"Jokaisessa työssä on hyvät ja huonot puolensa. Salkkareissa tiivis kuvaustahti oli raskas, mutta oli myös hienoa, että jokainen päivä oli erilainen", Venla Savikuja pohtii. Kuvat: Mikko Hannula
"Jokaisessa työssä on hyvät ja huonot puolensa. Salkkareissa tiivis kuvaustahti oli raskas, mutta oli myös hienoa, että jokainen päivä oli erilainen", Venla Savikuja pohtii. Kuvat: Mikko Hannula

Salkkareissa näytellyt Me Naisten uusi bloggaaja Venla Savikuja on vegaani, joka lenkkeilee päivittäin. Itsestään huolehtiminen piti opetella, sillä nuorempana hiuksiakin alkoi lähteä päästä stressin takia.

Elämän pienet ilot ovat Me Naisten uuden lifestylebloggaajan Venla Savikujan, 26, polttoainetta. Vaikka kirpeä kevättuuli puhaltaa nytkin kylmästi ja luikertelee ulkovaatteiden alle, Venla iloitsee taivaalla helottavasta auringosta. Se on Venlalle merkki siitä, että nyt mennään ulos. Vanhemmat opettivat hänelle jo lapsena, että jos sää on hyvä, siitä pitää nauttia.

Venlan olemus on nauravainen ja kohtelias, mutta selvästi varovainen. Venla punnitsee sanojaan tarkkaan, koska haluaa tehdä selväksi, ettei pyri tuputtamaan ajatuksiaan muille.

– Blogini takia ihmiset helposti ajattelevat, että yritän sanella muille, miten heidän tulisi elää. Mutta minähän kerron vain itsestäni ja ajatuksistani. Pyrin puntaroimaan omia kulutustottumuksiani ja omalla esimerkilläni innostamaan muita eettisempien ja ekologisempien elämäntapojen pariin. Jokainen tekee näissä asioissa omat ratkaisunsa, Venla pohtii.

Suuri yleisö muistaa Venlan Salatut elämät -sarjan Heidi Aaltosena. Venla aloitti Salkkareissa 17-vuotiaana opiskellessaan Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Hän näytteli sarjassa yhteensä kuusi ja puoli vuotta.

”Salkkari-leima ei haittaa minua.”

– Salkkari-leima ei haittaa minua. Ohjelma oli pitkään työpaikkani, ja olen siitä ylpeä. Edelleenkin minut välillä pysäytetään kadulla roolini vuoksi, Venla sanoo.

Näytteleminen ja kirjoittaminen ovat Venlan intohimoja. Näyttelemisessä Venla nauttii heittäytymisestä ja toisen saappaisiin astumisesta. Venlan huippusuosittu blogi taas käsittelee hyvinvointia ja hyvää elämää ja löytyy nyt Me Naisten verkkosivuilta.

Löydät Venlan blogin täältä!

– Välillä fiilistelen auringonlaskua, välillä hyviä kasvisreseptejä, silloin tällöin kirjoittelen myös syvempiä keloja. Paras blogista saamani palaute on se, että olen niin maanläheinen.

VENLAN HYVÄN OLON EVÄÄT

Veganismi

”Aloin perehtyä ruuan eettisyyteen ja ekologisuuteen pari vuotta sitten katsomalla dokumentteja ja lukemalla kirjoja. Olin jo kauan syönyt kasvispainotteisesti ja miettinyt, että kasvisruokavalio olisi maailmalle parempi vaihtoehto. Karut paljastusdokumentit teurastamoista avasivat silmäni, enkä enää pystyisi palaamaan lihansyöjäksi.

Venla iloitsee, että vegaaniruokaa löytyy jo ravintoloistakin. Hän valitsi helsinkiläisessä Cargo-ravintolassa avokadoceasarsalaatin vegaanisena.
Venla iloitsee, että vegaaniruokaa löytyy jo ravintoloistakin. Hän valitsi helsinkiläisessä Cargo-ravintolassa avokadoceasarsalaatin vegaanisena.

Minulle tulee hyvä mieli siitä, etten ole enää itse osallisena eläinten huonoon kohteluun. En kuitenkaan ole naiivi: tiedän, että jopa seinämaaleissa voi olla siasta saatavia raaka-aineita, joten täysin puhtaaseen elämään en pysty. Silti uskon, että näilläkin valinnoilla on vaikutusta.

