Ensimmäisen hittikirjansa tulot Kaari Utrio sijoitti parempaan arkeen. ”Se oli ihanaa, sain automaattipesukoneen!” Kuva: Heli Blåfield

Kirjailija Kaari Utrion mielestä pitkä parisuhde vain paranee iän myötä. – On ihmeellistä ja ihanaa, että saa elää elämänsä suuren rakkauden kanssa.

Oppi 1: Pitkä liitto muuttuu vain paremmaksi

”Puolisoni Kai Linnilän kanssa olemme olleet naimisissa vuodesta 1974. Olen todella ajatellut, että olen jumalten suosiossa, kun sain tämän liiton löytää.

Tapasimme kurssilla Oriveden opistolla ja rakastuimme silmänräpäyksessä, minä häneen ja hän minuun. Ensimmäisellä katseella.

Olemme olleet naimisissa aika pitkään, eikä huonommaksi muutu ollenkaan, päinvastoin. On ihmeellistä ja ihanaa, että saa kokea suuren rakkauden ja vielä elää sen kanssa. Se on elämäni tärkein asia. Sen takia luopuisin kirjoittamisestakin.

Ei ole mitään neuvoja, miten tai mistä ideaalipuolison löytää. Elämä on kummallisempaa kuin faktat, kuten meidän tapaamisemme osoittaa. Mitään neuvoja ei voi antaa.”

Oppi 2: Rakkaus voi syttyä ilman intohimoa

”Kirjailijaksi ryhtyminen oli minulle kuin järjestetty avioliitto. Alussa intohimoa ei ollut, kirjoitin ansaitakseni elantoni. Se oli luontevaa, koska vietin lapsuuteni kirjallisessa perheessä. Mutta rakkaus syttyi ja syveni vuosien myötä.

Valmistuin historian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1967 ja ryhdyin heti kirjoittamaan historiallista romaania. Olin nähnyt, miten paljon romanttista kirjasarja Angelikaa 1960-luvun alussa myytiin ja ajattelin, että minähän olen aina ollut tarinankertojatyyppi.

Kartanonherra ja kaunis Kirstin ilmestyi 1968. Siitä tuli bestseller – muistan miten myynti ylitti 26 000 kappaletta. Se oli ihanaa, sain automaattipesukoneen!

Viidennestä romaanistani sain valtionpalkinnon ja tajusin, että minähän rakastan tätä hommaa. Vasta silloin ymmärsin, että minusta ei tulekaan historiantutkijaa.”

Oppi 3: Jos et pidä kotitöistä, tee ne tehokkaasti

”Lapsuudessani opetettiin hyvin tiukasti, että ensin työ, sitten huvi.

Vaikka olimme ylempää keskiluokkaa, lapset saivat töitä tehdä kotona, erityisesti tytöt. Minä olin vielä isosisko. Ainoat ihmiset, joilla oli lapsuudessani vapaata aikaa, olivat pojat. Meillä veljenikin joutuivat kuitenkin tiskaamaan ja laittamaan iltateet vuoroillaan.

”Äiti ei pitänyt taloustöistä – kuten en minäkään – joten ne piti tehdä hyvin.”

Äitini hoiti huushollia oman toimittajantyönsä ohella. Hän oli äärettömän tehokas ja opetti siihen minutkin. Äiti luki minulle Työtehoseuran lehteä ääneen kuin Raamattua. Hän ei pitänyt taloustöistä – kuten en minäkään – joten ne piti tehdä hyvin. Kun kodinhoidon osasi, siihen ei mennyt turhaa aikaa.

Meillä oli kaikki paikat viimeisen päälle kunnossa. Pidin sitä hyvänä juttuna enkä kapinoinut nuorenakaan. Äitini selitti meille hyvin syyt, ja minä ymmärsin, että tämä on järkevä systeemi toimia.”

Oppi 4: Piipun tuoksu tietää tarinaa

”Isäni Untamo Utrio oli kustantamo Tammen toimitusjohtaja. Meillä puhuttiin paljon Tammesta, ja lisäksi isä puhui sota-ajasta, jolloin hän toimi kansanhuoltoministeriön propagandapäällikkönä.

