Parhaat palat Janina Fryn (ent. Frostell) haastatteluista vuosilta 2001–2007.

2001

Janina Frostell, 28, on juuri valittu brittiläisen Arena-lehden äänestyksessä valittu maailman viidenneksi upeimmaksi naiseksi. Listalla hän ohitti Kylie Minoguen, näyttelijä Charlize
Theronin
ja malli Gisele Bundchenin...

Missimaailman seksisymboli haluaa nyt laulaa. Hän uskoo,
että tällä alueella hänellä on jotakin annettavaa.

– Mallina joudun olemaan pitkälle sitä mitä muut haluavat.
Vaikka kysymys on siitä, että olen esillä omalla kropallani, itselläni, en ole missään vaiheessa mukana oikeasti minuna. Ajan mittaan alkoi tuntua todella rasittavalta olla vain esineenä toteuttamassa muiden mielikuvia ja tietysti on rasittavaa myös olla jatkuvan arvioinnin kohteena ulkonäkönsä takia.

2002

Vuosia kestäneen suhteen aikana Janina oli kasvanut aikuiseksi ja erottuaan hän oli ensimmäistä kertaa oman elämänsä rouva. Muutto Helsingin keskustaan ja vilkas sosiaalinen elämä tekivät hänestä kiinnostavan sinkkutytön, jonka kumppaneista pidetään yhä lukua.

– Miesten suhteen olen enemmän katsastelija, en koskaan oikein haku päällä. Miesmakuni on muuttunut vuosien mittaan. Kundin pitää toki olla järkevä, mutta hänestä pitää löytyä myös rock'n'rollia ja särmää. Liian silotellut miehet eivät ole tyylisiäni. Mies saa olla myös kypsä aikuinen, joka on vahva persoona, hän summaa.

Janina uskoo, että ihmisillä on hänestä yksipuolinen kuva pelkkänä uhkeana kuorena. Laulu-ura toivottavasti tuo muutosta ennakkoluuloihin, kun yleisö kuulee, että tyttöhän oikeasti osaa, eikä vain paljasta ihoaan.

– En tarkoita, että minusta täytyisi tulla valtakunnan vaikuttajanainen, mutta yleisön vilpitön, asiallinen kiinnostus
ilahduttaa. Perhana, olen mä nyt vähän enemmän kuin kaksi tissiä!

2003

Näyttävän uran mallina tehnyt Janina Frostell nostatti levynjulkkarikeikallaan Ravintola Copacabanassa innokkaimmat kuulijat pöydille tanssimaan.

– Tosi hyvä fiilis, yleisön reaktio on paras palkinto, hän tuuletti keikan jälkeen.

Impossible Love -albumi on lähes kolmen vuoden määrätietoisen prosessin tulos. Biisien takana ovat maan ykkösnimet. Levyltä löytyy myös Janinan omia sanoituksia, jotka ovat syntyneet yhteistyössä Tracy Lippin kanssa.

– Albumi heijastelee elämääni parin viimeisen vuoden ajalta. Olen halunnut tehdä asioita rauhassa, ja nyt voin seisoa sataprosenttisesti homman takana, mallintöitään pikkuhiljaa lopetteleva Janina kertoi.

2004

Janina on mukana Suomen mielenterveysseuran kampanjassa, jossa halutaan romuttaa psyykkisiin ennakkoluuloihin liittyviä ongelmia.

Janina muistaa käyneensä kriisin lävitse 22-vuotiaana. Menestyvä malli tunsi olonsa turhautuneeksi ja kyseenalaisti
kaikkea, mitä oli elämässään saanut aikaiseksi. Hän koki olonsa
haikeaksi ja melankoliseksi. Janina muistaa tunteneensa suurta
hätää siitä, ettei enää ollut yhtä energinen ja reipas kuin ennen.
Hän joutui miettimään syitä sille, miksi oli niin rikki.

