Jutan äiti ja isoäiti vetäytyivät aina puoleksi vuodeksi saareen itsekseen. ”Ehkä se on minunkin tulevaisuuteni, erakoidun lopullisesti talooni”, Jutta nauraa. Kuva Jouni Harala.
Jutan äiti ja isoäiti vetäytyivät aina puoleksi vuodeksi saareen itsekseen. ”Ehkä se on minunkin tulevaisuuteni, erakoidun lopullisesti talooni”, Jutta nauraa. Kuva Jouni Harala.

Fitness-yrittäjä Jutta Gustafsberg haluaa ravistella perinteisiä käsityksiä.  – Miksi vauraus ja henkisyys olisivat toisensa kumoavia ominaisuuksia? Onhan dalai-lamallakin Rolex, Jutta sanoo.

Pirkkalassa Jutta Gustafsbergin, 43, kodin etupiha kuhisee miehiä. Useimmilla on haalarit ja kuulosuojaimet, yksi heiluu lapion kanssa, toinen traktorin puikoissa.

Emännän viininpunainen BMW on pysäköity kauemmas kadunvarteen, sillä maalämpöasennuksen ajaksi parkkialue on myllätty ylösalaisin. Ulko-oven pielessä buddhapatsas tärisee samaan tahtiin poran jytinän kanssa.

Kontrasti on melkoinen, kun astuu työmaalta sisälle taloon. Metakka jää ulos, kaikki on vaaleaa ja kuulasta, ja talossa soi pehmeä musiikki.

Valko-hopeinen sisustus on Jutan suunnittelema ja sisustussuunnittelijaystävän täydentämä. Miehen kädenjälki näkyy vain pohjakerroksessa, Max-pojan, 13, valtakunnassa. Jutta on pyörittänyt huushollia yksin alkuvuodesta lähtien, kun viisivuotinen suhde hänen kihlattunsa Ari Kokkosen kanssa päättyi.

”Luonnonvesillä on minuun rauhoittava vaikutus.”

Ei tarvitse istua kuin pieni hetki Jutan lempipaikalla keittiön saarekepöydän ääressä ja katsoa kaunista järvimaisemaa, kun jo syke laskee. Syksyn edetessä Jutta nostaa pöydänkulmalle kirkasvalolampun.

– Nautin maisemasta joka ikinen päivä. Istun tässä ja katselen vain, hän sanoo.

Järvimaisemissa Jutta on asunut melkein aina. Edellisessä talossa sitä sai vähän kuikuilla, mutta täällä hiekkaranta on muutaman askeleen päässä keittiöstä.

– Luonnonvesillä on minuun rauhoittava vaikutus. Ne myös muistuttavat luonnon valtavista voimista ja siitä, miten pieni osa universumia me ihmiset ongelminemme olemmekaan.

Yksinolon aika

Viime viikkoina Jutalla on ollut totuttua enemmän aikaa istuksia suosikkimaisemissaan. Kuntoiluohjelmia sinkuille, hääpareille ja ylipainoisille hän ehti tehdä kuuden kauden ja kuudenkymmenen jakson verran. Bull vs. Vertti pyörii vielä televisiossa, ja sen tuliainen, tiukaksi treenattu sixpack, näkyy Jutalla edelleen.

– Olen yhä samassa kunnossa kuin kuvausten aikaan kesällä. Olen pirun tyytyväinen siihen, miltä näytän ja miltä minusta tuntuu.

”Tänä vuonna olen oppinut olemaan yksin.”

43-vuotiaana Jutta on ensimmäistä kertaa aikuiselämässään yksin. Hän on myös huomannut nauttivansa yksinolosta.

– Aiemmin hyppäsin aina hirveällä vauhdilla suhteesta seuraavaan. Elämässä on erilaisia jaksoja, ja tänä vuonna olen oppinut olemaan yksin. En välttämättä ole loppuelämääni yksin, mutta juuri nyt nautin siitä.

Jutasta on ollut voimauttavaa huomata pärjäävänsä itsekseen.

– Minun ei tarvitse ripustautua toiseen ihmiseen enkä tarvitse palvontaa tai huomiota. Sehän tässä niin siistiä onkin: en varsinaisesti tarvitse ketään. Jos joskus aloitan uuden suhteen, se voi alkaa eri pohjalta nyt, kun minulla on tämä kokemus itsenäisyydestä.

