Lenita Airisto oppi jo nuorena missikisoissa, että pitää olla sanottavaa. ”Pitää puhua todellisista asioista, ei vain puuterihuiskuista.” Kuva: Heli Blåfield
Lenita Airisto oppi jo nuorena missikisoissa, että pitää olla sanottavaa. ”Pitää puhua todellisista asioista, ei vain puuterihuiskuista.” Kuva: Heli Blåfield

Lenita Airisto tekee tuoreessa omaelämäkerrassaan tiliä saavutuksistaan, luopumisistaan – ja miehistään. – Elämäni miehet ovat kaikki olleet taistelijoita. Hulttiot eivät päässeet kirjaan!

OPPI SUHTEISTA: ROMANSSIN JÄLKEEN VOI TULLA YSTÄVYYS

”Kerron kirjassa myös miehistä, jotka ovat käyneet elämässäni. Jotkut lyhyempään, jotkut pidempään. Joskus hyvin lyhyt kohtaaminen, yksi hetki, voi olla hirveän merkittävä. Mutta arvostan valtavasti sitä, että monen kanssa ystävyys on kestänyt ja muuttanut vuosien myötä muotoaan.

Toivoisin, että se olisi ihmissuhteissa enemmänkin normi, eikä kaikki loppuisi, kun romanssi loppuu. Miten pinnallinen suhde on silloin ollut?

Ihmissuhdehan on monitasoinen. Olen löytänyt ihmisiä, joiden kanssa olen pystynyt puhumaan, analysoimaan elämää, löytämään uusia asioita monella tasolla. Eihän sellaisesta pidä luopua, vaikka suhde muuttuisi.

On aika loukkaavaa, että joku ulkopuolinen alkaa päätellä, mikä on oikein minun ihmissuhteissani.”

OPPI MIEHILTÄ: MIEHEN ÄLY ON TOISENLAINEN

”Olen ajatellut, että en avaa näitä miehiä sen enempää kuin kirjassa kerron, varsinkaan Maxia. Se, että avasin suhdetta näinkin paljon, on lyönyt ihmiset hepnadilla.”

Kirjassaan Elämäni ja isänmaani Lenita kirjoittaa avoimesti rakkaussuhteestaan diplomaatti Max Jakobsoniin:

Max ja minä olimme alusta lähtien avoimesti yhdessä sekä Suomessa että lukuisilla matkoillamme ulkomailla, mutta suhde kuului meidän molempien yksityiselämään. Mediassa on ollut virheellisiä kommentteja salasuhteesta ja väitteitä, että suhteemme olisi päättynyt tragediaan. Tällaiset arviot ovat katteettomia ja kertovat toimittajien omasta ajatusmaailmasta ja mielikuvituksesta, eivät todellisuudesta. Kymmenien vuosien aikana rakkauden ilmenemismuoto muuttui, mutta sen syvin syy ja olemus pysyi loppuun asti samana: kun olen kanssasi, minulta ei puutu mitään.

”Elämäni miehet ovat kaikki olleet taistelijoita. En tarkoita, ettei olisi ollut hulttioitakin – he eivät vain päässeet kirjaan! Kaikilla on hulttioita, ei niitä voi välttää.

”Miehen tapa ajatella on hyvin rationaalinen, se poikkeaa naisesta.”

Miehet ovat opettaneet minulle miehen tapaa ajatella. Se on naiselle hyvin tärkeää. Miehen tapa ajatella on hyvin rationaalinen, se poikkeaa naisesta.

Ehkä elämäni miehet eivät ole tienneet tätä opettavansa, mutta olen tarkkaillut heitä ja oppinut heiltä, miten he kohtaavat ja ratkaisevat ongelmia. Miehen älykkyys on vähän toisenlaista kuin naisen älykkyys.

Jos tämän ymmärtää ja osaa ottaa sen lisäarvona omaan tapaansa toimia, se auttaa suuresti.”

