"Pelkäsin, että ilman koulutusta en ole uskottava näyttelijä. Ongelma oli kuitenkin vain pääni sisällä", koomikko Joonas Nordman sanoo. Kuva: Mikko Hannula
"Pelkäsin, että ilman koulutusta en ole uskottava näyttelijä. Ongelma oli kuitenkin vain pääni sisällä", koomikko Joonas Nordman sanoo. Kuva: Mikko Hannula

Putous-tähti Joonas Nordman yritti vuosikaudet läpimurtoa. Lähipiirin kovat odotukset vaikeuttivat asiaa. – Kehuminen muuttui mielessäni paineiksi, Joonas sanoo.

”Et osaa näytellä, kannattaa unohtaa tämä ala.”

Sen palautteen koomikko Joonas Nordman, 30, muistaa hyvin vieläkin. Hän oli tuolloin Tampereen näyttelijäntyön laitoksella pääsykokeiden viimeisessä vaiheessa ja täynnä uskoa itseensä. Ammattiraadin torjunta oli niin kova järkytys, että Joonas lähti kokeista itkien.

– Petyin ja pöyristyin, kun lahjakkuuttani ei nähty. Olin sen verran kokematon, etten osannut käsitellä pettymystäni, Joonas muistelee.

Vuosia myöhemmin, 2015, Joonas voitti Putouksen sketsihahmokilpailun ja paistatteli Matti Pikkuvanhasena keskellä konfettisadetta. Vuonna 2014 häntä, Porin omaa poikaa, on ylistetty torijuhlassa samasta syystä 8 000 ihmisen voimin. Tuolloin Joonas oli voittanut sketsihahmokilpailun ay-aktiivina oravana, porilaisena Salme Pasina.

Parhaillaan televisiossa pyörii Joonaksen käsikirjoittama ja näyttelemä Peli­mies-ohjelma, jossa hän ruotii satiirin keinoin maamme poliitikkoja. Ohjelmalla on ollut parhaimmillaan 480 000 katsojaa, mistä Joonas on iloinen.

– Olen käynyt myös kurkkimassa palautetta Twitteristä, ja se on ollut poikkeuksetta positiivista. Tuntuu tosi hyvältä.

Ohjelmassa Joonas esittää pelimiestä, jonka esikuva on Hjallis Harkimo. Hän haastattelee hahmonaan ajankohtaisia vieraita ja imitoi tunnetuimpia päättäjiä.

– Kun luon hahmoa olemassa olevasta esikuvasta, katson häntä ensin kaukaa, ikään kuin tutkisin taulua. Sen jälkeen alan kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja hioa maneereja peilin edessä.

”Menestyksen saavuttaminen on ollut minulle kivulias matka.”

Joonaksesta onkin parissa vuodessa tullut koko kansalle tuttu, täystyöllistetty koomikko. Aina näin ei ole ollut.

– Menestyksen saavuttaminen on ollut minulle kivulias matka. On kuluttavaa olla sitkeä ja tavoitella vuodesta toiseen läpimurtoa. Olisipa joku voinut näyttää minulle viisi vuotta sitten, että se onnistuu. Olisin varmaan ollut nämä vuodet onnellisempi, Joonas pohtii.

– Herkkänä ihmisenä olen ottanut pettymykset vastaan hirveän raskaasti. Vaikka kaikki on nyt hyvin, mietin välillä edelleen vaikeita hetkiäni. Tiedostan, ettei tämä ole ikuista, vaan kaikki hyvä voi kadota yhdessä yössä.

Porilainen lupaus

Lapsena Joonas ei epäillyt kykyjään. Porissa kasvanut poika imitoi jatkuvasti opettajiaan, sukulaisiaan ja ystäviään. Hän tykkäsi tarkkailla aikuisia ja luonnehtii silloista itseään pikkuvanhaksi.

– Olen luontaisesti sellainen, että muutan puhetyyliäni ja olemustani muiden kaltaiseksi.

Teatteria Joonas on harrastanut lapsesta asti. Pienellä paikkakunnalla oli helppo erottua joukosta.

Joonaksen isä on diplomi-insinööri ja äiti optikko. Joonas on kolmesta pojasta vanhin. Perhe on aina kannustanut häntä uskomaan unelmiinsa – ehkä jopa hieman liikaa.

