Mauno haluaa esimerkillään herätellä vanhempia pois itsekkyydestä: omat teot vaikuttavat siihen, mihin suuntaan lasten elämä kulkee. ”Pitäisi jaksaa pitää huolta itsestään, vain siten jaksaa huolehtia lapsistaan.” Kuva Jouni Harala

Scandinavian Hunks -ryhmän Petri ”Mauno” Ahonen joutui vanhempiensa avioeron jälkeen pitämään huolta koko perheestään ja seuraamaan sivusta äitinsä alkoholisoitumista.

Kotkan Karhuvuoressa kello lähestyy iltakymmentä, kun 13-vuotias Petri Ahonen hengittää syvään ja työntää avaimensa kotioven lukkoon. Juhlahumun äänet kuuluvat rappuun asti ja iskeytyvät iholle, kun Petri astuu sisään. Äidillä näyttää olevan taas vauhti päällä, eikä  humalaisten vieraiden jutuista saa selvää.

Petri laittaa iltapalaa kolmevuotiaalle siskolleen ja vaihtaa vauvaikäisen siskopuolensa vaipat. Tytöt ovat itkuisia mutta rauhoittuvat Petrin hyssyttelyyn. Kun lastenhuoneen oven painaa kiinni, olohuoneen ölinä vaimenee edes vähän.

Petri on jo kömpinyt sänkyynsä, kun äiti tulee toivottamaan hyvää yötä. Äiti kyllä rakastaa, mutta aikuiset juhlivat nyt vähän. Petri tarttuu äitiä kädestä: ”Pakkoko sun on juoda? Voisitte vielä yrittää isän kanssa, se kyllä on valmis.”

Aamulla Petri herää samaan juhlijoiden ölinään ja pienten siskojensa itkuun. Hän laittaa aamupalan ja vaihtaa tottuneesti siskonsa vaipat. Hän on pieni perheenpää aina siihen asti, kunnes heittää koulurepun olalleen. Eteisessä sisko tarraa farkun lahkeeseen ja puristaa tiukasti, veikka älä mene!

Petrin tekee pahaa jättää itkevä sisko huurujen keskelle. Ovensuussa kyyneleet vierivät omillakin poskilla. Hän painaa oven kiinni ja juoksee ulos niin lujaa kuin jaloistaan pääsee. Suoja­tien kohdalla itku helpottaa, ja urheilukentän kohdalla ajatukset kääntyvät jalkapallotuntiin. Pukukopissa kukaan ei tiedä, millaisen sotkun keskeltä Petri on lähtenyt.

Vakavampi mies viihteen takana

Tänään Petri on 42-vuotias ohjelmatoimistonsa toimitusjohtaja ja juontaja, joka tunnetaan lempinimellään Maunona ja vielä paremmin yhtenä Scandinavian Hunks -ryhmänsä tanssijana.

Helsingissä kello on juuri ohittanut aamukymmenen, kun Mauno aloittelee maitokahvia ja tarinaa lapsuudestaan, josta hän ei ole julkisuudessa puhunut. Eikä se ole helppoa vieläkään: tapojensa vastaisesti Mauno välttelee katsomasta silmiin, naputtelee pöytää ja hieraisee välillä silmäkulmaansa hihansuuhun.

– Perhana, tämä onkin vaikeaa.

Työssään Mauno tuottaa show­esityksiä eri estradeille ja tanssii Hunksien riveissä. Purkkaa ja poppia, kuten mies itse kuvailee. Sen rinnalla Mauno on harrastanut hyväntekeväisyysprojekteja; hän kuuluu Lastenklinikoiden Kummeihin ja pelaa Pietarinkadun Oilerseissa. Hunksien kanssa on tuettu muun muassa vähävaraisia yksinhuoltajaperheitä.

Samasta arvomaailmasta syntyi ajatus oman kasvutarinan jakamisesta: jospa se pysäyttäisi yhdenkin vanhemman juomisen ja saisi miettimään, millaisen perinnön lapselleen jättää. Jospa yksikin lapsi säästyisi siltä ahdistukselta, jonka keskellä Mauno kasvoi.

– Itsekkäästi mietin sitäkin, olisipa kokemukseni kertomisesta apua minullekin. Vaikka asiani ovat hyvin, mielen sopukoissa on valtavasti siivottavaa.

– Poikana olin ymmälläni, miksi äiti muuttui niin. Vasta myöhemmin käsitin, että kyse oli sairaudesta. Alkoholismi muuttaa persoonallisuuden täysin: läheisen teot tuntuvat käsittämättömiltä.

– Tuntui, että äiti luovutti, ja vihasin luovuttamista. Olin vähällä vihata äitiäkin, mutta sille tunteelle en halunnut antaa periksi. Se oli tietoinen päätös. On helkkarin raskasta seurata, kun läheinen tuhoaa hitaasti itseään.

