Runoilija Heli Laaksonen suunnittelee tulevaisuuttaan korkeintaan viikon kerrallaan.

Runoilija Heli Laaksosen, 38, edellisestä runokirjasta Sulavoi on ehtinyt kulua viisi vuotta. Uuden kokoelman teko otti aikansa, sillä runot eivät suostuneet soljumaan paperille aiemmin.

– Runot ovat ehdottomia, sillä niitä ei voi vähääkään pakottaa. En silti pelännyt runosuonen ehtymistä, vaan luotin siihen, että runot ovat kuin unet: ne tulevat pyytämättä ja itsestään sitten, kun ovat tullakseen.

Helin huippusuosittuja, Lounais-Suomen murteella kirjoitettuja runoja on julkaistu kymmenen vuotta ja kokoelmia myyty yhteensä lähes 300 000 kappaletta. Se on Suomessa ainutlaatuista. Maaliskuussa ilmestyy teos Peippo vei. Siinä Heli käsittelee jälleen arjen iloja ja suruja pilke silmäkulmassa.

Kirjoittamisen lisäksi Heli luennoi ja opastaa ihmisiä niin murteissa kuin esiintymisessäkin.

Kaksisuuntainen nainen

Jos Helin haluaa kiteyttää yhteen sanaan, termi luonnonlapsi olisi varsin osuva. Mutta sekään ei aivan pidä paikkaansa. Heli kuvaileekin itseään sanalla alkeellinen.

– Olen vähän niin kuin alkuperäiskansaa, sillä sivistystasoni on aika ohut. Viihdyn parhaiten erakkona tai eskimona luonnon keskellä, enkä ole yhtään cool. Olen tosi huono small talkissa ja välttelen kokkareita viimeiseen asti. Kerran eräs kirjailija kätteli ja sanoi, että kiva tavata. Vastaukseni oli lakonisesti: niin. En kerta kaikkiaan osaa lähteä siihen leikkiin mukaan.

Heli kutsuu persoonansa eri puolia kaksisuuntaisuudeksi. Vaikka hän innostuessaan hihkuu, hyppii ja heiluttelee käsiään kuin pikkutyttö, hän kuvailee silti itseään synkäksi ihmiseksi.

– Minulla on epätoivoon taipuva mielenlaatu, eikä oloni ole koskaan normaali. Olen aina raivoissani, riemuissani tai uninen. Kaikki se näkyy heti myös naamastani, mikä on aika noloa.

Epätoivo on perua varsinaissuomalaisesta mielenlaadusta, jossa Helin mukaan kannattaa olla varmuudeksi synkkämielinen. ¬Kadulla ei esimerkiksi saisi hymyillä, koska jollain vastaantulijalla saattaa olla suruaika.

Helin synkästä luonteesta löytyy tosin myös valonpilkahduksia. Ne hän laittaa isänsä ”geenivirheen” eli iloisen asenteen piikkiin.

Ennen kaikki oli paremmin

Heli kasvoi naisten keskellä, mikä on opettanut ottamaan ihmiset vastaan ihmisinä, ei miehinä tai naisina.

– Naiseus on minulle neutraali asia ja sivuseikka elämässä. Jos mies ei ymmärrä auttaa kotitöissä, hänet on huonosti kasvatettu. Ei siitä tarvitse tehdä sukupuolikysymystä. Yhteiselämän sujuminen on kiinni siitä, että ymmärtää toista ennen kaikkea ihmisenä.

Seurustelukuvioistaan Heli ei erityisemmin välitä puhua. Hän tosin myöntää kattavansa pöydän kahdelle. Lapsia hänellä ei ole ja tuskin tulee koskaan olemaankaan.

– Lasten hankkiminen on minulle yhtä kaukainen ajatus kuin laamatarhan perustaminen. En muista koskaan kaivanneeni lapsia. En suunnittele tulevaisuuttani kuin korkeintaan viikkoa pidemmälle, eikä tuollainen ajatusmaailma oikein sovi lasten hankkimiseen. Keskityn mieluiten menneisiin asioihin, sillä olen jo viisivuotiaasta ollut sitä mieltä, että ennen oli kaikki paremmin.

Irrallisuutta ja epävarmuutta

Heli haluaa tehdä työnsä yksin. Se on johtanut välillä vaikeuksiin.

– Teen koko ajan virheitä, mutta en tahallani. En vain oikein kerkiä ajattelemaan, kun hermo menee niin nopeasti. Tarkoitukseni ei ole pahoittaa toisten mieltä.

Tästä huolimatta Heli ei halua muokata itseään muiden mielipiteiden mukaan. Hän tietää, että itsepäisyys ei kaikkia miellytä, mutta hän on hyväksynyt sen.

– Pyrin elämässäni siihen, että saisin ihmiset hyvälle päälle. Mutta äkkipikainen ja tuulellakäyvä luonteeni ei vain aina tuota kovin hyviä tuloksia. En silti halua kehittää itselleni kuorta, sillä sitten en saa enää ytimeeni yhteyttä.