– Vanhempani ja sukulaiseni sanoivat minulle suoraan, että ”kun menet sinne Teatterikorkeakouluun, pääset Kansallisteatteriin ja sieltä Hollywoodiin”. Vaikka he tarkoittivat hyvää, sanavalinnat loivat kovia odotuksia minua kohtaan. Kehuminen muuttui mielessäni paineiksi.

Paineille altisti sekin, että Joonas on lapsesta asti ollut hyvin tunnollinen. Samanlaisia olivat koulukaveritkin.

– Jälkikäteen olemme miettineet kavereiden kanssa, että meille ikään kuin tuputettiin tunnollisuutta. Saimme koko ajan kehuja kiltteydestämme, joten emme koskaan kapinoineet. Heti, kun ysiluokka oli ohi, kaljat sihahtivat auki ja röökit ilmestyivät huuleen.

Joonas Nordman voitti Putouksen sketsihahmokilpailun kahdesti. Tässä hän riemuitsee voitosta Matti Pikkuvanhasena. Kuva: Sanoma-arkisto
Joonas Nordman voitti Putouksen sketsihahmokilpailun kahdesti. Tässä hän riemuitsee voitosta Matti Pikkuvanhasena. Kuva: Sanoma-arkisto

Lukioksi valikoitui ilmaisutaidon lukio Tampereella, joten Joonas muutti kotoa pois hyvin nuorena. Hän asui kämppiksen kanssa, opetteli rahankäyttöä ja eli pussinuudeleilla ja maksalaatikolla.

– En ollut erityisen pahis. Kerran vetäisin bileissä niin kovat kännit, että seuraavan kerran koskin alkoholiin vasta täysi-ikäisenä.

Jo tuolloin Joonas oli kiinnostunut politiikasta. Teini-Joonas kulki Che Guevara -paita päällään ja uskoi, että kaikkien tulisi saada saman verran rahaa. Sitten hän alkoi tienata itse.

– Palkkakuittia katsoessani mietin, miksi maksan näin paljon veroja, ihan epäreilua. Poliittisesti olenkin heilahdellut vasemmalta oikealle. Konservatiivi–liberaali-akselilla olen silti selkeästi liberaali.

Tarpeellinen harhapolku

Lukion jälkeen Joonas haki opiskelemaan sekä Helsingin Teatterikorkeakouluun että Tampereen näyttelijäntyön laitokselle. Joonas pyrki niihin kahtena vuonna, mutta tultuaan torjutuksi häneltä paloi pinna.

– Kärsivällisyyteni loppui ja päätin suutuspäissäni unohtaa koko alan.

Hetken mielijohteesta Joonas päätti hakea kesätoimittajan pestiä Iltalehdestä. Se tärppäsi. Joonas teki töitä raivokkaasti ja yleni pian uutispäälliköksi.

Politiikka kulki tuolloinkin mukana. Joonas muistelee artikkelia, jonka teki keskustan puheenjohtajaksi juuri valitusta Mari Kiviniemestä. Jutun pääkuvassa Kiviniemi oli kuvattu takaapäin ja siihen oli yhdistetty otsikko Marin toinen puoli.

Nousi iso kohu. Jopa silloinen tasa-arvoministeri Stefan Wallin kommentoi aihetta.

– Vilpitön tarkoitukseni oli tehdä Kiviniemestä hyvä juttu. En tajunnut edes jutun taittovaiheessa, että sitä tulkitaan noin. Mukana oli sitä paitsi naispuolinen esimies valitsemassa kuvaa ja otsikkoa.

”Jotkut julkkikset marisevat otsikoista. Itse ajattelen, että turha itkeä, jos on haastatteluun suostunut.”

Joonas kutsuu iltapäivälehtityötä tarpeelliseksi harhapoluksi. Irtiotto antoi perspektiiviä ja opetti nöyryyttä.

– Jotkut julkkikset marisevat siitä, että heidän sanojaan paisutellaan otsikoissa. Itse ajattelen, että turha itkeä, jos on vapaaehtoisesti haastatteluun suostunut. Eivät toimittajat kommentteja väkisin revi.

Uskottavuushuolia

Toimittajantyön ohellakin Joonaksen hinku hauskuuttaa ja esiintyä säilyi. Hän oli aloittanut stand up -keikat 16-vuotiaana. Vuosi 2009 oli käännekohta: Joonas voitti arvostetun W&T Comedyn stand up -kilpailun.

