”Suomalaiset ovat hiljaisen ja vähän hitaan kuoren alla tosi ystävällisiä ja mukavia ihmisiä. Monet ovat varmaan ihan yhtä onnellisia ja taitavia nauttimaan elämästä kuin norjalaiset”, myöntää Kalastajan vaimona tunnettu bloggaaja Johanna Alvestad. Kuva: Sanoma-arkisto
”Suomalaiset ovat hiljaisen ja vähän hitaan kuoren alla tosi ystävällisiä ja mukavia ihmisiä. Monet ovat varmaan ihan yhtä onnellisia ja taitavia nauttimaan elämästä kuin norjalaiset”, myöntää Kalastajan vaimona tunnettu bloggaaja Johanna Alvestad. Kuva: Sanoma-arkisto

Suosittua Kalastajan vaimo -blogia pitävä Johanna Alvestad myöntää, että Norjassa kurjat asiat saavat vähemmän huomiota kuin Suomessa.

Johanna Alvestad muutti aikoinaan Norjaan sen jälkeen, kun hän oli Kanarian-lomallaan tavannut elämänsä rakkauden, norjalaisen kalastajan.

Pian Norjaan muutettuaan Johanna alkoi pitää Kalastajan vaimo -blogiaan, jossa hän kertoo elämästään, harrastuksistaan ja perheestään. Alkuaikoina hän hämmästeli Norjassa etenkin ihmisten lempeyttä, rentoutta ja rauhallisuutta.

Nyt hän on asunut Norjan eteläkärjessä, Lillesandissa, kymmenen vuotta ja ihmettelee edelleenkin paikallisten positiivisuutta – sekä hyvässä että pahassa.

– Mistään ei saa negatiivista palautetta, ei edes rakentavaa kritiikkiä. Töissä sitä joskus melkein tarvitsisi, mutta kehitystä tuetaan muilla tavoin. Täällä ei sanota asioita niin suoraan, mutta ei niitä myöskään kyräillä selän takana. Ihmiset osaavat keskittyä positiivisiin asioihin ja mennä negatiivisten yli, kotkalaissyntyinen Johanna kertoo.

”Ihmiset osaavat keskittyä positiivisiin asioihin ja mennä negatiivisten yli.”

Norjassa ollaan tutkitusti onnellisia. Yhdistyneiden kansakuntien onnellisuusraportti julkaistiin maanantaina, ja sen mukaan maailman onnellisin maa on nyt Norja. Suomi sijoittuu listauksessa viidenneksi.

Millä tavoin norjalainen onnellisuus näkyy arjessa?

– Ihmisillä on jollain tavalla luottavaisempi olo. He eivät murehdi, koska luottavat valtioon ja siihen, että esimerkiksi rahaa on riittävästi. Tosin Norjassa ei niin puhuta rahasta, omistuksista tai muusta materiasta. Moni tuntee, että rahaa on tarpeeksi, eikä siksi esimerkiksi varakkuus ole niin tavoiteltavaa. Ihmiset seisovat tukevasti omilla juurillaan, ja kansallistunne on vahva.

Maisemalenkit auttavat

Johanna uskoo, että myös luonnolla on suuri merkitys norjalaisten onnellisuuteen. Hän on huomannut, että norjalaiset liikkuvat enemmän ulkona kuin suomalaiset. Kun Suomessa lähdetään ulos ystävän tai kumppanin kanssa kotiovelta ja kävellään kävelytietä autotien vieressä, Norjassa valitaan lähin maisemalenkki ja nautitaan samalla sekä luonnosta että liikunnasta ja eväistä, Johanna kertoo.

Luonnossa liikkuminen on Johannalle itsellekin tärkeää. Hän ulkoilee paljon ja toteaa haluavansa aistia silloin ympäristöä eikä vain ”paahtaa menemään asfaltilla”.

Vapaa-ajan eroista Johanna Alvestad on huomannut sen, että norjalaiset pitävät myös hyvää huolta taloistaan sekä sisältä että ulkoa. ”Niitä rempataan ja maalataan”, hän sanoo. Kuva: Sanoma-arkisto
Vapaa-ajan eroista Johanna Alvestad on huomannut sen, että norjalaiset pitävät myös hyvää huolta taloistaan sekä sisältä että ulkoa. ”Niitä rempataan ja maalataan”, hän sanoo. Kuva: Sanoma-arkisto

Löysäily kunniaan!