Veganismiin vaikutti osittain myös oma koirani. Sanotaan, että siat ovat älykkäämpiä kuin koirat. Alkoi tuntua älyttömältä, että koirani löhöili vieressäni ja lautasellani oli sikaa. Ymmärsin, etten halua arvottaa eläimiä näin.

”Moni pitää veganismia dieettinä ja kyselee minulta, kauanko aion noudattaa sitä.”

Moni pitää veganismia dieettinä ja kyselee minulta, kauanko aion noudattaa sitä. En ole ikinä ollut diettaaja, eikä vegaaniruokavalio rajoita syömistäni. Oikeasti sen noudattaminen on yllättävän helppoa, sillä nykyään vegaanivaihtoehtoja on tarjolla runsaasti.

En pyri tekemään liharuuasta kasvisversioita, vaan jo lähtökohtaisesti valmistamaan hyvää kasvisruokaa. Läheisenikin ovat positiivisesti yllättyneitä, kun he maistavat kokkailujani. Rakastan mausteista ruokaa, esimerkiksi vihreää tai punaista kookoscurrya, tofu-masalaa ja meksikolaista ruokaa.

Makeasta en niin välitä. Tykkään enemmän suolaisista herkuista. Jos minun alkaa tehdä mieli karkkia, tiedän, että olen syönyt liian vähän.

Viikonloppuisin saatan herkutella esimerkiksi nacholautasella. Toki minäkin nautin hyvistä leivoksista ja saatan käydä keskellä viikkoa ostamassa munkin.”

Sauna

”Asun Espoossa paritalossa. Se on koirani Mulanin vuoksi hyvä paikka luonnon ja lenkkeilymahdollisuuksien ansiosta. Asuntomme on kätevästi länsimetron varrella, kunhan metrorata vain valmistuu. Aiemmin asuin Helsingin Vuosaaressa Aurinkolahdessa, silloin metro tuli tutuksi.

Meillä on kotona aina saunottu, ja lapsuudenkodissani Inkoossa oli mahtava puusauna. Siellä saa ihanan kosteat löylyt, joita voi fiilistellä. Ilmeisesti saunon vähän liikaakin, sillä saan löylyä heittäessäni ystäviltäni palautetta, että Venla, tänne palaa.

Sauna on minulle paikka, jossa saan pääni selvitettyä. Olen luonteeltani vähän liian tunnollinen ja stressaan asioita etukäteen. Sen takia mieleni saattaa mennä ylikierroksille, jolloin menetän yöuneni. Sauna toimii minulle luonnollisena unilääkkeenä, sillä löylyjen jälkeen oloni on raukea ja levollinen.

”Välillä olen turhan neuroottinen ja pedantti.”

Välillä olen turhan neuroottinen ja pedantti. Ylioppilaskirjoituksissa jäin huoneeseen aina viimeisenä, sillä halusin käyttää hyväkseni kaiken mahdollisen ajan. Olen kunnianhimoinen ja haluan hoitaa asiat hyvin. Minun pitäisi opetella tekemään asioita useammin vasemmalla kädellä, hyvällä tavalla siis. Ja oppia murehtimaan vähemmän. Tiedän, ettei se auta mitään, mutten osaa lopettaa sitä.

Salkkareissa näytteleminen oli minulle opettavainen kokemus. En muista ikinä tuon kuuden vuoden aikana olleeni sairauslomalla, sillä kukaan muu ei voinut näytellä rooliani. Salkkareiden lisäksi opiskelin tunnollisesti ja vietin paljon aikaa ystävieni kanssa. Se oli liikaa. Stressaannuin niin, että hiukseni alkoivat irrota päästäni.

Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että tuo rytmi oli minulle liian hektinen. Minun olisi pitänyt suorittaa vähemmän ja nukkua enemmän. Mutta töiden ja koulun jälkeen oli niin kivaa nähdä ystäviä ja juoda samalla vähän drinkkejä. Noiden vuosien jälkeen luovuin alkoholista reiluksi pariksi vuodeksi kokonaan. Pienikin määrä alkoholia tekee olostani ankean pitkäksi aikaa. Minun on parempi juoda harvemmin.

Olen oppinut myös sen, että vaikka työni on julkista ja olen sosiaalinen, olen samalla introvertti. Sosiaaliset tapahtumat kuluttavat minua, ja tarvitsen niistä kunnolla palautumisaikaa.

