Victoria Wei tuntee, että itsenäisenä ja vahvana naisena hänen on vaikea löytää kiinalaista miestä. Kuvat: Nicola Longobardi

Kiinassa abortoitiin ja hylättiin tyttövauvoja yhden lapsen politiikan nimissä vuosikymmenten ajan. Kukaan ei aavistanut, miten p­erheidensä ainoat tyttäret vielä muuttaisivat yhteiskuntaa. Victoria Wein ja Dong Xun kaltaisia naisia Kiinassa ei ole ennen nähty.

Victoria Weillä on viimeistelty kam­paus, täydellinen brittiaksentti englannissaan ja kirkkaasti kuplivat mielipiteet.

– Jo nuorena ymmärsin, että tärkeintä on taloudellinen itsenäisyys. Kun on rahaa, ei tarvitse nojata muihin. Siksi olen tehnyt töitä yliopistoikäisestä lähtien.

Kansainvälisen uutiskanavan vanhempi tuottaja Victoria Wei on yhden lapsen politiikan tuote –kiinalainen uranainen, joka ympäröivän yhteiskunnan kauhuksi pärjää ja viihtyy omillaan.

Yllätyitkö? Me kaikki länsimaalaisethan tiedämme, että yhden lapsen politiikan vuoksi Kiinassa abortoitiin tyttösikiöitä ja hylättiin tyttövauvoja. Toista puolta totuudesta emme sitten tunnekaan: valtaosa kiinalaisperheistä antoi ainokaiselle tyttärelleen kaiken tukensa ja toivonsa. Varsinkin kaupunkilaistyttöjen asema parani valtavasti. Kun perheessä ei ollut poikaa, tyttöä kohdeltiin kuin poikaa, joskus kirjaimellisestikin.

– Lapsena minut oli kuvissakin puettu pukuun. Sain huutaa, pomppia ja riehua. Isovanhempani tavallaan kuvittelivat, että olin poika, 33-vuotias Victoria kertoo.

”Muut tytöt luokallani haaveilivat rikkaasta miehestä, minä matkustamisesta.”

Victoria, kuten niin moni kiinalainen, on yhtä paljon isovanhempiensa kuin vanhempiensa kasvattama. Isovanhempien oli aluksi vaikea hyväksyä, että heidän poikansa ainoa lapsi oli tyttö. Varsinkin isoäiti uskoi, ettei suku enää jatku, kun miesten linja loppuu. Perinteisesti ajateltiin myös, että poikalapsi huolehtii vanhoista vanhemmistaan ja isovanhemmistaan: tyttöhän vain avioituisi toiseen sukuun. Yhden lapsen politiikka muutti yllättäen tätä ajattelua.

– Isovanhempani ja vanhempani tukivat ja kannustivat minua aina. He sanoivat, että pystyn mihin vain, että olen erilainen kuin muut. Ja olinhan minä. Muut tytöt luokallani haaveilivat rikkaasta miehestä, minä matkustamisesta.

Victoria katseli isoisän kanssa junia kotikaupunkinsa Hangzhoun rautatiesillalta. Hän ihaili formulakuskien liikkuvaa elämää ja keräsi vihkoon tietoja maailman jokaisesta formularatakaupungista. Mika Häkkinen oli Victorian idoli.

– Kun pääsin suvun ensimmäisenä yliopistoon, kaikki perheessäni olivat suunnattoman ylpeitä.

Victoria luki ensin taideaineita Kiinassa, teki vähän aikaa töitä ja lähti sitten Lontooseen Westminsterin yliopistoon opiskelemaan sosiologian tutkintoa.

Perheen kunnia harteilla

Ulkomaista tutkintoa arvostetaan edelleen Kiinassa kovasti. 32-vuotias Dong Xu valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Nyt hän opettaa jakkupuku päällä englantia kalliissa pekingiläisessä kielikoulussa.

Dongin luokkaloikka on ollut Victoriaakin hurjempi, sillä hän on kotoisin kiinalaisesta maalaiskylästä. Kun Dong oli lapsi, hän sai kaikki haluamansa oppikirjat ja vanhemmat maksoivat ylimääräisiä englannintunteja, vaikka olivatkin köyhiä viljelijöitä. Dongilta vaadittiin vanhimpana lapsena hyviä arvosanoja ja yliopiston käymistä, pikkusiskolta ei. Riitti, että yksi lapsi pärjää ja pitää yllä perheen kunniaa suvun ja kylän silmissä.

 


Opettaja Dong Xu ansaitsee enemmän kuin poikaystävänsä, mutta poikaystävä ei siitä pahastu.