OPPI AVIOLIITOSTA: MINULLA EI OLE KIINNOSTUSTA HUUSHOLLIN PITOON

Ingvar S. Melin oli aviomieheni 1961–1971. Hän edusti minulle silloin vakautta. Vaikka hän olikin poliitikko, hänen olemuksensa oli kuitenkin vakaa.

Halusimme kumpikin kerätä tietoa maailmalta, Melin tykkäsi matkustaa yhtä paljon kuin minäkin.

Olimme kumpikin uramme alkupäässä, ja suuri osa ajastamme meni oman uran kehittämiseen. Ymmärsimme toisiamme.

Hän ymmärsi minua siinäkin, että en ikinä opi mitään huushollin pidosta. En ikinä opi laittamaan ruokaa tai mitään tällaista – kun ei minulla ollut siihen kiinnostusta.

Meillä oli kaikella tavalla erittäin hyvä avioliitto.”

OPPI ITSESTÄ: MINÄ VOIN ELÄÄ MYÖS ILMAN LASTA

”Olin tullut pitkän, pitkän harkinnan jälkeen siihen, että en halua omia lapsia. Minulla oli kehitysvammainen sisar ja olin muutenkin nähnyt läheltä näitä asioita, geneettisiä ongelmia ja sitä, miten onnetonta sairaan lapsen elämä voi olla.

Ajattelin, että riskin ottaminen koskisi lasta, ei minua. Näin, että voin elää myös ilman lasta. Ilman sitä, että teen jonkun elämän hyvin onnettomaksi.

Yleensä tällaiset vaikeat päätökset – ja niitä on tapahtunut paljon minun elämässäni – ovat sitten selviä, kun ne on kerran tehty. En palaa niihin.

Ei aina voi voittaa. Tällaiset asiat täytyy ottaa vastaan. Tehdä sen päätöksen jälkeen paras mahdollinen elämä. Ja me onnistuimmekin siinä Melinin kanssa molemmat.

Melin sai ison perheen ja oli hyvä isä loppuun asti. Meille ei kummallekaan jäänyt siitä mitään katkeruutta.”

OPPI SODASTA: KURI ANTAA TURVALLISUUTTA

”Olin kaksivuotias, kun talvisota alkoi, ja seitsemänvuotias, kun jatkosota päättyi.

Joudun aina keräämään itseni, kun rupean puhumaan sodasta. Tulee helposti sellainen hirveä tunnekuohu, mitä en pysty millään tavalla estämään enkä hallitsemaan. Enkä tiedä mistä se johtuu.

”En oikein pysty katsomaan uutiskuvia, joissa lapset yrittävät elää sodan keskellä.”

Varmasti lapsi näkee, kuulee ja kokee sodassa asioita, jotka sitten jäävät jonnekin, kun ihminen haluaa ne sinne sulkea. En oikein pysty katsomaan uutiskuvia, joissa lapset yrittävät elää sodan keskellä. Se tulee niin hirveän lähelle, avaa jotain, jota en oikein edes ymmärrä.

Kirjoitan kirjassa, että lapsuuttani hallitsivat pelko, nälkä ja kylmyys. Ja sodan jälkeen alkoi pula-aika.

Mutta ei minulla ole kokemusta hirveästä kärsimyksestä. Se johtuu äidistäni. Siitä, miten hän vei meitä paikasta toiseen hyvin varmoin ottein. Kuri oli kova. Me lapset tiesimme, että itkeä ei saa, eikä valittaa eikä ruikuttaa. Äiti sanoi, että se ei johda mihinkään. Ruokaa ei saada yhtään sen enempää, ei tule sen lämpimämpää, eikä pelota yhtään sen vähempää.

Se on merkillistä, millaisen turvallisuuden kuri antaa. Sillä oli vaikutus kaikkiin meihin lapsiin.”

