Milana odottaa kevättä aurinkoisin mielin. Kuva Joonas Salo.
Milana odottaa kevättä aurinkoisin mielin. Kuva Joonas Salo.

Milana Misicin avioeron ensimmäinen vaihe umpeutuu helmikuussa. – Alan jo saada omia muistoja. Olen myös sopeutunut ajatukseen, etten saa lasta. En voi jäädä kiinni siihen kaipuuseen, tai se tuhoaa minut.

Laulaja-optikko Milana Misic, 45, on saanut tänään karun herätyksen. Heti noustuaan naisen piti toppautua aamupakkaseen ja kipittää lähikauppaan ostamaan kahvia, joka oli päässyt loppumaan.

Sellaisia tilanteita käy sinkkunaisen arjessa, kun ei ole kumppania, joka muistuttaisi kahvin loppumisesta tai kipaisisi puolesta kauppaan.

Milana kertoi kipeästä erostaan Me Naisille vuosi sitten, sen jälkeen kun hänen ja konserttituottaja Vesa Puukarin 20-vuotinen avioliitto oli päättynyt. Pari ehti olla yhdessä 23 vuotta.

"Pelkäsin tätä tammikuuta, sillä viimevuotinen oli minulle synkkä ja raskas. "

– Pelkäsin tätä tammikuuta, sillä viimevuotinen oli minulle synkkä ja raskas. Nyt huomasin, että minullahan onkin ihan kivaa. Viihdyn omassa asunnossani, teen paljon töitä ja pysyttelen sosiaalisesti aktiivisena, Milana kuvailee alkuvuoden tunnelmia.

Laulajan pitää kiireisenä muun muassa Volare-kiertue, italialaisiin klassikkohitteihin keskittyvä konserttisarja. Milanan kanssa lavalle nousevat Amadeus Lundberg sekä italohittien konkari Umberto Marcato. Kiertue palaa konserttisaleihin taas helmikuussa.

Epäonnistumisen piikki

Milana muutti pariskunnan kodista Kirkkonummelta omilleen Helsingin keskustaan puolitoista vuotta sitten. Surun ja ikävän täyttämän ensimmäisen sinkkuvuoden jälkeen olo on selvästi alkanut helpottaa.

"Työstän eroani edelleen, mutta jollain tapaa toipumisaika alkaa tulla täyteen. "

– Työstän eroani edelleen, mutta jollain tapaa toipumisaika alkaa tulla täyteen. Vuodessa olen ehtinyt elää läpi tutut tapahtumat mutta uudessa elämäntilanteessa. Alan saada omia muistoja, mikä luo turvallisuudentunnetta. Kevät näyttää jo paljon valoisammalta, Milana sanoo.

– Tähän asti en ole alkanut sisustaa kotiani, täällä on se, mitä otin mukaani vanhasta kodista. Ne ovat edustaneet turvan tunnetta: vaikka elämä meni muuten uusiksi, minulla on sentään jotain tuttua lähelläni. Nyt kuitenkin tuumin, että kevääksi voisin jo laittaa uudet verhot.

"Koska liittommekin oli niin pitkä, on vain loogista, että erokin tapahtuu hitaasti."

Toipumista ja uuteen elämään totuttelua on helpottanut se, että Milana ja Vesa ovat koko ajan pysyneet hyvissä väleissä.

– Eromme ensimmäinen vaihe tulee täyteen helmikuussa, ja se muistuttaa minua epäonnistumisesta kuin piikki. Ajattelen kuitenkin, että koska liittommekin oli niin pitkä, on vain loogista, että erokin tapahtuu hitaasti. Niin pitkää liittoa ei voi pyyhkäistä hetkessä olemattomiin.

Eläköön kirjava perhekäsitys

Milana päätti lähteä pitkästä suhteesta, sillä lapsettomuuden tuska kävi sietämättömäksi. Epätoivo leimasi koko elämää. Eronsa jälkeen Milana on edelleen käsitellyt myös lapsen kaipuutaan.

"En voi jäädä jumiin lapsettomuuden ajatukseen, sillä se tuhoaisi minut lopulta."

– Alan pikkuhiljaa päästää irti siitä ajatuksesta, että minulla olisi lapsi, ja hyväksyä tilalle sen, ettei minusta koskaan tule äitiä. Olen 45-vuotias, ja se haave on nyt osaltani ohi. Onneksi on söpöjä kavereiden lapsia, joita voin helliä, Milana sanoo.

– En voi jäädä jumiin lapsettomuuden ajatukseen, sillä se tuhoaisi minut lopulta. Täytyy vain löytää muita asioita, joista saan iloa.