– Emmin vielä kalkkiviivoilla, olenko valmis osallistumaan. Mutta hyvä, että uskalsin. Kilpailun voitto toimi sytytyslankana, joka mahdollisti kaiken muun.

Stand up -tuttujen, kuten Krisse Salmisen ja Pirjo Heikkilän, kautta Joonas sai jalan oven väliin tv-maailmassa ja pääsi mukaan Siskonpeti-sarjan käsikirjoittajaksi ja näyttelijäksi.

– Joskus harmittaa, että Siskonpetiä markkinoidaan niin vahvasti naisten kirjoittamana ohjelmana. Olenhan siellä minäkin. Mutta toki olen iloinen kollegoideni puolesta, että heidän työnsä saa ansaittua huomiota.

Siskonpedissä Joonas sai kykynsä näkyviin. Jättipotti osui kohdalle, kun hänelle tarjottiin töitä Putouksesta. Joonaksen itsevarmuus rakoili silti vielä huippumenestyneen ohjelman kuvauksissakin.

– Kerran sanoin kollegalleni Kari Ketoselle, että nyt uhkaa aikamoinen alemmuuskompleksi. Pelkäsin, että ilman alan koulutusta en ole Suomen kansan mielestä uskottava näyttelijä. Ketonen kuitenkin lohdutti, ettei kukaan muu ajattele niin. Ongelma oli lopulta vain oman pääni sisällä.

Joonas Nordmanin tulkinta pääministeri Juha Sipilästä Pelimies-ohjelmassa. Kuva: MTV3
Joonas Nordmanin tulkinta pääministeri Juha Sipilästä Pelimies-ohjelmassa. Kuva: MTV3

Vaikeinta Joonakselle onkin ollut päästä eroon omasta uskomuksestaan, että vain korkeakoulutettu näyttelijä voi menestyä Suomessa.

– Teatterikorkeakoululla on maassamme aikamoinen ylivalta. Olen esimerkki siitä, että näyttelijäksi voi päästä muutenkin. Se, etten saanut kaikkea heti, opetti minulle luovuutta.

Yhä edelleenkin Joonas stressaa välillä töidensä ja ammatillisen uskottavuutensa puolesta. Aiemmat torjutuksi tulemisen kokemukset kulkevat edelleen mukana, vaikkeivät ne enää häntä ohjaakaan.

– Suhtaudun kaikkeen saamaani varovaisesti. Ehkä pelkään epäonnistumista jollain tasolla edelleen. Samaan aikaan kuitenkin ajattelen, että olen terveellä tavalla saanut näytettyä muille.

Ei vielä naimisiin

Tällä hetkellä Joonas lataa kaiken energian uraansa. Hän seurustelee, mutta antaa ymmärtää, ettei yksityiselämässä ole juuri nyt sijaa suurille muutoksille. Lapset ja häät eivät ole nyt mielessä.

– Työ on nyt se, mihin panostan. Olen muutenkin enemmän eläin- kuin lapsi-ihminen. Häissä minua ahdistaa ajatus huomion keskipisteenä olemisesta. Saan sitä puolta töissäni ihan tarpeeksi.

Jos Joonas saa valita, vapaa-ajallaan hän ei hauskuuta muita. Mieluummin hän vetäytyy omaan rauhaansa ja antaa itselleen luvan olla väsynyt.

”Kerran kuussa järjestämme vanhojen ystävien kesken saunaillan.”

– Kerran kuussa järjestämme vanhojen ystävien kesken saunaillan, jolloin menemme joko yleiseen saunaan tai vuokraamme sellaisen. Sen jälkeen käymme syömässä. Se voi kuulostaa pakotetulta, mutta tämä on ainut tapa ehtiä nähdä kiireidemme keskellä. Tapaamisista jää aina hyvä mieli.

Pelimies-ohjelma työllistää Joonasta seitsemänä päivänä viikossa. Maskeeraus alkaa aamukuudelta, ja kuvaukset päättyvät kahdeksalta illalla. Käsikirjoitus tehdään yhden päivän aikana kerran viikossa, jotta ohjelma pysyy ajankohtaisena. Joonas ei kuitenkaan valita, koska ohjelmassa yhdistyvät kaikki hänen intohimonsa: näytteleminen, käsikirjoittaminen ja politiikka.

