Bea Toivonen on perinyt isältään Harri Toivoselta ainakin pituuden ja tummat kulmakarvat. Kuva: Liina Aalto-Setälä

Uusi Miss Suomi Bea Toivonen ja ralliautoilija Harri Toivonen ovat isä ja tytär, joita yhdistää maailmalle vievä työ. – Olen ollut perheessä ulkopuolinen, Harri sanoo tyttäriensä lapsuusajasta. Vanhempien avioero muuttikin Bean elämän.

Miss Suomi 2014 Bea Toivosen, 21 ja ralliautoilija Harri Toivosen, 53, edellisestä tapaamisesta on vierähtänyt jo monta kuukautta. Silloin Beaa ei ollut vielä valittu missiksikään, kruununsa hän sai toukokuussa.

Sen jälkeen työkeikat ovat vieneet Jyväskylässä asuvaa Beaa aamusta iltaan, ja Järvenpäässä asuva Harri taas reissaa säännöllisesti työssään kansainvälisillä kilpa-autoradoilla.

– Sen jälkeen, kun Bea muutti Jyväskylään syksyllä 2012, olemme nähneet harvoin. Soittelemme, tekstailemme ja juttelemme Facebookissa.

Ulkopuolinen isä

Bealla on paljon hyviä muistoja lapsuudestaan. Toivosen perhe, eli Bea, kaksi vuotta vanhempi Fia, Harri-isä ja äiti Marja Kinnunen, asui Tuusulassa ja matkusti paljon ulkomailla. Ralliautoilijan ura vei Harria maailmalle säännöllisesti ja monen vuoden ajan hän oli tien päällä enemmän kuin kotona – työmatkoille piti lähteä melkein viikoittain.

– Ajoin ihan koko ajan, ja se oli raskasta aikaa. Lähdin matkalle yleensä viime hetkellä ja palasin kotiin heti kisojen jälkeen, jotta pääsin nopeasti kotiin perheen luo.

Marja ja tytöt eivät juuri koskaan kulkeneet mukana rallimatkoilla. Bea ei kuitenkaan muista lapsuudestaan erityistä ikäväntunnetta.

– Sen muistan, että olin onnellinen, kun koko perhe oli kotona. Muistan myös kaikki hyvät tuliaiset, joita isä toi reissuiltaan.

Koska Harri oli paljon poissa, Marjasta ja tyttäristä muodostui läheinen mimmitiimi. Tyttöenergia piti pintansa silloinkin, kun isä tuli käymään kotona.

– Olin ulkopuolinen, mikä toisaalta oli ihan luonnollista meidän elämäntilanteessamme. Missään vaiheessa en kuitenkaan miettinyt, että olisipa meillä myös poika.

Näin jälkeenpäin Harria on harmittanut, ettei hän ollut riittävästi läsnä tyttäriensä elämässä.

– Olisin voinut osallistua intensiivisemmin tyttöjen juttuihin, hän myöntää.

Tytöt aikuistuivat erossa

Vuoden 2012 alussa Harri ja Marja erosivat oltuaan naimisissa 25 vuotta. Harri kertoo, että eroa oli mietitty pitkään.

– Olisi varmasti pitänyt ajatella enemmän tyttöjen tunteita, se oli hyvin itseriittoista aikaa. Tytöille tuli pikku pakko lentää omille siivilleen, hän myöntää.

Bea tuntee eron olleen lopulta helpotus koko perheelle.

– Voisi sanoa, että ero tuli siinä mielessä hyvään saumaan, että aloin sen jälkeen rakentaa omaa elämääni. Uskon, että kaikilla on nyt parempi olla. Perheemme kokemukset ovat kasvattaneet minusta vahvan ihmisen, Bea miettii.

Bea tunnustaa olevansa äidin tyttö. Nykyään terveydenhoitajana työskentelevä Marja on hänkin Miss Suomi, vuosimallia 1985.

–Kyllä äiti on idolini, ja tuskin olisin lähtenyt missikisoihin ilman hänen esimerkkiään. Tiesin jo pikkutyttönä, että löytäisin työni kauneuden maailmasta.

Lue lisää Bea ja Harri Toivosesta Me Naisten numerosta 31/2014.

Lue myös:

Miss Suomi-finalisti Bea Toivonen on kuin ilmetty äitinsä

Bea Toivosen perheessä naiset kisaavat kauneudesta

Junon pika-avioliitto Janna Hurmerinnan kanssa päättyi vain puolen vuoden jälkeen, kun Juno jäi kiinni pettämisestä. – Olisihan asian voinut paremminkin hoitaa, hän sanoo.

Räppäri Jon ”Juno” Korhonen, 29, meni viime vuoden elokuussa naimisiin laulaja Janna Hurmerinnan kanssa, mutta jäi kiinni pettämisestä. Helmikuussa, vain puoli vuotta häiden jälkeen, Janna jätti avioeropaperit käräjäoikeuteen.