– Ihmisen pitää voida saada ammattilaiselta apua silloin, kun
hänellä ei ole ystäviä, joiden kanssa puhua. Voi myös olla tilanteita, joissa ei halua tai pysty puhumaan vaikeista asioista läheisilleen, sanoo Janina.

Onneksi Janina sai purkaa tuntojaan avoimesti silloiselle
kihlatulleen. Myös Milan Kunderan kirja Olemisen sietämätön
keveys
auttoi häntä saamaan uusia näkökulmia ajatuksiinsa.

Janina on sittemmin oppinut, että kun illalla purskahtaa itkuun
ilman mitään näkyvää syytä, on aika hidastaa tempoa. Silloin täytyy tehdä asioita, jotka itsestä tuntuvat hyvältä. Janina pitää lukemisesta, leffojen katselusta ja hyvästä ruuasta. Myös fyysinen tekeminen, kuten kodin siivoaminen auttaa. Janina
uskoo feng shuihin: kun järjestelee kodin komeroita, pistää
samalla järjestykseen myös mielensä sopukoita. Naiselliseen itsensä hemmottelun voimaan hän luottaa myös vakaasti.

2005

Janinan kolmenkympin kriisi pärähti kylpyhuoneessa, aamutoimien aikaan, tismalleen kuukausi ennen 30-vuotissynttäriä.

– Harjasin hampaita, tuijotin veskin peiliin ja aloin kelata, että
fan, olenko saanut mitään oikeasti aikaan.

Janinan tunnettuus ei ollut katoamassa mihinkään, mutta kolmekymppistyminen vaikuttaisi uraan väkisin. Mallimaailma
arvotti tähtensä pitkälti ulkonäön perusteella – mitä enemmän
painoa, sitä vähemmän arvoa. Naisen, joka oli luonut uransa ja suosionsa ulkonäöllään, oli aika miettiä kuviot uusiksi. Tärkein työkalu, oma vartalo, oli jo ilmoitellut, ettei meno voisi jatkua ennallaan.

– Minulla on pehmeät muodot ja olen aina joutunut tekemään
kovasti hommia pysyäkseni mallimitoissa. Uimapukukuvaukset
ovat vielä juttu erikseen, niissä vaaditaan kropalta poikkeuksellisen paljon. Kuvausten alla stressasin joka sentistä, treenaaminen alkoi olla enemmän rääkkiä kuin nautintoa ja vatsa saattoi olla viikonkin toimimatta, Janina kuvailee.

Janina ei kokenut kolmekymppistymistään ahdistavana,
vaan uuden vaiheen alkuna.

– Kasvukipuja tulee kaikille ja joka käänteessä. Kun parikymppisenä olin pitänyt vakiintunutta elämää tylsänä, tällä kertaa kasvukivut näyttäytyivät rutiinien kaipuuna. Haikailin pysyvyyttä ja säännöllisyyttä arkeeni.

Janina oli toivonut löytävänsä kauneusbisneksestä työn, jossa
hän voisi hyödyntää aiempia ansioitaan. Idea nykyisestä ammatista kirkastui lehti-ilmoituksesta, jossa Suomen kosmetologikoulu mainosti kurssejaan. Frostellilla oli jo merkonomin paperit, oma firma sekä tolkuttomasti kokemusta kauneusalalta.

Valmistumisensa jälkeen Janina on työskennellyt kauneuskeskuksessa Helsingissä. Siellä Janina on yksi kosmetologeista, ei tähti eikä julkkis.

– Minulle oli selvää, että työ asiakaspalvelussa ei sovi yhteen
lööppijulkisuuden kanssa. Siksikin olen halunnut siirtyä framilta
hitusen taka-alalle. Niukempi julkisuus on parantanut myös
yksityiselämääni, tunnen saaneeni lisää elintilaa ja omaa aikaa.