Ensi vuonna on luvassa pari uutta projektia, mutta sitä ennen Joonas aikoo pitää pienen loman.

– Pelimiehen tekeminen on ollut ihan huikeaa, mutta samalla sen verran aikaa vievää, että palautuminen ottaa oman aikansa.

Nähdäänkö Joonas tulevaisuudessa itse poliitikkona? Vastaus kysymykseen on niin ympäripyöreä, ettei siitä pysty päättelemään juuri mitään. Ihan kuin ehdalla poliitikolla.

Joonas Nordman

Syntynyt 9.7.1986 Porissa, asuu Helsingissä. Seurustelee.

Nousi koko kansan suosikiksi Putous-ohjelmasta. Voitti sketsihahmokilpailun kaksi kertaa.

Käsikirjoittanut mm. Krissen vaaligrilliä, YleLeaksia ja Siskonpetiä, jossa myös näytellyt.

Pelimies-satiiri lauantaisin MTV3:lla 19.11. asti.

Hanna Kinnusta on haukuttu netissä lihavaksi ja rumaksi, mutta hän on päättänyt rakastaa itseään. – Katkeroitumisen sijaan olen valinnut, etten anna epävarmuuden tunteelle valtaa.

Entinen Salattujen Elämien näyttelijä, nykyinen Radio Aallon juontaja Hanna Kinnunen (o.s. Karjalainen), 37, joutui Salkkari-aikoinaan nettikriitikoiden ruodittavaksi ulkonäkönsä takia. Tänään ilmestyvässä Valtavan ihana – kokemuksia naisen kehosta ja kiloista -kirjassaan Hanna paljastaa, että häntä arvosteltiin tv-näkyvyyden myötä muun muassa syöttöporsaaksi.

Kun negatiivista palautetta alkoi tulla, Hanna hätkähti. Hetken hän jopa uskoi arvostelijoita.

– Kun minua haukuttiin netissä rumaksi ja lihavaksi, ajattelin ensin, että haukkujat ovat oikeassa. Se vahvisti ajatustani siitä, että olen arvoton, Hanna kertoo.

Nyt Hanna ja Valtavan ihana -kirjan toinen tekijä, artistipromoottori Aino-Kuutamo Uusitorppa haluavat lopettaa, tai ainakin vaimentaa, tuollaiset puheet alkuunsa.

– Nykyään ajattelen, että jokaisen keho kuuluu ihmiselle itselleen eikä kenelläkään ole oikeutta arvottaa tai arvostella sitä. Toisen ulkonäön arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä, Hanna näpäyttää.

”Toisen ulkonäön arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä.”

– Jokaisella naisella on ollut hetki tai hetkiä elämässään, jolloin hän on miettinyt kriittisesti suhdetta omaan kehoonsa. Meidän pitäisi vapautua sellaisesta ajattelusta. Elämä ja aikamme on liian arvokasta käytettäväksi itsensä ja muiden haukkumiseen.

Läskikin voi olla terve

Hanna elää parhaillaan ruuhkavuosiarkea 7- ja 5-vuotiaiden lastensa kanssa. Hän on huomannut, että paras apu jaksamiseen on liikunta. Hanna käy kuntosalilla kolme kertaa viikossa.

Hanna on kuitenkin huomannut, että monet arvostelijat eivät ajattele urheilullisuuden ja pyöreyden liittyvän yhteen. Kun pyöreä ihminen esiintyy julkisesti itseään arvostaen, moni närkästyy ja alkaa luennoida lihavuuden terveysvaaroista.

”Ihminen voi olla ylipainoisena hyväkuntoinen ja liikkua paljonkin.”

– On ihan bullshittiä ajatella, ettei lihava ihminen voisi olla hyväkuntoinen. Ylipaino itsessään ei ole sairaus. Siitä tulee sellainen vasta, jos keho lakkaa sen vuoksi toimimasta. Ihminen voi olla ylipainoisena hyväkuntoinen ja liikkua paljonkin. Arvostelu kertoo enemmän ihmisten stereotypioista kuin arvostelun kohteena olevasta ihmisestä.

Hanna uskoo, että ulkonäköpaineista ja itsekritiikistä vapautuminen ovat lopulta oma valinta.