Oli ihanaa, kun isä sytytti piipun tai sikarin. Lapset juoksivat heti siihen ympärille. Tiesimme, että nyt hän istuu tunnin ja puhuu.

Opin siis paljon kustantamisesta ja kansanhuollosta: miten viljan säännöstely järjestettiin Suomessa keväällä 1942, tai miten hirveitä riskejä otettiin Tammessa, kun ruvettiin kääntämään uutta amerikkalaista proosaa.

Kotimme oli sosiaalidemokraattinen, ja minusta kasvoi hyvä sosiaalidemokraatti. Lapsuudenkotimme oli myös uskonnoton, joten minulle ei koskaan tullut tarvetta käydä samanlaista uskonnollista kapinaa kuin monilla ystävilläni.”

Oppi 5: Omaa laatuaan ei voi muuttaa

”Olen kirjailijanlaadultani tarinankertoja leirinuotiolla. Kun aloitin, kirjallisuusmaailmassa jylläsi modernismi. Mika Waltariakin halveksittiin ajanvietekirjailijana. Meillä kotona suositeltiin Sinuhea mutta ei sitten mitään muuta. Se oli hirveän suvaitsematonta aikaa.

Ajasta minäkin sain käsityksen, että ollakseen hyvä kirjailija on kirjoitettava ilkeistä ja onnettomista ihmisistä. Yritinkin, kirjoitin muutaman kirjan sellaisista pelkkää kurjuutta. Oli ne tylsiä, voi Jeesus! Ja tylsiä tehdäkin.

Opin, että omaa laatuansa ei voi muuttaa. Minulla on kauhea ironian ja sarkasmin halu kirjoittaessani. Sarkasmia ei voi selittää ihmiselle, joka ei sitä ymmärrä.”

Oppi 6: Mahdoton tapahtuu

”On kaksi asiaa, jotka historia on minulle opettanut.

Koskaan asiat eivät ole olleet meillä niin hyvin kuin ne ovat nyt. Tätä yritän aina ihmisille todistaa. Älkää marisko! Elämme ajassa ja yhteiskunnassa, jossa kolmesta syntyneestä lapsesta suurella todennäköisyydellä kaikki jäävät henkiin.

Ennen ihmiset kuolivat epidemioihin kuin kärpäset. Vielä minun lapsuudessani 50-vuotias oli vanha ihminen. Me suomalaiset kuulumme siihen maailman noin kolmeen prosenttiin, joiden asiat ovat loistavasti. Köyhätkin ihmiset elävät ylellisemmin kuin paavit ja keisarit ennen. Ei tarvitse kuin avata vesihana tai sytyttää sähkövalo tämän ymmärtääkseen.

Joskus, kun luen lehden yleisönosastoa ajattelen, että eikö ihmisillä ole mitään suhteellisuudentajua.

Toinen oppi on, että koskaan ei voi tietää, mitä huomenna tapahtuu. Kaikki on lopulta arvaamatonta. Erityisesti lyhyemmän aikavälin muutoksia ihmisillä on hämmästyttävän onneton kyky ennakoida.

Jos ajattelee vuotta 1900 Euroopassa, ei kenellekään tullut mieleenkään, että seuraavat viisikymmentä vuotta ihmiskunta tekee itselleen niin hirveitä asioita. Ei kukaan voinut ajatellakaan sellaista asiaa kuin kaasukammiota.

Historia opettaa, että mahdoton tapahtuu.”

Oppi 7: Tällaista maalla on

”Helsinki oli 1970-luvulla aika kauhea paikka. Kulttuuripiirejä hallitsivat stalinistit. Elämä oli levotonta ja ahdistavaa.

Mieheni Kai halusi palata luontoon, ja minä tietysti lähdin kiltisti perässä. Ystävämme M. A. Numminen oli Somerolta, ja hän ja hänen vaimonsa Sirpa vinkkasivat meille, että Sirpan kotipaikan vierestä Somerniemeltä olisi tila myynnissä.

Ajattelimme, että ostetaan se mökiksi, kun talon nurkalle pääsi kätevästi bussillakin. Sähköä taloon ei tullut, eikä vettä.

