Enää Salla Simukka ei voi ennakoida kaikkia tulevia töitään. ”Jos tarve on, voin olla muutaman kuukauden Yhdysvalloissa. En kuitenkaan aio jäädä sinne pysyvästi. Unelmani on kirjoittaa, ei tehdä töitä Hollywoodissa.”

Salla Simukan nuortenkirjatrilogia on jo kansainvälinen hitti, ja siitä tehtävästä Hollywood-elokuvasta odotetaan uutta Nälkäpeliä. Samaan aikaan menestyksen kanssa tulivat ero ja väsymys.

Miksikäs ei, ajatteli kirjailija Salla Simukka, kun hän avasi ensimmäistä kertaa uuden kotinsa työhuoneen oven Tampereella.

Edellinen asukas oli maalannut huoneen lähes kokonaan vaaleanpunaiseksi.

– Ajattelin, että minulla ei ollutkaan koskaan ollut prinsessahuonetta, joten miksi sitä ei voisi olla kolmikymppisenä, Salla naurahtaa.

Tarkemmin ajateltuna prinsessahuone on työhuoneeksi ainoa mahdollinen valinta. Onhan Salla tottunut elämään koko ikänsä kahdessa maailmassa yhtä aikaa.

Toinen niistä on oma elämä: kirjailijan kiireinen arki. Toinen maailma rakentuu saduista, tarinoista ja fantasiasta. Se on ihmeellinen ja rohkea, ja toisinaan haikea.

– Tarinoissa minua on aina puhutellut maailmasta toiseen siirtyminen ja maailmojen välillä liikkuminen. Satujen viitekehys on tehnyt ihmeen tunteen, että mitä tahansa voi tapahtua, Salla kuvailee.

Tampereelta Hollywoodiin

Parhaiten Salla Simukka tuntee maailmat, jotka hän on luonut itse. Suurelle yleisölle tutuin niistä on se, jossa asuu Lumikki-trilogian päähenkilö Lumikki Andersson.

Lumikki on 17-vuotias lukiolaistyttö, joka törmää koulunsa pimiössä verisiin seteleihin, pakenee kansainvälisiä huumerikollisia ja pelastaa viattomia ihmisiä uskonnollisen lahkon joukkoitsemurhalta. Samaan aikaan hän yrittää toipua koulukiusaamisesta ja ratkaista lapsuutensa synkkää salaisuutta.

– Maailmat, joita luon, ovat minulle yhtä todellisia ja olemassa kuin tämä, jossa elämme. On ihanaa, kun voi elättää itsensä muita maailmoja keksimällä, Salla sanoo.

”Koko ajatus Hollywood-elokuvasta on hurja ja uskomaton.”

Koska Lumikki Andersson on tamperelainen, hän astelee kirjoissa saman ilmaisutaidon lukion käytäviä ja samoja kadunkulmia kuin Sallakin nuorena.

– Näen kadunkulmissa oman henkilöhistoriani kehyksiä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä merkityksellisemmältä oman elämän vaiheet tuntuvat.

Kolmen viime vuoden aikana Salla Simukka on mennyt sellaista kiitoa, että henkilöhistoria ulottuu Hollywoodiin asti.

Ajankohtaisin asia Sallan elämässä on niin valtava, ettei sitä ihan vielä edes sisäistä. Vai kuinka usein käy niin, että suomalainen nuortenkirja raivaa tiensä Hollywoodiin? Siellä Lumikki Andersson kuitenkin pian nähdään, sillä yhdysvaltalainen tuotantoyhtiö Zero Gravity aikoo tehdä siitä pitkän elokuvan kansainväliseen levitykseen.

Elokuvaa lähdetään tekemään suurin odotuksin: tavoitteena on haalia samankaltaista yleisöä kuin kassamagneetit Nälkäpeli ja Twilight saivat. Sallalle on kirjattu sopimukseen osatuottajan rooli.

– En ole kyennyt vielä täysin sisäistämään sitä, että Lumikeista tehdään Hollywood-elokuva. Koko ajatus on niin hurja ja uskomaton, Salla sanoo.

Elokuva on vasta suunnitteluasteella, ja yksityiskohdat vielä salaisia.

– Varmasti se näkyy arjessani sitten, kun isot pyörät lähtevät pyörimään. Tässä vaiheessa en ole ajatellut asiaa kovin paljon. Olen yleensäkin opetellut sitä, että keskitän energiani ja ajatukseni niihin asioihin, jotka ovat juuri sillä hetkellä työn alla ja joihin voin vaikuttaa.