Johannan mukaan Norja on vähän konservatiivisempi maa kuin Suomi, joten siellä pärjää parhaiten tavallisena tallaajana. Paikalliset pitävät kiinni perinteistä ja arvostavat sosiaalisuutta työpaikallakin, Johanna sanoo. Norjalaisten ”löysäily” on yksi asioista, joka suomalaisten kannattaisi myös omaksua.

– Esimerkiksi eilen kesken kokouksen keksimme varata liput stand up -teatteriin syksyksi koko työporukalle, ja tunnelma oli katossa loppupäivän. Kuulostaa ehkä löysäilyltä, mutta uskon, että se vaikuttaa elämänlaatuun, terveyteen, työpaikalla viihtymiseen ja työpanokseen positiivisesti. Löysäily maksaa itsensä takaisin.

”Löysäily maksaa itsensä takaisin.”

Johanna lisää, ettei Norjassa kukaan ajattele kuitenkaan löysäilevänsä perinteisellä tavalla; kaikki haluavat saada työt tehtyä, mutta työpaikalla pitää olla kivaakin.

– Töissä vietetään niin paljon aikaa, että sen pitäisi olla mukavaa. Töissä pitäisi olla mahdollisuus kivoihin lounashetkiin, kollegojen kanssa puhumiseen ja sosiaalisiin taukoihin.

Kaiken kaikkiaan Johanna on huomannut, että norjalaiset haluavat nauttia elämästään enemmän ja ovat valmiita tekemään enemmän sen eteen. Suomalaisia hän pitää hieman vaatimattomina ja vähään tyytyvinä.

– Kyllä täällä kaikesta puhutaan eikä elämä ole kuin kiiltokuvaa, mutta harmit eivät saa päävaltaa. Norjalaiset jättävät harmilliset tunteet ja asiat taka-alalle eivätkä halua pilata iloa. Norjalaiset yrittävät nauttia hyvistä – tai siis ihan tavallisista asioista. Tunnelma pysyy yleensä positiivisena – siitä pitää aina joku huolen!

Kalastajan vaimo -blogia voit lukea menaiset.fi:n sivuilla täällä.

Kysely

Haluaisitko muuttaa Norjaan?

Kyllä
Kyllä
65.5%
En
En
34.4%
Ääniä yhteensä: 145
yleistystä yleistystä..

Mitä suomalaiset voisivat oppia norjalaisilta onnellisuudesta? Kalastajan vaimo kertoo

Tuo on jännä kun lehdessä kuin lehdessä kirjoitetaan mistä meidän täytysi ottaa oppia milloin kenestäkin? Ei meidän tarvitse olemme hyviä tälläisinä!Minä olen ihan onnellinen rakastan SUOMEA !Kun katson perhettä joka rämpii pakoilaisileirillä ilman kenkiä savessa ja liassa en todella kehtaa valittaa koska asiani on hyvin terveyttä lämpöä ruokaa kaikkea löytyy mitä tältä mudassa kulkevalta puuttuu eli kaikkea!Olemme viidenneksi onnellisin kansa pitääkö olla YKKÖNEN ja valitta ja etsiä epäkohtia...
Lue kommentti
Onnellinen kaikkialla

Mitä suomalaiset voisivat oppia norjalaisilta onnellisuudesta? Kalastajan vaimo kertoo

Ei tarvi eikä täydy, vaan VOI oppia jos haluaa. Nyt on jo kaikki hyvin, totta, mutta mahtaisiko hiukan rennompi ote, esim työpaikalla, kovasti haitata? Voisiko se olla jopa houkuttelevaa? Entä piirun verran positiivisempi asenne? Miten olisi yksi lisähymy päivässä? Jokin kiva yllätys työkavereille tai kotijoukoille? Täällä eletään vain tämä yksi elämä, miksei siitä voisi yrittää tehdä parasta mahdollista?
Lue kommentti

Kysyimme hyvinvointivalmentajina työskenteleviltä Kirsi Salolta ja Teemu Syrjälältä, mitä he tekevät arjessaan voidakseen kokonaisvaltaisesti hyvin.

Hyvinvointivalmentajat Kirsi Salo ja Teemu Syrjälä puhuvat työkseen – ja yrittävät innostaa muita tavoittelemaan hyvää elämää. Mutta mitä he itse tekevät voidakseen mahdollisimman hyvin? Kaksikko kertoo.

1. Itsensä kuunteleminen

Kirsi Salo kertoo elävänsä niin kuin opettaa.