OPPI ISÄLTÄ: PITÄÄ OTTAA RISKEJÄ

”Isältäni olen perinyt omapäisyyden.

Isäni omapäisyys ilmeni rohkeutena ja luovuutena. Jotkut suuttuivat hirveästi, kun sanoin isääni seikkailijaksi. He ajattelivat, että puhun isästäni halventavasti. Minulle seikkailija on kategorian yläpäässä.

Isältä sain rohkeuden ja kyvyn analysoida omien ratkaisujeni riskit ja mahdollisuudet. Ja sitten pitää päätöksistäni kiinni. Ei pidä kuluttaa aikaa vain siihen, että on olemassa. Pitää nousta ja ottaa riskejä ja kokeilla, muuttuisiko elämä paremmaksi omilla toimilla.

Isäni oli oikea tietolaari. Hänen kuoltuaan uuden keskustelukumppanin löytyminen kesti pitkään. Isä kuoli aivoverenvuotoon, kun olin 19-vuotias.

Olin läsnä molempien vanhempieni kuoleman hetkellä. Äidillä oli kuollessaan ollut jo toinen syöpä, joka leikattiin – mutta isä meni kolmessa päivässä ilman varoitusta.

Oli hirveä sokki, kun se tapahtui niin nopeasti. Ajattelin, että kyllä hän varmaan vielä tuosta virkoaa.”

OPPI KILPAILUISTA: MINUA KUUNNELLAAN

”Olin ensimmäistä kertaa ulkomailla 16-vuotiaana, kun matkustin äitini kanssa Tukholmaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun näin leivoksia.

Isältä peritty seikkailijaluonne näkyy siinäkin, että olen matkustanut valtaosan kaikista matkoistani yksin. Minulle tulee aina hyvä olo, kun Finnairin kone nousee ylös Helsinki-Vantaalta. Että taas mennään.

”Minua otti New Yorkissa heti pirusti päähän, sillä muut olivat minua pidempiä ja kauniimpia.”

Merkittävin matkani oli Amerikan-matka Suomen Neitona Miss Universum -kilpailuihin 1954. Löysin siellä itsestäni sen, että kun puhun, ihmiset kuuntelevat.

Minua otti New Yorkissa heti pirusti päähän, sillä muut olivat minua pidempiä ja kauniimpia. Ymmärsin, ettei minulla ole mahdollisuuksia menestyä kilpailussa. Mutta yhtäkkiä minusta tulikin keskipiste, kun kaikki kuuntelivat, kun minä puhuin.

Ymmärsin, että pitää olla sanottavaa. Pitää puhua todellisista asioista, ei vain puuterihuiskuista.”

OPPI AMERIKASTA: PITÄÄ OLLA KIINNOSTAVA

”Saman huomasin, kun matkustin Melinin mukana Kaliforniaan, jossa hän opiskeli Berkleyn yliopistossa. Olin ollut Suomessa tv-töissä ja marssin työtodistusten kanssa Stanfordin yliopiston tv-instituuttiin. He ilmoittivat, että heillä alkaisi tv-journalismin pitkä kurssi, jolle voisin päästä.

Kurssiin kuului harjoittelu, jonka pääsin suorittamaan NBC:n Tonight Show’ssa, jota isännöi Steve Allen. Hänhän oli ihan legenda, ja pääsin hänen kanssaan ruutuunkin. Olin ainoa, joka sijoitettiin sinne. Tajusin, että eivät ne minua ihan lahjattomana pitäneet.

Opin, että tv-studiossa oma viesti pitää osata myydä, pitää olla kiinnostava. Ja pitää tietää mistä puhuu. Nykyisin poliitikot puhuvat totuutena ihan toiveajattelua. Ennen, kun poliitikot olivat kauempana kansasta, emme tienneet, miten tyhmiä ne ovat. Mutta nykyisin, kun he ovat lähikuvassa selittämässä, se paljastuu.”

