Hillary Clinton taitaa olla ihan mielellään häijy, jos saavuttaa sillä haluamansa. Kuva: Reuters
Hillary Clinton taitaa olla ihan mielellään häijy, jos saavuttaa sillä haluamansa. Kuva: Reuters

Donald Trump haukkui Hillary Clintonia häijyksi naiseksi. Senhän täytyy olla kohteliaisuus!

Presidenttiehdokkaat Hillary Clinton ja Donald Trump kohtasivat toisena kolmannessa vaaliväittelyssä torstaina aamuyöstä. Laajasti on arvioitu, että Clinton vei homman kotiin. Sosiaalisessa mediassa huomiota ovat herättäneet varsinkin ehdokkaiden erilaiset aborttikannat ja se, kun Trump kutsui Clintonia ”häijyksi naiseksi”.

Trumpin silmissä Clinton lienee häijy muun muassa siksi, että hän puolustaa kylmän rauhallisesti ja sinnikkäästi naisten oikeuksia.

Päätimme siis, että häijyyshän on mahtava kohteliaisuus! Me Naisten toimitus listasi 12 merkittävää kotimaista ja ulkomaalaista elävää ja edesmennyttä naista, jotka ovat tai olivat varsin häijyjä muijia – mitä parhaimmalla tavalla:

1. Elisabeth Rehn

Entinen kansanedustaja, maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri ja ihmisoikeustaistelija haukkui syyskuussa Helsingin Sanomien haastattelussa poliitikot siitä, että he ovat unohtaneet ihmisoikeudet ja tasa-arvon edistämisen. Elisabeth Rehnin, 81, mielestä ihmisiä hädän keskelle palauttava nyky-Suomi näyttää nationalistiselta, pahansisuiselta ja tunteettomalta, eivätkä suomalaiset ymmärrä, kuinka kammottavaa sota on.

Eikä Rehn suostu vaikenemaan.

– Se, joka pysyy hiljaa, tekee yhtä paljon pahaa kuin se, joka räyhää, hän sanoo.

”Nämä nuoret naisetkin, jotka tulevat nyt eduskuntaan. Eivät he välitä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja tasa-arvon ajamisesta niin kuin minun aikanani”, Elisabeth Rehn sanoi Helsingin Sanomille. Kuva: Sanoma-arkisto / Kaisa Rautaheimo
”Nämä nuoret naisetkin, jotka tulevat nyt eduskuntaan. Eivät he välitä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja tasa-arvon ajamisesta niin kuin minun aikanani”, Elisabeth Rehn sanoi Helsingin Sanomille. Kuva: Sanoma-arkisto / Kaisa Rautaheimo

2. Helena Ranta

Professori ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta, 70, on työskennellyt uhrientunnistuksen kanssa muun muassa Bosnia-Hertsegovinassa ja Kosovossa 1990-luvulla, Estonian onnettomuuden jälkeen, Kamerunissa, Perussa ja Irakissa 2000-luvun alussa sekä Kaakkois-Aasiassa vuoden 2004 tsunamin jälkeen. Hän myös todisti Haagissa vuonna 2003 Slobodan Miloševićin oikeudenkäynnissä.

– En pidä itseäni kunnianhimoisena, mutta vaadin itseltäni paljon. Ja olen erittäin jääräpäinen. Jos otan jonkin tehtävän vastaan, pyrin viemään sen vaikka kuinka katkeraan loppuun asti. Sehän tekee minut varmasti monen mielestä pikkuisen vaikeaksi, Ranta sanoi Me Naisten haastattelussa viime vuonna.

”Tsunamialueella eräät kansalliset ryhmät toimivat mielestäni hyvin epäkunnioittavasti vainajia kohtaan. Tämä on ollut tärkeä viestini: vainajillakin on ihmisoikeudet”, Helena Ranta sanoo Me Naisten jutussa. Kuva: Heli Blåfield
”Tsunamialueella eräät kansalliset ryhmät toimivat mielestäni hyvin epäkunnioittavasti vainajia kohtaan. Tämä on ollut tärkeä viestini: vainajillakin on ihmisoikeudet”, Helena Ranta sanoo Me Naisten jutussa. Kuva: Heli Blåfield

3. Tarja Halonen

Suomen ensimmäinen naispresidentti, ministerikonkari ja juristi Tarja Halonen, 72, olisi takuulla Donald Trumpin mielestä häijy muija, sillä hän on taistellut läpi uransa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta. Hänen mukaansa tasa-arvo on myös viisasta talouspolitiikkaa.

– Sellainen yhteiskunta, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo on viety pidemmälle, on taloudellisesti kestävämpi. Sanon aina: ”It is right and just, but also smart”, presidentti sanoi Demokraatille vuonna 2013.

”Jos mies olisi ollut samalla tavalla vaativa, häntä olisi pidetty jämäkkänä.”