– En tietenkään ole ylpeä teoistani, olisihan asian voinut paremminkin hoitaa. Kai se oli sen hetkisen Jonin tapa ratkaista joitain juttuja. En sano olevani sitoutumiskammoinen, mutta elämän mittapuulla olen vielä aika nuori. En silti voi tapahtuneelle enää mitään, se on ollutta ja mennyttä, Juno sanoo.

Avioero ja pettämiskohu nousivat näyttävästi otsikoihin. Muun muassa laulaja Jannika B jakoi somessa avoimen viestin, jossa luki: ”Vitun Juno”.

– Se oli hänen mielipiteensä ja ymmärrän sen. Varmaan moni muukin on kelannut niin. Kyllä minua kiinnostaa, mitä muut minusta ovat mieltä, mutta en voi antaa sen liikaa vaikuttaa. Ne, jotka haluavat tehdä omat päätelmänsä minusta, tekevät ne ilman hyväksyntäänikin.

 


Janna Hurmerinta haki avioeroa Junosta puolen vuoden avioliiton jälkeen. Kuva: Sanoma-arkisto
Janna Hurmerinta haki avioeroa Junosta puolen vuoden avioliiton jälkeen. Kuva: Sanoma-arkisto

 

– Voi olla, että ajattelen tekemisistäni eri tavalla vuoden päästä, kun tästä kaikesta on kulunut enemmän aikaa. Nyt asia on vielä itselleni vähän liian tuore käsiteltäväksi.

Ensimmäinen leffarooli

Työrintamalla Junolle kuuluu uutta, sillä hän näyttelee pääroolissa Antti J. Jokisen ohjaamassa Pahan kukat -elokuvassa. Leffa kertoo syrjäytyneiden nuorten lähiöelämästä väkivallan ja päihteiden keskellä. Junon roolihahmo haaveilee paremmasta huomisesta, mutta sortuu yhä uudestaan huumeisiin.

Pahan kukissa Juno tekee ensimmäisen roolityönsä. Siinä ja Junon yksityiselämässä on nähtävissä tiettyjä yhtäläisyyksiä.

– Mielikuva minusta on, että olen maahanmuuttajan näköinen pilveä polttava tyyppi. Kaipa jengi pitää minua pahana poikana, mutta mielestäni olen aika kiltti. Olen vain ihminen, teen virheitä.

Miltä Junosta tuntui tulla itse nuorena isäksi? Miten hän kommentoi rötöstelyjään? Koko haastattelu Me Naisten numerossa 39/2016.

Heidi Sohlberg käy läpi rankkoja rintasyöpähoitoja, mutta positiivisesta asenteestaan hän ei tingi. Puoliso tukee hengessä mukana. 

Heidi Sohlbergin, 35, huumori ei ole vakavan sairauden takia muuttunut. Tänään hän heittää herjaa rintasyöpähoitojen aiheuttamasta kaljustaan. Siitä, miten aamuisin voi nukkua pidempään, kun aikaa ei mene hiustenlaittoon. Tai miten kukaan ei huomaa vyötärölle ilmestyneitä jenkkakahvoja, kun kaikki kuitenkin tuijottavat kaljua.

– Kyllä minäkin itken ja surkuttelen, mutta minulle ei ole tyypillistä jäädä synkistelemään. Saan hirveästi energiaa positiivisuudesta, avoimuudesta ja huumorista.

Heidi on somessa kertonut aktiivisesti tekemisistään ja fiiliksistään – niin hyvinä kuin huonoina päivinä.  Puuhakkuus ja pilke silmäkulmassa ovat vain hänen tapansa sairastaa.

”Tunsin huonoa omaatuntoa, että voin niin hyvin.”

– Jossain vaiheessa tunsin huonoa omaatuntoa, että voin niin hyvin. Päätin kuitenkin olla sen verran itsekäs, että nautin hyvistä päivistäni ja jaan kokemukseni. Voisinpa antaa jokaiselle syöpäsairaalle samanlaisen voimahalin.

Läheiset mukaan syöpämatkalle

Heidille oli heti selvää kertoa sairaudestaan kaikille. Ensin aviomies Niklas Sohlbergille, sitten isä Juha Willmanille, ystäville ja lopulta julkisesti.

Heidin läheisten kesken sairaudesta on tullut yhteinen ja lähentävä kokemus. Heidi uskoo, että perheen miesväki on käynyt läpi pelkoja mielessään – varsinkin Juha-isä, joka jo menetti vaimonsa samalle sairaudelle.

Aviomiestään Heidi kuvailee perheensä järjen ääneksi.

–Nikke on asennoitunut tilanteeseen fiksusti ja sanoo, etteihän tässä ole muuta vaihtoehtoa kuin parantua.

Sohlbergien perheenjäsenistä ja ystävistä muodostui nopeasti laaja turvaverkko, joka auttaa arjen pyörittämisessä.

–Tuntuu, että ystävien välittäminen vain korostuu vakavissa paikoissa. Rakkautta osoitetaan silloin voimakkaammin.

Lue Heidin koko haastattelu Me Naisten numerosta 39/2016.