Iän ja elämänkokemuksen myötä huomaan olevani aiempaa tasapainoisempi. Kuulostaa kliseiseltä, mutta uskon päässeeni pahimmasta suorittajaluonteestani eroon.”

Venla nauttii lenkkeilystä luonnossa. Kotona hän treenaa kahvakuulan ja punttien kanssa.
Venla nauttii lenkkeilystä luonnossa. Kotona hän treenaa kahvakuulan ja punttien kanssa.

Koira

”Mulan on rakas kolmevuotias koirani, joka on rodultaan amstaffi. Jotkut sanovat rotua tappelukoiraksi, joten ironisesti nimesimme hänet tyttökoirana Disney-tarinan mukaan.

Mulan on aika huomionkipeä, mikä naurattaa vieraita. Onhan siinä tekemistä, kun 25 kiloa voimakasta koiraa yrittää tunkea syliin. Jos olemme olleet kotoa päivän pois, Mulan ääntelee kuin pikkulapsi ja kiukuttelee, kun ei ole saanut huomiota.

Mulanin läsnäolo lievittää stressiäni ja asettaa turhat murheeni oikeisiin mittasuhteisiin. Mulan nukkuukin vieressäni. Se on lämpöpatteri, enkä saa kunnolla unta ilman sitä. Tiedän, ettei koiria pitäisi inhimillistää, mutten ole siinä onnistunut. Sehän on kuin minun lapseni.

”Mulan nukkuukin vieressäni.”

Lapsuudenkodissani Inkoossa meillä oli kolme kania. Ne olivat meille hyvin rakkaita ja käyttäytyivät ihan kuin koirat: ne tulivat jopa ovelle vastaan kotiin tullessa. Oli koko perheelle rankkaa, kun niistä aika jätti. Isänikin väänsi silloin itkua.

Halusin koiraa monta vuotta, mutta aiemmin en olisi voinut sellaista ottaa. Nyt elämäntilanteeni oli oikea: ehdin olla Mulanin kanssa kotona ja ulkoilla sen kanssa aamuin illoin.”

Luonto

”Kun päässäni alkaa sauhuta liikaa, palautan itseni maanpinnalle lähtemällä ulos lenkille. Metsässä laitan kuulokkeisiin aina Aamulypsyn podcastin, hengitän raitista ilmaa ja nautin luonnon rauhasta. Se rauhoittaa. Lenkkeily on minulle henkireikä, josta saan energiaa.

Liikun päivittäin, mutten treenaa tietty tavoite mielessäni. Myöskään ulkonäön vuoksi treenaaminen ei motivoi minua.

Liikunta on minulle ennemmin elämäntapa kuin jotain, missä pitää koko ajan kehittyä. Tällä hetkellä minulla ei ole edes salijäsenyyttä, vaan liikun kahvakuulan ja painojen kanssa kotona.

Tunnen kehoni ja tiedän, että ilman liikuntaa minulle tulee tukkoinen olo. Jos en kiireen vuoksi pääse liikkumaan, huomaan heti eron olossani.

Haluan pitää peruskuntoni hyvänä. Minua motivoi se, että voin hyvin enkä heti hengästy portaissa. Mutta kaikessa on puolensa: kun joskus treenasin enemmän salilla, en puolestani jaksanut lenkkeillä.

”Jokaiselta elämän osa-alueelta ei tarvitse vaatia täydellistä suoritusta.”

Liika kurinalaisuus terveysasioissa ei mielestäni toimi. Jokaiselta elämän osa-alueelta ei tarvitse vaatia täydellistä suoritusta. Moni tuntuu vertaavan itseään kilpaurheilijoihin ja ajattelee, että pitäisi olla yhtä hyvä kuin he. Vaikka urheilijathan tekevät sitä työkseen. Ei ole realistista, että ihminen, jolla on monta rautaa tulessa, urheilisi joka päivä. Arjessa voi silti tehdä terveyttään edistäviä valintoja.

Lapsena kävimme talvisin hiihtämässä ja keväällä kaivoimme pyörät esiin. Mutta se oli positiivista, ei patistavaa liikuntaa.

Lapsuudessani nautin myös partiosta, ja jo ala-asteella kävimme kesäisin Nuuksiossa vaeltamassa rinkat selässä. Pulahdimme järveen, poimimme mustikoita ja paistoimme ruuat trangialla. Sellaisesta elämästä nautin.