Heli Laaksonen

  • ?Murrerunoilija syntyi 28.9.1972 Turussa. Asuu Laitilassa.
  • Esikoisrunokirja Pulu uis vuonna 2000. Julkaissut yhteiskirjoja ja bändikirjan Lauri Tähkästä. Vetää sanatoimisto Hulimaata.
  • Runokokoelma Peippo vei ilmestyy 3.3. ”Peippo vei o yht aikka uus ja entine. Siin taita olla enemmä myyttissi runoi ko aikasemmis kirjois, see on mun pikimust lehm, mikä hymyile aamusumus.”
  • Runokiertue Tervessi peippometäst alkaa 7.3. Turusta. Kesällä Laitilassa näytelmä Tääl tänäp tähthousu.

Susanna Ingerttilä asuu nyt kahden nuoremman poikansa kanssa.

Media-alan yrittäjä Susanna Ingerttilä erosi hiljattain it-alalla työskentelevästä miehestään. He menivät naimisiin vuonna 2011. Iltapäivälehdet uutisoivat viime viikolla Susannan jättäneen yksin erohakemuksen.

– Eroon ei liity dramatiikkaa. Muutin pois yhteisestä kodistamme jo pari kuukautta sitten, hän sanoi Suomen Urheiluliiton Keiju Junior Juoksukoulun esittelytilaisuudessa tiistaina.

Susanna vaikutti energiseltä ja hyvinvoivalta avioeroprosessista huolimatta.

– Kaikki on ihan hyvin ja olemme ihan hyvissä väleissä. En näe, että minun pitäisi asiaa sen enempää kenellekään selitellä, hän summasi.

”Kaikki on ihan hyvin ja olemme ihan hyvissä väleissä.”

Avioero on Susannalle toinen. Hän erosi ex-puolisostaan Jani Sievisestä keväällä 2007. Susannalla ja Janilla on kaksi yhteistä lasta, vuonna 1997 syntynyt Aleksanteri ja 2001 syntynyt Aaron.

Iloa koiraharrastuksesta

Koiraharrastuksestaan tunnettu Susanna asuu nyt kahdestaan kuopuksensa Aaronin ja Daisy-koiransa kanssa. Iloa arkeen tuovat myös neljä viiden viikon ikäistä jackrussellinterrierinpentua.

– Kolme tyttöä ja yksi poika. Tytöille on jo löydetty kodit ja poikaakin tullaan tällä viikolla katsomaan, hän kertoi.

Susanna vetää säännöllisesti ratsastustunteja ja päätoimittaa Egorazzi-nettilehteä. 

– Olen tällainen jokapaikanhöylä, hän hymähti.

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen mukaan huipulla saa olla itsekäs ja vähän outo.

Ylimielinen. Julkisuudenkipeä. Keskittyisi muiden mollaamisen sijaan treenaamiseen, niin voisi jopa pärjätä.

Muun muassa näin sosiaalisessa mediassa on arvosteltu hiihtäjä Aino-Kaisa Saarista, 37.

”Oikku-Aikku” kertoo elämäkerrallisessa Tahto-kirjassaan hankalista väleistään niin kaksossiskonsa kuin hiihtomaajoukkueen jäsentenkin kanssa. Harvassa ovat ne, jotka eivät saa kuulla kunniaansa, kun moninkertainen maailmanmestari kertaa menneisyyden tapahtumia Pekka Holopaisen kirjoittamassa teoksessa.

Lue myös: Aino-Kaisa Saarinen uutuuskirjassa pahasta välirikosta siskonsa kanssa: ”Kaksossisko osaa olla kylmä kuin mannerjää”

– Olen joka tapauksessa aina halunnut paljon enemmän urheilumenestystä kuin kaikkien kaveruutta, ja päässyt tavoitteeseeni. Hiihto on paras ystäväni, Aino-Kaisa myöntää kirjassa.

Perinteisesti urheilumaailmassa kaikki, mikä tapahtuu pukukopissa, myös jää pukukoppiin. Aino-Kaisa on kuitenkin päättänyt tuoda julkisuuteen asiat, joista niin monesti vaietaan ja kertoa oman näkökulmansa tapahtumista. Oliko viisasta pahoittaa tuttujen mieli vanhoja kaivelemalla – siitä voi olla monta mieltä.

”Hiihto on paras ystäväni.”

Urheilijaminä ja siviiliminä

Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että huippu-urheilijat todella ovat itsekeskeisiä, hankaliakin ihmisiä. Myös Aino-Kaisa tuo sen esiin.

– Huipulla saa olla vähän outo. Sillä ikävä fakta on, että minun kokemukseni mukaan näissä ympyröissä ainakin yksilöurheilulajissa voi pärjätä vain ihminen, joka pahimmillaan on sietämättömän itsekäs omien etujensa tavoittelija. Mukavia ja harmittomia maailma suosii harvemmin, Aikku perustelee kirjassa.