Väsymys iski

Menestystarina alkoi keväällä 2013, kun Salla Simukalta ilmestyi Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri. Kakkososa Valkea kuin lumi ilmestyi vielä saman vuoden syksyllä. Viimeinen osa Musta kuin eebenpuu julkaistiin helmikuussa 2014.

– Pääsiäisenä 2011 frankfurtilaisessa kirjakaupassa panin merkille jännityskirjojen valtavan määrän. Yhtäkkiä näin kirjojen joukossa oman romaanini, jonka nimi olisi Punainen kuin veri. Sitten ajattelin, että täytyy olla myös ne kaksi muuta, Valkea kuin lumi ja Musta kuin eebenpuu.

Muutamassa vuodessa Lumikin käsittämätön suosio nosti Sallan tämän hetken kansainvälisesti menestyneimmäksi suomalaiseksi nuortenkirjailijaksi. Trilogian oikeudet on myyty jo 52 kielialueelle, mikä tekee sarjasta yhden kaikkien aikojen käännetyimmistä suomalaisteoksista. Esimerkiksi Sofi Oksasen Puhdistuksen käännökset jäävät alle viidenkymmenen.

Sallasta tuntuu, kuin kuluneeseen kolmeen vuoteen olisi tiivistynyt tapahtumia 15 vuoden edestä. Varsinkin vuoden 2013 syksy oli hurja, kun hän yritti yhtä aikaa kirjoittaa, markkinoida teoksiaan ja käsikirjoittaa Uusi päivä -sarjan jaksoja muun tiimin kanssa.

”Tajusin olevani kierteessä, josta oli päästävä pois.”

– Kaikki oli jossain määrin hallitsematonta, kunnes päätin, että nyt luovun kaikesta muusta ja teen vain kirjaa. Päätös oli iso helpotus, ja se olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, nainen kuvailee.

Sallasta tuntui, että elämä karkasi omasta hallinnasta. Vuorokauden tunnit loppuivat koko ajan kesken, ja vapaa-aika hupeni olemattomiin.

– En ehtinyt harrastaa liikuntaa, en tavata ystäviä enkä nukkunut tarpeeksi. Myös iloisista asioista tuli suorittamista. Jokainen pienikin muutos tai yllätys, positiivinenkin, tuntui henkilökohtaiselta hyökkäykseltä. Tuntui, että muut päättivät asioistani, ja olin myös ensimmäistä kertaa avoimesti muiden katseiden kohteena. Pelkäsin, tuleeko elämäni sen kaltaiseksi, mitä en siitä tahtoisi, Salla kuvailee.

Pikkuhiljaa hänen piti oppia tunnistamaan, mistä suuri väsymys johtui.

– Kun aloin herätä yhä aiemmin aamulla, että ehtisin saada tehtyä kaiken, tajusin olevani kierteessä, josta oli päästävä pois.

Nopeasti tullut julkisuus myös pakotti punnitsemaan, mitä antaa muille ja mitä pitää itsellään.

– Minun piti selvittää, miten tasapainoilen julkisuuden kanssa, mutta pidän samalla kiinni omasta ydinminuudestani, johon muilla ei ole pääsyä. Jos sitä ei ole, ei ole mitään.

Ystäviä eron jälkeen

Samaan aikaan, kun Lumikki Andersson vuosina 2013−2014 otti isoja menestys­askelia maailmalla, siirteli Salla Simukka kotonaan Tampereella huonekaluja uuteen järjestykseen. Kuuden vuoden avioliitto kirjailija Karo Hämäläisen kanssa oli päättynyt eroon. Koti prinsessa­työhuoneineen jäi Sallalle.

– Koti oli kahden ihmisen yhteinen, ja minulle oli tärkeää, että kun toinen oli muuttanut pois, sain tehtyä siitä omannäköiseni.

Salla ja Karo tapasivat toisensa vuonna 2002 kirjailijaporukassa. Tutustuminen tapahtui hiljakseen seuraavan vuoden aikana.

– Olimme ensin kavereita, sitten hyviä ystäviä, sitten enemmän.

Naimisiin he menivät vuonna 2008. Eron jälkeen he ovat pysyneet hyvinä ystävinä, jotka käyvät lounaalla ja puhuvat keskeneräisistä kirjoituksista. Mukana on edelleen helppous, joka syntyy, kun kaksi ihmistä ovat tunteneet toisensa vuosia.

– Yksi parhaista asioista on kirjoista puhuminen. Avioliitossamme hienoa oli, että toinen ymmärsi kirjoittamisprosessia. Jos puhuin Karolle hankalasta kohdasta kirjoitustyössäni, hän ymmärsi minua.