Milana törmää vieläkin tilanteisiin, joissa joutuu selittelemään perheettömyyttään, mutta kiittelee myös nykyajan kirjavaa ja sallivaa perhekäsitystä: hämmästelyä tapahtuu yhä harvemmin.

– Enpä olisi halunnut elää lapsettomana naisena vaikkapa 30 vuotta sitten. Epäonnistujan leima olisi silloin ollut paljon suurempi. Nyt ja varsinkin pääkaupunkiseudulla todetaan vain että jaa, tuolla ei ole lapsia ja se on fine, Milana sanoo.

– Omaa tuskaa helpottaa se, että saan tässä asiassa olla kuin huomaamaton muurahainen massassa.

Kanelipullamies

Milana on oppinut ja sopeutunut elämään yksin, mutta pieni vipinä voisi jo olla tervetullutta.

"Seurustelu tuntuu vielä liian suurelta sanalta."

– Tähän asti en ole kaivannut ketään kumppaniksi, mutta nyt tuntuu, että voisin alkaa hengata jonkun kanssa. Ja nimenomaan hengata: seurustelu tuntuu vielä liian suurelta sanalta.

Milana ymmärtää, että useimmilla tähän ikään ehtineillä poikamiehillä on jo avioero tai perhe tilillään.

– Olisi kiva hengailla toisen sellaisen kanssa, jolla on myös hyvä ero takanaan. Tai jonka lapsiin saisin tutustua kaikessa rauhassa, Milana miettii.

– Miehestä minulla ei ole mitenkään tiukkaa toivelistaa. Rehellinen ja sosiaalinen saisi olla, eikä yhtään mustasukkainen. Ja ihanaa, jos vielä tuoksuisi kanelipullalta!

Milana Misic

  • Laulaja, tekee myös optikon töitä.
  • Syntynyt 23.10.1970.
  • Iskelmätähti Laila Kinnusen ja kroatialaissyntyisen muusikon Milan ”Miso” ­Misicin tytär.
  • On julkaissut seitsemän albumia, joista viimeisin Linnun kokoinen ilmestyi kesällä 2014.
  • Volare! - italialainen ilta -kierue alkaa Keravalta 26.2.

Osa Anna-Leena Härkösen ja Riku Korhosen kavereista jaksaa toisinaan yhä ihmetellä parin asumismuotoa. 

Kirjailijapari Anna-Leena Härkönen ja Riku Korhonen ovat olleet naimisissa kahdeksan vuotta, mutta eivät ole ikinä asuneet yhdessä.

– Elämme kumpikin omaa arkeamme, yhteistä arkea meillä ei käytännössä ole: emme ole nähneet toisiamme vaikka imuroimassa. Joskus olen pessyt Anna-Leenan ikkunat ja hän on siivonnut keittiöni, Riku kertoi torstaina Otavan syksyn avajaistilaisuudessa.

”Meillä ei ole siivous- tai sisustusriitoja.”

Molemmat ovat tyytyväisiä nykyiseen järjestelyyn. Anna-Leena painottaa, että hän ei kaipaa yhtään pikkulapsiaikojen ruuhka-arkea ja yhteisasumista. Hänen poikansa on jo täysi-ikäinen.

– Meillä ei ole siivous- tai sisustusriitoja. Kun tapaamme, meidän tarvitsee suoriutua vain toisistamme. Tietenkin siihen liittyy vahvasti se, ettei meillä ole yhteisiä tai pieniä lapsia, johon liittyisi velvoitteita.

Kerran viikossa

Pari tapaa usein viikonloppuisin, tai kun molempien kalentereissa on sopiva rako, yleensä kerran viikossa. Riku asuu Turussa, mutta on viettänyt viime keväästä enemmän vapaita Anna-Leenan luona Helsingissä. 

”Ihmiset pelkäävät hassuja asioita, kuten vaikka sukulaisten reaktioita.”

Pari arvelee, että asumismuoto herättää ihmisissä ihmetystä, koska yhteisasuminen on vielä yhteiskunnassa jonkunlainen normi.

– Ihmiset pelkäävät hassuja asioita, kuten vaikka sukulaisten reaktioita. Kun on vahvoja oletuksia, miten asioiden tulisi olla ja on vaikea toimia toisin, vaikka se voisi sopia itselle. Kun opetin yliopistossa, minulla oli kerran oppilas, jonka kumppani asui Japanissa. Minusta se kuulosti haastavalta, Riku sanoo.

Pari uskoo, että tulevaisuudessa useampi aikuinen pari saattaa valita erillään asumisen.

”Aamulla juomme myrtseinä kahvia.”