– Järjestän itselleni paljon hiljaisuutta, rauhaa ja omaa aikaa. Hiljennän mieltä esimerkiksi meditoimalla. Osaan hallita oman pään sisältöä hyvin.

Meditoiminen auttaa Kirsiä myös pitämään ajatukset myönteisiä ja tekemään viisaita ajankäyttöön liittyviä ratkaisuja.

– Järjestän aikaa niille asioille, jotka lisäävät hyvinvointiani ja sanon ei sellaisille asioille, jotka eivät edistä, yksin viihtyvä Kirsi kertoo.

”Jos ihmissuhteet ovat kunnossa, muut palikat menevät helposti kohdalleen.”

2. Panostaminen ihmissuhteisiin

Hyvinvointivalmentaja Teemu Syrjälälle suhde itseen ja muihin on kaiken perusta.

– Jos ihmissuhteet ovat kunnossa, muut palikat menevät helposti kohdalleen, hän kertoo.

Hän kiinnittää huomiota myös siihen, miten puhuu itselleen ja läheisilleen. Rakkauttaan ja välittämistään hän osoittaa koskettamalla.

– Omasta menneisyydestäni tiedän, että kun on haasteellista, kosketus alkaa jäädä pois. Kun saa koskettaa, ongelma alkaa hävitä.

”Kosketus on muuttanut oikeastaan koko elämäni.”

Kosketuksella Teemu ei tarkoita pelkästään seksuaalista kosketusta. Se voi olla halaus tai vaikka hipaisu olkapäähän, kunhan ei riko toisen ihmisen rajoja. Teemun mielestä joskus on parempi katsoa toista silmiin kuin puhua – kohdata toinen ihminen ja olla läsnä.

Teemun omassa parisuhteessa kosketellaan paljon.

– Se on muuttanut oikeastaan koko elämäni.

3. Kipupisteiden työstäminen

Kirsi on puhunut julkisuudessa henkisestä herätyksestään, mutta ei hänen elämänsä ole ollut pelkkää auvoa. Kirsi on huomannut, että ihmisen sisältä kumpuaa läpi elämän asioita, joita on käsiteltävä.

– Minullakin tulee kipupisteitä esiin silloin tällöin. Saatan tulla alakuloiseksi tai ärtyä. Olen siitä kuitenkin hirveän tietoinen, että silloin jokin on osunut minua vanhaan haavaan. Sitten työstän sitä.

“Jos emme hengitä koko keholla, jumiutamme tunnejärjestelmämme.”

4. Hengittäminen

Teemu keskittyy hengittämiseen kaikessa, mitä tekee – niin kävellessä, uidessa kuin voimaharjoitellessa. Hengittämällä Teemu antaa energian kiertää.

– Jos emme hengitä koko keholla, jumiutamme tunnejärjestelmämme.

5. Lepo ja ravinto

Myös lepo ja ruokavalio ovat niin Kirsille kuin Teemullekin tärkeitä. Kirsin mukaan nukkuminen ja kylpeminen ovat hänelle harrastuksia. Ylipäätään elämän hidastaminen on Kirsille tärkeää, jotta hän voi hyvin.

– Syön kevyesti eli mahdollisemman paljon vihreää ja kasviksia. Valkoista sokeria ja nopeita hiilihydraatteja en syö juuri lainkaan.

Teemulle ravinnossa tärkeintä on laatu: hän syö paljon villi- ja lähiruokaa.

– Tällä hetkellä tulee syötyä marjoja joka päivä.

Teemu ei silti halua nipottaa, koska tietää kokemuksesta, ettei liika tiukkapipoisuus ravintoasioissa lisää hyvinvointia.

6. Kylmälle altistuminen

Teemu altistaa kehoaan säännöllisesti kylmälle – talvisin avannossa, kesäisin kylmässä suihkussa. Sillä hän yrittää ehkäistä kehon jumiutumista.

– On tärkeää, että saa keholle haastetta, ettei vain mukavasti jumppaile neljän seinän sisällä.

“Muistan pitää itseni lapsenmielisenä.”

7. Lapsenmielisenä pysyminen

Kirsille on tärkeää pysyä lapsenmielisenä. Tässä häntä auttavat hänen kaksi lastaan.

– Lapset ovat jatkuva kutsu tuossa vierellä päästä irti ja olla hetkessä. Saatan viettää paljon aikaa lattialla kissojen ja lasten kanssa.

8. Tanssiminen ja voimaharjoittelu

Tanssi on Teemulle tärkeä tapa ilmaista itseään. Se avaa myös tunnelukkoja. Teemu liikuttelee kehoaan fiiliksen mukaan.