Säilyneestä ystävyydestä huolimatta Salla sanoo, että aviomiehen lähtö yhteisestä kodista ei ollut helppo.

– Eivät erot koskaan ole. Ne ovat isoja ja rankkoja asioita, joita pitää voida surra. Eihän kukaan mene naimisiin ajatellen, että eroaa. En kuitenkaan kadu eroamme. Kun molemmilla on hyvä tahto, on mahdollista ymmärtää, että on tapahtunut jotain, joka tuo mukanaan hyviä asioita.

Sallan omat vanhemmat erosivat, kun hän oli 9-vuotias. Samoihin aikoihin hän alkoi kirjoittaa ensimmäistä romaaniaan.

– Lapsi näkee ja ymmärtää paljon. Itse ymmärsin vanhempieni tilanteesta, että tämä on paras ratkaisu.

Nuoren tytön päivät kuluivat satujen maailmassa kahden parhaan ystävän kanssa.

– Kirjoitimme ja menimme Pyynikin metsiin leikkimään hahmoja, joita olimme luoneet. Jos emme tienneet, miten tarina etenee, totesimme, että se täytyy mennä leikkimään. Sen jälkeen tiesimme.

Ystävysten kirjoituspiiri on keskeinen syy sille, että Sallasta tuli kirjailija.

– Ei tarvinnut kokea erilaisuuden tunnetta, kun oli löytänyt ystäviä, jotka rakastivat kirjoittamista yhtä paljon kuin minäkin. Se motivoi, että näki toisen luovan hienon maailman, jota ei itse ollut keksinyt.

Myös isä vei nuoren tytön fantasian maailmaan, sillä hänellä oli tapana lukea tälle J. R. R. Tolkienin Hobittia. Eron jälkeen Simukka asui äidin kanssa ja näki isää harvemmin.

Vuonna 2009 isä kuoli.

– Ihmisellä on yksi biologinen isä. Monia asioita voi kuvitella, mutta ei läheisen kuolemaa. Se muuttaa tapaa katsoa maailmaa. Kun on nähnyt läheltä, kuinka rajallinen elämä on, yrittää luopua sitten kun -ajattelusta.

Kaikki värit

Kirjoissaan Salla käsittelee seksuaalisuuden heräämistä ja samaa sukupuolta kohtaan koettuja tunteita. Hänen ensimmäinen romaaninsa Kun enkelit katsovat muualle kertoi kahden lukiolaistytön rakkaustarinan avoimemmin kuin aihetta oli koskaan suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa käsitelty.

– Minulta on kysytty, miten uskalsin tarttua niin rohkeaan aiheeseen. Itselläni ei käynyt mielessänikään, että aihe olisi erikoinen. Päinvastoin, koen, että minulla oli velvollisuus kertoa tällainen tarina.

”En rakastu miehiin tai naisiin, rakastun ihmisiin.”

Salla on elänyt maailmassa, jossa kaikki sateenkaaren värit ja seksuaalisuuden monimuotoisuus ovat läsnä.

– Siinä maailmassa oli jopa omituista, ettei tällaista kirjaa oltu aiemmin tehty. Myöhemmin tajusin, että olin elänyt kuplassa. Kun sieltä lähti vanhempien ihmisten pariin, ei mikään ollutkaan enää niin luontevaa.

Myös Lumikki Anderssonilla on suuri rakkaus, joka päättyy, kun hänen rakkautensa käy läpi sukupuolenkorjausprosessia. Rakastettu kokee, ettei voi jatkaa suhdetta Lumikin kanssa. Lumikki ei ymmärrä päätöstä, sillä hän on rakastunut ihmiseen kokonaisuutena, ei tämän sukupuoleen.

Lumikin tapaan Sallakin vierastaa lokerointia.

– En kestä tapaa lokeroida kaikkea ajatuksella, että jos et ole sitä, olet sitten tuota. Itse en rakastu miehiin tai naisiin, rakastun ihmisiin.

Rooli tuli pyytämättä

Kaikista satujen sankarittarista Salla ihailee eniten Astrid Lindgrenin rempseää Ronja Ryövärintytärtä.

– Kun Ronjalle sanotaan, että muista varoa, hän vastaa, että kuinka voi varoa asioita, jos ei ensin mene niiden luo. Kirjailijanakin täytyy voida luottaa siihen, että se mitä tekee, kiinnostaa lukijoita.