Lenkkeilen myös ystävieni kanssa. Kokoonnumme kavereiden kesken jonkun luona, teemme metsä- tai rantalenkin ja vaihdamme samalla kuulumiset. Sen jälkeen saunomme ja kokkailemme yhdessä hyvää ruokaa. Ihan parasta.”

Venla Savikuja

26-vuotias näyttelijä-bloggaaja syntyi vuonna 1990 Inkoossa. Asuu Espoossa.

Näytteli Salkkareissa vuosina 2009–2015 sekä elokuvassa Nightmare – painajainen merellä.

Osallistui Fitnesspäiväkirjat-ohjelmaan vuonna 2015.

Venlan blogi aloitti juuri Me Naisissa, menaiset.fi/blogit/venla-savikuja.

Game of Thrones -sarjassa näyttelevä Peter Dinklage on ryhtynyt Petan kanssa toimiin huskyjen hylkäämisen vähentämiseksi.

Huskyt ja suden näköiset koirat ovat tärkeä osa Game of Thrones -sarjaa, ja monet fanit haluavat lemmikikseen samanlaisia koiria. Valitettavasti ilmiö näkyy huskyjen hankkimisen lisäksi myös hylättyjen koirien määrässä.

Helsingin Sanomat kertoo, että Britanniassa hylätään nykyään vuosittain jopa 80 huskya. Ennen Game of Thrones -sarjan alkua määrä oli vain noin kymmenen huskya vuodessa.

Sarjassa Tyrion Lannisteria näyttelevä Peter Dinklage on HS:n mukaan huolestunut siitä, että Game of Thronesin fanit ovat ottaneet siperianhuskyja lemmikeikseen. Moneilta faneilta on puuttunut koiraa ottaessa varmuus siitä, että lemmikistä pystyy pitämään huolta.

Dinklage on yhdistänyt voimansa eläinsuojelujärjestö Petan kanssa estääkseen koirien harkitsematonta ostamista ja hylkäämistä.

Peter Dinklage. Kuva: Lucy Nicholson / Reuters
Peter Dinklage. Kuva: Lucy Nicholson / Reuters

– Ymmärrämme että hurjasusien suosion myötä monet ovat ostaneet huskyja. Se on väärin löytöeläintalojen kotia tarvitseville koirille, ja lisäksi myös näitä huskyja hylätään usein. Niin usein käy, jos koira hankitaan hetken mielijohteesta, Dinklage kirjoittaa.

– Pyydän ja anelen, jos aiotte ottaa koiran perheeseenne, olkaa varmoja siitä, että olette valmiita suureen vastuuseen.

Myös esimerkiksi Game of Thronesissa Arya Starkia näyttelevä Maisie Williams toimii aktiivisesti eläimien oikeuksien hyväksi. Williams on muun muassa protestoinut delfiinien metsästämistä vastaan sekä puhuu eläinkokeilla testaamattomien tuotteiden puolesta. Vuonna 2016 hän myös adoptoi itselleen hylätyn koiran.

 

– Alkoholinjuonnin lopettamisen jälkeen kehoni alkoi huutaa sokeria, Jari Sillanpää kertoo Ilta-Sanomissa.

Laulaja Jari Sillanpää, 52, kertoo Ilta-Sanomissa, miten alkoholin vähentäminen on vaikuttanut hänen hyvinvointiinsa. Jarin mukaan hänen painonsa on noussut tasaisesti viime kesästä lähtien.

– Aloin juoda viime kesänä limuja ja syödä irtokarkkeja. Limut tulivat alkoholin tilalla, Jari kertoo IS:ssa.

Jarin mukaan hän vähensi alkoholinjuontia ”radikaalisti” kolme vuotta sitten.

– Join ihan liikaa ja sain migreenioireita saunan ja alkoholin yhdistelmästä. Mutta alkoholinjuonnin lopettamisen jälkeen kehoni alkoi huutaa sokeria, hän kertoo lehden haastattelussa.

Jari sanoo haluavansa lopettaa limsojen juonnin, jotta pysyisi hyvässä kunnossa. Hän ei kuitenkaan mieti ulkonäköään enää yhtä paljon kuin nuorempana.

Vuonna 2014 Jari kertoi Me Naisten haastattelussa, että hänen painonsa on jojoillut vuosia.