Ero, oikea ratkaisu

Ensimmäisestä avioliitostaan Jutta jäi leskeksi vain 30-vuotiaana. Omaan kotirantaan hukkunut Petteri Jussila oli kookas ja karismaattinen liikemies, joka jätti Jutan elämään kokoisensa jäljen. Vaikka Petterin kuolemasta on jo 12 vuotta, hän vilahtaa Jutan puheissa usein.

Jutta ei silti allekirjoita ajatusta, että leskeys olisi varjostanut hänen myöhempiä parisuhteitaan, avioliittoaan Harri Gustafsbergin tai avoliittoa Ari Kokkosen kanssa.

– Ihastun hyvällä itsetunnolla varustettuihin miehiin. Sellaisiin, jotka ajattelevat, että on mahtavaa, kun olen saanut kokea paljon. En voisi ihastua mieheen, joka kokisi menneisyyteni uhkaksi itselleen, Jutta kertoo.

– Sen puolison kuolema kuitenkin opetti, ettei mitään voi pitää itsestäänselvänä tai suunnitella ikuiseksi. Minähän lähdin kauppareissulle ja palatessani kotiin olinkin yhtäkkiä leski. Oivalsin rankimman kautta, että koskaan ei voi tietää.

”Suhteen ei tarvitse kestää koko elämää.”

Oivallus on näkynyt sekä Jutan myöhemmissä parisuhteissa että ajattelussa ihmissuhteista ja elämästä. Hän ei halua jumiutua kiveen hakattuihin suunnitelmiin.

– En voi tietää, kuinka kauan ihmissuhde kestää. Siksi keskityn elämään juuri sitä hetkeä, kun kaikki on hyvin. Ja kun tulee tunne, että juttu on loppuun käsitelty, hyväksyn sen, että on aika kääntää uusi sivu. Suhteen ei tarvitse kestää koko elämää, Jutta sanoo.

– Ero ei ole aina vain paha juttu. Uskon erojeni olleen oikeita ratkaisuja, eihän minulla muuten voisi olla näin hyvä olo nyt itsekseni.

Hyvät välit, mahtavat eksät

Jokainen parisuhde on opettanut Jutalle valtavasti. Hän kertoo oppineensa sitä, mitä toiselta haluaisi ja sen, että vain omaa suhtautumistaan asioihin voi muuttaa.

– Olen luotettava ja avoin kumppani. Olen huomannut, etten halua elää suhteessa, jossa kummankaan tekemisiä rajoitetaan. Olen luopunut ajatuksesta, että toisen voi omistaa enkä halua, että toinen yrittää omistaa minut, Jutta pohtii.

– Puolisoni ovat olleet tosi erilaisia mutta mahtavia tyyppejä. Yhdestäkään suhteesta ei ole jäänyt vihaa tai katkeruutta mielen päälle, enkä ole huonoissa väleissä kenenkään kanssa.

Seuraavalle suhteelle menneisyyttä suurempi haaste on Jutan nykyinen elämäntilanne: määrätietoisella, menestyvällä naisella on oma tahto ja vahva käsitys siitä, millaista elämää hän haluaa viettää. Siihen kuuluvat omat läheiset, omat tärkeät jutut ja omaa aikaa.

– Miehelle ei ole simppeli juttu tulla elämääni. Minulla on tiivis perhe- ja ystäväpiiri ja monta tärkeää miestä, jotka uuden kumppanin on aina hyväksyttävä osaksi pakettiani. Onnenonkijat haistan jo kaukaa, eikä minuun voi tehdä vaikutusta laittamalla viestiä, että oletpa kuuman näköinen.

Juttaa ei liioin hurmata vallalla ja rahalla, sillä hänen oma pakkansa on jo kunnossa.

– Paljon tärkeämpää on löytää henkinen yhteys, vaikka en mitään turbaanimietiskelijää etsikään, Jutta naurahtaa.

Korvienvälihommia

Henkisyyteen Jutta panostaa työssäänkin. Luennoidessaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista Jutta kokee olevansa osaamisensa ytimessä. Korvienvälihommiin kuuluvat myös Mielen päällä -retriitit, joita Jutta järjestää kerran kuussa. Työkaverit FitFarmilla kutsuvat niitä vitsaillen Jutan harrastukseksi.

– Eihän kaikkea työtä tarvitse tehdä rahan kiilto silmissä, eikä kaikkea palkkaa voi mitata rahassa. Luotan siihen, että heistä, jotka tekevät suurella sydämellä, pidetään kyllä huolta.