Kun Kai oli tekemässä täällä remonttia keväällä 1975, hän eräänä aamuna kuudelta soitti minulle ja ehdotti, että muutetaan maalle kokonaan. Minä siinä unenpöpperössä vastasin, että muutetaan vain.

Muuttopalvelu Viktor Ek toi Somerniemelle sata metriä kirjoja, me itse tulimme bussilla perässä. Lintuhäkissä meillä oli mukanamme kaksi undulaattia.

Ensimmäiset kaksi vuotta yritimme elää omavaraisesti. Meillä oli sikoja, lampaita, kanoja ja hanhia. Eläimet hoidettiin ja teurastettiin, yksivuotiaammekin oli kanantapossa mukana. Se oli erittäin opettavaista. On tehtävä hemmetisti töitä ennen kuin ruoka tulee pöytään.

Ensimmäisinä talvina oli hyytävän kylmä. Kaikki putket olivat jäässä, hella savutti. Me vain ajattelimme, että tällaista maalla on. Kertaakaan emme ole ajatelleet muuttaa täältä pois. Tästä on tullut elämäntyömme.

Kun perustimme pikkufirmamme, kustantamo Amanitan, keskittyi leipätyökin tänne. Viihdymme Somerniemellä erinomaisesti. Tänne me kuollaan, Kai aina sanoo.”

Oppi 8: Minulta puuttuu kateus

”Minua on pyydetty käytännössä katsoen joka puolueeseen, mutta en ole halunnut lähteä. Valta kiinnostaa minua, mutta en halua sitä itse käyttää.

Olen kirjoittanut paljon siitä, mitä valta tekee ihmiselle, mutta minulta vallanhimo puuttuu. Samalla tavalla minulta puuttuu kateus. Se on jokin psyykkinen puute: ihmiselämän normaalista tunnekirjosta minulta puuttuu tämä yksi.

Kun aloitin kirjailijanurani, kritiikki teoksiani kohtaan oli aika ystävällistä, mutta kun oma sukupolveni nousi kriitikoiksi, alkoi potkiminen. Heikki Peltonen käytti Demarissa kirjoistani nimitystä ’rouvasporno’. Se loukkasi aika lailla.

”Kun lähdin siitä, että naisillakin on halunsa ja tunteensa, se oli sitten rouvaspornoa.”

Erityisesti mieskriitikoiden pilkka kohdistui siihen, että kirjoitin naisista seksuaalisina olentoina. Kun lähdin siitä, että naisillakin on halunsa ja tunteensa, se oli sitten rouvaspornoa.

Vielä enemmän kuitenkin loukkasi se, miten lukijoistani puhuttiin. Sanottiin, että naiset vain kiskovat hyllyiltä Utrion teoksia sen sijaan että lukisivat Leninin koottuja. Heidän puolestaan minä suutuin.

Tietokirjaani Eevan tyttäret (1985) myytiin 154 000 kappaletta. Se oli merkittävä vaihe naisasialle tässä maassa. Kävin keikoilla pikkukaupunkien kirjastoissa, joihin normaalisti saattoi tulla kuusi ihmistä kirjailijaa kuuntelemaan. Yhtäkkiä siellä oli 150 ihmistä odottamassa.

Kirja osui jotenkin oikeaan saumaan, mutta herätti tietenkin myös vastareaktion. Naisasia ja tasa-arvokeskustelu herättivät sen aikaisissa miehissä kauhua. Ihmiset menettivät malttinsa.”

Oppi 9: Ole kohtelias vihollisellekin

”Minusta on mukavaa olla 74-vuotias. En yhtään kaipaa sitä, että olisin nuorempi.

Nuoruuteen kuului paljon hauskaa, mutta nyt elämä on toisella tavalla kivempaa. Nuoruuteen kuuluu myös niin paljon epävarmuutta ja itsearviointia. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tulee varmuutta ja itseluottamusta.

Sama pätee parisuhteessa. Kun tunnemme toisemme hyvin, osaamme suhtautua ja nähdä, milloin toinen pitää jättää rauhaan.

Minusta on kiva, että olen elänyt suurenmoisen elämän. Sen olen oppinut tämän elämän aikana, että kohteliaisuus ja ystävällisyys pelastavat mistä tahansa. Mikään ei tehoa paremmin kuin kohtelias käytös kaikkia, myös potentiaalista vihollista kohtaan.”