– Joskus rymistellään, joskus hempeilllään.

Vastapainoksi tanssille Teemu nostaa rautaa ja pyrkii liikkumaan niin, että keho omaksuu jatkuvasti uusia liikemuotoja.

9. Inspiroivien videoiden kuuntelu

– Kuuntelen ihan älyttömän paljon erilaisia Youtube-videoita. Jos muut menevät kahdeksaksi tunniksi töihin, minä kuuntelen viisi tuntia videoita. Minua kiinnostaa eniten se, mikä ihminen on ja miksi hän on täällä, Kirsi kertoo.

Hän nimeää yhdeksi suosikikseen jamaikalaisen henkisen opettajan Moojin.

“Sisäinen tila heijastuu ulkoiseen tilaan.”

10. Elämän yksinkertaistaminen

Kirsi tavoittelee ”sisäistä tyhjyyttä”. Siksi hän on yrittänyt tehdä elämästään mahdollisimman yksinkertaista. Hän on esimerkiksi raivannut kotoaan turhia tavaroita.

– Kun saavutan hyvän tilan, vietän aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka tukevat tuota tilaa. Sisäinen tila heijastuu ulkoiseen tilaan.

11. Yhteys luontoon

Kirsi rakentaa tällä hetkellä ekokylää Kolumbiaan. Siellä hän sanoo pääsevänsä eri tavalla kosketuksiin luonnon kanssa kuin Suomessa. Hän ei kuitenkaan väitä viettävänsä luonnossa erityisen paljon aikaa.

– Luonto on minulle kuitenkin hyvin tärkeä.

12. Muiden auttaminen

Kirsi uskoo, että oma sydän laajenee pysyvästi, kun auttaa muita. Enää häntä ei kiinnosta, mitä hän voi saada ja saavuttaa.

– Parannan itseäni parantamalla muita. Yksi minivalaistumisen kokemukseni on, että minussa on sirpale jokaista ihmistä.

 

– Olen löytänyt omasta mielestäni elämässä nyt tasapainon ja olen tällä hetkellä helvetin onnellinen, Jere Karalahti kertoo. Kuvat: Jonna Öhrnberg

Jere Karalahden elämäkerrassa äänessä ovat myös hänen läheisensä. Jerellä oli heille yksi pyyntö: olkaa täysin rehellisiä.

Ex-jääkiekkoilija Jere Karalahti arvelee, että rehellisyys ja lojaalius ovat arvoja, jotka ovat kannatelleet häntä, vaikka hänen elämässä on sattunut poikkeuksellisen paljon.

– Minulta kysyttiin elämäkertaa jo kymmenen vuotta sitten. Olen ollut nämä vuodet aika hiljaa kaikesta. Nyt kun ura päättyi, asia tuntui ajankohtaiselta. Kirja on minun oma puheenvuoro ja puhdistautuminen.

Jere haluaa tuoda lokakuussa ilmestyvässä kirjassa myös oman näkökulmansa tapahtumiin ja otsikoihin.

– Monien ihmisten mielikuva minusta kantautuu kolmenkymmenen tai vähintään kymmenen vuoden takaa. Onhan minun elämä monella tapaa täysin erilaista kuin silloin.

Jere lopetti vuosi sitten jääkiekkouransa. Samaan aikaan Jere ja vaimo Nanna Karalahti saivat ensimmäisen yhteisen lapsensa, nyt reilun vuoden ikäisen Jax-pojan. Jeren 16-vuotias Ronja-tytär edellisestä liitosta asuu vuoroviikoin parin kanssa.

”Emme luovuta. Kaikki on nyt hyvin.”

Keväällä liitto ajautui kriisiin ja Nanna kirjoitti blogissaan parin eronneen. Avioeropapereita he eivät kuitenkaan ikinä laittaneet vetämään.

– Emme luovuta. Kaikki on nyt hyvin. Olemme molemmat tehneet kompromisseja, myös kasvatusasioissa kulmat ovat saatu kohtaamaan. Pidän isänä tiukkaa kuria, mutta annan myös siimaa, että hän saa kasvaa omana itsenään. Jax on lumonnut minut täysin. Onhan se erilaista kasvattaa lasta, jolla roikkuu käärme jalkojen välissä, Jere naurahtaa.

Aki Linnanahteen kirjoittama Jere-elämäkerta julkaistaan 6. lokakuuta.
Aki Linnanahteen kirjoittama Jere-elämäkerta julkaistaan 6. lokakuuta.