– Olen nyt huomannut, että nousussa on maailmalla trendi, että lapsettomat ihmiset asuvat erillään, Anna-Leena toteaa.

Kirjailijapari osaa arvostaa myös työrauhaa, jonka järjestely mahdollistaa. Puolivahingossa heidän julkaisutahtinsa on mennyt lomittain. Anna-Leenalta ilmestyi kesän alussa kirja ja Riku kirjoittaa parhaillaan seuraavaa. He arvelevat, että heidän suhteensa ei ole järjestelyllä arkipäiväistynyt.

– Paitsi aamuherätykset ovat aina arkisia. Aamua ei voi naamioida, illat ovat vapautuneita ja riehakkaita, mutta aamulla juomme myrtseinä kahvia, Riku kertoo.
 
 

Anssi Kela. Kuva: Jonna Öhrnberg

Nyt muusikko pyytää some-kommentoijilta kunnioitusta kaikkia kohtaan. 

Muusikko Anssi Kela julkaisi eilen Facebookissaan kuvan Turun kauppatorista. Kuvan alla muusikko kirjoitti seuraavasti:

– Näin torin kulmassa ruumispussin ja raskaasti aseistautuneet poliisit. Tunnelma torilla oli kuitenkin tuossa vaiheessa rauhallinen. Nyt poliisi on tyhjentänyt torin, kuva hotellihuoneeni ikkunasta. Kamala tapaus. Maailma on sairas, ei tähän oikein muuta voi sanoa.

Asiasta kirjoitti eilen esimerkiksi Iltalehti.

”Osa kommentoijista on ollut sitä mieltä, että minut tai muita artisteja pitäisi tappaa.”

Tänään Anssi julkaisi aiheesta uuden päivityksen, jossa kertoo, että on joutunut poistamaan edellisen päivityksensä rasististen kommenttien vuoksi.

– Olen saanut kuulla olevani tapahtumiin osasyyllinen, koska olen mm. esiintynyt rasisminvastaisessa mielenosoituksessa. On tullut yksityisviestejä, joissa minua syytetään murhaajaksi. Osa kommentoijista on ollut sitä mieltä, että minut tai muita artisteja pitäisi tappaa. Tällaiset kommentit olen pyrkinyt heti poistamaan. Sivullani on aina ollut lupa esittää mielipiteitä, jotka eriävät omistani. Raja kulkee uhkausten esittämisessä.

Muusikko toteaa, että kommenttien lukeminen on surullista. Hän toivoo, että uuden postauksen jälkeen ihmiset osaisivat käyttäytyä paremmin.

– Poistan tämän julkaistuani eilisen postaukseni ja kaikki sen kommentit. Ne eivät edistä mitään hyödyllistä. Voitaisiinko tämän kirjoituksen alla yrittää kohdella toisiamme hieman kunnioittavammin? hän peräänkuuluttaa.

”Ei ole sinun vika”

Monet uuden postauksen kommentoijista ovat todenneet, että Anssin aiemmin saamat kommentit ovat järkyttäviä ja kaikin puolin tarpeettomia.

– [Tapahtunut] ei ole sinun, eikä yhdenkään artistin vika. Päinvastoin, artistit ovat aina ensimmäisenä ottamassa osaa suruun ja laulamassa hyvää henkeä moisten ikävien tapahtumien jälkeen, eräs kommentoi päivityksen alla. 

– Loistava kirjoitus Anssi. Toivottavasti muutkin suhtautuisivat yhtä fiksusti asiaan. Vihan lietsominen ja rumat puheet eivät auta ketään. Kaikkea hyvää sinulle, toinen kommentoija totesi.

Lue Anssin koko postaus joko hänen kaikille julkiselta Facebook-sivultaan tai tästä alta: 

Juttua muokattu 18.8.2017 klo 15.51: Lisätty päivityksen alla kirjoitettuja kommentteja.

Martina kertoo, että seksuaalisuus on hänelle tärkeä osa elämää.

Yrittäjä ja tv-persoona Martina Aitolehti, 35, kirjoittaa seksuaalisuudesta ja fantasioista tuoreessa blogitekstissään. Martina kertoo seksuaalisuuden olevan hänelle yksi elämän tärkeimmistä ja perustavanlaatuisimmista osa-alueista.

– Seksi. Tämä mysteerinen sana joka mielellään tulisi sanoa hyvin hiljaa tai vaikka jättää sanomatta kokonaan. Kuinka moni meistä juttelee avoimesti omasta seksielämästä, saatikka niistä villeistä fantasioista? En ainakaan minä, Marina kirjoittaa.

Hänen mielestään seksin ja seksuaalisuuden ei pitäisi olla hyssyteltäviä asioita.

