Kari Hotakainen, 58, paistaa makkaran sijaan tofua ja rakastaa italialaisia pukuja. – Juoruilenkin aina, kun löytyy pienikin mahdollisuus, kirjailija sanoo.

Mies ei siivoa oma-aloitteisesti.

Kukaan ei siivoa oma-aloitteisesti! Vaimon kanssa kummatkin olemme siivonneet siinä vaiheessa, kun on tullut olo, ettei tässä paskaläjässä kukaan voi asua, ja että lapset varmaan otetaan kohta huostaan. Eniten inhoan vuodevaatteiden tuuletusta. Mitä niissä oikein edes tuuletetaan? Sitten niitä roikotetaan likaisilla kaiteilla ja jätetään ulos räntään. Vihaan myös mattojen tamppaamista, ne ovat iljettävä keksintö.

Mies vain paranee vanhetessaan.

Väärin. Vaikka julkisuudessa painotetaan, että merkittävät miehet paranevat vanhetessaan ja naiset eivät. Itse olen parantunut joidenkin asioiden suhteuttamisessa, mutta toisaalta huudan kuin paviaani jollekin äärimmäisen pikkumaiselle asialle heti, kun silmä välttää. Lopulliseen seestymiseen en usko kenenkään kohdalla.

Mies ei kehtaa pyytää apua.

Todellakin kehtaa ja on syytäkin. Tosin tämän sanoo kädetön tumpelo. Uuteen älypuhelimeen oli joku unohtanut kaupassa ilmeisesti kytkeä älyn päälle, käsissäni siitä tuli älytön puhelin. Kesäasunnolla on isoja remontteja, joissa en osaa tehdä mitään. Pyydän apua myös omiin ajatuksiini ja testaan niitä muilla. Ei kannata luottaa, että ne olisivat aina ainutkertaisia ja helvetin persoonallisia. Omakohtainen ei tarkoita samaa kuin omaperäinen.

Mies ei puhu eikä pussaa.

Ihan klisee. Puhuu aivan helvetisti ja pussaakin riittävästi. Mies myös juoruaa, on turhamainen ja erittäin äänekäs. Juoruilen minäkin aina, kun löytyy pienikin mahdollisuus, ei ole mittaa eikä määrää sillä. Pälpättäminen ja turhamaisuus liitetään usein naiseen, vaikka ne ovat mitä lujimmin myös miehessä. Ilman miesten turhamaisuutta koko länsimainen autokauppa pysähtyisi.

Mies ajattelee alapäällään.

Jos joskus ajatteleekin, hyvä näin. Mutta en voi mitenkään allekirjoittaa, että näinhän se aina olisi. Jos kumpikin sukupuoli ajattelee alapäällään riittävän usein yhtä aikaa, ollaan paratiisissa.

Miehen mielestä naista saa aina odottaa.

Totta. Minullahan on vaimo ja kaksi tytärtä. Odottelen heitä aika paljon, mutta mielelläni! Olen joka paikassa liian aikaisin, sillä inhoan myöhästymistä. On ihan loogista, että naisilla kestää pidempään, heillähän on päässään muutakin kuin orastava pälvikalju. Minä vain käyn suihkussa, vaihdan paidan ja odotan jo pihalla kärsimättömänä. Siinä vaiheessa perheestä on vasta yksi käynyt suihkussa.

Jokainen mies tykkää makkarasta ja oluesta.

Ei todellakaan. Tänä vuonna olen syönyt kolme kertaa makkaraa, ilolla, en sitä väheksy. Mutta esimerkiksi gin tonic ja tofu ovat huomattavasti parempia asioita kuin makkara ja olut. Tofun valmistan niin, että viipaloin savuisaa versiota pannulle ja lisään paistamisen jälkeen kaksi ruokalusikallista soijakastiketta. Tästä saa hyvää pastakastiketta tai leivänpäällisiä! Vaimoni on silti parempi kokki kuin minä.

Armeija tekee pojista miehiä.