Silti hän myöntää, ettei kukaan mene elämän läpi epäilemättä itseään. Sallalla sellainen hetki koitti, kun hän oli kirjoittamassa Tapio ja Moona -sarjan viidettä osaa.

– WSOY ilmoitti, ettei sarjaa jatketa, koska se on myynyt niin huonosti. He tahtoivat tilalle jotain muuta. Kirjoitin kirjan Jäljellä. Sitä tehdessäni yritin todella uudistua kirjailijana, Salla muistelee.

Oli musertavaa, kun sekään ei kelvannut kustantajalle.

– Silloin mietin vakavasti, että pitäisin tauon ja tekisin pari vuotta jotain muuta, Salla sanoo.

Niin pitkälle asiat eivät ehtineet mennä. Jäljellä ilmestyi keväällä 2012 Tammen kustantamana.

– En tiedä, mitä olisi käynyt, jos Tammi olisi hylännyt sen.

Lumikista sen sijaan on ehditty odottaa Narnian kaltaista menestystä, vaikka elokuva on vasta suunnitteilla. Helsingin Sanomat on kutsunut Salla Simukkaa suomalaisen nuortenkirjallisuuden myyntivaltiksi, ja Aamulehti nimesi naisen keväällä uudeksi Stieg Larssoniksi.

– Suomen nuorisokirjallisuuden airueen rooli ei ole se, mihin olisin työhakemusta laittanut. Mutta jos tämä on asia, joka on langennut minulle ja josta minut muistetaan, olkoon sitten niin.

Salla toteaa, että pää pysyy kylmänä, kun muistaa, kuka itse on.

– Pidän kiinni todellisuudesta. On aivan turha miettiä, miten jokin käännös myy, sillä en voi vaikuttaa asiaan. Se mitä voin tehdä, on puhua ulkomailla suomalaisen nuortenkirjallisuuden puolesta, hän toteaa.

Nainen myöntää kuitenkin, että Lumikin menestys on tuonut työhön vapautta.

– Nyt voin tehdä melkeinpä mitä itse haluan ja luottaa siihen, että se kiinnostaa jotakuta.

Työn alla on jo scifi-henkinen romaani, tällä kertaa aikuisille.

– Minulla ei ole painetta luoda uutta Lumikkia, vaan kokeilla ja haastaa, Salla paljastaa.

Sen sijaan hän aikoo tehdä sitä, mitä parhaiten osaa: kulkea kaikkia odotuksia ja käsityksiä vastaan. 

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Salla Simukka

  • Kirjailija syntyi Tampereella 1981.
  • Työskennellyt kriitikkona, kääntäjänä, Uusi päivä -sarjan käsikirjoittajana ja Lukufiilis-lehden toimitussihteerinä.
  • Opiskeli Turussa pohjoismaisia kieliä, kirjallisuutta ja luovaa kirjoittamista. 
  • Esikoisteos Kun enkelit katsovat muualle julkaistiin 2002. Sen jälkeen julkaissut kaksitoista muuta nuortenromaania.
  • Yhdysvaltalainen tuotantoyhtiö on tuottamassa Lumikki-trilogiasta elokuvaa kansainväliseen levitykseen.
  • Satukirja Sisarla ilmestyy tänä syksynä.

Match, match, match! Tinder-vitsistä alkanut yhteydenpito voi kantaa useita vuosia, kuten yhdysvaltalaisten opiskelijoiden uskomaton tarina osoittaa.  

Opiskelijat Michelle Arendas, 21 ja Josh Avsec, 22, tapasivat deittipalvelu Tinderissä melkein kolme vuotta sitten, syyskuussa 2014. Sen jälkeen heidän viestittelynsä on jatkunut, mutta he eivät ole nähneet toisiansa kertaakaan aiemmin tuona aikana, paitsi nyt:

Yhdysvaltalaismediat kertovat, että Michelle ja Josh ovat vihdoin tavanneet. Tiistaina he kohtasivat toisensa Good Morning America -aamuohjelmassa.

”En voi uskoa, että näen hänet nyt.”

– Unelmani toteutuu. En voi uskoa, että näen hänet nyt, Josh sanoi halatessaan Michelleä ensimmäistä kertaa ja vieläpä televisiolähetyksessä.

Kolme vuotta kestänyt Tinder-viestittely tuli julkisuuteen, kun Josh jakoi aiemmin heinäkuussa osan heidän keskustelustaan Twitterissä. Viestien välissä on kuukausien taukoja:

– Hahahaha, jonain päivänä tapaan tämän tytön ja siitä tulee eeppistä. Katso vaikka Tinder-viestiemme päivämääriä, Josh tviittasi.

