Lunetten toimitusjohtaja Heli Kurjanen on vienyt bisnestään päättäväisesti ulkomaille. ”Suomalaisuudella on Saksassa paljon merkitystä, sillä kupista on liikkeellä Kiinassa tehtyjä halpisversioita.”
Lunetten toimitusjohtaja Heli Kurjanen on vienyt bisnestään päättäväisesti ulkomaille. ”Suomalaisuudella on Saksassa paljon merkitystä, sillä kupista on liikkeellä Kiinassa tehtyjä halpisversioita.”

Heli Kurjasen kuukautiskuppibisnes syntyi Juupajoella, kun Heli oli kotiäiti. Siitä tuli pian kansainvälinen menestys.

– Hyi yäk, mikä tuo on!

Se oli juupajokelaisen Heli Kurjasen, 35, ensimmäinen ajatus, kun hän törmäsi netissä ensi kertaa kuukautiskuppiin.

Siitä on nyt yksitoista vuotta. Kurjanen oli silloin yksi- ja nelivuotiaiden lasten kotiäiti, joka oli perustanut toiminimen myydäkseen netissä kestovaippoja.

– Ajattelin, että pyöritän pientä nettikauppaa, jotta voin olla lasten kanssa kotona ja saan silti toimeentulon.

Ällötyksestä huolimatta Kurjanen kiinnostui ideasta, tilasi kuukautiskupin ja kokeili sitä. Kuukautiskuppi on siis silikonista valmistettu kuukautissuoja, jonka ideana on, että se kestää vuosia. Kuppi kerää kuukautisvuodon, se tyhjennetään ja huuhdellaan puhtaaksi. Sitä huolletaan desinfioimalla se keittämällä.

Kurjanen valitti kupin puutteista maanviljelijämiehelleen, joka totesi, että tee itse parempi.

Kurjasen tilaama kuppi ei toiminut toivotusti: se tuntui paikalleen asetettuna, vaikkei sen olisi pitänyt, ja se oli hankala puhdistaa. Kurjanen valitti kupin puutteista maanviljelijämiehelleen, joka totesi, että tee itse parempi.

Vaippabisneskin oli alkanut siitä, että Kurjanen oli tyytymätön markkinoilla myytäviin kestovaippoihin.

Nyt Kurjasen suunnittelemia, Suomessa valmistettuja Lunette-kuukautiskuppeja myydään ympäri maailmaa. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa, ja Yhdysvalloissa toimivan, vuonna 2012 perustetun tytäryhtiön miljoona euroa. Tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina liikevaihto on tuplaantunut viime vuoteen verrattuna.

Juupajoella, Kurjasen kotitalon yläkerran konttorissa, työskentelee kuusi naista, joiden lisäksi Lune Group työllistää yhden osa-aikaisen työntekijän.

Pian Kurjasen kuppeja myydään Prismoissa ja S-marketeissa. Se on iso askel, sillä aiemmin niitä on myyty Suomessa vain erikoiskaupoissa ja apteekeissa. Vientiin kupeista menee valtaosa, 85 prosenttia.

Kurjasta naurattaa alkuperäinen ajatus pienestä kotiäidin bisneksestä.

– Lapset vein hoitoon heti syksyllä 2005.

Ei pinkkiä, kiitos

Heli Kurjanen istuu tamperelaisessa kahvilassa ja naputtaa hopeanväristä kannettavaansa. Toimitusjohtajan työ kuukautiskuppifirmassa on sitä samaa kuin muillakin toimitusjohtajilla: sähköpostien lähettämistä ja Skype-palavereita. Seuraavana aamuna on lähtö Anaheimiin Kaliforniaan luomumessuille.

Vielä lukiossa 1990-luvun lopussa Kurjanen oli varma, ettei hän tule koskaan käyttämään tietokoneita mihinkään.

– Minusta piti tulla taiteilija, mutta kuvataidelukiossa oli niin lahjakkaita tyyppejä, että tajusin nopeasti, etten pärjää siinä hommassa.

Kurjanen oli muuttanut miehensä perässä Tampereelta Juupajoelle ja saanut esikoisensa, kun hän kävi Orivedellä ammattikoulussa kaksivuotisen suunnitteluassistentin linjan. Siellä hän oppi käyttämään tietokonetta ja suunnitteluohjelmia – ja pystyi siksi suunnittelemaan kuukautiskupin prototyypin itse.