2006

Syksyllä 2006 Janina Frostell, 32, iloitsi kahdesta asiasta: uudesta uranavauksestaan tv-maailmassa sekä raskaudestaan. Onnen jakois myös avopuoliso Mark Fry.

– Olemme innoissamme uudesta perheenjäsenestä, vauva on todella toivottu, onnellinen Janina kertoo.

– Olen voinut tosi hyvin koko tämän alkuvaiheen ajan ja pystynyt keskittymään uuteen tv-työhön. Bella-ohjelma pitää minut sopivan kiireisenä, joten jatkossakin odotus sujuu varmasti työn tohinassa.

Janina sanoo, että Markin kohtaamisella oli iso osuus uusien elämänarvojen löytämisessä, mutta asennemuutos ja rauhoittuminen eivät olleet vain rakkauden synnyttämää pehmoilua. Hän halusi irti menneestä ja uudet palikat, joista rakentaa tulevaisuutensa. Etsikkoaika oli ohi.

– Olen ylpeä tekemästäni urasta, mutta en ole koskaan halunnut olla viihdepörriäinen. Eikö ole hienoa, että ihmiset muuttuvat ja uskaltavat katsoa, mitä seuraavaksi tapahtuu? Sehän vasta surullista olisi, jos yrittäisin epätoivoisesti takertua menneeseen. Työssä pitää olla kunnianhimoa, ihan kuten muussakin elämässä.

2007

Ostoskeskuksessa vauvan kanssa on helppo toimia. Yläkerran kahvilaan mahtuu rattaiden kanssa ja kulman takaa löytyy tilava leikkipaikka sekä viihtyisäksi sisustettu hoitohuone, jonka suojiin saa vetäytyä hoito- ja syöttöpuuhiin.

Janina kuvailee oloaan mama moodiksi. Se meinaa, että kaikki
vaistot ovat valppaina vain ja ainoastaan vauvaa varten. Muut
asiat hoituvat vähän hitaammin ja kuin sumussa. Välillä Janina unohtaa vastata soittopyyntöihin, jättää osan ostoksista kaupan kassalle tai tuudittaa ostoskärryjä, vaikka vauva ei olisikaan kyydissä.

– Kun olemme äitiseurassa, kukaan ei edes välitä, kun lauseet jäävät kesken ja ajatus katkeaa vauvan ääntelyyn. Ystäväni kuvaili, että imetyksen lopetettuaan hänen olonsa oli kuin huurusta heränneellä. Hormonit todella tekevät tehtävänsä.

Janina on aina tiennyt haluavansa äidiksi. Ajatus omasta perheestä oli itsestään selvä, mutta kun ura kauneus- ja viihdemaailmassa oli kiihkeimmillään, perhearvot jäivät
kakkoseksi.

– Joillekin uran ja perheen yhdistäminen sopii hyvin, mutta
minulle vauhti oli välillä liian kova. Työ oli tempoilevaa hullunmyllyä, ei sen rinnalle voinut kuvitella
perhettä.

Perheenlisäyksen tuoma elämänmuutos on ollut tervetullut.

– Vaikka vauva merkitsee paljon huolehdittavaa, hän on tuonut mukanaan myös rutkasti rentoutta. Asioiden mittasuhteet ovat muuttuneet. Olen luopunut paljosta pingottamisesta ja
pikkutarkkuudesta, olin ennen aikamoinen nipottaja, Janina tunnustaa.

Rentous näkyy muun muassa armollisuutena omaa kehoa kohtaan. Janinalla ei ole paniikkia palata heti entisiin mittoihinsa. Päiväkahvilla voi popsia pullan, jos mieli tekee, ja jumppatreenitkin on valittu niin, että Sophia voi osallistua tunneille äidin kanssa. Fryn naiset löysivät suosikkilajinsa
äiti-vauva-latinojumpasta.

Rakkaustohtori Jason Lepojärven mukaan kumppanin etsinnässä on kaksi kriteeriä yli muiden.