– Olen kurinalaiseen elämään aivan liian laiska ja mukavuudenhaluinen. Iän myötä minusta on tullut myös armollisempi itseäni kohtaan. ­Painoni on uran varrella vaihdellut 80 kilosta yli sataan kiloon, joten yleisöni on tottunut näkemään minut kaikenkokoisena, Jari kertoi syksyllä 2014.

 

Anni Hautala lomaili kesällä avomiehensä stand up -koomikko Niko Kivelän ja molempien poikien kanssa Kreikassa ja mökillä. Kuva: Jonna Öhrnberg

Radiojuontaja Anni Hautala aloittaa joka maanantai terveellisen elämän, mutta päätös pitää korkeintaan keskiviikkoon asti.

Juontaja Anni Hautala, 35, julkaisee marraskuussa keittokirjan. Projekti alkoi, kun kustantaja otti suosikkijuontajaan yhteyttä.

– Minulla on helppo suhde ruokaan. Rakastan sitä, että en itsekään tiedä, mitä ruokaa laitan ja kaivelen kaapeista kaikkia tekotarpeita, Anni kertoi torstaina Otavan syyskauden avajaisissa.

Kesällä Anni vieraili kirjaa varten Champagnesen ja Cognacin kylissä, jossa tutustui juomien valmistusprosesseihin. Kirjassa on muutama drinkkiohje. Ruuan suhteen Anni kuvailee olevansa nautiskelija.

”Ehkä minulla on jokin hyvä geeni, että en liho niin paljon.”

– En ole koskaan ollut millään dieetillä. Minulla on siihen liian huono itsekuri. Ehkä minulla on jokin hyvä geeni, että en liho niin paljon.

Keho ei totu aikaisiin aamuherätyksiin

Radio Suomipopin Aamulypsyä juontava Anni herää joka aamu ennen viittä. Aikaisin herääminen ja väsymys lisäävät makeannälkää.

– Keho ei oikein totu siihen heräämiseen. Aloitan joka maanantai terveellisemmän elämän ja suunnittelen karkkilakkoa, mutta se loppuu viimeistään keskiviikkona. Toimituksessa on usein karkkeja ja herkkuja, joihin sorrun.

”Loppukevät oli ihan hullua juoksua.”

Aamulypsyn lisäksi Anni jatkoi tällä viikolla kesän jälkeen Idolsin kuvauksia. Kuuden viikon kesäloma tuli tarpeeseen.

– Olin todella tiukka lomasta. Loppukevät oli ihan hullua juoksua ja odotin jo lomaa. Huomaan, että käyn silloin kärsimättömäksi; en jaksaisi yhtään mitään korjauksia tai muutoksia, vaan olin, että kuvataan nyt vaan.

Hanna Kinnusta on haukuttu netissä lihavaksi ja rumaksi, mutta hän on päättänyt rakastaa itseään. – Katkeroitumisen sijaan olen valinnut, etten anna epävarmuuden tunteelle valtaa.

Entinen Salattujen Elämien näyttelijä, nykyinen Radio Aallon juontaja Hanna Kinnunen (o.s. Karjalainen), 37, joutui Salkkari-aikoinaan nettikriitikoiden ruodittavaksi ulkonäkönsä takia. Tänään ilmestyvässä Valtavan ihana – kokemuksia naisen kehosta ja kiloista -kirjassaan Hanna paljastaa, että häntä arvosteltiin tv-näkyvyyden myötä muun muassa syöttöporsaaksi.

Kun negatiivista palautetta alkoi tulla, Hanna hätkähti. Hetken hän jopa uskoi arvostelijoita.

– Kun minua haukuttiin netissä rumaksi ja lihavaksi, ajattelin ensin, että haukkujat ovat oikeassa. Se vahvisti ajatustani siitä, että olen arvoton, Hanna kertoo.

Nyt Hanna ja Valtavan ihana -kirjan toinen tekijä, artistipromoottori Aino-Kuutamo Uusitorppa haluavat lopettaa, tai ainakin vaimentaa, tuollaiset puheet alkuunsa.

– Nykyään ajattelen, että jokaisen keho kuuluu ihmiselle itselleen eikä kenelläkään ole oikeutta arvottaa tai arvostella sitä. Toisen ulkonäön arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä, Hanna näpäyttää.

”Toisen ulkonäön arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä.”

– Jokaisella naisella on ollut hetki tai hetkiä elämässään, jolloin hän on miettinyt kriittisesti suhdetta omaan kehoonsa. Meidän pitäisi vapautua sellaisesta ajattelusta. Elämä ja aikamme on liian arvokasta käytettäväksi itsensä ja muiden haukkumiseen.