Sattumalta kupille löytyi valmistajakin, joka on Juupajoelta lähtöisin.

– Kuppi oli heti niin hyvä, että testi­ryhmän mielestä sitä ei tarvinnut muuttaa lainkaan.

Helin mielestä kuukautisiin liittyy yhä liikaa häpeää – ja sitä hänelle itselleenkin tuttua ällötystä.

Kurjanen oli haalinut prototyyppiä testaamaan ryhmän tuttuja naisia. Hän oli tehnyt jo tärkeimmän pohjatyön: ryhmän mielestä kuukautiskuppi ei ollut ällöttävä.

– Se on meidän haasteellisin alue yhä.

Kurjanen ei halua kuppinsa leimautuvan pelkäksi hippituotteeksi. Kerta­käyttöisiin kuukautissuojiin tottuneilla on paljon ennakkoluuloja tyhjennettävästä kupista, ja Kurjasen mukaan se liittyy tiedonpuutteeseen. Hänen mielestään kuukautisiin liittyy yhä liikaa häpeää – ja sitä hänelle itselleenkin tuttua ällötystä.

– Meidän kohderyhmäämme ovat kaikki 11–50-vuotiaat naiset, joilla on kuukautiset.

Heli Kurjanen ei pidä siitä, miten kuukautissuojia markkinoidaan naisille: pinkillä värillä ja vähän lapsellisella kielenkäytöllä. Lunetten kuppeja ei valmisteta pinkkeinä.
Heli Kurjanen ei pidä siitä, miten kuukautissuojia markkinoidaan naisille: pinkillä värillä ja vähän lapsellisella kielenkäytöllä. Lunetten kuppeja ei valmisteta pinkkeinä.

Apua olisi kaivattu

Oriveden ammattikoulun suunnittelu­assistenttilinja on ainoa virallinen koulutus, joka Heli Kurjasella on. Yrittäjyyteen hän on saanut kosketusta miehensä kautta, jolla on maanviljelyn lisäksi ollut aina muuta yritystoimintaa.

– Minulta puuttuu bisneskoulutus, jonka mukaan tekisin asioita. Sen mukana puuttuu taakka, että näin asiat kuuluisi tehdä.

Kun Kurjanen yksitoista vuotta sitten rekisteröi nettiosoitteen Lunette.fi ja kirjoitti itse sivulle pari lausetta, että ”tähän tulee pian suomalaisen kuukautiskupin kotisivu”, hän alkoi saada tilauksia. Tuotetta ei vielä ollut olemassakaan.

”Minulta puuttuu bisneskoulutus, jonka mukaan tekisin asioita.”

Saman tien alkoi tulla myös innostuneen vaativia pyyntöjä tuotteen saamisesta ulkomaille. Siinä vaiheessa hän olisi kaivannut apua bisneksen kansainvälistämiseen.

– Yritin ihan systemaattisesti löytää apua: kävin TE-keskuksessa ja olin yhteydessä myös Finprohon, jonka tarkoitus on auttaa suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään. Suoraan sanottuna niiden tarjoamasta avusta ei ollut minulle juurikaan hyötyä.

Kurjasen mielestä yrityksiä auttavat viralliset tahot varmasti tarkoittavat hyvää, mutta ne tekevät asioista liian monimutkaisia.

– Minulle esimerkiksi ehdotettiin, että ensin pitäisi tehdä markkinatutkimus. Sellainen maksaa kymmeniätuhansia euroja. Sanoin, että tiedän kyllä, mikä meidän markkina on. Se on naiset, joilla on kuukautiset.

Markkinatutkimusta hän ei tehnyt. Yrityksen alkuvaiheessa hän otti 30 000 euron naisyrittäjälainan, mutta sen jälkeen firma on kasvanut sitä mukaa kuin raha on riittänyt kasvamiseen.

Kansainvälisen bisneksen Kurjanen on opetellut itse. Ensin kuppeja lähetettiin nettitilauksina ulkomaisille jälleenmyyjille, sitten Kurjanen alkoi käydä luomu- ja ekomessuilla Euroopassa.

– On vähän vaikeaa tajuta, mitä kaikkea olen kymmenessä vuodessa bisneksenteosta oppinut.