Äidin kuolemasta on kahdeksan vuotta. Mauno ei tunne katkeruutta eikä vihaa, mutta auki jääneitä kysymyksiä hänellä on yhä valtavasti. Miksi äidille kävi niin? Miksi hän ei ottanut apua vastaan?

– Olisin toivonut äidilleni paremman elämän. On valtava harmi, että hänelle kävi niin ja että me saimme siitä osamme. Olimme onnekkaita siinä, että me ja äiti tiesimme rakastavamme toisiamme.

Miten äidin alkoholismi vaikutti Maunon elämään, entä miten lapsuudenkokemukset ovat vaikuttaneet Maunon omaan tapaan olla vanhempi? Lue koko koskettava haastattelu Me Naisten numerosta 46/2013. Voit myös ostaa uusimman digilehden täältä.

Petri ”Mauno” Ahonen

■ Yrittäjä ja tanssija syntyi Kotkassa 7.1.1971. Muutti Helsinkiin töiden perässä 1996.

■ Naimisissa ja kolmen lapsen isä.

■ Opiskellut keittiöpuolta ravintola­koulu Perhossa.

■ Johtaa omaa ohjelmatoimistoa sekä Scandinavian Hunks -tanssiryhmää, joka tekee 10–16 keikkaa kuukaudessa. Ei ole pitänyt lomaa kahteen vuoteen mutta suunnittelee ”lepäilevänsä jouluna”.

Ruotsin kieli selvisi viiden parhaan joukkoon. Äänestä omaa suosikkiasi!

Brittilehti Independent uutisoi tuoreesta kyselystä, joka selvitti, mikä eurooppalainen kieli on puhuttuna kaikkein puoleensavetävin.

Kyselyyn vastasi 1 000 ihmistä, ja sen suoritti deittisivusto Happn.

Voittoon kiiri italia, joka keräsi neljäsosan äänistä. Ranskan kieli tuli täpärästi hopealle vain kaksi prosenttia pienemmällä äänisaalilla. Suomen naapureista ruotsin ja venäjän kieli selvisivät Top 10 -joukkoon.

Näin kielet sijoittuivat kyselyssä:

  1. italia (25 prosenttia)
  2. ranska (23 prosenttia)
  3. irlanti (19 prosenttia)
  4. espanja (16 prosenttia)
  5. ruotsi (5 prosenttia)
  6. venäjä (4 prosenttia)
  7. portugali (2 prosenttia)
  8. saksa (1 prosentti)
  9. hollanti (1 prosentti)
  10. kreikka (1 prosentti)

Äänestä suosikkiasi!

Euroopan voi mieltää monella tavalla. Valitsimme äänestykseen Euroopan unionin 24 virallista kieltä. Mikä kieli on sinun mielestäsi EU:n seksikkäin?

Mikä eurooppalainen kieli on mielestäsi viehättävin?

Varo jaksopaljastusta! Mikael Gabrielilla oli rankka lapsuus. Mutta niin oli hänen äidilläänkin. Räppäri puhuu äitinsä taustoista Vain elämää -jaksossa. 

Räppäri Mikael Gabriel, oikealta nimeltään Mikael Sohlman, ei ikinä ole peitellyt rankkaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Mikael eli kahdestaan äitinsä kanssa, kunnes 14-vuotiaana hänet otettiin huostaan. 

Perjantain Vain elämää -jaksossa Mikael kertoo, että huostaanotto on jäänyt vaivaamaan hänen äitiään, vaikka aikuisena Mikael on yrittänyt selittää tälle, että huostaanotto oli lopulta pelkästään hyvä asia. Jaksossa Mikael puhuukin kauniisti äidistään.

– Mutsi on vahvin ja pelottavin nainen, jonka tiedän. En ole varmasti ollut hänelle helppo lapsi kasvattaa. Aikuisiässä oon alkanut ymmärtää sitä, että siinä on aika buli mimmi, Mikael kertoo jaksossa.

”En tiedä ketään mun lähipiiristä, joka olis elänyt sellaista elämää kuin mun mutsi.”

Mikaelin äiti on lähtöisin Etelä-Virosta pienestä Võrun kaupungista. Äiti tuli Suomeen ennen Viron itsenäistymistä vuonna 1988.

– Kaikki, mitä se on joutunut Neuvostoliitossa kokemaan, kaikkea paskaa, mitä siellä on tapahtunut... Mutsi ei saanut kuunnella radiosta jenkkiläisiä biisejä. Jos sä kuuntelit, jouduit pelkästään siitä Siperiaan. En tiedä ketään mun lähipiiristä, joka olis elänyt sellaista elämää kuin mun mutsi. Ja enhän mä olis täällä, jos Suomi ei olis aikoinaan ottanut äitiä vastaan, Mikael kertoo.