En osaa sanoa, kun en ole käynyt. Armeijassa varmasti unohtuu ryhmähengen nimissä oma ego, ihan hyvälläkin tavalla. Sairastin nuorena maitorupea, minkä takia korvantaukseni olivat koko ajan auki. Sain vapautuksen. Armeija ei halunnut joutua vastuuseen, että sen karheat vaatteet repisivät ihoni auki. Edelleenkin vaatteitteni pitää olla pehmeitä ja puuvillaisia.

Mies etsii äitinsä kaltaista naista.

Niin paljon kuin äitiäni rakastankin, en ole etsinyt hänen kaltaistaan naista. Olen tosin voinut saada sellaisen. Noin yleisesti en pidä tätä ajatusta mahdottomana. Äidissäni ja vaimossani on yhteistä se, että kummatkin ovat rauhallisia ja kiihkeitä. Molemmat asiat voivat asua samassa ihmisessä.

Mies ei kestä häviämistä.

Kirjailijan ammatissa ei ole selviä voittoja tai häviöitä, paitsi jos kaikki sanoisivat yhteen ääneen, että kirjani ovat perseestä. Vaikeaa häviäminen on, kestän sitä huonosti. Luulisi, että olisi jo tässä iässä mennyt kaaliin, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka ovat parempia jokaisessa asiassa, joita teen. Pystyn tämän tunnustamaan itselleni joskus kaksi minuuttia kerrallaan jylhän rehellisyyskohtauksen vallassa.

Vähän aikaa siten ajattelin, että polkaisen 70 kilometrin pyörälenkin. Lähdin heti tosi kovaa, mikä kostautui. Lenkki jäikin vain 50 kilometriin. Tulin kotiin nuutuneena ja kaipasin lohdutusta. Sitten huomasin, että minä urpo itse aiheutin paineen itselleni. Kukaan ei edes tiennyt, että olen pyöräilemässä.

Miehen on vaikea kestää, jos vaimolla on parempi palkka.

Ehdottomasti eri mieltä. Pitkässä avioliitossamme Tarja toi aluksi enemmän rahaa. Lähdin 1995 vakituisesta työstäni vapaaksi kirjailijaksi ja kysyin silloin, että käykö, homma ei ehkä heti alkuun vetele. Myöhemmin taas tuli aika, kun minä vastasin enemmän talousasioistamme. Kaikki kolikot ovat yhteisiä. Ei ole niin, että jos joku perheenjäsen haluaa uuden talvitakin, sitä täytyisi kysyä ensin Karilta.

Mies ei vaatteilla koreile.

Koreilee ja mielellään! Minäkin, vaikkei se missään näykään. Miesten turhamaisuus on usein äärimmäisen hienovaraisesti piiloteltua, he voivat nähdä paljonkin vaivaa vaikka sen eteen, että näyttävät juuri oikealla tavalla rönttäpelleiltä. Kannatan lämpimästi keikarointia, dandymäisyyttä ja turhamaisuutta. Siitä vain, pojat! Pidän itse italialaisista vaatteista. Puvut, paidat ja housut ovat leikattu niin, että ne istuvat hyvin.

Meistä kahdesta paremmin pukeutuu vaimo. Hän joutuu tai saa käydä työelämässä, kun itse työskentelen 10 neliön autotallissa. Periaatteessa en tarvitsisi vaatteita ollenkaan. Kun lähden työhuoneelta kaupungille, panen päälle seutuvaatteet – kutsun niitä seutuvaatteiksi – jotta uskallan näyttäytyä. Kotona pukeudun aina tyylittömästi ja mukavasti: verkkarit, t-paita ja sitten kirjoittamaan.

Mies toimii eikä turhia analysoi.

Valitettavasti näin on, etenkin kirjoittamisessa. Kirjoitan vaistonvaraisen kiihkeästi kohti jotakin ja palaan myöhemmin korjaamaan tekstiä. Voisi olla parempi analysoida enemmän. Mutta tiedä sitten, kumpi toimii: että analysoi puhki eikä saa mitään aikaiseksi, vai että analysoi hirveästi ja huomaa sitten, että tekeminen onkin ollut ihan paskaa.