Oppi 10: Facebookiin kannatti mennä

”Minulla on Facebookissa fanisivu, jonne hyvin ahkerasti postailen.

Ryhdyin siihen viisi vuotta sitten poikani painostuksesta, ja nyt se on minusta niin kiva, ihana. Yleensähän kirjailija tapaa lukijoita vain messuilla tai kirjakaupoissa. Tuolla ihmiset ovat yhtäkkiä yksilöitä, jaetaan kokemuksia ja käydään keskusteluja.

Sosiaalinen media antaa varmaan minulle vielä enemmän kuin lukijoille. Kohtaan siellä lukijoita jo useammassa polvessa. Moni sanoo, että ’luin mummin hyllystä kirjasi’. Sellaista on aika kiva kuulla.”

Kaari Utrio

  • Kirjailija syntyi Helsingissä 28.7.1942. Asuu ja työskentelee Somerniemellä.
  • Puoliso kustantaja, tietokirjailija Kai Linnilä. Kolme lasta.
  • Kymmeniä historiallisia romaaneja ja tietokirjoja. Viimeisin Paperiprinssi (2015).
  • Valtion kirjallisuuspalkinto 1973, Pro Finlandia 1993, taiteilijaprofessuuri 1995–2000, Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 2014.

Viimeistä päiväänsä Yhdysvaltain ensimmäisenä naisena viettävä Michelle Obama on mielipidemittausten mukaan paljon presidenttimiestään suositumpi. 

Michelle Obamalla on tänään viimeinen päivä Yhdysvaltain presidentin puolisona – tai no, Michellen puoliso on samainen Barack Obama huomennakin, mutta silloin Barack ei enää ole istuva presidentti.

Michelle Obama on nauttinut valtavaa suosiota koko miehensä presidenttikauden ajan. Washington Postin mukaan 66 prosentilla yhdysvaltalaisista oli viime vuoden loppupuolella Michellestä myönteinen vaikutelma. Barackin suosio asettui paljon maltillisempaan 40 prosenttiin. Ei tosin ole ennenkuulumatonta, että presidentin rouvan suosio huitelee korkeammissa lukemissa kuin itse presidentin. Siinä missä keskimäärin 65 prosenttia yhdysvaltalaisista on pitänyt Michelleä miellyttävänä koko presidenttikaudella, esimerkiksi Barbara Bushilla luku oli jopa 81 prosenttia. 

Ainakin näistä syistä Michelle Obama on saavuttanut suuren suosionsa:

1. Michelle kannustaa terveelliseen elämään

Michelle on profiloitunut terveyden ja hyvinvoinnin puolustajaksi. Forbesin mukaan hän on muun muassa kannustanut lapsia liikkumaan, vaikuttanut koululounaisiin ja neuvotellut terveellisen ruuan hintojen alentamiseksi. 

2. Michelle puolustaa tyttöjen ja naisten oikeuksia

Yksi Michelle ja Barack Obaman ansioista on Let Girls Learn -aloite, jonka tavoitteena on laadukkaan koulutuksen saaminen yhä useamman tytön ulottuville. Yksi Michellen kuuluisimmista sitaateista kuuluu: ”Ei ole mitään rajoja sille, mitä me naiset voimme saavuttaa.”

3. Michellellä on lämpimät perhesuhteet

Barack Obama on tullut tunnetuksi vaimonsa kehumisesta. Obama on kuvaillut Michelleä parhaaksi ystäväkseen, loistavaksi ja hauskaksi naiseksi sekä todennut, että Michelle on aina oikeassa – tämän takia Obamat eivät kuulemma riitele. Ihanasta perheestä on toisaalta myös haittaa: Michelle on todennut, ettei aio pyrkiä presidentiksi, koska tyttäret Malia ja Sasha Obama ovat jo joutuneet tekemään tarpeeksi uhrauksia.