OPPI IÄSTÄ: kokemusta pitää arvostaa

”Aina silloin tällöin kohtaan ikärasismia. Ihmiset alkavat puhua hitaasti tai saattavat ajatella, että voi Venäjä, kun täytyy tuolle selittää jotain teknistä juttua.

”Yhdysvalloissakin etuliite senior merkitsee kokenutta, ei vanhusta.”

Toisaalta ne, jotka tuntevat minut hyvin, ajattelevat, että eikö se Lenita voisi jo välillä vähän levätäkin.

Monessa muussa maassa elämänkokemuksen ajatellaan antavan mahtavan tietopohjan. Yhdysvalloissakin etuliite senior merkitsee kokenutta, ei vanhusta. Siellä ajatellaan, että ei ole varaa sellaiseen voimavarojen ja osaamisen tuhlaamiseen, mitä meillä harjoitetaan. Eivät ihmiset halua pelata bingoa loppuelämäänsä.”

Lenita Airisto

Syntynyt Helsingissä 1.1.1937.

Yrittäjä, diplomiekonomi, tv-toimittaja, tietokirjailija.

Suomen Neito 1954. Palkittu Suomen leijonan ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkillä.

Julkaissut vuodesta 1994 alkaen useita tietokirjoja. Omaelämäkerta Elämäni ja isänmaani (Bazar, 2017) ilmestyi juuri.

Vierailija

Lenita Airisto paljastaa, mitä on oppinut elämänsä miehiltä: ”Täytyy ottaa riskejä”

Olen kummastellaan miksi miehet eivät halua jatkaa ystävinä suhteen päättymisen jälkeen vaikka ero olisi sopuisa. Lenitan tapaan olisin pitänyt tällaista ystävyyttä arvossa, mutta kaikkien kohdalle ei osu samalla lailla ajattelevia kumppaneita. Voivatko mies ja nainen olla ystäviä ylipäätään? Lenita on rohkea ja karismaattinen persoona ja hyvä esimerkki itsenäisestä naisesta.
Lue kommentti

Sosiaalisen median mukaan Ohtosesta tuli avioitumisen jälkeen Ohtonheimo.

Luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen avioitui Laura-vaimonsa kanssa viime lauantaina. Pariskunta vaihtoi ilmeisesti samalla sukunimensä Ohtonheimoksi. Molemmat löytyvät nyt nimittäin Facebookista sillä nimellä. Toimittaja kertoi avioliitostaan myös Instagramissa.

– Kannan sydäntäsi. Kannan sitä sydämessäni. Eilen sanoimme "tahdon" kauniin perheemme ja ystäviemme edessä. Kiitos teille kaikille, rakastamme teitä paljon, Ohtonheimo hempeilee sunnuntaina Facebookissa julkaisemansa kuvan yhteydessä.

Kimmo Ohtoheimo on suomalainen luontokuvaaja ja -toimittaja. Hän tuli tunnetuksi uituaan Saimaalla 140 kilometrin matkan saimaannorpan hyväksi. Tempauksestaan Ohtonen palkittiin Kultaisella Venlalla vuoden TV-tekona 2013.

 

They said Yes! 😍#ohtonheimot

Henkilön Riikka Kantinkoski (@weekdaycarnival) jakama julkaisu

 

Linda Liukkaan tärkein kohderyhmä on pienten lasten isät.

Linda Liukas on palkittu lastenkirjailija ja koodauslähettiläs. Liukkaan tietotekniikka-aiheiset Hello Ruby -lastenkirjat ovat olleet jättimenestys maailmalla: ensin hän keräsi kirjoilleen 380 000 euron arvoisen joukkorahoituspotin ja voitti sitten kiinalaisen 130 000 euron arvoisen muotoilupalkinnon.

Liukkaan uusin, keskiviikkona julkaistu kirja vie lapset tutkimusmatkalle internetiin. Kirjasarjan oikeudet on myyty 22 kielialueelle.