Jason Lepojärvi, 36, tullaan ikuisesti muistamaan rakkaustutkijana, joka kosi vaimoaan luentosalissa opiskelijoiden edessä Helsingissä. Tänä syksynä television katsojat ovat päässeet tutustumaan häneen yhtenä Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijoista, jotka kulkevat sokkona avioituvien parien rinnalla.

Teologian tohtori on hyvin suorasanainen, kun pääsee puhumaan lempiteemastaan, rakkaudesta. Mutta yksi aihe siinä häntä ärsyttääkin: ”siitä oikeasta” puhuminen.

Miksi ajattelet näin, Jason Lepojärvi?

– Se, että jokaiselle olisi joku oikea, on haitallinen myytti. Totuudenmukaisempaa olisi sanoa, että me olemme kaikki vääriä. Jotkut vain ovat vähemmän vääriä, hän kertoo.

”Suomi täyttyy yksinäisistä sinkuista, koska kukaan ei löydä kumppania.”

Hän on huomannut, että myytillä on kaksi kielteistä seurausta. Ihmiset pitävät rimaa liian korkealla, ja Suomi täyttyy yksinäisistä sinkuista, koska kukaan ei löydä kumppania.

– Toinen kielteinen asia on se, että moni ulkoistaa helposti vastuun rakkaussuhteesta, kun puhutaan siitä oikeasta. Kun suhteessa tulee haasteellinen kausi, saa muka ajatella, tämä ei ollut se oikea ja lähteä noin vain kävelemään.

Lepojärven mukaan rakkaus on elämänmittainen koulu, ja sitä pitää opetella koko ajan. Alkuhuuman epäitsekkyys muuttuu helposti itsekkyydeksi, ellei rakkauden eteen työskentele tarpeeksi.

– Harva ottaa huomioon, että ihmiset muuttuvat: vuosien päästä kumppani ei ole enää se sama, jonka kanssa avioiduttiin aiemmin. Haasteemme on oppia rakastamaan yhä uudestaan sitä, jonka kanssa satumme olemaan naimisissa.

– Rakastuminen on alkuunpaneva voima, mutta se ei vie yksinään ketään maaliin. Rakkaudessa pitää sitoutua ja olla valmis tekemään jatkuvasti kaikkensa yhteisen kukoistuksen eteen.

Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa lähtötilanne on erilainen. Ohjelmassa uskotaan siihen, ettei parisuhteen tarvitse mennä aina perinteisellä kaavalla eli ensin tutustutaan vähitellen ja sitten vasta sitoudutaan.

”Yleensähän ensin seurustellaan, paneskellaan, hankitaan koira ja mennään naimisiin myöhemmin.”

– Yleensähän ensin seurustellaan, paneskellaan, hankitaan koira ja mennään naimisiin myöhemmin. Ensitreffit alttarilla -ohjelman parit sanovat kuitenkin ensimmäisenä ”tahdon” – ei pelkästään ystäviensä ja sukulaistensa edessä, vaan koko Suomen edessä. Rakkaus on heille palkinto, ei lähtökohta. Silloin täytyy löytyä entistä enemmän rohkeutta, uskoa ja tahtoa.

Ohjelmaan on hänen mukaansa valittu pelkästään sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiita sitoutumaan. Lepojärvi vihjaa, että mukana on ”yllättäviäkin pareja” ja että ohjelman loppua muutettiin hieman aikaisemmista kausista. Enempää hän ei suostu paljastamaan.

– Halusimme pelkästään huippumatcheja. Emme voineet ottaa mukaan sellaisia, joilla on naiivi rakkauskäsitys ja jotka toivovat, että ohjelma tarjoaa heille rakastumisen kokemuksen. Sitä emme voi heille taata, sillä vastuu on myös pareilla itsellään.

Katso myös: He ovat Ensitreffit alttarilla -sinkut

Voisiko hänen kanssaan vanheta?