– Kun minua on arvosteltu netissä tai kiusattu koulussa, olisin voinut jäädä märehtimään epäreiluuden tunteessa. Katkeroitumisen sijaan olen valinnut, etten anna epävarmuuden tunteelle valtaa.

"Negatiivisesta ajattelutavasta irtipäästäminen on valinta", Hanna sanoo.
"Negatiivisesta ajattelutavasta irtipäästäminen on valinta", Hanna sanoo.

Naiset samalle puolelle

Sama ajattelutapa pätee myös toisten ihmisten arvosteluun. Hanna toivoo, että haukkumisen sijaan erityisesti naiset pitäisivät enemmän toistensa puolta.

– Naiset sysäävät helposti vastuun ulkonäkökritiikistä miehille, vaikka oikeasti kilpailemme toistemme kanssa. Jos me tukisimme ja kannustaisimme toisiamme äänekkäämmin, tulisimme kaikki onnellisemmiksi. Se ei liity pelkkiin kiloihin, vaan myös naisen euroon, lasikattoihin, ihan kaikkeen.

Hannaa itseään oikeaan suuntaan ovat ohjanneet paitsi iän mukanaan tuoma itsetunto, myös äitiys.

– Omille lapsilleni haluan opettaa, että he arvostavat sekä itseään että muita ennen kaikkea yksilöinä.

Vierailija

Lihavaksi ja rumaksi mollattu ex-salkkaritähti Hanna Kinnunen: Naiset, tukekaa toisianne haukkumisen sijaan

En tiedä miksi minua ärsyttää lihavista ihmisistä puhuttaessa se ettei lihava sanaa juurikaan käytetä..On pyöreitä ,pullukoita , pehmoisia ja kaikkea semmoista mutta lihava sana on useinkin korvattu jollain muulla..Minä olen lihava ihminen ja sillä siisti. Hoikka on hoikka ja lihava on lihava. Eihän se nyt mikään kirosana ole se lihava, mutta sanoppas tuttavallesi jonka näet pitkästä aikaa että oletpas sinä lihonut...On muuten entinen tuttava sen jälkeen..
Lue kommentti

”Jotenkin uskon, että kaikelle on aikansa ja kaikki menee aina lopulta jotenkin maaliin”, Rita kuitenkin uskoo. 

Temptation Island -ohjelmasta alun perin tuttu ja Gladiaattorit-sarjassa syksyllä nähtävä pariskunta Aki Manninen, 41, ja Rita Niemi-Manninen, 38, ovat viime aikoina kertoneet useaan otteeseen lapsihaaveistaan.

Kesäkuussa Rita ja Aki kertoivat Me Naisille vaikeuksistaan lapsen saamisen kanssa.

– Kyllä meille tulevaisuudessa mahtuisi juoksemaan sellainen vaaleahiuksinen pieni tyttö, mutta saa nähdä kuinka käy. Vielä emme ole menneet mihinkään hoitoihin, Aki kertoi.

Nyt Rita kertoo lapsihaaveestaan Facebook-sivullaan. Hän myös kertoo miettineensä, alkaako ikä jo painaa liikaa vaakakupissa.

– Ollaan Akin kanssa oltu valmiita vauvalle jo tovin. Putin [pariskunnan koira] on onneksi ihanasti täyttänyt vauvan mentävää rakoa elämässämme. Välillä mietin, että aika on ajanut ohi, kun urheilin ne ”otollisimmat” vuodet tulla äidiksi. Silloin en edes ajatellut lapsien hankintaa, Rita kirjoittaa.

Rita kertoo kuitenkin ajattelevansa, että elämässä kaikella on tarkoituksensa. Voimaa hän saa siitä faktasta, ettei äidiksi tuleminen 38-vuotiaana suinkaan ole mahdotonta.

– Moni ikäiseni ja vielä paljon vanhempi on saanut kokea äitiyden ilon. Jotenkin uskon, että kaikelle on aikansa ja kaikki menee aina lopulta jotenkin maaliin, hän kertoo.

Kirjoituksensa lopuksi hän lähettää halauksia kaikille niille, jotka toivovat lasta.

”Jotenkin uskon, että kaikelle on aikansa ja kaikki menee aina lopulta jotenkin maaliin.”

– Ja teille, joita elämä on siunannut lapsella: olette onnekkaita, Rita muistuttaa.