Vaikka Liukkaan teokset ovat lastenkirjoja, kirjailija on kertonut tärkeimmäksi kohderyhmäkseen pienten lasten isät. Hänen mukaansa isien roolimallilla on tärkeä vaikutus pienten tyttöjen päätöksiin.

– Ollessani pieni muut isät sanoivat tietokoiden olevan kalliita aikuisten juttuja. Oma isäni sen sijaan opetti, ettei ole asiaa, mitä ei voisi tietokoneella korjata. Opettelimme yhdessä juttuja ja välillä mokailtiin, Liukas muistelee.

”Sanonkin pienille tytöille, että he voivat olla vaikka ballerina-koodaajia.”

Liukkaan mukaan koululla on paljon vaikutusta lapsen asenteisiin, mutta vanhemmilla vielä suurempi. Liukas haaveileekin omistavansa kymmenen vuoden päästä koulun, jossa teknologiaa kehitetään yhdessä lasten kanssa.

– Lapsia pitää kannustaa löytämään oma juttunsa, ja heitä pitää altistaa uusille asioille. Ei suljeta liian aikaisin mahdollisuuksia lapselta. Sanonkin pienille tytöille, että he voivat olla vaikka ballerina-koodaajia.

Ruby pienten poikien esikuvana

Teknologia-alalla vallitsee vieläkin merkittävä naispula. Liukas kannustaa naisia innostumaan alasta, sillä teknologiaan tarvitaan naisten näkökulmia.

– Ohjelmoija on se henkilö, joka käyttää tietokonetta ratkaistakseen maailman ongelmia, ja tarvitsemme naisten näkemystä. Tietokoneella voi ilmaista itseään ja muuttaa maailmaa paremmin kuin millään muulla, Liukas sanoo.

Kun Liukkaan ohjelmointityöpaja Rails Girls alkoi menestä, hän kohtasi vanhempia miehiä, jotka yrittivät neuvoa joka käänteessä.

– Kun sulkee korvansa setämiesten kritiikiltä, ei törmäile lasikattoihin.

Liukas kertoo ylpeimmäksi hetkekseen sen, kun pienet pojat ovat tulleet kertomaan hänelle, että kirjojen naiskoodaaja Ruby on heidän esikuvansa.

– Se on feminismiä parhaimmillaan, kun nainenkin voi olla teknologia-alan esikuva.

 

Madonna juhli viikolla syntymäpäiviään ja julkaisi sen kunniaksi kuvan koko perheestään.

Popin kuningatar Madonna, 59, jakoi perjantaina ensimmäistä kertaa koskaan yhteiskuvan kaikkien lastensa kanssa. Kuvassa Madonnan kanssa poseeraavat pojat Rocco, 17, ja David, 11, sekä tyttäret Lourdes, 20, Mercy James, 11, ja 4-vuotiaat kaksoset Estere ja Stella.

Kuva on julkaistu Madonnan syntymäpäivän kunniaksi. Hän täytti 59 vuotta 16. elokuuta. Syntymäpäiviään hän juhli Italiassa.

 

Birthday 🎉🎂🎈🇮🇹♥️

A post shared by Madonna (@madonna) on

Lourdes ja Rocco ovat Madonnan biologisia lapsia. Lourdesin isä on Madonnan entinen henkilökohtainen valmentaja Carlos Leon. Roccon isä on elokuvaohjaaja Guy Ritchie, jonka kanssa Madonna erosi vuonna 2008. David, Mercy James, Estere ja Stella ovat adoptoitu Malawista.

Madonna adoptoi Esteren ja Stellan Malawista viime helmikuussa. Alkuvuodesta prosessi tuotti ongelmia. Tyttöjen isä väitti, ettei adoptio mennyt hänelle kerrottujen suunnitelmien mukaan.