Reaalimaailmassa tilanne on täysin toinen kuin televisio-ohjelmassa, ja siellä Lepojärven mukaan kumppaniksi riittää ihan tavallinen ihminen.

Mutta miten voi parhaiten löytää sen henkilön, joka on sopivin? Tai Lepojärven määritelmällä sen ”vähiten väärän”, kun harvalla on käytössä hänen kaltaistaan rakkausvalmentajaa?

Lepojärvi ei suostu antamaan yleispäteviä deittivinkkejä. Hänen mielestään asiaan ei ole matemaattista kaavaa, eikä siihen saa ikinä täyttä varmuutta. Tohtori neuvoo kuitenkin ottamaan puolison valinnassa riskejä.

– Kaksi kriteeriä kannattaa pitää mielessä. Onko hän hyvä tyyppi ja onko hänellä hyvä sydän? Kysy myös itseltäsi, voisinko kuvitella vanhenevani tämän henkilön kanssa.

Ammatillinen etäisyys unohtui

Itseään Lepojärvi kuvailee aloittelevaksi rakastajaksi, joka on ottanut myös riskejä. Nykyisen vaimonsa kanssa hän on ollut naimisissa kohta kolme vuotta. Suhde alkoi vauhdikkaasti ja päätyi varhaisessa vaiheessa iltapäivälehtien lööppeihin: ”Opettaja kosi kesken luennon Helsingin yliopistolla.” Näin kertoi muun muassa Ilta-Sanomat vuonna 2013.

Muutamassa kuukaudessa pari meni naimisiin, muutti ulkomaille ja laittoi ensimmäisen lapsensa alulle.

Lue lisää! Jason Lepojärven salamarakkaus: parissa kuukaudessa kosinta, avioliitto ja lapsi

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, rakkaus kuljettaa Lepojärveä melkein ympäri maailmaa. Hän vastailee kysymyksiin Abilenen kaupungista Teksasista, jossa hän on puhumassa – mistäpä muustakaan kuin rakkaudesta.

– Tämä on ainutlaatuinen luentokiertue. Entiset opiskelijani Oxfordista kutsuivat minut ja koko perheeni tänne.

Kun mieheltä kysyy, lähtisikö hän uudestaan Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan, hän vaikenee ensimmäistä kertaa haastattelun aikana hetkeksi ja vastaa sitten myöntävästi.

– Mutta en osannut etukäteen arvata, kuinka kuluttavaa se on. En pitänyt ammatillista etäisyyttä osallistujiin ja ystävystyin heidän kanssaan. Pidin kyllä siitä, mutta jos lähtisin uudestaan mukaan ohjelmaan, osaisin nyt henkisesti valmistautua tulevaan.

”Vääristynyt rakkauskäsitys johtaa pettymyksiin”

Moni Ensitreffit alttarilla -ohjelman pareista on kertonut valtavasta alkuhuumasta, jonka he ovat kokeneet nähdessään tulevan kumppaninsa ensimmäistä kertaa. Tällä kaudella nähtiin myös pari, jolla oli ristiriitaisia ajatuksia ensitapaamisestaan. Milla, 27, myönsi pettyneensä kumppaniinsa saamansa ensivaikutelman perusteella.

Miksi jotkut huumaantuvat rakkaudesta muita helpommin?

Se on Lepojärven mielestä salaperäinen juttu, eikä sille ole tyhjentävää tieteellistä selitystä. Mutta koskaan ei pitäisi rakastua pelkästään rakastumisen ideaan.

– Rakastumisen tunteeseen rakastunutta ihmistä voi verrata itsemurhapommittajaan, joka tuhoaa itsensä ja lähipiirinsä sekä jättää jälkeensä suuren suruvanan. Sellaisella ihmisellä on vääristynyt rakkauskäsitys, joka johtaa pelkästään pettymyksiin.

Rakkaus on maailman tärkein asia, ja paljon muutakin kuin tunnetta.