Aina kannattaa!

Kurjanen kaivaa käsilaukustaan kaksi pahvista kuukautiskuppipakkausta. Kukan muotoisesta ikkunasta kurkkii värikäs, silikoninen kuppi.

”En ole koskaan ajatellut, etteikö tästä tulisi mitään.”

Idea ja ajoitus ovat kohdanneet. Jätteen vähentäminen ja ekologisuus ovat todella trendikkäitä, ja Kurjasen mielestä myös feminismi ”pöhisee” positiivisesti ja on eduksi kuukautiskupin maineelle. Tavoitteena on kasvattaa yrityksestä useamman miljoonan euron bisnes.

– Meillä on lähtenyt monta markkinaa juuri nyt vetämään. Vuoden 2008 jälkeen liikevaihdon kasvu pysähtyi, mutta 2013 alkoi taas kasvu. Fiilis on tosi positiivinen.

– Olen peruspositiivinen luonne ja sitten kun rohkenin aloittaa, en ole koskaan ajatellut, etteikö tästä tulisi mitään. Ei kannata unelmiensa kohdalla miettiä, että kannattaako tätä tehdä. Aina kannattaa!

Vierailija

Juupajokelainen Heli teki kuukautiskupista kansainvälisen hitin – näin se kävi

Hyvä tuote, pakko sanoa. Olen käyttänyt jo noin 8 vuotta. Tänä aikana olen ostanut kolme kuppia, alkuperäisen ison tilalle ostin uuden samanlaisen muutaman vuoden käytön jälkeen, ja lisäksi ostin pienemmän koon kuukautisten loppupäiville. Ekologisuus on plussaa niin kuin edullisuuskin, mutta ennen kaikkea käytän sitä mukavuussyistä. Saattaa kyllä (joillakin) vaatia vähän enemmän opettelua kuin tamponin käyttö, mutta on mielestäni sen arvoista. Kuppi ei kuivata, joten sitä voi huoletta pitää...
Lue kommentti
Vierailija

Juupajokelainen Heli teki kuukautiskupista kansainvälisen hitin – näin se kävi

Erinomainen tuote. Itse olin jo vuosia "aikonut", kunnes kerran alkoi tulvia siihen malliin että side oli märkä koko ajan. Tamponeista olin jo aiemmin joutunut luopumaan, kun limakalvot kuivuivat vaikka imuteho oli oikea, ja kohtutulehdustaipumuksen vuoksi lääkärikään ei tamponeita suositellut. Luneten ostin ja katua ei ole tarvinnut. Siihen loppuivat kohtutulehdukset ja myös hautovien siteiden aiheuttamat hiivatulehdukset. Nelisen vuotta kuppi on palvellut. Uuden hankkinen sitten, kun nykyisen...
Lue kommentti

Näyttelijä Antti Luusuaniemi ja mainosalalla työskentelevä vaimo Lili Zoe Ermezei ovat perhekeskeisiä työnarkomaaneja.

Näyttelijä Antti Luusuaniemi, 37, ja Lili Zoe Ermezei, 29, tapasivat kuusi vuotta sitten Budapestissa mainoskuvauksissa. Ensimmäiseksi Lili ihastui suomalaisnäyttelijän nahkalaukkuun, sitten mieheen.

– Paitsi, että Antilla oli hyvä maku, hän oli myös sympaattinen, komea, antelias ja mukava. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, Lili kertoo.

Jo seuraavana kesänä Lili jätti uransa ja rakastamansa työn ja muutti Suomeen Antin luo.

– Olin niin nuori ja rakastunut, etten epäröinyt hetkeäkään, Lili sanoo.

Antin ammatti tosin herätti hänessä epäilyksiä.

– Pelkäsin, että Antti olisi itseään täynnä. Mutta luultavasti hän saa tarpeeksi huomiota näyttämöllä, sillä kun hän tulee kotiin, hänessä ei ole tippaakaan egoismia tai narsismia.

"Pelkäsin, että Antti olisi itseään täynnä."

Kumpikin heistä on sitä mieltä, että mustasukkaisuus vie ihan turhaa energiaa.