4. Michelle ottaa rennosti

Huumorintaju ja heittäytymiskyky ovat hienoja ominaisuuksia kaikille, mutta erityisesti ihmiselle, joka on niinkin virallisessa ja vaikutusvaltaisessa tehtävässä kuin Michelle. Hän on ehtinyt muun muassa laulamaan autokaraokessa ja tanssimaan Michael Jacksonin Thrillerin tahtiin.

5. Michelle on loistava puhuja

Michelle tunnetaan sydämellisenä ja vaikuttavana puhujana. Michellen demokraattien puoluekokouksessa pitämä puhe on Forbesin mukaan hyvä esimerkki: lyhyt, omakohtainen ja intohimoinen. Presidentin rouvalle voi antaa kiitosta myös rehellisyydestä ja rohkeudesta sanoa asioita suoraan. Michelle ei ole epäröinyt tylyttää esimerkiksi Donald Trumpia, kun siihen on ollut aihetta.

Näyttelijä Outi Mäenpää ja tuottaja Kai Nordberg aikovat tulevaisuudessakin tehdä töitä yhdessä. Myös entinen uusperhe sitoo heitä yhteen.

Outi Mäenpää, 54, näyttelee Armoton maa -elokuvassa keskeisen roolin. Projekti oli näyttelijän ja tämän ex-puolison, tuottaja Kai Nordbergin, 48, ensimmäinen yhteinen työprojekti avioeron jälkeen.

Pari haki eroa yhdessä ilman harkinta-aikaa vuonna 2014. He palasivat välillä kerran vielä yhteen.

– Lopullinen ero vaati sen, että en nähnyt Kaitsua neljään vuodenaikaan. Sinä aikana työstimme tapahtunutta ja otimme molemmat oman vastuumme avioerosta, Mäenpää kertoo.

Parin uusperheeseen kuului yhteensä kuusi lasta molempien aiemmista liitoista. Outi sanoo tuntevansa yhä vastuuta myös Kain lasten hyvinvoinnista.

– Molempien pojat ovat aikuisia, mutta olen paljon tekemisissä Kain kymmenen vuoden ikäisten kaksostyttöjen Mimosan ja Moonan kanssa. Olemme halunneet bonusvanhempinakin sopia yhdessä lasten asioista.

”Me molemmat haluamme toimia myös kansainvälisellä areenalla.”

Ex-pari tekee yhä yhdessä töitä, sillä molemmat kunnioittavat toisia ammattilaisina ja ystävinä. Nordberg kysyy usein Outin mielipidettä teksteistä ja tuotannoista.

– Kaitsu on todella hyvä löytämään kiinnostavat käsikirjoitukset. Me molemmat haluamme toimia myös kansainvälisellä areenalla. Olen sitä mieltä, että suomalaisen elokuvan on aika päästä kansainväliseen levitykseen. Tulemme työskentelemään tulevaisuudessakin yhdessä, hyväntuulinen Outi kertoi Armoton maa -elokuvan kutsuvierasensi-illassa.

Uskallusta olla herkkä

Perjantaina ensi-iltansa saava elokuva käsittelee puhumattomuutta, lasten ja vanhempien suhdetta. Yksi elokuvan keskeinen teema apu; miksi sitä on vaikea pyytää tai ottaa kulttuurissamme vastaan.

Outi on oppinut taidon lapsuudenkodissa.

– Minut on kasvatettu niin, että olen saanut ja osannut auttaa. Se on meillä sukupolvelta toiselle edennyt sääntö. Jos olin nuorena bileissä, niin uskalsin soittaa lankapuhelimella vaikka neljältä yöllä äidille. Hän tuli minut sitten jostain tienvarresta noukkimaan. Viimeksi tänään mietin, kun minulla oli hankala paikka, että kun uskaltaa olla herkkä ja haavoittuvainen, usein tulee joku, joka antaa sinulle uuden oven avattavaksi.

Valkoinen talo on ollut Michellen, Barackin, Malian ja Natashan koti viimeiset kahdeksan vuotta. Nyt heidän on aika sanoa sille hyvästit.

Perjantaina astutaan uuteen aikaan, kun Donald Trump vannoo virkavalansa ja ottaa paikkansa Yhdysvaltojen presidenttinä. Samaan aikaan hänen puolisostaan Melania Trumpista tulee Yhdysvaltojen ensimmäinen nainen.

