ei avaudu vielä toisella eikä kolmannellakaan kuuntelukerralla.

Mitä ihmettä ”lonimaan” tarkoittaa?

”Beibi, kun sä katsot mua ja pyydät mua punkkaas lonimaan.”

”Korvamatomateriaalia.” ”Niin loistava.” Antti Tuiskun fanit ovat hehkuttaneet uutta biisiä paljon eri somekanavilla. Mutta tietävätkö hekään, mitä oikeastaan tarkoittaa lonimaan-ilmaisu, joka toistuu kappaleessa?

Biisin feat-osuuden esittää Erin, joka kertoi maanantaina ”lonia”-ilmaisun merkityksen:

– Lonia-sanaa käytetään ku halutaan ns. muffailla, eli lonia, eli vähän kiehnätä ja pussailla, Erin kirjoitti sosiaalisen median tilillään.

Erinin Instagram-päivitykseen on ehtinyt jo tulla kommentteja, mitä muuta lonia-verbi tarkoittaa eri puolella Suomea.

”Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä.”

– Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä. Esim. shoppailemassa lonitaan kaikki hyllyt tai rekit, kuvailee Instagram-käyttäjä Kreettalu.

– Mulle tulee mieleen se, kun joku lonii konvehtirasiasta parhaat, sanoo Izmo58.

”Sitä ihteensä”

Antti Tuisku julkaisi uuden sinkkunsa viime viikolla. Se on mukana uudella albumilla Anatude, joka julkaistaan 15. syyskuuta.

Sunnuntaina Antti Tuisku iloitsi Aamukuuteen-kappaleen Spotify-menestyksestä ja julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa oli selittävä hashtag #lonimaanonlappiajatarkoittaasitäihteensä.

 

Mitä sanoo sanakirja?

Urbaanissa sanakirjassa lonia tarkoittaa ”valita, lajitella, etsiä jotain asiaa jonkin joukosta”.

Esimerkit:

1. älä loni kaikkia lihapaloja siitä kastikkeesta
2. trafi kielsi rekisterikilpien lonimisen, pitää ottaa järjestyksessä eikä välistä

Kunniaväkivalta saa Suomessakin monia muotoja. Yksi niistä on se, että nuorille pojille sallitaan paljon enemmän vapauksia kuin samanikäisille tytöille, kertoo Helsingin Sanomien haastattelema kurdinainen.

Kolmekymppinen kurdinainen kertoo Helsingin Sanomissa lapsuuden rajusta silpomiskokemuksestaan ja siitä, miten lähipiiri pyrkii rajoittamaan varttuvan tytön ihmisoikeuksia perheen kunnian nimissä.

”Mun oli pakko lähteä pois kotoa.”

– Ensin sinut leikataan, sitten kielletään uiminen, sen jälkeen et saa tavata poikia. Kun olin 17-vuotias, mun oli pakko lähteä pois kotoa. Mun oli pakko tehdä raju askel mun vanhemmille ja perheelle, nimettömäksi jäävä nainen kertoo.

THL määrittelee kunniaväkivallan viittaavan psyykkiseen painostukseen tai suoraan väkivaltaan. Se liittyy ajattelutapaan, jossa kunnia on koko perheen ja suvun yhteinen asia. Koska yksilöiden teot vaikuttavat koko yhteisön kunniaan, käyttäytymisen tulee olla siveellistä ja tietyn seksuaalimoraalin mukaista.

Tytöillä ja pojilla eri säännöt

Kurdinainen kokee, että hänen elämäänsä ja oikeuksiaan rajoitettiin voimakkaasti erityisesti nuoruudessa. Nainen ympärileikattiin nelivuotiaana pakolaisleirillä, ja hän oli vähällä kuolla operaatioon. Taustalla oli perheen pyrkimys saada tytär hyviin naimisiin.  

”Pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin.”

– Kun olin joku 7–8-vuotias, niin muistan, että oli aika, jolloin joka ilta, kun menin nukkumaan, rukoilin vaan, että tulen pojaksi. Halusin ne poikien oikeudet. Koska jo silloin näin, että pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin, kurdinainen kertoo HS:n haastattelussa.

– Mitä vanhemmaksi tulin niin sitä enemmän minulta alettiin kieltämään kaikenlaisia asioita. Multa riistettiin ihmisoikeuksia, mitä enemmän tytöstä naiseksi kasvoin.

Vaara joutua uhriksi

Ympärileikkausten ja kunniaväkivallan uhka on todellinen myös Suomessa.

– Ympärileikkausperinne elää Suomessakin, sanoi Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome Me Naisten haastattelussa. 

Suomessa ei ole tullut esiin yhtään tapausta, että maahanmuuttajataustaisia tyttöjä olisi ympärileikattu täällä. Monilla tytöillä on kuitenkin vaara joutua silpomisen uhriksi matkalla vanhempiensa kotimaassa.