Deittipalvelu Tinder innostui tämän jälkeen kaksikon tarinasta ja tarjosi treffimatkaa; pitihän Michellen ja Joshin vihdoin päästä näkemään toisensa.

Good Morning America -show’n jälkeen pari suuntasi Havaijin Mauiin ensitreffeilleen.

Kirjailija iloitsee seesteisestä elämänvaiheestaan.

Laura Paloheimo erosi miehestään toissa vuonna neljäntoista vuoden yhdessäolon jälkeen.

– Asuimme vuoden verran eri osoitteissa ja pohdiskelimme suhdettamme. Se oli hirveän surullista aikaa, ja tunteeni heittelivät vihasta hämmennykseen, Laura muisteli tiistaina saapuessaan Kultajousen Kuninkuusravien ennakkoiltaan.

Pari palasi kuitenkin vuodenvaihteessa yhteen. Koko eron ajan Laura ja hänen miehensä olivat hyvissä väleissä. Yhteinen poika piti huolen siitä, että perhe näki säännöllisesti. Pariterapiaan ei ollut tarvetta.

– Työstimme tahoillamme asioita, emmekä tarvinneet ulkopuolista apua. Nyt tuntuu todella hyvältä ja olemme onnellisempia kuin koskaan, Laura iloitsi.

Hän suosittelee kaikille oman elämänkaaren tutkiskelua, jos käy läpi suurta elämänmuutosta, kuten hän eron aikoihin.

– Eroa edeltäneet vuodet olivat olleet raskaita. Siihen aikaan kun esikoiskirjani ilmestyi, poikani oli juuri toipunut infektioastman aiheuttamasta pitkästä sairaalakierteestä ja mieheni makasi sairaalassa sydänleikkauksen vuoksi. Julkisuus ja haastattelut tulivat yhtäkkiä osaksi elämääni, mutten osannut nauttia huomiosta, sillä kannoin samalla huolta perheestäni. Monta vuotta pidinkin yksin perhettämme pystyssä ja kirjoitin samaan aikaan kirjojani. Viimein aloin olla niin uupunut ja rasittunut, etten enää tiennyt, kuinka kauan jaksan. Minun oli pakko kyseenalaistaa, mitä elämältäni haluan, ja ottaa etäisyyttä mieheeni, hän kertasi eron syitä.

”Minun oli pakko kyseenalaistaa, mitä elämältäni haluan, ja ottaa etäisyyttä mieheeni.”

Laura oppi prosessista paljon, muun muassa sen, että pitkissä liitoissa olevat ihmiset kasvavat ja eteen tulee erilaisia vaikeitakin vaiheita.

– Ei kannata rynnätä suin päin uuteen alkuun, vaan ottaa tarvittaessa happea. Kyllä ne asiat tasaantuvat. Itse uskoin koko ajan, että asiamme selviävät ja niin kävi. Nyt minulla on mielenrauha.

Jyrki-ohjelman juontajat ovat jo lähes viisikymppisiä. Mitä Heta Hyttiselle, Molli-Ollille, Minna O:lle ja muille jyrkiläisille kuuluu nyt?

Ysärinuorille tehdyn Jyrki-ohjelman juontajat palaavat vielä kerran yhteen. Helsingin Suvilahdessa 25.–26.8.2017 järjestettäville We love the 90´s -festivaaleille rakentuu Jyrki-lounge, minne yritetään värvätä vierailemaan mahdollisimman monta Jyrkistä tuttua kasvoa. Loungessa myös esitetään Jyrkin vanhoja jaksoja, ja sitä isännöivät ohjelmaa juontanut Mikko "Peltsi" Peltola ja Jusu Lounela.

Mitä Jyrkin juontajille kuuluu nykyään?

Jyrkin juontajat Tea Khalifa, Heta Hyttinen ja Tiina Kylmälä kuvattuna marraskuussa 2000. Kuva: Kari Kuukka
Jyrkin juontajat Tea Khalifa, Heta Hyttinen ja Tiina Kylmälä kuvattuna marraskuussa 2000. Kuva: Kari Kuukka

Heta Hyttinen juonsi Jyrkiä vuosina 1999–2003. Junantuomalla tamperelaisella musiikkitoimittajalla ei ollut aluksi hajua, missä on helsinkiläisen rockelämän pyhättö Tavastia-klubi.