Korvienvälihommat saavat jatkoa Jutan kolmannessa kirjassa, jota hän parhaillaan työstää meedio Harriet Piekkolan kanssa. Opuksessa Jutta kertoo omasta tavastaan käyttää henkisyyttä arjessa.

Jutta oli tuntenut kiinnostusta henkimaailman asioihin jo nuorena, mutta ensimmäiseen meedioistuntoonsa hän hakeutui jäätyään leskeksi. Vastaanotolla meedio välittää henkimaailmasta tulevia viestejä.

– Minä sain siitä lohtua ja vahvistuksen, että kuoleman jälkeistä elämää on olemassa.

”Kirjani ärsyttää yhtä paljon kuin sixpackini.”

Jutta tietää, että puhuessaan kuolleilta tulleista viesteistä ja henkimaailman välittämistä värähtelyistä lähellä väijyy välitön hörhöleiman riski.

– Sehän on satavarmaa, että osa tuomitsee minut hurumummoksi ja kirjani ärsyttää heitä yhtä paljon kuin sixpackini. Loput kuitenkin tietävät, etten ole mikään heinähattu ja sanomisiani kuunnellaan.

– Tärkeintä on, että jokainen saa ajatella niin kuin tahtoo. En tuputa tai julista, eikä tämä ole mitään uskontoa. Ajattelen, että parhaita tapojani auttaa on avata ihmisille ovia heidän omassa elämässään.

Jutta sanoo tuntevansa henkimaailman läsnäolon kaikkialla, ei vain meedion luona tai tuntikausien meditointiharjoituksissa.

– Tunnen, että minua autetaan ja tuetaan tuolta jostain. Lähelleni tuodaan oikeat ihmiset, tai osun oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Olen oppinut kuuntelemaan omaa intuitiotani: mitä sydän ensimmäiseksi sanoo, on oikea vastaus.

Dalai-laman Rolex

Kun Jutta viimeksi makasi aurinkoisella kalliolla retriitissään tekemättä mitään, joutilas hetki tuntui parhaalta aikoihin. Tänä syksynä hän vietti yön luonnossa tähtitaivaan alla.

– Vielä vuosi sitten olisin sanonut, että ei käy, siellähän olisi käpyjä ja risuja selän alla. Silloin onnistunut lomamatka tarkoitti viiden tähden kohdetta, jossa pokkuroidaan ja palvellaan viimeisen päälle. Nyt löydän hyvän olon tunteen yksinkertaisemmistakin jutuista. Useimmin se löytyy oman pään sisältä.

Jutta tunteekin olevansa ison muutoksen äärellä. Hän on siirtänyt yrityksensä arjen vetovastuun palkatuille johtajille, ja hänen oma panoksensa näkyy ideoinnissa, markkinoinnissa sekä asiakkaiden motivointityössä. Muutokset arjessa ovat raivanneet mieleen lisää tilaa.

– Elämäni on ollut pitkään hektistä, mutta nyt hiljaisuus ja henkistyminen ovat ottaneet enemmän sijaa.

Muutosta Jutta kuvailee kamppailuksi egonsa kanssa.

– Raha, julkisuus ja ulkonäkö kuuluvat edelleen elämääni, enkä koskaan halua olla täysin ilman niitä, egoton. Niiden merkitys on kuitenkin pienentynyt ja muuttunut, ja ehkä jonain päivänä haluan kokonaan jättää julkisuuden.

Samalla Jutta haluaa ravistella perinteistä käsitystä, että vauraus ja kovasydämisyys kulkisivat käsikkäin, tai että henkisistä arvoista kiinnostunut voi olla uskottava vain luopuessaan maallisesta omaisuudestaan.

”Täysin paskoja päiviä minulla ei ole koskaan.”

– Miksi vauraus ja henkisyys olisivat toisensa kumoavia ominaisuuksia? Tiesitkö, että dalai-lamallakin on Rolex?

Jutta on kiinnostunut ihmismielestä ja opiskellut mind coachiksi, henkiseksi valmentajaksi. Omassa arjessa taidot näkyvät niin, että Jutta saa vaihdettua känkkäränkkähetkistä nopeasti toiseen mielentilaan. Hän on vakuuttunut, että mieltä voi harjoittaa kuten lihaksiakin.

– Täysin paskoja päiviä minulla ei ole koskaan, Jutta sanoo.