– Seksi ja intohimo on meille elintärkeä asia ja siitä puhuminen ei pitäisi olla niin ”häpeällistä”. Jotta intohimon liekkiä pystyy pitämään yllä, vaatii se paljon. Yksi isoin juttu on se suhde omaan kehoon ja itseltä lupa fantasioida, sinä tiedät mistä sinä tykkäät, nautit ja uskallat sanoa sen ääneen, hän kirjoittaa.

 

Blogissa @idealistafi ajatuksia seksistä 🚿 #blogipäivitetty #luelisää #seksiäjamielihyvää

A post shared by Martina Aitolehti (@martinaaitolehtiofficial) on

Blogipäivityksensä kunniaksi Martina julkaisi Instagramissaan uuden kuvan.

Hän huomauttaa, että vaikka oman seksuaalisuuden hyväksyminen on ollut hänelle aina helppoa, asiasta puhuminen ei ole aina mutkatonta.

– Mun suhde omaan kehoon on ollut aina hyvin selkeä, mutta silti asioiden ääneen sanominen vaatii edelleen välillä rohkeutta. Tähän aion tehdä muutoksen, hän päättää tekstinsä.

Vierailija

Martina Aitolehti haluaa, että seksistä puhuttaisiin rohkeammin: ”Sen ei pitäisi olla niin häpeällistä”

Martina tuli toisena naisena julkisuuteen ja lisäksi on kertonut julkisesti pettäneensä kaikkia miehiään. Lisäksi esitellyt itseään ja moneen kertaan leikattuja silikonirintoja viihde- ja miestenlehdissä. Eli eiköhän tämän turhan julkkiksen suhtautuminen seksiin ja seksuaalisuuteen ole tullut todistetuksi jo ilman huonolla äidinkielellä kirjoitettua blogitekstiä, jossa ei kirjoitusvirheiden ja copypasten käytön lisäksi ollut mitään sisältöä. Me naiset voisi tehdä näiden nuoleskelujuttujen...
Lue kommentti

Lauran kertoo pahimmassa sairauden vaiheessa ajatelleensa, että vain fyysinen kipu saa henkisen tuskan helpottamaan. 

Vyöhyketerapeuttina ja hierojana työskentelevä Laura Tuomarila, 46, kertoi aiemmin tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan sairastuneensa syömishäiriöön 20 vuotta sitten. Lauran mukaan ensimmäiset vuodet hän sairasti anoreksiaa, myöhemmin sairaus oli jotain anoreksian ja bulimian väliltä.

– Noina vuosina kadotin sen vähäisenkin yhteyden itseeni, mikä minulla oli ennen sairauttani ollut. Syömishäiriö kaappasi identiteettini, ja minusta tuli yhtä kuin sairauteni. Se kuka minä olin, oli täysin hukassa, Laura kirjoittaa Kaunis minä – kun laihuudesta tulee pakkomielle -kirjassaan.

Nyt hän puhuu samasta aiheesta Ilta-Sanomien haastattelussa. Laura kertoo IS:lle yrittäneensä nuoruudessaan näyttää aina ulospäin vahvalta.

– Painoin omia tunteitani jonnekin taustalle ja olin erilaisissa porukoissa. Ahdistuin ja aloin hoitaa ahdistustani syömättömyydellä, hän kertoo.

”Psyykkinen kipu oli niin mieletöntä. Siihen oli hajoamassa siihen pahaan oloon.”

Laura kertoo, että syömishäiriöoireilu oli alkanut jo hänen lapsuudessaan. Syömisten kontrolloiminen oli hänelle keino kontrolloida elämän karikoita.

Sairaus tuotti hänelle suunnatonta henkistä kipua. Yksi keino säännellä mielen kipua Lauralle oli se, että hän alkoi viillellä.

– Psyykkinen kipu oli niin mieletöntä. Siihen oli hajoamassa siihen pahaan oloon. Ainoa keino minulla siihen, että sain ahdistuksen poistettua, oli se, että otin jonkun teräaseen ja vetäisin pienen viillon. Se fyysinen kipu vei sen psyykkisen kivun pois, hän kertoo IS:lle.

Aiemmin tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Laura kertoi, että hänen perheensä oli tärkeä tuki toipumisprosessissa. Myös hänen miehensä Samuli Edelmann on auttanut häntä prosessissa. 

– Kukaan ei laittanut aikataulua sille, milloin pitäisi olla valmis. Sain tervehtyä juuri siinä tahdissa, mikä oli minulle sopivaa, hän kertoi. 

Pariskunnalla on kaksi yhteistä lasta: Venla, 16, ja Ilmari,12.