Kesäkuussa Rita ja Aki kertoivat Me Naisille, että harkitsevat ohjelmaa lapsettomuudesta. 

– Olemme harkinneet jopa tv-ohjelmaa, jossa avaisimme lapsettomuushoitoja ja niihin liittyviä tabuja. Toivomme, että voisimme tarjota vertaistukea tuhansille muille samassa tilanteessa oleville. En ole tämän asian suhteen itsekriittinen. Kun on elämässä menettänyt tarpeeksi, ei osaa pelätä tulevaa. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa, Aki kertoi.

Rita julkaisi viikko sitten Instagram-tilillään hymyilevän kuvan puolisonsa kanssa. ”Jos nauru pidentää ikää, me eletään ainakin 100-vuotiaiksi!” hän kirjoittaa.

Toni on viime aikoina antanut puolisolleen Jannikalle kaiken tukensa. Tilanteessa on auttanut se, että Tonilla itselläkin on kokemusta masennuksen voittamisesta.

Apulanta-yhtyeen laulajan Toni Wirtasen vaimo, laulaja Jannika B kertoi heinäkuussa käyvänsä uupumuksen ja väsymyksen takia läpi raskasta elämänvaihetta. Vain elämää -risteilylle keskiviikkona osallistunut Toni kertoi Me Naisille, että pahin on nyt takana.

– Jannika voi hyvin tällä hetkellä, kuten koko perhe, hän sanoi.

Toni on antanut haastavassa tilanteessa vaimolleen kaiken tukensa. Hänellä on itselläkin kokemusta masennuksen voittamisesta.

– Olemme nyt molemmat syvänveden sukelluksen kandidaatteja. Olen ammentanut omista kokemuksistani auttaessani häntä. Olen itse elävä esimerkki siitä, että masennuksen voi voittaa.

”Silloin kun on pussin pohjalla, ei näe sitä suuaukkoa, mutta sieltä on olemassa poispääsy.”

Toni kertoo Jannikan saaneen valtavasti positiivista palautetta sosiaalisessa mediassa puhuttuaan ongelmistaan avoimesti. Ihmiset ovat kertoneet esimerkin voimalla omia kokemuksiaan aiheesta.

– Silloin kun on pussin pohjalla, ei näe sitä suuaukkoa, mutta sieltä on olemassa poispääsy. Ei sinne kenenkään tarvitse jäädä. Ammattiauttajalta saa kuitenkin varmasti parempia neuvoja kuin satunnaiselta rockmuusikolta, hän virnistää.

Salakavala sairaus

Kaksivuotiaan Martta-tytön isä pohtii, ettei puolison huomioiminen aina ole helppoa lapsiperheen pyörityksessä. 

– Tyttö on niin pieni ja vie kaiken huomion, joten sokeuduin sille, miten Jannikalla menee. 

Soimaan itseäni siitä, etten nähnyt riittävän tarkasti häntä, ennen kuin tilanne oli jo pitkällä, hän toteaa.

Toni peräänkuuluttaa sitä, ettei parisuhteessa toista saa pitää itsestäänselvyytenä.

”Muistakaa katsoa toista ihmistä. Masennus tulee hiipien, kuten tässäkin tapauksessa.”

– Muistakaa katsoa toista ihmistä. Masennus tulee hiipien, kuten tässäkin tapauksessa. Yhtäkkiä Jannika ei ollut enää oma, iloinen ja energinen itsensä, hän kuvailee.

Tällä hetkellä Jannika voi Tonin mukaan hyvin ja perhearki rullaa mukavasti.

– Arkemme on pitkälti Martan kanssa oloa. Olen tehnyt 13 levyä ja vasta yhden lapsen, joten en ole valmis vielä luopumaan vauvakuplasta.  Martta kietoi minut pikkusormensa ympärille heti synnyttyään. Sen sodan hävisin heti, Toni naurahtaa.

Anna Perhon uutuuskirjassa Antisäätäjä (Otava) pohditaan erilaisia kiireen ja stressin ongelmia sekä sitä, miten oman elämän tahdista saisi tehtyä vähän rauhallisemman.

Kännykkä piippaa jatkuvasti uusista viesteistä, tietokoneen näytölle ponnahtelee sähköposteja, puhelimet soivat ympärillä – monen olo on työpaikalla levoton, ja syystä! Keskittyminen vaikeutuu ja mieli käy ylikierroksilla, kun ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotain, jolle pitäisi antaa huomiota.