– Harva valaistuu yhdestä iskusta, mutta mieltäkin voi harjoittaa. Se vain vaatii vielä enemmän pitkäpiimäistä treeniä kuin kropan muokkaaminen.

Jutta Gustafsberg

  • Fitnessvalmentaja ja body fitnessin Suomen mestari syntyi Virroilla vuonna 1973.
  • Asuu Tampereen Pirkkalassa poikansa Maxin, 13, kanssa.
  • Fitfarm-hyvinvointiyrityksen toinen perustaja.
  • Tuttu mm. tv-ohjelmistaan Jutta ja puolen vuoden superdieetit sekä Jutta ja huikeat häädieetit.
  • Kirjoittaa kolmatta kirjaansa, ensi vuonna ilmestyvää Mielen päällä. Se käsittelee henkimaailman vaikutusta.

Game of Thrones -sarjassa näyttelevä Peter Dinklage on ryhtynyt Petan kanssa toimiin huskyjen hylkäämisen vähentämiseksi.

Huskyt ja suden näköiset koirat ovat tärkeä osa Game of Thrones -sarjaa, ja monet fanit haluavat lemmikikseen samanlaisia koiria. Valitettavasti ilmiö näkyy huskyjen hankkimisen lisäksi myös hylättyjen koirien määrässä.

Helsingin Sanomat kertoo, että Britanniassa hylätään nykyään vuosittain jopa 80 huskya. Ennen Game of Thrones -sarjan alkua määrä oli vain noin kymmenen huskya vuodessa.

Sarjassa Tyrion Lannisteria näyttelevä Peter Dinklage on HS:n mukaan huolestunut siitä, että Game of Thronesin fanit ovat ottaneet siperianhuskyja lemmikeikseen. Moneilta faneilta on puuttunut koiraa ottaessa varmuus siitä, että lemmikistä pystyy pitämään huolta.

Dinklage on yhdistänyt voimansa eläinsuojelujärjestö Petan kanssa estääkseen koirien harkitsematonta ostamista ja hylkäämistä.

Peter Dinklage. Kuva: Lucy Nicholson / Reuters
Peter Dinklage. Kuva: Lucy Nicholson / Reuters

– Ymmärrämme että hurjasusien suosion myötä monet ovat ostaneet huskyja. Se on väärin löytöeläintalojen kotia tarvitseville koirille, ja lisäksi myös näitä huskyja hylätään usein. Niin usein käy, jos koira hankitaan hetken mielijohteesta, Dinklage kirjoittaa.

– Pyydän ja anelen, jos aiotte ottaa koiran perheeseenne, olkaa varmoja siitä, että olette valmiita suureen vastuuseen.

Myös esimerkiksi Game of Thronesissa Arya Starkia näyttelevä Maisie Williams toimii aktiivisesti eläimien oikeuksien hyväksi. Williams on muun muassa protestoinut delfiinien metsästämistä vastaan sekä puhuu eläinkokeilla testaamattomien tuotteiden puolesta. Vuonna 2016 hän myös adoptoi itselleen hylätyn koiran.

 

– Alkoholinjuonnin lopettamisen jälkeen kehoni alkoi huutaa sokeria, Jari Sillanpää kertoo Ilta-Sanomissa.

Laulaja Jari Sillanpää, 52, kertoo Ilta-Sanomissa, miten alkoholin vähentäminen on vaikuttanut hänen hyvinvointiinsa. Jarin mukaan hänen painonsa on noussut tasaisesti viime kesästä lähtien.

– Aloin juoda viime kesänä limuja ja syödä irtokarkkeja. Limut tulivat alkoholin tilalla, Jari kertoo IS:ssa.

Jarin mukaan hän vähensi alkoholinjuontia ”radikaalisti” kolme vuotta sitten.

– Join ihan liikaa ja sain migreenioireita saunan ja alkoholin yhdistelmästä. Mutta alkoholinjuonnin lopettamisen jälkeen kehoni alkoi huutaa sokeria, hän kertoo lehden haastattelussa.

Jari sanoo haluavansa lopettaa limsojen juonnin, jotta pysyisi hyvässä kunnossa. Hän ei kuitenkaan mieti ulkonäköään enää yhtä paljon kuin nuorempana.

Vuonna 2014 Jari kertoi Me Naisten haastattelussa, että hänen painonsa on jojoillut vuosia.