Ruotsin kieli selvisi viiden parhaan joukkoon. Äänestä omaa suosikkiasi!

Brittilehti Independent uutisoi tuoreesta kyselystä, joka selvitti, mikä eurooppalainen kieli on puhuttuna kaikkein puoleensavetävin.

Kyselyyn vastasi 1 000 ihmistä, ja sen suoritti deittisivusto Happn.

Voittoon kiiri italia, joka keräsi neljäsosan äänistä. Ranskan kieli tuli täpärästi hopealle vain kaksi prosenttia pienemmällä äänisaalilla. Suomen naapureista ruotsin ja venäjän kieli selvisivät Top 10 -joukkoon.

Näin kielet sijoittuivat kyselyssä:

  1. italia (25 prosenttia)
  2. ranska (23 prosenttia)
  3. irlanti (19 prosenttia)
  4. espanja (16 prosenttia)
  5. ruotsi (5 prosenttia)
  6. venäjä (4 prosenttia)
  7. portugali (2 prosenttia)
  8. saksa (1 prosentti)
  9. hollanti (1 prosentti)
  10. kreikka (1 prosentti)

Äänestä suosikkiasi!

Euroopan voi mieltää monella tavalla. Valitsimme äänestykseen Euroopan unionin 24 virallista kieltä. Mikä kieli on sinun mielestäsi EU:n seksikkäin?

Mikä eurooppalainen kieli on mielestäsi viehättävin?

Varo jaksopaljastusta! Mikael Gabrielilla oli rankka lapsuus. Mutta niin oli hänen äidilläänkin. Räppäri puhuu äitinsä taustoista Vain elämää -jaksossa. 

Räppäri Mikael Gabriel, oikealta nimeltään Mikael Sohlman, ei ikinä ole peitellyt rankkaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Mikael eli kahdestaan äitinsä kanssa, kunnes 14-vuotiaana hänet otettiin huostaan. 

Perjantain Vain elämää -jaksossa Mikael kertoo, että huostaanotto on jäänyt vaivaamaan hänen äitiään, vaikka aikuisena Mikael on yrittänyt selittää tälle, että huostaanotto oli lopulta pelkästään hyvä asia. Jaksossa Mikael puhuukin kauniisti äidistään.

– Mutsi on vahvin ja pelottavin nainen, jonka tiedän. En ole varmasti ollut hänelle helppo lapsi kasvattaa. Aikuisiässä oon alkanut ymmärtää sitä, että siinä on aika buli mimmi, Mikael kertoo jaksossa.

”En tiedä ketään mun lähipiiristä, joka olis elänyt sellaista elämää kuin mun mutsi.”

Mikaelin äiti on lähtöisin Etelä-Virosta pienestä Võrun kaupungista. Äiti tuli Suomeen ennen Viron itsenäistymistä vuonna 1988.

– Kaikki, mitä se on joutunut Neuvostoliitossa kokemaan, kaikkea paskaa, mitä siellä on tapahtunut... Mutsi ei saanut kuunnella radiosta jenkkiläisiä biisejä. Jos sä kuuntelit, jouduit pelkästään siitä Siperiaan. En tiedä ketään mun lähipiiristä, joka olis elänyt sellaista elämää kuin mun mutsi. Ja enhän mä olis täällä, jos Suomi ei olis aikoinaan ottanut äitiä vastaan, Mikael kertoo.

Ankara kasvatus

Mikaelin mukaan äiti kasvatti hänet ankarasti, mutta aikuisena räppäri on ymmärtänyt, mistä kasvatusmetodit johtuvat.

– Mutsi on tosi pieni muija, mutta siinä on isommatkin jätkät nostaneet kädet ilmaan, kun se on suuttunut. Siinä on jotain karhuemoa ja sellaista Neuvostoliiton mahtia.

Me Naisten haastattelussa Mikael kertoi pari viikkoa sitten, että vietti lapsena paljon aikaa äitinsä ompelimossa, Helsingin Ylä-Malmilla. Äidin ompelimossa tehtiin takkeja Tony Halmeelle, verryttelyasuja HIFKin joukkueelle ja liivejä moottoripyöräjengeille.

– Hengailin mutsin työpaikalla paljon ja opin kunnioittaman käsityötä. Äidin firman seinälle lukee, että ainoa, joka täällä huutaa olen minä, ja että täällä ei tingitä, Mikael kertoi haastattelussa.

Mikaelin mukaan yksi asia, mitä hän oppi äidiltään jo lapsena, on se, että verot pitää maksaa.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän äitiä. Se kasvatti mut yksinhuoltajana, teki menestyvän firman ja on yhä hengissä.

Suomenruotsalaisen isänsä kanssa Mikael puhui ensimmäistä kertaa, kun oli 13-vuotias. Tämä menehtyi elokuussa 55-vuotiaana. Lue täältä, mikä jäi harmittamaan Mikaelia.

Mikaelin Vain elämää -päivä Nelosella pe kello 20.00

Me Naiset ja ohjelmaa esittävä Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.