”Juhlimista voi olla eri tasoista”

Päihteiden käytön Jere lopetti jo vuonna 2008, kun hän vajosi koomaan päihteiden käytöstä johtuvan haimatulehduksen vuoksi.

Urheilu-uransa ohessa Jere kuvaa olleensa ammattijuhlija. WSOY:n syksyn avajaistilaisuudessa paljastettiin, että kirjassa kerrotaan myös, kuinka Jere on meinannut sokeutua kaljapullon siruihin.

”Olen löytänyt omasta mielestäni elämässä nyt tasapainon ja olen tällä hetkellä helvetin onnellinen.”

– Juhlimista voi olla eri tasoista. Tiettyjä tasoja siitä minulla ei ole ikävä. Olen oppinut vuosien aikana elämään uutta elämää. Urheilen kaksi kertaa päivässä ja pyöritämme Nannan kanssa hyvinvointivalmennusta. Myös Jax syntyi uran loppumisen kannalta hyvään saumaan, jääkiekkomittarit ehtivät tulla täyteen. Olen löytänyt omasta mielestäni elämässä nyt tasapainon ja olen tällä hetkellä helvetin onnellinen.

Lihaa, kanaa vai kalaa? Voiko tämän vaikeampaa kysymystä esittää kasvissyöjälle – edes teoriassa?

Anssi Kela on ollut kasvissyöjänä noin 20 vuotta. Nyt hän kertoo Facebook-sivuillaan hankalasta kysymyksestä, johon joutui miettimään vastausta pitkään.

– Minulta kysyttiin hiljattain kysymys, joka päällisin puolin vaikutti helpolta, mutta johon vastaaminen oli lopulta yllättävän vaikean prosessin takana: jos minun pitäisi nyt syödä yksi annos liharuokaa, niin mitä lihaa söisin?

Vastaus löytyi perinpohjaisten kysymysten avulla. Kela kirjoittaa kysyneensä itseltään, missä tilanteissa hän on kokenut menettävänsä jotain vegetaristina ja milloin hänellä on tullut mieleen, että ei haluaisi olla kasvissyöjä?

– Olenko ollut pettynyt jossain hienossa ravintolassa, kun pöytäseurani lautasella on lojunut kallista lihaa, ja minulle on tarjoiltu jotain selvästi vähäisempää? Vai olenko tuntenut kateutta silloin, kun kaverini on mäystänyt mehevää hampurilaista, ja oman sämpyläni välissä on ollut kuiva juurespihvi, Kela sanoo miettineensä. 

”Jos pitäisi syödä yksi annos lihaa, niin tahtoisin paistaa nuotiolla makkaraa.”

– Tällaisen pohdinnan tuloksena lopullinen vastaus kirkastui minulle: jos pitäisi syödä yksi annos lihaa, niin tahtoisin paistaa nuotiolla makkaraa.

Facebook-postauksen alla fanit kysyvät jo, että millaiseen makkaraan Kela päätyisi, jos pitäisi syödä lihaa. Mutta Kela myöntää, ettei tunne makkaroita niin hyvin, että osaisi valita jonkun tietyn makkaran.

Perheen koira ja dokumentti saivat luopumaan lihasta

Nettisivuillaan Anssi Kela on kirjoittanut aiemmin, että hän suuntasi kasvislinjoille joko 1997 tai 1998. Sitä ennen hän oli kuitenkin ”intohimoinen lihansyöjä”.

– Kun tilasin Pizza Fantasian, niin neljä täytettäni olivat salami, kinkku, pekoni ja jauheliha. Minulla ei ollut kokemusta kasvisruoasta, arvelin sen olevan mautonta.

”Katsoessani koiraa silmiin aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.”

– Vegetarismi oli kuitenkin kiinnostanut jo jonkin aikaa. Olin salaa ajatellut, että joskus voisi ihan huvikseen kokeilla miltä tuntuisi olla syömättä lihaa. Kimmoke tähän suuntaan taisi syntyä siitä, kun perheeseen hankittiin koira: sen silmiin katsellessa aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.

Viimeisenä niittinä Kelan mukaan toimi dokumentti, jossa seurattiin lihan matkaa laitumella pihviksi. Se ei ollut kaunista katsottavaa, kirjoitti Kela vuonna 2009. Sen jälkeen hän alkoi kokeilla kasvissyöntiä ja koki sen sopivan elämäntyyliinsä.

Kerro oma vastauksesi, kasvissyöjä!