”Rakastuminen on kyllä makea, huima tunne. Mutta se on samalla oikukas tunne, kuin kaksiteräinen miekka.”

–  Rakastuminen on kyllä makea, huima tunne. Mutta se on samalla oikukas tunne, kuin kaksiteräinen miekka. Ongelmia tulee silloin, kun olet sitoutunut suhteeseen, mutta menet rakastumaan johonkin toiseen, Lepojärvi sanoo ja jatkaa:

–  Jos rakastut suhteesi ulkopuolella, rakastumisen tunteen lupaus ikuisesta rakkaudesta saa helposti tekemään kauheita asioita. Vahingot, kuten puolison hylkääminen tai lapsien laiminlyönti, jäävät usein pysyviksi, mutta rakastumisen lupaus ikuisesta autuudesta jää suutariksi.

Kokonaisvaltaisesti rakkaus on hyve, ominaisuus, jota voi harjoitella ja joka tukee elämäämme, Lepojärvi kuvailee.

–  Rakkaus on hyveiden kuningatar. Muut hyveet, kuten rohkeus ja viisaus, palvelevat rakkautta. Niillä ei ole arvoa, jos ei ole rakkautta.

–  Luin äskettäin lehtijutun, jossa kirjoitettiin, että suomalaiset valitsevat puolisonsa tunteen, ei järjen perusteella. Minun näkökulmastani tunne on tärkeä, mutta se ei voi olla ainoa lähtökohta rakkaussuhteessa. Jos näin on, pieleen menee. Tunteet tulevat ja menevät, mutta hyveet pysyvät.

”Jos ihminen haluaa kokea vain rakastumisen ja sen alkuhuuman, hän jää todellisesta onnesta paitsi.”

Heille, jotka vielä etsivät jalat alta -tunnetta, Lepojärvellä on uutisia. Hänen mielestään alkuhuuman ja onnistuneen parisuhteen välillä ei ole syy-seuraussuhdetta. Järkisyynä alkanut rakkaus voi kasvaa kukoistukseen yhtä todennäköisesti kuin nopeasti liekkiin leimahtanut suhde voi lopahtaa.

–  Uskallan väittää, että jos ihminen haluaa kokea vain rakastumisen ja sen alkuhuuman, hän jää todellisesta onnesta paitsi.

Vuodet vierivät, mutta Peter Nyman näyttää aina samalta.

Peter Nymania on siunattu hyvillä geeneillä. Toimittaja-uutisankkuri täyttää tänä vuonna 50 vuotta, mutta hän näyttää ihan samalta kuin kymmenen vuotta sitten.

Television katsojille Nyman on tullut tutuksi 2010-luvulla etenkin MTV3-kanavan ankkurina ja sitä ennen TV1:n Uutisvuoto-ohjelman juontajana.

Nyman juhlii pyöreitä vuosiaan tiistaina 27. syyskuuta. Kokosimme sen kunniaksi kuvia hänestä vuosikymmenten ajalta.

Katso ja vertaa itse: onko uutisankkuri muuttunut lainkaan kymmenessä vuodessa?

Vuonna 2015 Peter Nyman aloitti oman Peter Uutisvirrassa -nettiohjelman juontamisen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Vuonna 2015 Peter Nyman aloitti oman Peter Uutisvirrassa -nettiohjelman juontamisen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen

Vuonna 2014 uutisankkuri Peter Nymanilla oli oma matkailuohjelma, Peter Hispaniassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Ari K. Ojala
Vuonna 2014 uutisankkuri Peter Nymanilla oli oma matkailuohjelma, Peter Hispaniassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Ari K. Ojala

Four-in-hand-solmu vai Windsor-solmu? Vuonna 2013 Ilta-Sanomat uutisoi Peter Nymanin kravattisolmusta, josta hän on saanut paljon palautetta: ”Kumman solmun valitsee, jakaa kiivaasti kansakuntaa näköjään.”  Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Four-in-hand-solmu vai Windsor-solmu? Vuonna 2013 Ilta-Sanomat uutisoi Peter Nymanin kravattisolmusta, josta hän on saanut paljon palautetta: ”Kumman solmun valitsee, jakaa kiivaasti kansakuntaa näköjään.” Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