 

Niin, Dongilla on myös pikkusisko, sillä yhden lapsen politiikka oli maaseudulla oikeasti 1,5 lapsen politiikkaa: jos ensimmäinen vauva oli tytär, pariskunnalle annettiin lupa myös toiseen lapseen.

– Jos olisin saanut veljen, se olisi ehkä vaikuttanut asemaani perheessä. Onneksi vanhempani eivät koskaan ainakaan minun kuulteni valittaneet sitä, etteivät saaneet poikaa.

Moni nuori koulutettu nainen tietää, että jos hänellä olisi ollut veli, omaksi osaksi olisi jäänyt rahan ansaitseminen veljen yliopistokoulutusta ja asuntoa varten. Yhden lapsen politiikan takia valtava joukko ainokaisia tyttölapsia saikin mahdollisuuden korkeakoulutukseen.

”jos olisin saanut veljen, se olisi ehkä vaikuttanut asemaani perheessä.

Ja miten he ovat tilaisuutta käyttäneetkään: vuonna 2010 neljäsosalla kaupunkilaisnaisista oli korkeakoulututkinto. Määrä tuplaantui vuodesta 1990. Yliopisto-opiskelijoista puolet on naisia.

Pakko mennä naimisiin!

Kuten usein käy, kun naiset menestyvät, yhteiskunta iskee takaisin. Niin myös Kiinassa. Sen ovat naimattomat Victoria ja Dong tunteneet nahoissaan, sillä heitä on patisteltu jo kymmenen vuotta avioon.

– Kun tulin opiskelemasta ulkomailta, vanhemmat tyrkkivät minua naimisiin ja järjestivät sokkotreffejä. Sukulaiset ja vanhempien kaverit olivat vielä painostavampia. He hokivat, että älä ole liian vaativa miehen suhteen, Victoria kertoo.

– Kun kerron, kuinka vanha olen, ensimmäinen kysymys on, miksen ole naimisissa, Dong sanoo.

Kiinassa ihmisen tärkein tehtävä on ollut avioitua ja jatkaa sukua. Nyt tähän painostukseen on tullut uusi, valtiollinen lisä. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, vallanpitäjät näkevät koulutetut naiset uhkana.

”Kun kerron, kuinka vanha olen, ensimmäinen kysymys on, miksen ole naimisissa.”

Olisi voinut kuvitella, että myöhään avioituvat ja vähän lapsia haluavat koulutetut naiset olisivat olleet parasta mahdollista tukea yhden lapsen politiikalle. Lapsiluvun sääntely ei ole Kiinassa kuitenkaan ollut vain määrällistä vaan myös laadullista. Maata hallitseva kommunistinen puolue tahtoo koulutetut naiset, kansakunnan fiksuimmat, mahdollisimman nopeasti äideiksi kasvattamaan laatulapsia.

Mediassa onkin vuosia peloteltu, että koulutettujen naisten pitäisi mennä naimisiin hyvissä ajoin ennen 30:a ikävuotta tai he jäävät vanhoiksipiioiksi. Miesten hoputus alkaa vasta naisia myöhemmin. Pelottelu on uponnut hyvin varsinkin naisten vanhempiin, joille naimattomat lapset ovat henkilökohtainen häpeä.

Äiti onnelliseksi avioliitolla

Dong ja Victoria ovat valinneet eri tavat toimia paineen alla.

Dong on menossa loppuvuonna naimisiin muita ilahduttaakseen.

– Olen seurustellut kaksi vuotta ja luulen, että rakastan poikaystävääni, ainakin tunteeni ovat vahvemmat koko ajan. Olisin kyllä mennyt myöhemmin naimisiin, mutta kiirehdin äitini vuoksi. Isäni kuoli ja siskoni erosi äskettäin, joten haluan antaa äidilleni edes jotakin ilon aihetta.

Hääuutisen jälkeen äiti onkin alkanut jälleen hymyillä. Sukulaisten mielestä Dong tekee vihdoinkin jotain oikein.

”Naimisiinkin voisin mennä käytännön syistä.”

Victoria puolestaan kieltäytyy tinkimästä vaateistaan.

– Minulle on tärkeintä, että saan itse päättää elämästäni.

– Minulla ei ole mitään parisuhdetta vastaan, kunhan vain löytyy mukava tyyppi. Naimisiinkin voisin mennä käytännön syistä, jos puoliso olisi ulkomaalainen ja pitäisi saada paperiasiat kuntoon tai jos olisi lapsi tulossa.