– Olen kurinalaiseen elämään aivan liian laiska ja mukavuudenhaluinen. Iän myötä minusta on tullut myös armollisempi itseäni kohtaan. ­Painoni on uran varrella vaihdellut 80 kilosta yli sataan kiloon, joten yleisöni on tottunut näkemään minut kaikenkokoisena, Jari kertoi syksyllä 2014.

 

Anni Hautala lomaili kesällä avomiehensä stand up -koomikko Niko Kivelän ja molempien poikien kanssa Kreikassa ja mökillä. Kuva: Jonna Öhrnberg

Radiojuontaja Anni Hautala aloittaa joka maanantai terveellisen elämän, mutta päätös pitää korkeintaan keskiviikkoon asti.

Juontaja Anni Hautala, 35, julkaisee marraskuussa keittokirjan. Projekti alkoi, kun kustantaja otti suosikkijuontajaan yhteyttä.

– Minulla on helppo suhde ruokaan. Rakastan sitä, että en itsekään tiedä, mitä ruokaa laitan ja kaivelen kaapeista kaikkia tekotarpeita, Anni kertoi torstaina Otavan syyskauden avajaisissa.

Kesällä Anni vieraili kirjaa varten Champagnesen ja Cognacin kylissä, jossa tutustui juomien valmistusprosesseihin. Kirjassa on muutama drinkkiohje. Ruuan suhteen Anni kuvailee olevansa nautiskelija.

”Ehkä minulla on jokin hyvä geeni, että en liho niin paljon.”

– En ole koskaan ollut millään dieetillä. Minulla on siihen liian huono itsekuri. Ehkä minulla on jokin hyvä geeni, että en liho niin paljon.

Keho ei totu aikaisiin aamuherätyksiin

Radio Suomipopin Aamulypsyä juontava Anni herää joka aamu ennen viittä. Aikaisin herääminen ja väsymys lisäävät makeannälkää.

– Keho ei oikein totu siihen heräämiseen. Aloitan joka maanantai terveellisemmän elämän ja suunnittelen karkkilakkoa, mutta se loppuu viimeistään keskiviikkona. Toimituksessa on usein karkkeja ja herkkuja, joihin sorrun.

”Loppukevät oli ihan hullua juoksua.”

Aamulypsyn lisäksi Anni jatkoi tällä viikolla kesän jälkeen Idolsin kuvauksia. Kuuden viikon kesäloma tuli tarpeeseen.

– Olin todella tiukka lomasta. Loppukevät oli ihan hullua juoksua ja odotin jo lomaa. Huomaan, että käyn silloin kärsimättömäksi; en jaksaisi yhtään mitään korjauksia tai muutoksia, vaan olin, että kuvataan nyt vaan.

Hanna Kinnusta on haukuttu netissä lihavaksi ja rumaksi, mutta hän on päättänyt rakastaa itseään. – Katkeroitumisen sijaan olen valinnut, etten anna epävarmuuden tunteelle valtaa.

Entinen Salattujen Elämien näyttelijä, nykyinen Radio Aallon juontaja Hanna Kinnunen (o.s. Karjalainen), 37, joutui Salkkari-aikoinaan nettikriitikoiden ruodittavaksi ulkonäkönsä takia. Tänään ilmestyvässä Valtavan ihana – kokemuksia naisen kehosta ja kiloista -kirjassaan Hanna paljastaa, että häntä arvosteltiin tv-näkyvyyden myötä muun muassa syöttöporsaaksi.

Kun negatiivista palautetta alkoi tulla, Hanna hätkähti. Hetken hän jopa uskoi arvostelijoita.

– Kun minua haukuttiin netissä rumaksi ja lihavaksi, ajattelin ensin, että haukkujat ovat oikeassa. Se vahvisti ajatustani siitä, että olen arvoton, Hanna kertoo.

Nyt Hanna ja Valtavan ihana -kirjan toinen tekijä, artistipromoottori Aino-Kuutamo Uusitorppa haluavat lopettaa, tai ainakin vaimentaa, tuollaiset puheet alkuunsa.

– Nykyään ajattelen, että jokaisen keho kuuluu ihmiselle itselleen eikä kenelläkään ole oikeutta arvottaa tai arvostella sitä. Toisen ulkonäön arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä, Hanna näpäyttää.

”Toisen ulkonäön arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä.”