– Minulle kerrottiin alussa, että Esther ja Stella menevät asumaan rikkaan naisen luo ulkomaille, ja että hän antaa heille kunnon koulutuksen ja palauttaa heidät sitten minulle, asumaan kanssani ja auttamaan perhettäni, tyttöjen biologinen isä Adam Mwalen kertoi.

Lue lisää täältä: Madonna julkaisi iloisen videon adoptiokaksosistaan – tyttöjen isä väittää, että häntä on huijattu

Myös Madonnan aiemmat adoptiot kuohuttivat. Vuonna 2006 laulaja adoptoi Malawista Davidin ja vuonna 2009 Mercy Jamesin. Erityisesti Mercyn adoptio synnytti kritiikkiä.

Tytön äiti kuoli synnytyksessä, ja sukulaiset sijoittivat lapsen orpokotiin. Jälkikäteen isovanhemmat kuitenkin kertoivat suunnitelleensa, että olisivat ottaneet lapsen hoitaakseen, kun tämä on 6-vuotias. He syyttivät Madonnaa lapsen varastamisesta ja repimisestä juuriltaan. Alun perin he olivat hyväksyneet adoption.

Juttua muokattu 20.8. 12.35: Lourdesin isä on Madonnan entinen henkilökohtainen valmentaja Carlos Leon. Ei Guy Ritchie, kuten aiemmin jutussa kerrottiin.

”Kohta lavalle tulee jäbä, joka ei ole koskaan esiintynyt näin isolle porukalle”, Cheek sanoi kutsuessaan Antin lavalle. 

Vuoden 2018 helmikuussa ensi-iltansa saava Veljeni vartija -elokuva on herättänyt runsaasti huomiota jo viime keväästä saakka. Tuolloin saatiin ensimmäisen kerran tietää, että leffassa Jare Tiihosta eli Cheekiä näyttelee Antti Holma.

Moni on pohtinut, miltä näyttelemisestä tunnettu Antti kuulostaa ja näyttää räppärinä.

No, nyt siitä on saatu esimakua. Eilen Tampereella järjestetyillä Blockfest-festivaaleilla saatiin kuulla ja nähdä ensimmäinen maistiainen Antista Cheekinä. Profeettojen festarikeikan aikana räppäri kutsui Antti lavalle esittämään kappaleensa Äärirajoille.

– Mua on jännittänyt tänään tää keikka paljon enemmän, kuin mikään keikka pitkään aikaan. Mulla on parikin syytä siihen, Cheek aloittaa Antin esittelyn.

– Osa teistä tietää, että me ollaan kuvattu tällaista Veljeni vartija -elokuvaa. Meillä on tänään tarkoitus kuvata viimeisiä kohtauksia. Sen takia mä tarviin kohta sitä Blockfest-rakkautta enemmän kuin koskaan, koska kohta lavalle tulee jäbä, joka ei ole koskaan esiintynyt näin isolle porukalle eikä nähny tällaista mitä täällä on tai kokenut tällaista.

Cheek pyytää porukkaa laulamaan ja bailaamaan mukana.

Katso osa Antin esiintymisestä tästä:

Eilen illalla Antti kommentoi esiintymistään Twitter-tilillään: 

Antti nähdään valkokankaalla myös Jaren veljenä Jerenä.

– Ajattelen, että tässä leffassa on kolme roolia Jare, Jere ja Cheek. Tarkkailin Jaren tapaa olla maailmassa. Jeressä minua kiehtoo se, että rauhallinen tyyppi voi kiihtyä nollasta sataan, Antti kommentoi viime kesänä Me Naisille.

Antti julkaisi pari viikkoa sitten kuvan Mersusta, jolla ajelee elokuvan kuvausten ajan. Auton rekisteriotteessa lukee A-HOLE. ” Nuo kilvet tosin haaveena vasta”, Antti kirjoitti kuvan yhteydessä.

Juttua muokattu 20.8. klo 9.18: Muokattu kirjoitusvirhe.