Kiinassa lapsia saa syntyä vain avioliitossa.

Viime aikoina Victorian vanhemmat ovat alkaneet ymmärtää, että tytär on onnellinen ilman puolisoakin. He jopa hiljentävät avioliitosta nalkuttavia sukulaisia. Vanhemmat ovat myös oivaltaneet, ettei tytär välttämättä tarvitse miestä huolenpitäjäksi.

Yhä useammat kiinalaisnaiset ajattelevat kuten Victoria ja jättäytyvät – kovista paineista huolimatta – sinkuiksi. Avioliittojen määrä on vähentynyt Kiinassa kahden vuoden ajan. Tosin on vaikea sanoa, kuinka paljon se johtuu naisten rohkeista valinnoista. Yhden lapsen politiikan vuoksi ikäluokat ovat pieniä, ja maaseudulla kouluttamattomien miesten on vaikea löytää vaimoa, koska tyttöjä on syntynyt pitkään niin paljon vähemmän.

 


Victoria Wei on saavuttanut lapsuutensa unelman: hän saa matkustaa maailmalla kuin Mika Häkkinen.

 

Victorian pärjäämisestä ei ole epäilystäkään, kun hän siemailee kahvia ja vastailee napakasti kysymyksiin pekingiläisessä kahvila-kirjakaupassa. Täällä hän viihtyy, kun on hän on vapaalla Sky Newsin vanhemman tuottajan tehtävistä. Vapaata on silloin, kun uutisrintamalla on hiljaista: kun malesialaiskoneet eivät katoa taivaalta eikä Pohjois-Korea tee ydinkokeita. Victoria on saanut sen, mistä nuorena haaveili – hän seuraa isoa aluetta Aasiasta ja matkustaa paljon.

Olethan tyhmempi, rakas?

Vaikka koulutettuja naisia hoputetaan naimisiin, kiinalaismiehille itsenäiset naiset ovat kova pala. Victoria ja Dong tietävät, että yhden lapsen politiikka on tehnyt kiinalaispojista itsekeskeisiä, tytöistä myös vahvempia. Yhtälö ei ole helppo.

– Entinen poikaystäväni pyysi, että puhuisin hänen seurassaan vähemmän, jotta hän voisi loistaa fiksumpana. Kiinassa naisen oletetaan olevan miestään vähän hiljaisempi ja tyhmempi, Dong sanoo.

– Poikaystävilleni en ole silti suostunut leikkimään heikompaa. Heidän täytyy tietää, millainen oikeasti olen.

Töissä Dong Xu puhuu miesseurueessa pehmeällä äänellä ja esittää yksinkertaista. Sillä tavalla hän saa apua eikä vaikuta uhkaavalta. Suomessa asuessaan hän ei moista viitsinyt tehdä – suomalaismiehiähän nöyristely olisi lähinnä ärsyttänyt ja huvittanut.

”Poikaystävilleni en ole silti suostunut leikkimään heikompaa.”

Victorian kokemukset kiinalaismiesten deittailusta ovat huonoja.

– Kiinalaisista miehistä suurin osa ei pidä minusta, enkä minä heistä. He eivät pidä minua kauniina, mutta he pitävät minua liian vahvana ja itsenäisenä. Aasiassa ajatellaan, että naisen pitää olla kuin vesi, joka muotoutuu miehen lasiin.

– Täytyyhän olla olemassa mukavia kiinalaisia miehiä, mutta valitettavasti en ole heitä juuri tavannut, Victoria sanoo.

Maon aikana naiset esitettiin propagandassa vahvoina työläisinä, jotka paiskivat raskaita töitä miesten rinnalla. Tätä nykyä naiset jopa irtisanoutuvat töistään, jotta heidän uransa ei näyttäisi liian hienolta miehen uran rinnalla.

Tasa-arvo tökkii myös asuntomarkkinoilla. Usein yhdessä maksettu asunto kirjataan miehen nimiin, jotta mies sukuineen säilyttää kasvonsa. Dong Xu miettiikin juuri, miten hän saa sukua suututtamatta nuorenparin tulevan asunnon kirjatuksi myös omiin nimiinsä.

”Koska olen ainut lapsi, en voi esimerkiksi noin vain vaihtaa alaa.”

Yhden muutoksen kohti tasa-arvoisempaa ajattelua Dong Xu on jo huomannut.

– Yhä useammat miehet, kuten nykyinen poikaystäväni, tahtovat vaimon, joka ansaitsee yhtä hyvin tai paremmin kuin he itse. Eläminen on niin kallista.