Onko maailma tullut hulluksi, vai ehkä ongelma on loppujen lopuksi vähän meissä itsessämme?

Anna Perho uusi teos Antisäätäjä käsittelee muun muassa kiireen ja sähläämisen lieveilmiöitä. Moni porskuttaa sata lasissa, mutta kaipaa silti (tai siitä johtuen) rauhallisempaa fiilistä. Perhon mukaan se on myös mahdollista saavuttaa – ihan itse.

Lue myös: Tunnistatko itsesi? Perfektionisteja on kahta lajia – terapeutti antaa vinkit hölläämiseen

Yksi teoksen aiheista on reaktiivisen ajattelun, eli jatkuvasti kaikkeen ympärillä olevaan reagoimisen ongelma.

– Tutkimusten mukaan tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Keskimäärin tarkoittaa, että moni tsekkaa viestejä vielä tiuhemmin. Ei siis ihme, että mieli on kuin maailmanpyörä ilman nopeusrajoitinta, Perho kuvailee kirjassaan.

”Tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti.”

Reaktiivinen ajattelu ”vie meitä kuin pässiä narussa” ja voi johtaa Perhon mukaan niin kutsuttuun SVAMP-oireyhtymään.

– SVAMP on akronyymi, johon tiivistyy viisi reaktiivisen käyttäytymisen avaintoimintoa. Ruotsin kielessä sana svamp tarkoittaa sientä, mikä on hyvä vertauskuva tälle käyttäytymiselle. Jos kasvustoa ei aktiivisesti torju, se lahottaa kantajansa puhki.

Ehkä sinäkin kärsit SVAMP-oireyhtymästä? Näistä oireista sen voi tunnistaa:

  • Stressi. Olo on usein ärsyyntynyt, väsynyt ja ahdistunut. Nukkumisestakaan ei tule oikein mitään, ja ilonaiheet tuntuvat olevan harvassa.
  • Vaeltava mieli. Ajatukset säntäilevät päättömästi sinne tänne ja keskittyminen on vaikeaa. Keskittyminen myös herpaantuu jokaisesta piippauksesta, kutsusta ja kehotuksesta.
  • Aina online. Puhelimen sulkeminen tuntuu mahdottomuudelta, ja keho tuntuu käyvän ylimääräisillä kierroksilla. Rentoutuminen on vaikeaa, mutta havahdut myös usein siihen, että olet ollut pitkään aivan muissa ulottuvuuksissa.
  • Multitaskaus. Kaikkea pitää tehdä samaan aikaan, eikä sen takia mikään oikein tahdo valmistua. Ärsyttää, kun kaikki on aina kesken. Lounas tulee syötyä tietokoneen äärellä, etkä pysty esimerkiksi keskustelemaan ilman, että vilkuilisit välillä kännykkää.
  • Paineet. Tuntuu siltä, että on koko ajan kohtuuttomien paineiden alla. Jatkuva kiire ja suorittaminen ovat olennainen osa myös vapaa-aikaa.

Kuulostaako tutulta? SVAMP-oireyhtymästä on Perhon mukaan onneksi mahdollista päästä eroon.

Rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Hän toteaa teoksessaan yksiselitteisesti, että totaalinen pysähtyminen ja rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Perho listaa neljä neuvoa, jotka auttavat pääsemään yli SVAMP-oireyhtymästä:

  1. Opettele käyttämään sähköpostia järkevämmin.
  2. Lopeta multitaskaaminen. Useamman asian yhtäaikainen mukatekeminen verottaa työtehoasi 40 prosentilla, lisää stressioireita ja ärtymystä sekä hajottaa keskittymisen. Aivosi eivät kykene keskittymään kahteen asiaan kerralla, piste.
  3. Suunnittele päiväsi etukäteen ja tauota työpäiviä mindfulness- tai muun rauhoittumishetken avulla.
  4. Keskity lopputulokseen, älä näennäiseen helppouteen. Jos voit hoitaa asian x yhdellä puhelinsoitolla, tee se 40 sähköpostin lähettämisen sijaan.

Lue lisää Anna Perhon uutuuskirjasta Antisäätäjä (Otava), joka ilmestyi 11. elokuuta.