Ankara kasvatus

Mikaelin mukaan äiti kasvatti hänet ankarasti, mutta aikuisena räppäri on ymmärtänyt, mistä kasvatusmetodit johtuvat.

– Mutsi on tosi pieni muija, mutta siinä on isommatkin jätkät nostaneet kädet ilmaan, kun se on suuttunut. Siinä on jotain karhuemoa ja sellaista Neuvostoliiton mahtia.

Me Naisten haastattelussa Mikael kertoi pari viikkoa sitten, että vietti lapsena paljon aikaa äitinsä ompelimossa, Helsingin Ylä-Malmilla. Äidin ompelimossa tehtiin takkeja Tony Halmeelle, verryttelyasuja HIFKin joukkueelle ja liivejä moottoripyöräjengeille.

– Hengailin mutsin työpaikalla paljon ja opin kunnioittaman käsityötä. Äidin firman seinälle lukee, että ainoa, joka täällä huutaa olen minä, ja että täällä ei tingitä, Mikael kertoi haastattelussa.

Mikaelin mukaan yksi asia, mitä hän oppi äidiltään jo lapsena, on se, että verot pitää maksaa.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän äitiä. Se kasvatti mut yksinhuoltajana, teki menestyvän firman ja on yhä hengissä.

Suomenruotsalaisen isänsä kanssa Mikael puhui ensimmäistä kertaa, kun oli 13-vuotias. Tämä menehtyi elokuussa 55-vuotiaana. Lue täältä, mikä jäi harmittamaan Mikaelia.

Mikaelin Vain elämää -päivä Nelosella pe kello 20.00

Me Naiset ja ohjelmaa esittävä Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

 

Mikko Kuustonen muistelee Yhden illan juttu -ohjelmassa äitinsä kuolemaa.

Muusikko ja tv-kasvo Mikko Kuustonen, 56, kertoo keskiviikkoiltana esitettävässä Yhden illan juttu -ohjelmassa yhdestä elämänsä rankimmista elämänvaiheista. Mikon äiti kuoli syöpään, kun tämä oli 16-vuotias. Mikko jäi kahdestaan eläkeikäisen isänsä kanssa, koska vanhemmat sisarukset olivat jo muuttaneet pois kotoa.

– Ihmettelen, kuinka paljon se on jättänyt psyykeeseen jälkiä. Äidin kuoleman jälkeen isäkin sai siihen päälle railakkaan sydärin. Tämä vaihe on ollut aika alakuloista, Mikko kertoo Maaret Kalliolle jaksossa.

Mikko Kuustonen puhuu Maaret Kallion kanssa lapsuudestaan, alkoholiongelmastaan, menestysvuosistaan sekä lapsistaan Iinasta ja Minkasta. Kuva: Liv
Mikko Kuustonen puhuu Maaret Kallion kanssa lapsuudestaan, alkoholiongelmastaan, menestysvuosistaan sekä lapsistaan Iinasta ja Minkasta. Kuva: Liv

”En muista saaneeni hellyydenosoituksia.”

Aikuisena Mikko on käynyt paljon läpi lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Hän on miettinyt varsinkin sitä, millaisen rakastamisen mallin on saanut. Hänen isänsä syntyi vuonna 1915 ja vietti viisi vuotta sodassa. Mikon äiti taas jäi orvoksi 7-vuotiaana.

– En juurikaan muista saaneeni hellyydenosoituksia – tai  nähneeni koskaan, että isä ja äiti olisivat esimerkiksi suudelleet. Jos ajatellaan heidän parisuhdettaan, se oli lähinnä selviytymistä, Mikko miettii jaksossa.

Maaret Kallio kysyy Mikolta, onko hän itse pystynyt puhumaan vaikeista asioista.

– Joo, jostain syystä olen. Olen myös hakenut ammattiapua. Olen rampannut terapiassa parikymmentä vuotta. Aika paljon helpommalla pääsee monissa jutuissa, kun pääsee siihen ytimeen.

Yhden illan juttu Livillä keskiviikkoisin kello 21.00.

Me Naiset ja Liv-kanava kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Kuvittele, että Donald Trump olisi nainen. Voisiko hän käyttäytyä niin kuin käyttäytyy? Voisiko hän töräytellä suustaan samoja asioita?

Aika hankalalta tuntuu kuvitella.

Arvostettu brittilehti The Guardian kuitenkin leikittelee ajatuksella, mitä jos Trump olisi nainen. Kuinka hänen suhtauduttaisiin?

Kun Clinton ja Trump kohtasivat ensimmäisessä vaaliväittelyssä viime maanantaina, Trump keskeytti Clintonin toistuvasti, huusi ja tehosti sanomaansa heiluttamalla sormeaan ilmassa. Samanlaista käytöstä olisi ollut vaikea odottaa naiselta – joko miestä tai sitten edes toista naista kohtaan.