Ei vain oma elämä

Perheen rakkaus ja tuki tyttärilleen ei tule ilmaiseksi. Koko lapsuutensa Victoria tiesi, että hänellä on sukuhaaransa ainoana vesana suuri vastuu harteillaan. Dong Xu kasvatettiin perheensä tulevaksi pääksi, ja sen tehtävän hän on jo aloittanutkin.

– Kun isäni äskettäin kuoli, hankin äidilleni ja sisarelleni asunnon Pekingistä. Siskoni panin autokouluun ja hankin hänelle töitä. Käyn heidän luonaan kahdesti viikossa.

Victoriankin on mietittävä elämän­valintoja tehdessään aina vanhempiaan. Jos hänellä olisi veli tai sisko, elämä saattaisi olla vapaampaa.

– Koska olen ainut lapsi, en voi esimerkiksi noin vain vaihtaa alaa. Minulla ei ole varaa epäonnistua, sillä tulojeni on oltava vakaat, jotta voin tulevaisuudessa huolehtia vanhemmistani.

Kiinan ainoat tyttäret ovat kultaisissa kahleissa.

Jutun kirjoittajalta Mari Manniselta ilmestyi juuri kirja Yhden lapsen kansa — Kiinan salavauvat, ­pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret (Atena).

Kiinan yhden lapsen politiikka (1980–2015)

Avioparit saivat tehdä yhden lapsen, tosin sääntöön oli paljon poikkeuksia.

Kommunistisen puolueen tarkoitus oli hillitä nopeasti Kiinan väestönkasvua.

Sääntöjä valvoivat paikallisviranomaiset, jotka muun muassa teettivät sääntöä rikkoville pakkoabortteja ja -sterilointeja.

Lapsia syntyi myös laittomasti. Heistä miljoonat eivät saaneet henkilöpapereita, joten he eivät pääse naimisiin, töihin tai edes junan kyytiin.

Koska poikia arvostettiin suvun jatkajina enemmän, vanhemmat abortoivat tyttösikiöitä, monia tyttölapsia hylättiin ja tapettiin.

Naimaikäisiä miehiä on nyt kymmeniä miljoonia enemmän kuin naisia, joten moni jää ilman vaimoa ja perhettä.

Lapsia syntyy nyt niin vähän, että tulevaisuudessa työikäisiä ei ole tarpeeksi elättämään vanhusväestöä. Vuoden 2016 alusta kaikille aviopareille sallittiinkin kaksi lasta.

Makkosen pojilla on Facebookissa 34 000 seuraajaa, ja Elli opettelee laulamaan. Lily ja Nami lentävät 30 kertaa vuodessa, ja Taolla on julkkiksia kummeinaan. Keitä ovat nämä julkkiskoirat?

Kun säämies Pekka Pouta palasi Maikkarin illoista aamutelevisioon, Sini-koira aloitti samalla uransa Huomenta Suomen studiokoirana. Sillä on kollegoita muun muassa Ruotsissa ja Saksassa.

Nyt Sinillä on 3 800 Instagram-seuraajaa, ja se on suositumpi kuin isäntänsä.

– Kun Sini leikkauksen seurauksena lihoi vajaan kilon, katsojat esittivät siitä huolensa, Pekka kertoo.

Malli Lotta Näkyvä ja jääkiekkoilija Kristian Näkyvä asuvat kahdessa maassa. Perheen koirat Lily ja Nami reissaavat tottuneesti Helsingin ja Tukholman väliä kodista toiseen. Niillä on omat passit ja lentolaukku pesänään.

– Viime vuonna tytöt lensivät yhteensä 30 kertaa, Lotta laskeskelee.

Julkkiskummeja ja fanilahjoja

Toiset ovat julkkisten koiria, toiset koirajulkkiksia. Neljänsuora-yhtyeen fanit lähettävät lahjoja laulaja Antti Ketosen Elli-koiralle. 

Somessa seurataan, kun AIno-Kuutamo Uusitorpan griffoni Tao hengailee Suomen ykkösartistien seurassa.

Makkosen pojilla on 34000 Facebook-seuraajaa ja kustannussopimus kirjatalon kanssa.

– Poikien brändääminen tapahtui vahingossa. En silti halua, että kaupallisuudesta tulee hallitseva juttu, snautserinelikon emäntä, valokuvaaja Elisa Makkonen sanoo.