Mies jää sängyn pohjalle voivot-telemaan jo 37 asteen kuumeessa.

Minä ainakin jään, en tiedä muista miehistä. Uhriudun heti, kun se on mahdollista, olen Länsi-Pakilan Marttyyrit ry:n puheenjohtaja. Kun miesflunssa iskee, kaadun sängynpohjalle voivottelemaan enkä pysty kahteen viikkoon tekemään mitään. Niiskutan kuuluvasti. Katson sata tuotantokautta jotain tv-sarjaa. Vaimo aina odottaakin, milloin Kari aloittaa syysflunssan, joka päättyy vappuna.

Miehen mielestä viihde-elektroniikkaan ei voi koskaan käyttää liikaa rahaa.

Täyttä tuubaa. Tiedän kyllä, että lajitoverini voivat käyttää viihde-elektroniikkaan kymmeniä tuhansia euroja. Minun laitteitteni katumyyntiarvo on ehkä 20 euroa. Käytän enemmän rahaa niihin äänitteisiin, mitä laitteista kuunnellaan. Meillä on telkkaria myöten kaikki vanhaa.

Mies ei pärjää sosiaalisissa tilanteissa yhtä hyvin kuin nainen.

Voi olla. Sosiaaliset tilanteet ovat minun kaltaiselleni tosi haastavia, kuin selviytymistä. Iskee luolamiehen pakokauhu, jos isossa seurueessa pitää kertoa itsestään ja tutustua tuntemattomiin.

Mies kertoo naiselle valkoisia valheita miellyttääkseen tätä.

Tarvitsemme kumpaakin, raakaa totuutta ja erittäin valkoisia valheita. En luota rehellisiin ihmisiin.

Antti Tuisku ja Erin nähdään yhdessä myös Idols-ohjelman tuomareina. Kuva: Sanoma-arkisto

Aamukuuteen-kumppani Erin on nyt selvittänyt hämmentävän ilmaisun merkitystä.

”Hei beibi, täs on menny liikaa päivii.
Et ei oo päästy lonimaan, mitä me soditaan.”

Ensimmäisellä kerralla Antti Tuiskun Aamukuuteen-sinkun sanat eivät avaudu. Tai ainakaan yksi niistä. Se ei avaudu vielä toisella eikä kolmannellakaan kuuntelukerralla.

Mitä ihmettä ”lonimaan” tarkoittaa?

”Beibi, kun sä katsot mua ja pyydät mua punkkaas lonimaan.”

”Korvamatomateriaalia.” ”Niin loistava.” Antti Tuiskun fanit ovat hehkuttaneet uutta biisiä paljon eri somekanavilla. Mutta tietävätkö hekään, mitä oikeastaan tarkoittaa lonimaan-ilmaisu, joka toistuu kappaleessa?

Biisin feat-osuuden esittää Erin, joka kertoi maanantaina ”lonia”-ilmaisun merkityksen:

– Lonia-sanaa käytetään ku halutaan ns. muffailla, eli lonia, eli vähän kiehnätä ja pussailla, Erin kirjoitti sosiaalisen median tilillään.

Erinin Instagram-päivitykseen on ehtinyt jo tulla kommentteja, mitä muuta lonia-verbi tarkoittaa eri puolella Suomea.

”Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä.”

– Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä. Esim. shoppailemassa lonitaan kaikki hyllyt tai rekit, kuvailee Instagram-käyttäjä Kreettalu.

– Mulle tulee mieleen se, kun joku lonii konvehtirasiasta parhaat, sanoo Izmo58.

”Sitä ihteensä”

Antti Tuisku julkaisi uuden sinkkunsa viime viikolla. Se on mukana uudella albumilla Anatude, joka julkaistaan 15. syyskuuta.

Sunnuntaina Antti Tuisku iloitsi Aamukuuteen-kappaleen Spotify-menestyksestä ja julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa oli selittävä hashtag #lonimaanonlappiajatarkoittaasitäihteensä.

 

Mitä sanoo sanakirja?

Urbaanissa sanakirjassa lonia tarkoittaa ”valita, lajitella, etsiä jotain asiaa jonkin joukosta”.