– Jokaisella naisella on ollut hetki tai hetkiä elämässään, jolloin hän on miettinyt kriittisesti suhdetta omaan kehoonsa. Meidän pitäisi vapautua sellaisesta ajattelusta. Elämä ja aikamme on liian arvokasta käytettäväksi itsensä ja muiden haukkumiseen.

Läskikin voi olla terve

Hanna elää parhaillaan ruuhkavuosiarkea 7- ja 5-vuotiaiden lastensa kanssa. Hän on huomannut, että paras apu jaksamiseen on liikunta. Hanna käy kuntosalilla kolme kertaa viikossa.

Hanna on kuitenkin huomannut, että monet arvostelijat eivät ajattele urheilullisuuden ja pyöreyden liittyvän yhteen. Kun pyöreä ihminen esiintyy julkisesti itseään arvostaen, moni närkästyy ja alkaa luennoida lihavuuden terveysvaaroista.

”Ihminen voi olla ylipainoisena hyväkuntoinen ja liikkua paljonkin.”

– On ihan bullshittiä ajatella, ettei lihava ihminen voisi olla hyväkuntoinen. Ylipaino itsessään ei ole sairaus. Siitä tulee sellainen vasta, jos keho lakkaa sen vuoksi toimimasta. Ihminen voi olla ylipainoisena hyväkuntoinen ja liikkua paljonkin. Arvostelu kertoo enemmän ihmisten stereotypioista kuin arvostelun kohteena olevasta ihmisestä.

Hanna uskoo, että ulkonäköpaineista ja itsekritiikistä vapautuminen ovat lopulta oma valinta.

– Kun minua on arvosteltu netissä tai kiusattu koulussa, olisin voinut jäädä märehtimään epäreiluuden tunteessa. Katkeroitumisen sijaan olen valinnut, etten anna epävarmuuden tunteelle valtaa.

"Negatiivisesta ajattelutavasta irtipäästäminen on valinta", Hanna sanoo.
"Negatiivisesta ajattelutavasta irtipäästäminen on valinta", Hanna sanoo.

Naiset samalle puolelle

Sama ajattelutapa pätee myös toisten ihmisten arvosteluun. Hanna toivoo, että haukkumisen sijaan erityisesti naiset pitäisivät enemmän toistensa puolta.

– Naiset sysäävät helposti vastuun ulkonäkökritiikistä miehille, vaikka oikeasti kilpailemme toistemme kanssa. Jos me tukisimme ja kannustaisimme toisiamme äänekkäämmin, tulisimme kaikki onnellisemmiksi. Se ei liity pelkkiin kiloihin, vaan myös naisen euroon, lasikattoihin, ihan kaikkeen.

Hannaa itseään oikeaan suuntaan ovat ohjanneet paitsi iän mukanaan tuoma itsetunto, myös äitiys.

– Omille lapsilleni haluan opettaa, että he arvostavat sekä itseään että muita ennen kaikkea yksilöinä.

Vierailija

Lihavaksi ja rumaksi mollattu ex-salkkaritähti Hanna Kinnunen: Naiset, tukekaa toisianne haukkumisen sijaan

Vierailija kirjoitti: En tiedä miksi minua ärsyttää lihavista ihmisistä puhuttaessa se ettei lihava sanaa juurikaan käytetä..On pyöreitä ,pullukoita , pehmoisia ja kaikkea semmoista mutta lihava sana on useinkin korvattu jollain muulla..Minä olen lihava ihminen ja sillä siisti. Hoikka on hoikka ja lihava on lihava. Eihän se nyt mikään kirosana ole se lihava, mutta sanoppas tuttavallesi jonka näet pitkästä aikaa että oletpas sinä lihonut...On muuten entinen tuttava sen jälkeen.. Miksi pitää...
Lue kommentti
Vierailija

Lihavaksi ja rumaksi mollattu ex-salkkaritähti Hanna Kinnunen: Naiset, tukekaa toisianne haukkumisen sijaan

En tiedä miksi minua ärsyttää lihavista ihmisistä puhuttaessa se ettei lihava sanaa juurikaan käytetä..On pyöreitä ,pullukoita , pehmoisia ja kaikkea semmoista mutta lihava sana on useinkin korvattu jollain muulla..Minä olen lihava ihminen ja sillä siisti. Hoikka on hoikka ja lihava on lihava. Eihän se nyt mikään kirosana ole se lihava, mutta sanoppas tuttavallesi jonka näet pitkästä aikaa että oletpas sinä lihonut...On muuten entinen tuttava sen jälkeen..
Lue kommentti