– Helsinki oli mulle ihan mystinen mesta. Joskus ehdotin kuvaaja-Torniolle, että ajaisimme taksilla Lasipalatsista Tavastialle. En tiennyt, että klubi oli naapurikorttelissa. Tornion ilme oli ikimuistettava. Sittemmin Stadista on tullut mulle koti, Heta muistelee.

Nykyisin Heta vetää omaa Ginger Vine Management & PR -toimistoa, joka edustaa esimerkiksi Maija Vilkkumaata, The Soundsia ja Shiraz Lanea. Hän tekee edelleen myös juontotöitä: tänä kesänä Tuska-festareilla ja ensi viikonloppuna QStockisssa. Kirjassaan Rocktähdet – Elämää kulissien takana Heta kertoi, millaista suomalaisten rokkitähtien elämä oikeasti on.

– Mä niin ymmärrän miksi näitä kutsutaan ruuhkavuosiksi. Yrittäjän ja kolmivuotiaan pojan äitinä ei juuri tarvitse pohtia vapaa-ajanongelmia, Heta kertoo.

Heta siirtyi Jyrkistä Iltalehden musiikkitomittajaksi, ja edelleen Lööpin takana -ohjelmaan, Viihdeuutisiin, sekä Musiikki-tv:hen. Hän työskenteli vuosia Rytmi-lehden päätoimittajana, kunnes lehti lopetettiin sen 80-vuotisjuhlavuotena.

– Olen siitä edelleen vähän mörtsinä ja olen luvannut Rytmille, että eläkkeelläni lehti startataan uudelleen. Veri veti musa-alan tekijäpuolelle, ja tuli fiilis, että 30 vuotta media-alalla oli varmaan ihan jees siivu. Sen jälkeen oli terveellistä ryhtyä oppimaan jotain uutta.

"Käytännössä porukka melkein asui studiolla"

Hetan mielestä parasta Jyrkin tekemisessä oli yhteisöllisyys, joka mahdollisti sen, että sama porukka teki viikoittain suoraa Jyrkiä sekä sen lukuisia oheisohjelmia.

– Käytännössä porukka melkein asui studiolla, ja tekemisen into oli ihan valtava. TVTV!-kanavan aikaan meitä oli tasan kaksi juontajaa, meikä ja Olli Oikarinen, ja työtahti sai aikaan taiteellisia oivalluksia. Muistelen vieläkin rakkaudella ”Sukkamäsää” eli Ollin kehittelemää juontavaa sukkaa.

 

Jyrkin ensimmäinen lähetys Helsingin Kalevankadun studiolta käynnistyi 7.1.1997. Ohjelma lopetettiin vuonna 2001. Kuva: Heikki Kotilainen
Jyrkin ensimmäinen lähetys Helsingin Kalevankadun studiolta käynnistyi 7.1.1997. Ohjelma lopetettiin vuonna 2001. Kuva: Heikki Kotilainen

Heta uskoo, että Jyrki jätti ikuisen positiivisen jäljen koko tekijätiimiin.

– Kukaan ei koskaan laskeskellut, miten paljon aikaa meni tai että pitäisi saada pekkaspäivä – kunhan jälki oli hyvää. Tällaista työasennetta soisi näkevän nykyäänkin.

Heta kertoo jyrkiläisten pitävän edelleen yhteyksiä.

– Vietän eniten aikaa silloisen apulaistuottajamme Pauliina Koutalan sekä Tepan eli Tea Khalifan kanssa. Käyn edelleen silloisella maskeeraaja-kampaaja Mira Aallolla retusoimassa itseni kuntoon.

Joonas Hytönen Jyrkin toimittajana vuonna 1997. Joonas on edennyt urallaan Fremantle Media Finlandin toimitusjohtajaksi. Kuva: Timo Hämäläinen
Joonas Hytönen Jyrkin toimittajana vuonna 1997. Joonas on edennyt urallaan Fremantle Media Finlandin toimitusjohtajaksi. Kuva: Timo Hämäläinen

Joonas Hytönen, 42, on nykyään Fremantle Media Finlandin toimitusjohtaja. Joonas on työskennellyt myös radio- ja tv-juontajana sekä käsikirjoittajana. Hänellä oli oma talk show vuosina 1999–2003, minkä jälkeen hän esiintyi ohjelmissa Pelastakaa sotamies Hytönen ja Ruben & Joonas.

Joonaksella oli aikoinaan yhteinen tuotantoyhtiö Antti "Pizza" Pekkarisen kanssa. Siellä työskenteli myös Minna Ottavainen. Yhtiö tuotti muiden muassa Joonas Hytönen Show'ta ja Ihana Aamu -makasiiniohjelmaa.