– Epäilyt voivat herätä esimerkiksi, jos tyttö on lähdössä yhdessä vanhempiensa tai toisen vanhemman kanssa kotimaahansa. Vaikka niin, että vain perheen tyttö on lähdössä, muut sisarukset eivät.

Solomie kertoi saavansa konsultointipuheluita terveydenhoitajilta tällaisista aiheista etenkin keväisin lomien kynnyksellä. Tyttöjen iät vaihtelevat taaperoista teini-ikäisiin.

– Kun tyttö on jo lähdössä matkalle ja herää epäilys, että hän joutuu silvotuksi, ollaan jo myöhässä, Solomie kertoi.

MillaR

Kolmekymppinen kurdinainen puhuu HS:ssä tyttöjen ja poikien erilaisesta kohtelusta: ”Ensin leikataan, sitten kielletään uiminen”

Naisten ympärileikkaus on törkeä rikos ja yhteiskunnnan pitäisi ottaa aktiivisempi ote tällaisen silpomisen estämisessä. Sama koskee myös poikien ilman lääketieteellistä perustetta olevia ympärileikkauksia, jota ei tietysti voi verrata naisten leikkaukseen, mutta on ihan yhtä perusteetonta. Suomi ei ole sivistysvaltio ennenkuin tällaiseen lapseen kohdistuvaan väkivaltaan puututaan todenteolla.
Lue kommentti

Maria Veitola kertoo Instagramissa uuvuttavasta työviikostaan, joka vaati lopulta veronsa ja ajoi lepäämään.

Maria Veitola, 44, kertoo Instagramissaan haastavasta työviikostaan esimiehenä. Veitolan mukaan voimat hupenivat oman kunnianhimon ja muiden ihmisten takia. Veitola työskentelee tällä hetkellä muun muassa Radio Helsingin sisältöjohtajana.

– Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että ”en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin”. Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni – tavallaan – selvittää sotkut ja tilanteet, Veitola kirjoittaa.

 

Esimiestyössä -tai siis mit vit- esiNAIStyössä parasta ja pahinta: ihmiset. Oon ite tehnyt himmeen duunin siinä että tunnistan omat rajani esim. jaksamisen suhteen ja huolehdin niistä. Tää asia on muuten suoraan yhteydessä luotettavuuteen. Mutta: Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että "en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin". Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni -tavallaan- selvittää sotkut ja tilanteet. No, viime viikko olikin sitten ihan hirveä edellämainituista syistä. Sata palloa ilmassa ja yritin jongleerata parhaani mukaan ja tehdä viisaita päätöksiä. Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että "älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan". Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. Sit tähän liittyy vielä oma kunnianhimo: en tyydy keskinkertaisuuteen. Pääsisin itse helpommalla jos tyytyisin. Mutta kun en halua. Haluan tehdä työni mahd hyvin. Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä. Onneks oli mökkiviikonlippu buukattu veljen perheen kanssa. Tarinan opetus: menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua. Ja Radio Helsingin sisältöjohtajana ilmoitan, että meidän syysohjelmisto starttaa viikon päästä maanantaina. Mukana mm. uusi, ihana aamushow. #bosslady #radiohelsinki 📻❤️

Henkilön Maria Veitola (@mariaveitola) jakama julkaisu

Instagram-päivityksen mukaan Veitola sai viime viikon lopulla jopa fyysisiä oireita.

”Kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa.”

– Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että ”älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan”.  Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. 

– Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä, Veitola kirjoittaa.

Instagram-kuvassa Veitola todella näyttää makaavan keskellä metsää. Hän myös neuvoo muita työstään ahdistuneita tekemään samoin.

– Menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua.

Veitola on aikaisemmin kertonut, että viime vuosi oli hänelle yksi rankimmista. Hänen isänsä kuoli, ja kodista paljastui paha sisäilmaongelma. Nämä asiat vaikuttivat myös hänen parisuhteeseensa.

Sosiaalisen median mukaan Ohtosesta tuli avioitumisen jälkeen Ohtonheimo.

Luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen avioitui Laura-vaimonsa kanssa viime lauantaina. Pariskunta vaihtoi ilmeisesti samalla sukunimensä Ohtonheimoksi. Molemmat löytyvät nyt nimittäin Facebookista sillä nimellä. Toimittaja kertoi avioliitostaan myös Instagramissa.

– Kannan sydäntäsi. Kannan sitä sydämessäni. Eilen sanoimme "tahdon" kauniin perheemme ja ystäviemme edessä. Kiitos teille kaikille, rakastamme teitä paljon, Ohtonheimo hempeilee sunnuntaina Facebookissa julkaisemansa kuvan yhteydessä.

Kimmo Ohtoheimo on suomalainen luontokuvaaja ja -toimittaja. Hän tuli tunnetuksi uituaan Saimaalla 140 kilometrin matkan saimaannorpan hyväksi. Tempauksestaan Ohtonen palkittiin Kultaisella Venlalla vuoden TV-tekona 2013.

 

They said Yes! 😍#ohtonheimot

Henkilön Riikka Kantinkoski (@weekdaycarnival) jakama julkaisu