Riia Puska valmistuu ensi vuonna sosionomiksi. "On helpompi auttaa muita, kun on itse käynyt läpi raskaita asioita." Kuva: Karoliina Paatos

Riia Puska oli 19-vuotias, kun hän tähtäsi autollaan päin metroaseman seinää ja toivoi kuolevansa. Nyt viisi vuotta myöhemmin pienen pojan äiti on onnellisempi kuin koskaan. – Olen sinut menneisyyteni kanssa. Itsemurhayrityksen ei tarvitse määritellä minua ikuisesti.

Kesäiltana vuonna 2009 Riia Puska, 19, nousee autoonsa ja päättää, että tämä on hänen viimeinen iltansa. Hän on väsynyt valehteluun, työhönsä ja työkavereihinsa, jotka hänen mielestään käyttävät häntä hyväkseen. Kiltistä tytöstä oli tullut kapinoiva ja negatiivinen, joka ei sietänyt enää vanhempiaan eikä tunnistanut itseäänkään.

– Näin ainoaksi vaihtoehdoksi kuoleman. Koska tiesin metrovartijana, että junan alle kuolee varmasti, päätin hypätä raiteille.

Riian keskeytti tuttu työkaveri. Hän nousikin autoonsa ja suuntasi sen täydessä vauhdissa kohti aseman seinää. Hengen pelasti lyhtypylväs.

Toipuminen kesti pitkään, ja Riian suureksi suruksi hänen äitinsä oli vielä kuolemassa syöpään.

– Äiti oli se, jolla oli palava halu elää. On kamalaa ajatella, että vähän aikaisemmin olin itse halunnut kuolla. 

Mikä asia vaikutti eniten Riian toipumiseen? Mitä Riia haluaa sanoa muille itsemurhaa yrittäneille? Lue Riian tarina Me Naisten numerosta 41/2014, joka ilmestyy torstaina 9.10.

 Lue myös:

Neon 2:n Jussi Rainio itsemurhayrityksestään: "Avovaimo pelasti minut"

Voisiko älypuhelin estää itsemurhan?

Heidi Sohlberg käy läpi rankkoja rintasyöpähoitoja, mutta positiivisesta asenteestaan hän ei tingi. Puoliso tukee hengessä mukana. 

Heidi Sohlbergin, 35, huumori ei ole vakavan sairauden takia muuttunut. Tänään hän heittää herjaa rintasyöpähoitojen aiheuttamasta kaljustaan. Siitä, miten aamuisin voi nukkua pidempään, kun aikaa ei mene hiustenlaittoon. Tai miten kukaan ei huomaa vyötärölle ilmestyneitä jenkkakahvoja, kun kaikki kuitenkin tuijottavat kaljua.

– Kyllä minäkin itken ja surkuttelen, mutta minulle ei ole tyypillistä jäädä synkistelemään. Saan hirveästi energiaa positiivisuudesta, avoimuudesta ja huumorista.

Heidi on somessa kertonut aktiivisesti tekemisistään ja fiiliksistään – niin hyvinä kuin huonoina päivinä.  Puuhakkuus ja pilke silmäkulmassa ovat vain hänen tapansa sairastaa.

”Tunsin huonoa omaatuntoa, että voin niin hyvin.”

– Jossain vaiheessa tunsin huonoa omaatuntoa, että voin niin hyvin. Päätin kuitenkin olla sen verran itsekäs, että nautin hyvistä päivistäni ja jaan kokemukseni. Voisinpa antaa jokaiselle syöpäsairaalle samanlaisen voimahalin.

Läheiset mukaan syöpämatkalle

Heidille oli heti selvää kertoa sairaudestaan kaikille. Ensin aviomies Niklas Sohlbergille, sitten isä Juha Willmanille, ystäville ja lopulta julkisesti.

Heidin läheisten kesken sairaudesta on tullut yhteinen ja lähentävä kokemus. Heidi uskoo, että perheen miesväki on käynyt läpi pelkoja mielessään – varsinkin Juha-isä, joka jo menetti vaimonsa samalle sairaudelle.