Clinton on itse yrittänyt välttää naiskortin heiluttelua – koska mikäänhän ei ole monien mielestä ärsyttävämpää kuin sukupuolestaan vinkuva nainen – mutta hiljattain hän myönsi Humans of New York -blogille antamassaan haastattelussa, ettei voi naisena käyttäytyä niin kuin miehet. Sen vuoksi hän esimerkiksi oppi jo nuorena opiskelijana kontrolloimaan tunteitaan ja esiintymään hillitysti.

– Naiset nähdään yhä eri valossa kuin miehet. Se ei ole välttämättä paha asia, mutta se on fakta, Clinton on muotoili.

Me viemme ajatusleikin pitemmälle ja valitsimme Trumpin kuuluisista lohkaisuista muutaman. Mitä jos seuraavat lausahdukset olisivatkin tulleet naisen suusta?

1. ”Kaikki alaiseni flirttailevat minulle. Joko tiedostaen tai tiedostamatta.”

Ohhoh! Voisiko seitsemänkymppinen nainen sanoa näin? Ehkä, mutta silloin yleisö ulvoisi naurusta.

Trump on kuitenkin tosiaan väittänyt, että kaikki Diili-kilpailun naiset olisivat flirttailleet hänelle. Trump on muistanut myös pitää melua niin rakastajantaidoistaan kuin peniksensä koosta.

2. ”Jos hän ei olisi poikani, todennäköisesti deittailisin häntä.”

Tuota, ei, ei näin. Jos äiti sanoisi näin pojastaan, häntä pidettäisiin vähintäänkin perverssinä.

Trump on kuitenkin lohkaissut juuri noin tyttärestään Ivankasta.

Trump on muutoinkin hyvin tunnettu seksistisistä lausahduksistaan, eikä hän epäröi arvioida naisten ulkonäköä suorasanaisesti. Hänen vihapuheensa kohteeksi ovat joutuneet muun muassa näyttelijät Rosie O'Donnell, Bette Midler ja Huffington Post -lehden perustaja Arianna Huffington. Trump on kuvaillut näitä naisia ”rumiksi sekä sisältä että ulkoa”.

3. ”Jos Trump ei ole onnistunut tekemään onnelliseksi ex-vaimojaan Ivanaa eikä Marlaa, kuinka hän voisi tehdä amerikkalaiset onnelliseksi?”

Ahhaahaa! Tätä lausahdusta ei ole kuultu Hillary Clintonin suusta, vaikka kysymys voisikin olla ihan aiheellinen. Sen sijaan Trump on kyllä pyrkinyt kuittailemaan Clintonille useaan otteeseen tämän Bill-puolison ikivanhasta sivusuhteesta. Yksi hänen kuuluisimmista trumpismeistaan kuuluukin:

”Jos Hillary Clinton ei pysty tyydyttämään miestään, kuinka hän pystyisi tyydyttämään Amerikan?”

4. ”Älykkyysosamääräni on yksi korkeimmista – ja te kaikki tiedätte sen! Mutta älkää tunteko itseänne typeriksi tai epävarmoiksi, koska se ei ole teidän vikanne.”

Trump on tietysti aika erikoislaatuinen tyyppi, eikä hänen voida mitenkään ajatella edustavan yleisesti miehiä, mutta uskaltaisikohan silti yleistää, että kaikenlainen rehentely irtoaa miehiltä naisia helpommin? Onko miesten itsetunto parempi?

Sillä tämäkin lausahdus on tosiaan Trumpin suusta, vaikka Hillary Clinton on heistä se eliittiyliopisto Yalen kasvatti.

Poliittisten kommentaattorien mukaan Clinton pyyhki Trumpilla lattiaa ensimmäisessä vaalidebatissa. Trump puolusteli epäonnistumistaan sillä, ”ettei halunnut nolata Clintonia”. Jaloa!

5. ”Hän pelaa mieskortilla. Jos hänellä ei olisi sitä mieskorttia, hänellä ei olisi mitään tsänssejä voittaa.”

Trump on syyttänyt Clintonia naiskortin heiluttamisesta. Vaikka oikeasti juttu taitaa mennä niin, että jos Yhdysvaltojen presidentinvaalin ratkaisee sukupuoli, sukupuolestaan hyötyjä on Trump.

Jeppeliini

Ei ja miksi pitäisi? Eikö siinä ole jo tarpeeksi että, on muutamia miespopulistipellejä riesana Naisilla on kyllä tapana tasa-arvon suomina mahdollisuuksina jostain syystä omia ensimmäisenä ne miesten huonot tavat, valitettavasti..