Katja Ståhl ja Minna Ottavainen ovat työskennelleet media-alalla myös Jyrki-ohjelman jälkeen. Kuva: Kari Kuukka
Katja Ståhl ja Minna Ottavainen ovat työskennelleet media-alalla myös Jyrki-ohjelman jälkeen. Kuva: Kari Kuukka

 

Katja Ståhl, 48, on ehtinyt Jyrkin jälkeen vaikka mihin. Hän on työskennellyt Suosikki-lehden päätoimittajana, Apulanta Oy:n johtajana, Nelosen uutisankkurina, Talent Suomi -ohjelman tuomarina ja radiojuontajana. Tällä hetkellä Katja bloggaa ja vastaa Helsinki Horse Show'n promootiosta. Seuraavaksi hänet nähdään Selviytyjät-ohjelmassa.

Minna Ottavainen, 46, kuului Jyrkin juontotiimiin alusta alkaen. Hän juonsi myös Fashion TV -ohjelmaa ja tuotti Karita Tykän juontamaa Kaunis olo -ohjelmaa. 2000-luvun alussa Minna juonsi Radio Novassa.

Micaela Metso (nykyisin Röman), 46, työskenteli Jyrkissä toimituspäällikkönä ja juontajana. Nyt Micaela vaikuttaa Marttaliiton 120-vuotisjuhlavuoden koordinaattorina. Hän ehti työskennellä Östnyland-lehden päätoimittajana ja YLE X3M:n kanavajohtajana. Micaela on kahden lapsen sipoolaisäiti ja Rkp:n sitoutumaton kunnanvaltuutettu. 

Mikaela Metson (nyk. Röman) juontotyyliä 90-luvulta. Kuva: MTV3
Mikaela Metson (nyk. Röman) juontotyyliä 90-luvulta. Kuva: MTV3

Tea Khalifa, 39, viettää taukoa viihdealan töistä. Viime kesänä hän työskenteli myyjänä ex-missi Noora Hautakankaan Relove-liikkeessä Helsingissä. Kokenut tv-konkari juonsi aikoinaan Videotreffejä, Moon tv:n Backstagea ja The Voice of Finlandin backstage-osiota. Hänet nähtiin myös mallina sekä tanssijana Passi ja hammasharja -ohjelmassa. 

 – Mitään radio- tai tv-keikkaa ei ole nyt näköpiirissä, mutta en sitä oikeastaan kaipaakaan. On ollut mukavaa pitää matalaa profiilia. En kaipaa eetteriin, Tea kommentoi Me Naisille viime vuonna.

Olli "Molli-Olli" Oikarinen, 40, oli monen naisen suosikkijuontaja. Molli-Olli löytyi juontajaksi TE-toimiston työharjoittelun kautta. Aluksi Molli-Olli lähinnä siivosi studiolla, kunnes hänen karismansa tajuttiin tuoda ruutuun.

– Faksi oli kova juttu ja sitä tuli Jyrkiin ihan hulluna. Suurin osa postista tuli tietysti tytöiltä. Pojilta tuli sellaisia hyväntuulisia ”sä oot paska”- tai ”sä oot varmaan homo” -viestejä. Siinä ei tarvitse psykologi olla, että ymmärsi, mistä kiikastaa, Molli-Olli muisteli suosiotaan Ilta-Sanomien haastattelussa.

Nykyisin Molli-Olli työskentelee it-alalla.

– En jaksa mitään esiintymistä enää. Haluan olla mahdollisimman incognito ja elää vain rauhallista elämää, hän sanoi.

Molli Ollin hiuslookit jäivät Jyrkin ystävien mieleen. Hiuksissa nähtiin niin kreppejä kuin värikkäitä rastojakin.
Molli Ollin hiuslookit jäivät Jyrkin ystävien mieleen. Hiuksissa nähtiin niin kreppejä kuin värikkäitä rastojakin.

Jyrkiä juonsivat myös muiden muassa Jaana Pelkonen, Mikko SilvennoinenMarika MakaroffRaymond EbanksVera OlssonSami JuolaVeeti KallioVille ToivonenTiina KylmäläJussi Heikelä. Toimituspäällikkönä häärinyt  Antti "Pizza" Pekkarinen, 50, asuu Fuengirolassa. Siellä Antti on Fuengirola-lehden päätoimittaja sekä Giovanni-pizzerian omistaja.