MTV3 Uutiset juhli 30-vuotista historiaansa vuonna 2011. Peter Nyman oli ollut silloin vuoden ajan kanavan uutisankkurina. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela
MTV3 Uutiset juhli 30-vuotista historiaansa vuonna 2011. Peter Nyman oli ollut silloin vuoden ajan kanavan uutisankkurina. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela

Vuonna 2010 Peter Nyman lomaili tällaisessa lookissa. Samana vuonna hän ilmoitti siirtymisestään MTV3:n uutisankkuriksi. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Vuonna 2010 Peter Nyman lomaili tällaisessa lookissa. Samana vuonna hän ilmoitti siirtymisestään MTV3:n uutisankkuriksi. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

Peter Nyman juonsi Uutisvuodon lisäksi makasiiniohjelmaa Puoli seitsemän vuonna 2009. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela
Peter Nyman juonsi Uutisvuodon lisäksi makasiiniohjelmaa Puoli seitsemän vuonna 2009. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela

Vuonna 2007 julkaistiin Peter Nymanin suomenruotsalaisista kertova kirja Ankkalammikko. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Vuonna 2007 julkaistiin Peter Nymanin suomenruotsalaisista kertova kirja Ankkalammikko. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Bonuskuva!

Tältä Peter Nyman näytti 30-vuotiaana:

Vuonna 1997 Peter Nyman oli vielä tuore televisiokasvo ja juonsi Mediapeli-ajankohtaisohjelmaa MTV3-kanavalla. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Vuonna 1997 Peter Nyman oli vielä tuore televisiokasvo ja juonsi Mediapeli-ajankohtaisohjelmaa MTV3-kanavalla. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Petran jakamassa kuvassa yhdeksän vuotta sitten lopettanut yhtye viettää illanistujaisia.

1990-luvun lopussa pinnalle singonneen Tiktakin jäsenet eivät ole poseeranneet aikoihin yhteiskuvissa.

Nykyään soolouraa tekevä Petra Gargano, 31, julkaisi Facebookissa kuvan porukan illanvietosta. Mukana on koko Tiktak eli Mimmi, NeaEmppu ja Tuuli, joka on ottanut kuvan.

”Näin ihanassa seurassa sain viettää perjantaina iltaa, ihanat tytöt! Tuuli on kans messis kameran takana”, Petra kirjoittaa kuvan yhteydessä.

Comebackia ei kuitenkaan fanien harmiksi ole luvassa.

”Oi ja voi, sen verran haastavaa on löytää yhteistä aikaa, et koko porukka on saman pöydän ääressä... Comeback on yks iso logistinen mahdottomuus”, Petra vastaa kysymykseen bändin paluusta.

Yhtye perustettiin vuonna 1998 ja lopetti vuonna 2007. Tiktakin läpimurtohitti oli Lopeta. Yhtyeen ensimmäinen albumi Frendit ilmestyi vuonna 1999, jolloin Tiktakista tuli Suomen nuorin platinaa myynyt yhtye. Tuolloin bändin jäsenet olivat yläasteella.

Tiktak vuonna 2005. Kuva: Jere Hietala / Universal Music
Tiktak vuonna 2005. Kuva: Jere Hietala / Universal Music

Kansanedustaja Jani Toivola tuli kaapista nuorena asuessaan Yhdysvalloissa. Seksikokemukset newyorkilaisessa metsikössä eivät olleet kauniita.  

Kansanedustaja Jani Toivola kertoo tällä viikolla ilmestyvässä Musta tulee isona valkoinen -kirjassaan (Siltala) pitkästä tiestään, jonka hän on kulkenut hyväksyäkseen itsensä. 