Läskikin voi olla terve

Hanna elää parhaillaan ruuhkavuosiarkea 7- ja 5-vuotiaiden lastensa kanssa. Hän on huomannut, että paras apu jaksamiseen on liikunta. Hanna käy kuntosalilla kolme kertaa viikossa.

Hanna on kuitenkin huomannut, että monet arvostelijat eivät ajattele urheilullisuuden ja pyöreyden liittyvän yhteen. Kun pyöreä ihminen esiintyy julkisesti itseään arvostaen, moni närkästyy ja alkaa luennoida lihavuuden terveysvaaroista.

”Ihminen voi olla ylipainoisena hyväkuntoinen ja liikkua paljonkin.”

– On ihan bullshittiä ajatella, ettei lihava ihminen voisi olla hyväkuntoinen. Ylipaino itsessään ei ole sairaus. Siitä tulee sellainen vasta, jos keho lakkaa sen vuoksi toimimasta. Ihminen voi olla ylipainoisena hyväkuntoinen ja liikkua paljonkin. Arvostelu kertoo enemmän ihmisten stereotypioista kuin arvostelun kohteena olevasta ihmisestä.

Hanna uskoo, että ulkonäköpaineista ja itsekritiikistä vapautuminen ovat lopulta oma valinta.

– Kun minua on arvosteltu netissä tai kiusattu koulussa, olisin voinut jäädä märehtimään epäreiluuden tunteessa. Katkeroitumisen sijaan olen valinnut, etten anna epävarmuuden tunteelle valtaa.

"Negatiivisesta ajattelutavasta irtipäästäminen on valinta", Hanna sanoo.
"Negatiivisesta ajattelutavasta irtipäästäminen on valinta", Hanna sanoo.

Naiset samalle puolelle

Sama ajattelutapa pätee myös toisten ihmisten arvosteluun. Hanna toivoo, että haukkumisen sijaan erityisesti naiset pitäisivät enemmän toistensa puolta.

– Naiset sysäävät helposti vastuun ulkonäkökritiikistä miehille, vaikka oikeasti kilpailemme toistemme kanssa. Jos me tukisimme ja kannustaisimme toisiamme äänekkäämmin, tulisimme kaikki onnellisemmiksi. Se ei liity pelkkiin kiloihin, vaan myös naisen euroon, lasikattoihin, ihan kaikkeen.

Hannaa itseään oikeaan suuntaan ovat ohjanneet paitsi iän mukanaan tuoma itsetunto, myös äitiys.

– Omille lapsilleni haluan opettaa, että he arvostavat sekä itseään että muita ennen kaikkea yksilöinä.

Vierailija

Lihavaksi ja rumaksi mollattu ex-salkkaritähti Hanna Kinnunen: Naiset, tukekaa toisianne haukkumisen sijaan

Vierailija kirjoitti: En tiedä miksi minua ärsyttää lihavista ihmisistä puhuttaessa se ettei lihava sanaa juurikaan käytetä..On pyöreitä ,pullukoita , pehmoisia ja kaikkea semmoista mutta lihava sana on useinkin korvattu jollain muulla..Minä olen lihava ihminen ja sillä siisti. Hoikka on hoikka ja lihava on lihava. Eihän se nyt mikään kirosana ole se lihava, mutta sanoppas tuttavallesi jonka näet pitkästä aikaa että oletpas sinä lihonut...On muuten entinen tuttava sen jälkeen.. Miksi pitää...
Lue kommentti
Vierailija

Lihavaksi ja rumaksi mollattu ex-salkkaritähti Hanna Kinnunen: Naiset, tukekaa toisianne haukkumisen sijaan

En tiedä miksi minua ärsyttää lihavista ihmisistä puhuttaessa se ettei lihava sanaa juurikaan käytetä..On pyöreitä ,pullukoita , pehmoisia ja kaikkea semmoista mutta lihava sana on useinkin korvattu jollain muulla..Minä olen lihava ihminen ja sillä siisti. Hoikka on hoikka ja lihava on lihava. Eihän se nyt mikään kirosana ole se lihava, mutta sanoppas tuttavallesi jonka näet pitkästä aikaa että oletpas sinä lihonut...On muuten entinen tuttava sen jälkeen..
Lue kommentti