Aviomiestään Heidi kuvailee perheensä järjen ääneksi.

–Nikke on asennoitunut tilanteeseen fiksusti ja sanoo, etteihän tässä ole muuta vaihtoehtoa kuin parantua.

Sohlbergien perheenjäsenistä ja ystävistä muodostui nopeasti laaja turvaverkko, joka auttaa arjen pyörittämisessä.

–Tuntuu, että ystävien välittäminen vain korostuu vakavissa paikoissa. Rakkautta osoitetaan silloin voimakkaammin.

Lue Heidin koko haastattelu Me Naisten numerosta 39/2016.

Ruotsin kieli selvisi viiden parhaan joukkoon. Äänestä omaa suosikkiasi!

Brittilehti Independent uutisoi tuoreesta kyselystä, joka selvitti, mikä eurooppalainen kieli on puhuttuna kaikkein puoleensavetävin.

Kyselyyn vastasi 1 000 ihmistä, ja sen suoritti deittisivusto Happn.

Voittoon kiiri italia, joka keräsi neljäsosan äänistä. Ranskan kieli tuli täpärästi hopealle vain kaksi prosenttia pienemmällä äänisaalilla. Suomen naapureista ruotsin ja venäjän kieli selvisivät Top 10 -joukkoon.

Näin kielet sijoittuivat kyselyssä:

  1. italia (25 prosenttia)
  2. ranska (23 prosenttia)
  3. irlanti (19 prosenttia)
  4. espanja (16 prosenttia)
  5. ruotsi (5 prosenttia)
  6. venäjä (4 prosenttia)
  7. portugali (2 prosenttia)
  8. saksa (1 prosentti)
  9. hollanti (1 prosentti)
  10. kreikka (1 prosentti)

Äänestä suosikkiasi!

Euroopan voi mieltää monella tavalla. Valitsimme äänestykseen Euroopan unionin 24 virallista kieltä. Mikä kieli on sinun mielestäsi EU:n seksikkäin?

Mikä eurooppalainen kieli on mielestäsi viehättävin?

Varo jaksopaljastusta! Mikael Gabrielilla oli rankka lapsuus. Mutta niin oli hänen äidilläänkin. Räppäri puhuu äitinsä taustoista Vain elämää -jaksossa. 

Räppäri Mikael Gabriel, oikealta nimeltään Mikael Sohlman, ei ikinä ole peitellyt rankkaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Mikael eli kahdestaan äitinsä kanssa, kunnes 14-vuotiaana hänet otettiin huostaan. 

Perjantain Vain elämää -jaksossa Mikael kertoo, että huostaanotto on jäänyt vaivaamaan hänen äitiään, vaikka aikuisena Mikael on yrittänyt selittää tälle, että huostaanotto oli lopulta pelkästään hyvä asia. Jaksossa Mikael puhuukin kauniisti äidistään.

– Mutsi on vahvin ja pelottavin nainen, jonka tiedän. En ole varmasti ollut hänelle helppo lapsi kasvattaa. Aikuisiässä oon alkanut ymmärtää sitä, että siinä on aika buli mimmi, Mikael kertoo jaksossa.

”En tiedä ketään mun lähipiiristä, joka olis elänyt sellaista elämää kuin mun mutsi.”

Mikaelin äiti on lähtöisin Etelä-Virosta pienestä Võrun kaupungista. Äiti tuli Suomeen ennen Viron itsenäistymistä vuonna 1988.

– Kaikki, mitä se on joutunut Neuvostoliitossa kokemaan, kaikkea paskaa, mitä siellä on tapahtunut... Mutsi ei saanut kuunnella radiosta jenkkiläisiä biisejä. Jos sä kuuntelit, jouduit pelkästään siitä Siperiaan. En tiedä ketään mun lähipiiristä, joka olis elänyt sellaista elämää kuin mun mutsi. Ja enhän mä olis täällä, jos Suomi ei olis aikoinaan ottanut äitiä vastaan, Mikael kertoo.