Katja Ståhl ja Antti "Pizza" Pekkarinen Jyrkin kuvauksissa elokussa 1995. Molemmista tuli myöhemmin päätoimittajia. Katja päätoimitti Suosikkia, Antti "Pizza" Pekkarinen Fuengirola-lehteä. Kuva: Pekka Elomaa
Katja Ståhl ja Antti "Pizza" Pekkarinen Jyrkin kuvauksissa elokussa 1995. Molemmista tuli myöhemmin päätoimittajia. Katja päätoimitti Suosikkia, Antti "Pizza" Pekkarinen Fuengirola-lehteä. Kuva: Pekka Elomaa

Lähteet: Ilta-Sanomat, Iltalehti, MTV3, Marttaliitto

Mikä oli paras muistosi Jyrkistä? Kerro muistosi alla olevaan kommenttikenttään!

Martina Aitolehden ja Stefanin suhde on saanut uuden käänteen.

Martina Aitolehti julkaisi tänään tunnelmallisen yhteiskuvan kumppaninsa Stefan Thermanin kanssa.

– Pitkä tie ollaan yhdessä kuljettu ja paljon on matkan varrella opittu. Tänään aamulla reippailtiin yhdessä pitkin Hangon metsiä, viikonloppuna pakataan maastopyörät kassiin ja lähdetään tutkimaan Lappia, kaksin. Meillä on yhteinen päämäärä! Martina kirjoittaa kuvan alla.

Tekstin loppuun Martina on lisännyt avainsanaksi sanat ”rakastan sinua”.

Eronneet vai ei?

Pariskunnan suhteen tilanne on noussut julkisuuteen viime aikoina useamman kerran. Toukokuussa alussa pariskunta kiisti erohuhut. Kesäkuun puolivälissä Stefan kuitenkin kertoi Ilta-Sanomille, että hän Martina ovat eronneet.

Samaan aikaan Martina totesi, ettei kommentoi eroa sen enempää.

– Teidän pitää kysyä sitä häneltä (Stefanilta). Minusta hän on ollut tässä sinkku (Facebookissa) jo aikaa pitkään jo. Minulle eivät nämä Facebook-statukset mitään merkitse. Kysy häneltä, minä en jaksa näitä juttuja nyt yhtään, Martina sanoi tuolloin IS:lle.

Instagram-tilillään hän vihjaili samoihin aikoihin, että ero on kuitenkin totta.

– Joskus elämässä pitää vaan hypätä kohti tuntematonta ja kuunnella mitä se sydän sanoo. Vuodet kuuluu vauhdilla miettimättä onko sitä oikeasti onnellinen? hän kirjoitti.

– Elämä on liian lyhyt voimaan huonosti riidellen. Rohkeutta ja voimaa näihin päiviin.

Kuvaan Martina oli liittänyt avainsanan #vapaajavahva.

Kuusi vuotta yhdessä

Martina ja Stefan ovat olleet yhdessä kuutisen vuotta. He ovat eronneet kerran aikaisemminkin. Parilla on yksi yhteinen tytär, Isabella, 4. Esko Eerikäisen kanssa Martinalla on 7-vuotias Victoria-tytär.

Kesän aikana Martina on noussut otsikoihin myös The Weeknd -yhtyeen keikan aikana tapahtuneen välikohtauksen takia. Tuolloin Iltalehti uutisoi ensimmäisenä, että Martinaa epäillään pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta. Toisena osapuolena tilanteessa oli Sofia Belórf

Vierailija

Palasivatko Martina Aitolehti ja Stefan yhteen? Instagram-kuva vihjaa: ”Meillä on yhteinen päämäärä”

Olkaa niin ystävällisiä ja lopettakaa tästä ihmisestä kirjoittaminen. Mitä hän on tehnyt roikkuakseen vuodesta toiseen otsikoissa? Voisiko pitää yllä jonkinlaista tasoa? Rikostutkintaa voi seurata joku muu. Naistenlehtiin löytyy toivottavasti jotain tasokkaampaa luettavaa kuin tämän kouluttamattoman salarakkaan edesottamukset.
Lue kommentti
Vierailija

Palasivatko Martina Aitolehti ja Stefan yhteen? Instagram-kuva vihjaa: ”Meillä on yhteinen päämäärä”

Itseasiassa Martinaa epäillään kahdesta pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta. Hänellä on jo yksi tuomio vastaavanlaisesta tapauksesta. Vuosia jatkunut maineen valheellinen valkopesu meni nyt hukkaan, kyllä se todellinen, ruma ja vastenmielinen luonne aina esiin tulee. Mihinkäs sitä tiikeri raidoistaan pääsisi.
Lue kommentti