Vielä päivän ajan titteliä hallitsee kuitenkin Michelle Obama. Eilen illalla hän julkaisi sosiaalisen median kanavissaan videon viimeisestä kierroksestaan Valkoisessa talossa, jossa Obaman perhe on asunut kahdeksan vuotta. 

Videolla Michelle kiertää kotiaan yhdessä perheen koirien kanssa. Hän katselee ympärilleen kuin yrittäen painaa jokaisen yksityiskohdan tarkasti mieleensä.

Myöhemmin hän julkaisi kuvan itsestään ja presidentti Barack Obamasta seisomassa yhteisen kotinsa parvekkeella.

– On ollut elämäni suurin kunnia olla teidän ensimmäinen naisenne. Sydämeni pohjasta, kiitos, hän kirjoittaa kuvan alla.

Ihana Betty! Hänen asenteestaan jokainen meistä voi ottaa mallia.

Näyttelijälegenda Betty White on aina ollut suoran puheen naisia. Vaikka Tyttökullat -sarjasta tunnettu koomikko täytti tiistaina 95 vuotta, hän vannoo edelleen rehellisyyden – ja hassuttelun – nimeen.

Eilen julkaistussa Yahoo Newsin haastattelussa Bettyltä kysyttiin, onko hän harkinnut koskaan uudelleen avioitumista. Hänen kolmas miehensä Allen Ludden kuoli vuonna 1981. Avioliitto kesti 18 vuotta.

– Menisin uusiin naimisiin? En. Mutta sutinalle sanon ehdottomasti kyllä! Betty nauroi.

Ihana Betty! Hänelle ikä on aina ollut vain numero, joka kasvaessaan ei estä elämästä nauttimista. Hän on myös vahvasti sitä mieltä, ettei seksuaalinen halu hiivu ikääntyessä.

– Minulla ei ole kundia, mutta jos Allen – tai Robert Redford – olisi kuvioissa, meillä olisi hyvin aktiivinen seksielämä, hän sanoi vuonna 2010.

– Sulaako halu iän myötä pois? Minä odotan sitä päivää. Seksuaalinen halu on kuin vanheneminen – suurin osa kummastakin on pään sisällä.

Ennen Allenin kanssa avioitumista Betty oli kaksi kertaa avioliitossa. Hän sanoi vuonna 2010, että kumpikin niistä oli pelkkää harjoittelua.  Hän myös tokaisi, että moni hänen ikäpolvensa nainen on ollut useamman kerran avioliitossa, koska hänen nuoruudessaan naimisiinmeno oli ainoa vaihtoehto, jos halusi päästä miehen kanssa sänkyyn.

Hyväsydäminen ennätysnainen

Peräti 24 Emmy-ehdokkuutta saanut Betty on yksi viihdemaailman hyväsydämisimmistä tyypeistä. Vuonna 1939 uransa aloittanut koomikko on omistautunut eläimille ja puolustanut julkisesti muun muassa homojen oikeuksia.

– Minulle ei ole väliä, kuka makaa kenen kanssa. Minulle riittää, että ihminen on mukava. Kaikki muu on jokaisen oma asia, White sanoi vuonna 2014 talk show -isäntä Larry Kingin haastattelussa.

Uransa alussa Betty joutui monta kertaa torjutuksi, koska elokuvastudiot pitivät häntä epäkuvauksellisena. Nainen ei kuitenkaan suostunut lannistumaan. Hän aloitti uransa radiosta ja kipusi sieltä pikkuhiljaa televisioruutuihin.

Viime vuosina Betty on juontanut omaa tv-sarjaansa Betty White’s Smartest Animals in America ja räppää silloin tällöin ihmisten iloksi.

Hän on päässyt Guinnesin ennätystenkirjaan maailman pisimmän televisiouran tahkonneena naisena. Hän on myös ensimmäinen nainen, joka on tuottanut komediasarjan.

– Näytä kelle tahansa Bettyn kuvaa ja jokainen nousee seisomaan osoittaakseen kunnioitusta, Whiten kanssa Tyttökullat-tv-sarjassa näytellyt Estelle Getty kuvaili kollegaansa People-lehdelle jo vuonna 1999.