Lue lisää koirastaroista Me Naisten numerosta 21/2017! Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Toimittaja Tuija Pehkosta kiusattiin pitkään työpaikalla. – Erityisesti satutti moraalini epäileminen. Kevytkenkäisen leima on tehokas keino horjuttaa nuoren naisen uskottavuutta työssä.

Toimittaja Tuija Pehkonen on pohtinut paljon työpaikkakiusaamista. Asia on Tuijalle omakohtaisesti tuttu. Hänen kohdallaan kiusaaminen tarkoitti ilkeitä juoruja, supatusta selän takana ja otsaan lyötyä kevytkenkäisen naisen leimaa.

– Eniten loukkasi se, miten yksin jäin, Tuija sanoo.

– Kiusaaminen on aina väärin, ja kiusaaja tietää sen itsekin, muttei jostain syystä osaa lopettaa.

Sivustaseuraajatkaan eivät hänen mielestään ole tilanteessa viattomia.

– Se, etteivät he puutu asiaan, mahdollistaa kiusaamisen jatkumisen. Kuka vain voi avata suunsa ja sanoa, että tämä tuntuu pahalta, ei tehdä näin, en tahdo olla tässä mukana.

– Jokainen meistä voi toimia oikein – olla se tyyppi, joka katkaisee ruman kierteen.

Suomalaisille työpaikoille Tuija Pehkonen toivoisi selvissä kiusaamistapauksissa suorempaa puuttumisen kulttuuria. Tilanteet eivät jatkuisi, paisuisi ja pahenisi, jos suhtautuminen asiaan tiukkenisi, hän uskoo.

Tuija Pehkonen kertoo, millaista työpaikkakiusaaminen oli, miten hän siitä selviytyi ja millaisen jäljen se jätti Me Naisten uudessa numerossa 21/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

 

Näyttelijä menehtyi syöpään 89-vuotiaana.

Bond-legenda Roger Moore on kuollut, kertoo BBC. Moore oli kuollessaan 89-vuotias. BBC:n mukaan Mooren läheiset vahvistivat suru-uutisen lähettämällä medialle tiedotteen. Sen mukaan näyttelijä menehtyi syöpään.

 

Lontoossa syntynyt Moore näytteli seitsemässä James Bond -elokuvassa vuosina 1973–1985: Elä ja anna toisten kuolla (1973), 007 ja kultainen ase (1974), 007 ja rakastettuni (1977), Kuuraketti (1979), Erittäin salainen (1981), Octopussy – mustekala (1983) ja 007 ja kuoleman katse (1985).

The Guardian -lehden mukaan Moore kuoli Sveitsissä. Hän oli neljästi naimisissa. Kolmannesta liitosta näyttelijä Luisa Mattiolin kanssa Moorella on kaksi poikaa ja yksi tytär.

Kysely

Oliko Roger Moore mielestäsi kaikkien aikojen paras James Bond?

Suosikkijuontaja Sami Kuronen keskittyy nyt eron jälkeen työhönsä ja tyttäreensä.

Suosikkijuontaja Sami Kurosen ja toimittaja-maskeeraaja Mirkka Torikan reilut kolme vuotta kestänyt suhde päättyi hiljattain. Sami päivitti eron jälkeen someen kauniin tekstin, jossa kuvasi parin eroavan ystävinä. Pari ei koskaan muuttanut varsinaisesti saman katon alle. He vannoivat etäsuhteen nimeen, sillä Sami on asunut ja työskennellyt pääkaupunkiseudulla ja Mirkka puolestaan Jyväskylässä.

– Kaikki on hyvin ja ystävyytemme jatkuu. Näemme viikonloppuna lasten kanssa, levy-yhtiö Warnerin Spring Break -juhlissa iltaa viettänyt Sami totesi ystävällisesti.

”Ei ole hoppua, enkä ole liittynyt Tinderiin.”

Sinkkuna elävä Sami ei uutta suhdetta haikaile eikä halua asiaa enempää kommentoida.

– Ei ole hoppua, enkä ole liittynyt Tinderiin. Keskityn työntekoon, hän totesi yksikantaan.

Samin elämä on nyt työntäyteistä. Radio Suomipopin pestin lisäksi hän kuvaa Erilaiset äidit -sarjaa ja tekee erilaisia juontokeikkoja. Jäljelle jäävän ajan hän pyhittää kahdeksanvuotiaalle Oona-tyttärelleen, jonka huoltajuuden hän jakaa ex-vaimonsa kanssa.

– Kesästä tulee superkiireinen, eikä levätä juuri ehdi, mutta kiva, että on hommia. Suunnittelen lomaa ja ulkomaanreissua syksylle, hän tuumi.