– Valehtelisin, jos väittäisin, ettei tunnu missään, kun Antti suutelee muita näyttelijän työssään. En silti tee siitä ongelmaa, sillä Antti osaa erottaa työn ja yksityiselämän. Olemme tiimi emmekä tunne itseämme uhatuksi, Lili sanoo.

Perhekeskeiset työnarkomaanit

Perheen ja uran välillä tasapainottelu onkin Lilin ja Antin elämässä jokapäiväinen haaste. Molemmat suhtautuvat työhönsä intohimoisesti, mutta arvostavat myös perheen yhteistä aikaa.

– Haluan tehdä työni mahdollisimman hyvin, mutta ei se ole sen tärkeämpää kuin muu elämä. Ei elämää ja perhettä voi siirtää syrjään, Antti sanoo.

"Voisin elää työlleni 24 tuntia vuorokaudessa."

– Olen aina ollut työnarkomaani ja voisin elää työlleni 24 tuntia vuorokaudessa, mutta olen oppinut Antilta, ettei se voi olla ihmisen ainoa arvo. Hän muistuttaa minua siitä, että lopussa meillä ei ole kuin perhe, mainostoimistossa strategisena johtajana työskentelevä Lili jatkaa.

Jännittikö Liliä äitipuolen rooli?  Miten Antti ja Lili jakavat  kotityöt? Mikä on ollut  heidän suhteessa vaikeinta aikaa?  Lue lisää Me Naisten numerosta 34/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Antin ideoima Red Carpet –leffafestivaali Hyvinkäällä 31.8. – 3.9.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja ministeri Suvi-Anne Siimes erosi puolueesta jäätyään pois eduskunnasta. Kuva: Heli Blåfield

Suvi-Anne Siimes on ollut 9 vuotta vanhemman puolisonsa kanssa yhdessä 30 vuotta. – Olisi surkeaa, jos avioliitto kariutuisi siihen, että elämänpiirit erkanevat toisistaan.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes miettii omia eläkevuosiaan vain harvoin.

– Enemmän pohdinta liittyy siihen, että puolisoni on minua yhdeksän vuotta vanhempi. Elämänsuunnitelmaamme kuuluu, että hän jatkaisi töissä mahdollisimman pitkään, jotta elämänpiirimme eivät erkanisi liikaa, Siimes sanoo Me Naisten Tämän olen oppinut haastattelussa.

Siimes on ollut puolisonsa kanssa yhdessä kolmisenkymmentä vuotta.

– Olisihan sen surkeaa, jos avioliitto kariutuisi siihen, että elämänpiirit erkanevat toisistaan.

Politiikka on sotaa

Ministerinä ja kansanedustajan toiminut Suvi-Anne Siimes sanoo, että hänellä oli politiikassa toimiessaan väärä kuva pelin säännöistä.

– Ymmärsin vasta politiikasta poistuttuani, että osa epäonnistumisistani ja vaikeuksistani johtui siitä, että minulla oli täysin väärä kuva politiikasta kun menin sinne, Siimes pohtii.

–Olin lukenut filosofiaa ja kuvittelin, että politiikka toimii keskustelun ja avoimuuden periaatteilla. Sitten ihmettelin ja paheksuin sitä pelaamista, johon törmäsin. Kärsin siitä.

Siimes kuvaa politiikkaa sodaksi, jossa on vain välirauhoja.

– Siellä ei ole mitään onnellista loppua. Tämä oli tärkeää ymmärtää edes jälkikäteen.

Politiikka opetti Siimeskelle, mitä valta on, ja miten sitä käytetään. Ja mitä sen saavuttamiseksi ollaan valmiita tekemään.

Siimes erosi vasemmistoliitosta 2007.

– Olin nuorena puoluetta vailla ollut vasemmistolainen, ja sellainen minusta on tullut vanhempanakin. Minulle on luonnollinen tila olla tällainen hang-around. On kauhean tärkeää, että ihminen voi identifioitua johonkin poliittiseen suuntaan olematta puolueen jäsen. Puolustan oikeutta tällaiseen maailmankuvaan.

Suvi-Anne Siimes kertoo Me Naisten haastattelussa myös, miten oppi jo lapsena, että hänen perheessään on salaisuus, mitä hän ajattelee työstä ja johtajuudesta ja mitä tajusi aikuisen poikansa häissä? Lue koko haastattelu Me Naisten numerosta 34/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.