Mihin liharuokaan tarttuisit, jos pitäisi valita yksi?

Kerro vastauksesi ja osallistu keskusteluun alla olevassa kommentointikentässä. Kirjoita kommenttisi pinkkiä nappia painamalla.

Olet mitä syöt

Kasvissyöjä Anssi Kela vaikean valinnan edessä: Minkä liharuuan söisit, jos olisi pakko?

Aihealueeseen liittyen juuri noussut kohu suomalaisen lihantuottaja HKScanin eläintenkohtelusta on noussut skandaali --> http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708222200343599_ul.shtml En tiedä miksi ihmiset tukevat raskaalla työllä hankituilla €:llaan tällaista? Jos ei olisi kysyntää, ei olisi myöskään tarjontaa ja eläimet sekä terveytesi säästyisivät. Jos ihmiset eivät olisi laiskoja tutkimaan julkaistuja tutkimuksia liittyen terveelliseen ravintoon liittyen joita maailman huippuyliopistot...
Lue kommentti
Eläimille elämisen arvoinen elämä

Kasvissyöjä Anssi Kela vaikean valinnan edessä: Minkä liharuuan söisit, jos olisi pakko?

”Katsoessani koiraa silmiin aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.” Hienoa Anssi että olet avannut silmäsi epäkohdalle, kuitenkin herää kysymys että jos motiivisi on eläinten hyvinvointi, niin minkä takia syöt maitotuotteita? Jos ihmiset avaisivat silmänsä,he ymmärtäisivät että lehmiä raiskataan ja heidän lapsensa otetaan heiltä pois, monet voisivat miettiä kumpi on pahempi? Kohtelemme jo ihmisinä toinen toisiamme yhä huonommin nykypäivänä, eläimiä vielä...
Lue kommentti

Koomikko aiheutti pienen somekohun jakamalla meemin Magic Johnsonin ja Samuel L. Jacksonin harmittomasta kuvasta. Ironia ei auennut kaikille.

”Sam ja minä chillasimme penkillä eilen Forte dei Marmissa, Italiassa. Fanit jonottivat ottaakseen kuvia kanssamme.”

Näin entinen huippukoripalloilija Earvin ”Magic” Johnson twiittasi, kun hän vieraili elokuun puolessa välissä Italian Toscanassa. Samalla hän julkaisi shoppailureissunsa päätteeksi kuvan, jossa hän istui rennosti puupenkillä näyttelijä Samuel L. Jacksonin kanssa. Prada- ja Louis Vuitton logot vilkkuivat miesten ostoskasseissa, ja molemmilla oli kuvassa leveähkö hymy.

Johnsonin julkaisema Twitter-kuva alkoi pian elämää omaa elämäänsä, koska italialaiset eivät tunnistaneet julkkiskaksikkoa, kertoo Independent-lehti.

Jotkut italialaiset nimittäin luulivat, että kyseessä on kaksi maahanmuuttajaa – joilla on äärettömän paljon rahaa shoppailuun. Ja kaiken kustantaa tietenkin Italian valtio.

Koomikko Luca Bottura käytti yhtä kuvaa meeminä ja jakoi sen Facebookissa. Hän kirjoitti kuvan yhteyteen muun muassa: ”Valtion varoja Forte dei Marmissa… he tekevät ostoksia Pradan liikkeessä päivittäisellä 35 eurollaan.”

Bottura myös pyysi seuraajiaan jakamaan kuvan, jos he ovat raivostuneita. Telegraphin mukaan Bottura väittää nettimeeminsä tarkoituksen olleen ironinen – mutta moni ymmärsi Botturan sanoman väärin ja lähti levittämään kuvaa ”shoppailevista maahanmuuttajista”.

Facebook-kommentoijat ilmaisivat Botturan kuvan yhteyteen muun muassa ”häpeää” ja ”inhoa”, jota he kokivat –  ja luulivat kuvassa olevan kaksi maahanmuuttajaa, jotka istuskelevat penkillä ökyostoksiensa kanssa.

Kuvaa on jaettu tuhansia kertoja, Bottura kertoi myöhemmin Facebookissa ja analysoi samalla kuvan aiheuttamia reaktioita:

– 40 prosenttia ihmisistä ymmärsi provosointini, 30 prosenttia oli raivoissaan ja 20 prosenttia oli sitä mieltä, että se oli rasistinen meemi ja että en tunnistanut Samuel Jacksonia ja Earvin 'Magic' Johnsonia (en paljasta loppua kymmentä prosenttia).