Esimerkit:

1. älä loni kaikkia lihapaloja siitä kastikkeesta
2. trafi kielsi rekisterikilpien lonimisen, pitää ottaa järjestyksessä eikä välistä

Kunniaväkivalta saa Suomessakin monia muotoja. Yksi niistä on se, että nuorille pojille sallitaan paljon enemmän vapauksia kuin samanikäisille tytöille, kertoo Helsingin Sanomien haastattelema kurdinainen.

Kolmekymppinen kurdinainen kertoo Helsingin Sanomissa lapsuuden rajusta silpomiskokemuksestaan ja siitä, miten lähipiiri pyrkii rajoittamaan varttuvan tytön ihmisoikeuksia perheen kunnian nimissä.

”Mun oli pakko lähteä pois kotoa.”

– Ensin sinut leikataan, sitten kielletään uiminen, sen jälkeen et saa tavata poikia. Kun olin 17-vuotias, mun oli pakko lähteä pois kotoa. Mun oli pakko tehdä raju askel mun vanhemmille ja perheelle, nimettömäksi jäävä nainen kertoo.

THL määrittelee kunniaväkivallan viittaavan psyykkiseen painostukseen tai suoraan väkivaltaan. Se liittyy ajattelutapaan, jossa kunnia on koko perheen ja suvun yhteinen asia. Koska yksilöiden teot vaikuttavat koko yhteisön kunniaan, käyttäytymisen tulee olla siveellistä ja tietyn seksuaalimoraalin mukaista.

Tytöillä ja pojilla eri säännöt

Kurdinainen kokee, että hänen elämäänsä ja oikeuksiaan rajoitettiin voimakkaasti erityisesti nuoruudessa. Nainen ympärileikattiin nelivuotiaana pakolaisleirillä, ja hän oli vähällä kuolla operaatioon. Taustalla oli perheen pyrkimys saada tytär hyviin naimisiin.  

”Pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin.”

– Kun olin joku 7–8-vuotias, niin muistan, että oli aika, jolloin joka ilta, kun menin nukkumaan, rukoilin vaan, että tulen pojaksi. Halusin ne poikien oikeudet. Koska jo silloin näin, että pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin, kurdinainen kertoo HS:n haastattelussa.

– Mitä vanhemmaksi tulin niin sitä enemmän minulta alettiin kieltämään kaikenlaisia asioita. Multa riistettiin ihmisoikeuksia, mitä enemmän tytöstä naiseksi kasvoin.

Vaara joutua uhriksi

Ympärileikkausten ja kunniaväkivallan uhka on todellinen myös Suomessa.

– Ympärileikkausperinne elää Suomessakin, sanoi Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome Me Naisten haastattelussa. 

Suomessa ei ole tullut esiin yhtään tapausta, että maahanmuuttajataustaisia tyttöjä olisi ympärileikattu täällä. Monilla tytöillä on kuitenkin vaara joutua silpomisen uhriksi matkalla vanhempiensa kotimaassa.

– Epäilyt voivat herätä esimerkiksi, jos tyttö on lähdössä yhdessä vanhempiensa tai toisen vanhemman kanssa kotimaahansa. Vaikka niin, että vain perheen tyttö on lähdössä, muut sisarukset eivät.

Solomie kertoi saavansa konsultointipuheluita terveydenhoitajilta tällaisista aiheista etenkin keväisin lomien kynnyksellä. Tyttöjen iät vaihtelevat taaperoista teini-ikäisiin.

– Kun tyttö on jo lähdössä matkalle ja herää epäilys, että hän joutuu silvotuksi, ollaan jo myöhässä, Solomie kertoi.