Ankara kasvatus

Mikaelin mukaan äiti kasvatti hänet ankarasti, mutta aikuisena räppäri on ymmärtänyt, mistä kasvatusmetodit johtuvat.

– Mutsi on tosi pieni muija, mutta siinä on isommatkin jätkät nostaneet kädet ilmaan, kun se on suuttunut. Siinä on jotain karhuemoa ja sellaista Neuvostoliiton mahtia.

Me Naisten haastattelussa Mikael kertoi pari viikkoa sitten, että vietti lapsena paljon aikaa äitinsä ompelimossa, Helsingin Ylä-Malmilla. Äidin ompelimossa tehtiin takkeja Tony Halmeelle, verryttelyasuja HIFKin joukkueelle ja liivejä moottoripyöräjengeille.

– Hengailin mutsin työpaikalla paljon ja opin kunnioittaman käsityötä. Äidin firman seinälle lukee, että ainoa, joka täällä huutaa olen minä, ja että täällä ei tingitä, Mikael kertoi haastattelussa.

Mikaelin mukaan yksi asia, mitä hän oppi äidiltään jo lapsena, on se, että verot pitää maksaa.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän äitiä. Se kasvatti mut yksinhuoltajana, teki menestyvän firman ja on yhä hengissä.

Suomenruotsalaisen isänsä kanssa Mikael puhui ensimmäistä kertaa, kun oli 13-vuotias. Tämä menehtyi elokuussa 55-vuotiaana. Lue täältä, mikä jäi harmittamaan Mikaelia.

Mikaelin Vain elämää -päivä Nelosella pe kello 20.00

Me Naiset ja ohjelmaa esittävä Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

 

Mikko Kuustonen muistelee Yhden illan juttu -ohjelmassa äitinsä kuolemaa.

Muusikko ja tv-kasvo Mikko Kuustonen, 56, kertoo keskiviikkoiltana esitettävässä Yhden illan juttu -ohjelmassa yhdestä elämänsä rankimmista elämänvaiheista. Mikon äiti kuoli syöpään, kun tämä oli 16-vuotias. Mikko jäi kahdestaan eläkeikäisen isänsä kanssa, koska vanhemmat sisarukset olivat jo muuttaneet pois kotoa.

– Ihmettelen, kuinka paljon se on jättänyt psyykeeseen jälkiä. Äidin kuoleman jälkeen isäkin sai siihen päälle railakkaan sydärin. Tämä vaihe on ollut aika alakuloista, Mikko kertoo Maaret Kalliolle jaksossa.

Mikko Kuustonen puhuu Maaret Kallion kanssa lapsuudestaan, alkoholiongelmastaan, menestysvuosistaan sekä lapsistaan Iinasta ja Minkasta. Kuva: Liv
Mikko Kuustonen puhuu Maaret Kallion kanssa lapsuudestaan, alkoholiongelmastaan, menestysvuosistaan sekä lapsistaan Iinasta ja Minkasta. Kuva: Liv

”En muista saaneeni hellyydenosoituksia.”

Aikuisena Mikko on käynyt paljon läpi lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Hän on miettinyt varsinkin sitä, millaisen rakastamisen mallin on saanut. Hänen isänsä syntyi vuonna 1915 ja vietti viisi vuotta sodassa. Mikon äiti taas jäi orvoksi 7-vuotiaana.

– En juurikaan muista saaneeni hellyydenosoituksia – tai  nähneeni koskaan, että isä ja äiti olisivat esimerkiksi suudelleet. Jos ajatellaan heidän parisuhdettaan, se oli lähinnä selviytymistä, Mikko miettii jaksossa.

Maaret Kallio kysyy Mikolta, onko hän itse pystynyt puhumaan vaikeista asioista.

– Joo, jostain syystä olen. Olen myös hakenut ammattiapua. Olen rampannut terapiassa parikymmentä vuotta. Aika paljon helpommalla pääsee monissa jutuissa, kun pääsee siihen ytimeen.

Yhden illan juttu Livillä keskiviikkoisin kello 21.00.

Me Naiset ja Liv-kanava kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.