10 vuotta naimisissa olleilla Jenniferillä ja Benillä on kolme lasta: Violet, 10, Seraphina, 7, ja Samuel, 4. Kuva: Reuters
10 vuotta naimisissa olleilla Jenniferillä ja Benillä on kolme lasta: Violet, 10, Seraphina, 7, ja Samuel, 4. Kuva: Reuters

Jenniferin mukaan Ben on karismaattinen mutta ailahtelevainen ihminen, joka voi jättää toisen varjoonsa.

Unelmaparina pidetyn näyttelijäkaksikon Jennifer Garnerin, 43, ja Ben Affleckin, 43, avioliitto kariutui kaikkien yllätykseksi viime kesänä juuri heidän 10-vuotishääpäivänsä aikaan.

Eron syyksi on huhuttu Benin hullaantumista perheen 28-vuotiaaseen lastenhoitajaan.

Kaksikko on kuitenkin ollut vaitonainen erosta ja sen syistä.

Mutta nyt Jennifer avautuu ensimmäistä kertaa omista tunnoistaan Vanity Fair -lehden haastattelussa.

– Meidän avioliittomme oli aito. Se ei ollut olemassa kameroita varten. Minulle oli todella tärkeää pysyä naimisissa. Ja se ei toiminut, hän sanoo.

”Menin naimisiin hänen kanssaan. Jos pääsisin ajassa taaksepäin, tekisin sen uudelleen.”

Jenniferin mukaan hän ei koskaan nainut menestyvää elokuvatähteä.

– Menin naimisiin hänen kanssaan. Ja jos nyt pääsisin ajassa taaksepäin, tekisin sen uudelleen. Meillä on kolme upeaa lasta ja jaoimme niin paljon muutakin. Hän on elämäni rakkaus.

Jennifer kuvailee Beniä loistavaksi, karismaattiseksi ja anteliaaksi ihmiseksi.

– Mutta hän on myös monimutkainen. Sanon aina, että kun hänen aurinkonsa säteilee sinulle, tunnet sen. Mutta kun hänen aurinkonsa loistaa toisaalle, sinun on kylmä. Hän kykenee heittämään yllesi melkoisen varjon.

”Lastenhoitajalla ei ollut mitään tekemistä eropäätöksemme kanssa.”

Jenniferin mukaan lastenhoitaja ei kuitenkaan ollut syy heidän eroonsa.

– Me olimme olleet jo kuukausia asumuserossa ennen kuin edes kuulin lastenhoitajasta. Hänellä ei ollut mitään tekemistä eropäätöksemme kanssa, Jennifer vakuuttaa.

Juuri nyt Jennifer sanoo odottavansa lähinnä sitä hetkeä, jolloin karistaa harteiltaan eroon liittyvät itsesäälin tunteet lopullisesti.

– Odotan saavani taas huumorintajuni takaisin.

Näyttelijä Eija Vilpas on huomannut, että nauraminen on terapeuttista.

Näyttelijä Eija Vilpas täytti vastikään 60 vuotta. Tämän olen oppinut -haastattelussaan hän kokee, että vielä on paljon tehtävää.

–Haluaisin opetella suunnistamaan. Viihdyn metsässä, mutta en uskalla mennä vieraaseen metsään edes kompassin ja kartan kanssa, koska minulla on niin onneton suuntavaisto. Ruotsin-laivallakin hytin löytäminen on aivan mahdotonta, kansansuosikki nauraa.

Ikääntyessään Eija kokee palanneensa nuoruuteensa: hän asuu taas yksin, ja perhearjen pyörittäminen on ohi. Kolme lasta ovat jo aikuisia. Seurana asuu kaksi koiraa ja kissa.

–Ystävien kanssa nauraminen on minulle tärkeää. Pitää jutella vakaviakin, mutta nauraminen on hirveän terapeuttista. Ajattelen, että kerran päivässä pitäisi nauraa oikein kunnolla, Eija sanoo.

–Ihmissuhteeni ovat aika pysyviä. Entisen miehenikin, Ville Virtasen, kanssa olemme hyviä kavereita. Ihmissuhteet voivat säilyä, vaikka elämäntilanteet muuttuvat.

Mitä Eija kertoo uskostaan? Entä 30 vuoden urastaan ”samalla raksalla”? Miten äitiys muuttuu ikääntyessä? Lue Eijan haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Kun kyläkauppias Sampo Kaulanen menetti isänsä, hän sulkeutui suruunsa. –Jos surua ja katkeruutta alkaa turruttaa alkoholilla, ollaan väärällä tiellä, Minttu-vaimo miettii nyt.

Jounin kaupastaan tunnetulla Sampo Kaulasella, 38, ja vaimo Michele ”Minttu” Murphy-Kaulasella, 37, on takanaan poikkeuksellisen raskas vuosi.

Koko perheen elämä muuttui peruuttamattomasti keväällä 2016, kun Sampon isä teki itsemurhan kärsittyään pitkään mielenterveysongelmista. Eläkepäivät jäivät viettämättä, lastenlasten varttuminen näkemättä.

Sampo sulkeutui suruunsa. Vierellä Minttu sai huomata, että puoliso, joka oli aina ollut leppoisa veikko kuppia otettuaan, muuttui nyt synkäksi ja äreäksi.

–En pistä pahakseni sitä, että Sampo silloin tällöin lähtee parin kolmen päivän rännille kavereittensa kanssa. Mutta jos surua ja katkeruutta alkaa turruttaa alkoholilla, ollaan väärällä tiellä, Minttu miettii.

–Välillä olin Sampon juomisesta huolissani. En siitä, että hänelle kehittyisi alkoholiongelma, vaan niistä raskaista tunteista, jotka alkoholi nosti esiin, Minttu sanoo.

Muutos parempaan tapahtui vasta kuukausien jälkeen ensin perheen aurinkolomalla ja myöhemmin Sampon ja Mintun kahdenkeskisellä lomalla.

–Yhtäkkiä Sampo alkoi puhua tunteistaan ja peloistaan. Sen reissun jälkeen hänellä ei enää hitsannut niin pahasti, Minttu kertoo.

–On totta mitä sanotaan – ajan kuluminen auttaa suruun, Sampo sanoo.

Mitä Sampo ja Minttu ajattelevat läheisen itsemurhasta? Miten aviopari selviytyi rajusta vuodestaan? Lue Sampon ja Mintun tarina Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.