MillaR

Kolmekymppinen kurdinainen puhuu HS:ssä tyttöjen ja poikien erilaisesta kohtelusta: ”Ensin leikataan, sitten kielletään uiminen”

Naisten ympärileikkaus on törkeä rikos ja yhteiskunnnan pitäisi ottaa aktiivisempi ote tällaisen silpomisen estämisessä. Sama koskee myös poikien ilman lääketieteellistä perustetta olevia ympärileikkauksia, jota ei tietysti voi verrata naisten leikkaukseen, mutta on ihan yhtä perusteetonta. Suomi ei ole sivistysvaltio ennenkuin tällaiseen lapseen kohdistuvaan väkivaltaan puututaan todenteolla.
Lue kommentti

Maria Veitola kertoo Instagramissa uuvuttavasta työviikostaan, joka vaati lopulta veronsa ja ajoi lepäämään.

Maria Veitola, 44, kertoo Instagramissaan haastavasta työviikostaan esimiehenä. Veitolan mukaan voimat hupenivat oman kunnianhimon ja muiden ihmisten takia. Veitola työskentelee tällä hetkellä muun muassa Radio Helsingin sisältöjohtajana.

– Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että ”en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin”. Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni – tavallaan – selvittää sotkut ja tilanteet, Veitola kirjoittaa.

 

Esimiestyössä -tai siis mit vit- esiNAIStyössä parasta ja pahinta: ihmiset. Oon ite tehnyt himmeen duunin siinä että tunnistan omat rajani esim. jaksamisen suhteen ja huolehdin niistä. Tää asia on muuten suoraan yhteydessä luotettavuuteen. Mutta: Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että "en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin". Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni -tavallaan- selvittää sotkut ja tilanteet. No, viime viikko olikin sitten ihan hirveä edellämainituista syistä. Sata palloa ilmassa ja yritin jongleerata parhaani mukaan ja tehdä viisaita päätöksiä. Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että "älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan". Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. Sit tähän liittyy vielä oma kunnianhimo: en tyydy keskinkertaisuuteen. Pääsisin itse helpommalla jos tyytyisin. Mutta kun en halua. Haluan tehdä työni mahd hyvin. Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä. Onneks oli mökkiviikonlippu buukattu veljen perheen kanssa. Tarinan opetus: menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua. Ja Radio Helsingin sisältöjohtajana ilmoitan, että meidän syysohjelmisto starttaa viikon päästä maanantaina. Mukana mm. uusi, ihana aamushow. #bosslady #radiohelsinki 📻❤️

Henkilön Maria Veitola (@mariaveitola) jakama julkaisu

Instagram-päivityksen mukaan Veitola sai viime viikon lopulla jopa fyysisiä oireita.

”Kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa.”

– Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että ”älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan”.  Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. 

– Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä, Veitola kirjoittaa.

Instagram-kuvassa Veitola todella näyttää makaavan keskellä metsää. Hän myös neuvoo muita työstään ahdistuneita tekemään samoin.

– Menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua.

Veitola on aikaisemmin kertonut, että viime vuosi oli hänelle yksi rankimmista. Hänen isänsä kuoli, ja kodista paljastui paha sisäilmaongelma. Nämä asiat vaikuttivat myös hänen parisuhteeseensa.

Sosiaalisen median mukaan Ohtosesta tuli avioitumisen jälkeen Ohtonheimo.

Luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen avioitui Laura-vaimonsa kanssa viime lauantaina. Pariskunta vaihtoi ilmeisesti samalla sukunimensä Ohtonheimoksi. Molemmat löytyvät nyt nimittäin Facebookista sillä nimellä. Toimittaja kertoi avioliitostaan myös Instagramissa.

– Kannan sydäntäsi. Kannan sitä sydämessäni. Eilen sanoimme "tahdon" kauniin perheemme ja ystäviemme edessä. Kiitos teille kaikille, rakastamme teitä paljon, Ohtonheimo hempeilee sunnuntaina Facebookissa julkaisemansa kuvan yhteydessä.

Kimmo Ohtoheimo on suomalainen luontokuvaaja ja -toimittaja. Hän tuli tunnetuksi uituaan Saimaalla 140 kilometrin matkan saimaannorpan hyväksi. Tempauksestaan Ohtonen palkittiin Kultaisella Venlalla vuoden TV-tekona 2013.

 

They said Yes! 😍#ohtonheimot

Henkilön Riikka Kantinkoski (@weekdaycarnival) jakama julkaisu