Hiihtäjä kuitenkin huomauttaa, että nyt käytävässä keskustelussa hänen huippu-urheilijaminänsä hankaluus korostuu. Aino-Kaisan siiviiliminää pääsee todistamaan harvempi.

”Mukavia ja harmittomia maailma suosii harvemmin.”

– Toivottavasti kukaan ei tämän luettuaan kuvittele, että olen jatkuvasti sellainen itsekäs tiuskija kuin arvokisastarttien alla tai ennen kauden tärkeimpiä harjoituksia. Silloin en tulisi kenenkään kanssa toimeen, kaikkein vähiten itseni.

– 99 prosenttia elämästäni olen erittäin monien suuresti arvostamieni ihmisten antaman todistuksen mukaan kohtelias, avulias, hyväkäytöksinen ja lämmin ihminen.

Jäljelle jäävä yksi prosentti kuitenkin näkyy eniten julkisuudessa.

– Sillä prosentilla tulokset on tehty, Aino-Kaisa toteaa kirjassa.

Lauri Tähkä esittelee parratonta leukaansa Instagramissa.

Muusikko Lauri Tähkä ehti kasvatella muhkeaa partaa pitkän aikaa, mutta tuore Instagram-päivitys kertoo, että mies on joutunut luopumaan metsuriseksuaalityylistään.

Syynä on vedonlyönti, jonka Lauri hävisi noustessaan Suomen virallisen listan ykköseksi. Hän julkaisi myös kuvan todisteeksi.

– Kiitos kuuluu ehdottomasti sinulle, hän kirjoittaa kuvatekstissä faneilleen.

– Olette parasta.

Fanit ovat menestyksestä iloisia, mutta lyhentynyt parta jakaa mielipiteet.

– Kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin. Toivottavasti tapaamme partasi pian uudelleen, kommenteissa muun muassa kirjoitetaan.

Kummasta tyylistä tykkäät enemmän?

Heidi Sohlbergin avoimuus sairauden suhteen ei miellytä kaikkia.

Rintasyöpää sairastava Heidi Sohlberg on raportoinut avoimesti sairastumisestaan niin Facebookissa kuin Instagramissakin. Heidi on totuttu näkemään sosiaaliseen mediaan postaamissaan kuvissa iloisen ja reippaan näköisenä, mutta viikonloppuna hän julkaisi Instagram-tilillään päivityksen, jossa kertoi viettävänsä päivän visusti vuoteessa aikakauslehtipinon kanssa.

– Näillä pääsee varmasti alkuun. Nyt oli aika kuunnella kroppaa ja olla itsekäs. Tämän päivän Sembalot jää mun osalta väliin, päivän pyhitän ihanille lehdille ja varmistan että tyyny on hyvin. Veikkaan että nukun myös muutaman tunnin päikkärit. Niskaa ja päätä juilii, aftat suussa... Heidi kuvaili oloaan ja jatkoi hiukan myöhemmin viestiketjussa:

”Tiedän että niitä pahoinvointipäiviä on vielä tulossa lukuisia, siksi nautinkin aina niistä päivistä kun voi olla jalkeilla ja tehdä välillä töitä ja urheilla.”

– Ja olenkin kiitollinen joka ikisestä kivuttomasta päivästä. Tiedän että niitä pahoinvointipäiviä on vielä tulossa lukuisia, siksi nautinkin aina niistä päivistä kun voi olla jalkeilla ja tehdä välillä töitä ja urheilla.

Kaikkia ei voi miellyttää

Viime viikolla Heidi julkaisi Instagramissa koskettavan videon, jossa hän kertoi sadoista saamistaan tsemppiviesteistä. Hän kertoi lukevansa ja säilyttävänsä kaikki viestit, vaikkei kaikkiin ehdikään vastata. Samalla hän kertoi tietävänsä, että varmasti joitakin ärsyttää hänen avoimuutensa.

– Mutta mä ite ajattelen sen niin, että mitä enemmän näistä asioista puhutaan, sitä useampaa suomalaista voidaan auttaa ajoissa, hän kertoo videolla.

Heidi kertoo olevansa kiitollinen myös suomalaiselle sairaanhoidolle sekä syöpä- ja geenitutkimukselle, joita ilman hän ei edes tietäisi sairastavansa syöpää.

Huomiohakuisuutta?

Osa ikävistä kommentoijista on ollut sitä mieltä, että Heidi haalii itselleen vain huomiota sairaudellaan. Myös Heidin taisteluhenki ja reippaus ovat herättäneet joissakin ärsytystä. Kuin vastaukseksi heille Heidi julkaisi maanantaina Instagram-tilillään englanninkielisen mietelauseen: I sometimes smile and act like nothing is wrong. It's called dealing with shit and staying strong.

Eli ”toisinaan hymyilen ja olen kuin kaikki olisi kunnossa. Sitä kutsutaan vahvana pysymiseksi.”

 

Yks sana... #kiitos 🙏🏻💕 #taistellaanyhdessä #kiitollinensiunattuonnellinen #perikseianneta #soturi #fuckcancer

A video posted by Heidi Sohlberg (@heidisohlberg) on