Jo kirjan alkusanoissa käy ilmi, että Jani salasi pitkään seksuaalisen suuntautumisensa itseltäänkin:

– On vaikea määritellä, kuka loppujen lopuksi teki päätöksen salaamisesta, minä vai yhteisö, joka unohti kertoa, että minun tarinani on yhtä totta kuin muidenkin.

Janin tarina tuli näkyväksi, kun hän oli parikymppinen ja juuri muuttanut New Yorkiin. Uudessa kotikaupungissaan hän meni elokuviin katsomaan romanttista komediaa, jossa molemmat pääosanesittäjät olivat miehiä.

”Miten helpottavalta tuntui nähdä oma todellinen rakkautensa päivänvalossa.”

– Miten helpottavalta tuntui nähdä omat haavekuvansa, oma todellinen rakkautensa päivänvalossa, Jani kuvailee kirjassa.

Ihastumisia jo nuorena

Kirjassa Jani Toivola kertoo ihastuneensa poikiin jo ala-asteella, mutta pitäneensä sitä vääränä ja salattavana asiana. Hän seurusteli useammankin tytön kanssa jonkin aikaa.

Viimeinen suhde naisen kanssa päättyi, kun Jani oli 23-vuotias, ja hänen tanskalainen tyttöystävänsä päätti lähteä New Yorkista takaisin Tanskaan.

Jani kuvaa kirjassa, että muutos tapahtui yhdessä yössä tyttöystävän lähdön jälkeen.

– En enää pelännyt enkä halunnut peitellä mitään. Olin homo! hän kirjoittaa.

Vapautuminen vei Janin brooklynilaiseen metsään, jossa harhaili erityisesti latinoja ja mustia miehiä rakkauden – tai ehkä paremminkin seksin – toivossa. 

– Nyt kun katson noita hetkiä nykyhetkestä käsin tajuan, että lähinnä kidutin itseäni, talloin kaikkien oikeiden kaipuideni päälle menemällä väkisin siihen metsään. 

Tuntematon huppupää

Jokin metsässä kuitenkin veti puoleensa, vaikka Jani uskaltautui vasta kuudennella yrittämällä jatkaa metsän reunalta syvemmälle.

Tuo kerta päättyi kivuliaaseen yhdyntään tuntemattoman huppupäisen miehen kanssa.

– Mies oli pikimusta ja haisi tupakalle. Emme sanoneet mitään, Jani muistelee kirjassa.

”Jokainen käynti metsässä oli askel syvemmälle paikkaan, jossa en voinut hyvin.”

Jälkikäteen hän tunsi epäonnistumista ja häpeää – hänhän tavoitteli turvallisuuden ja rakkauden tunteita eikä tosiaankaan saanut niitä metsästä.

– Jokainen käynti metsässä oli askel syvemmälle paikkaan, jossa en voinut hyvin ja josta minun oli kivuliaasti askel askeleelta myöhemmin tuotava itseni takaisin ja aloitettava rakkaudelliset teot itseäni kohtaan.

Äiti suhtautui hyvin

Vaikka Jani eli jo New Yorkissa avoimesti homona, kävi treffeillä ja homobaareissa, hänen lähipiirinsä Suomessa ei tiennyt asiasta mitään.

Äidilleen kertoakseen hän matkusti kotimaahan ja täräytti asian julki jo rappukäytävässä. Kirjassa Jani kertoo äitinsä suhteutuneen asiaan vastaanottavaisesti. Janille itselleen kaapista tulo oli helpotus.

– En ole koskaan elämässäni tuntenut oloani niin kevyeksi ja voittamattomaksi kuin tuona iltana äidin luota lähtiessäni, hän kirjoittaa.

kiitos ei tätä..

Jani voisi pitää  naimisensa oma tietonaan ja keskittyä  kansanedustajan työhön ja kertoa mitä saanut sillä saralla aikaiseksi!