Halosella on myös vaikean tyypin maine. Hänen ulkoministeri- ja presidenttiaikojensa lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk selitti Halosen ulkoministeriaikojen mainetta MTV:lle muutama vuosi sitten.

– Häntä pidettiin hankalana, eikä hän aina helppo ollutkaan. Jos mies olisi ollut samalla tavalla vaativa ja edellyttänyt asioiden edistymistä, häntä olisi pidetty jämäkkänä. Halosen oli oltava tiukka, jotta hän pystyi lunastamaan paikkansa ja näyttämään, että hän pärjää.

Presidentti Tarja Halonen vuonna 2014. Kuva: Sanoma-arkisto / Pia Inberg
Presidentti Tarja Halonen vuonna 2014. Kuva: Sanoma-arkisto / Pia Inberg

4. Margot Wallström

Ruotsin ulkoministeri, 62, on julistanut ajavansa feminististä ulkopolitiikkaa. Viime vuonna Ruotsi ajautui diplomaattiseen kiistaan Saudi-Arabian kanssa, kun Margot Wallström ilmoitti irtisanovansa sotilaallisen yhteistyön maan kanssa. Hän vaati muun muassa naisten aseman parantamista.

Margot Wallström puhui vierailulla Sri Lankassa viime huhtikuussa ympäristöasioista, kuten ilmastonmuutoksesta. Kuva: Reuters
Margot Wallström puhui vierailulla Sri Lankassa viime huhtikuussa ympäristöasioista, kuten ilmastonmuutoksesta. Kuva: Reuters

5. Pirkko Saisio

Pitkän uran tehnyt kirjailija Pirkko Saisio, 67, puhuu asiasta kuin asiasta ilahduttavan suoraan.

– Ihailen häntä varauksettomasti, ja nuorten naisten parissa häntä ja Honksua (Saision kumppani Pirjo Honkasalo) pidetään laajalti esikuvina. Erityisen virkistävää on, että Saisio on kuvia kumartelematon joka suuntaan, hän voi tarvittaessa olla poliittisesti epäkorrekti myös homo- ja lesboväkeä kohtaan, ihmisoikeusjärjestö Setan pääsihteeri Aija Salo luonnehti Imagelle pari vuotta sitten.

Kun Pirkko Saisio sai Finlandia-palkinnon Punainen erokirja -teoksestaan vuonna, hän kritisoi palkintoa voittopuheessaan ja lahjoitti 26 000 euron palkinnon Setalle. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Kun Pirkko Saisio sai Finlandia-palkinnon Punainen erokirja -teoksestaan vuonna, hän kritisoi palkintoa voittopuheessaan ja lahjoitti 26 000 euron palkinnon Setalle. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

6. Angela Merkel

Saksan liittokansleri Angela Merkel, 62, on julistanut, että rajat pysyvät auki, ja pysynyt lujana, vaikka äärioikeistolaiset ovat hyökänneet rajusti häntä vastaan. Merkel ei kadu sallivaa pakolaispolitiikkaa.

– Me pystymme tähän, kuului hänen kuuluisa lauseensa vuosi sitten.

Angela Merkel on ollut Saksan liittokansleri vuodesta 2005 ja kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja vuodesta 2000. Kuva: Reuters
Angela Merkel on ollut Saksan liittokansleri vuodesta 2005 ja kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja vuodesta 2000. Kuva: Reuters

7. Madonna

Laulajakonkari Madonna, 58, on ollut feministi-ikoni jo vuosikymmenten ajan.

– Elämme edelleen todella seksistisessä yhteiskunnassa, vaikka vaikuttaa siltä, että naiset ovat harpanneet monessa asiassa eteenpäin. Nainen lokeroidaan edelleen. Voit olla seksikäs, muttet voi olla fiksu. Voit olla fiksu, muttet voi olla seksikäs. Voit olla seksikäs, muttet voi olla 50-vuotias, hän sanoi Refinery29-sivuston haastattelussa viime vuonna.

Madonna toivoo, että naiset tukisivat toisiaan nykyistä enemmän. Kuva: Reuters
Madonna toivoo, että naiset tukisivat toisiaan nykyistä enemmän. Kuva: Reuters

8. Sari Baldauf 

Moni ulkomainen media Wall Street Journalista Financial Timesiin on nimennyt entisen Nokian varatoimitusjohtajan yhdeksi maailman merkittävimmistä naisjohtajista. Nykyään Sari Baldauf, 61, on muun muassa energiayhtiö Fortumin hallituksen puheenjohtaja.

– Suvaitsemattomuuden ja monikulttuurisuuden ymmärtämättömyyden edessä meillä on aika tie tallattavana. Minua ei kuitenkaan hävetä suomalaisten puolesta. Ennemminkin sanoisin, että usein ottaa päähän, hän sanoi Ylioppilaslehdelle kymmenen vuotta sitten.

Sari Baldauf on ollut hallituksen jäsen monissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yrityksissä ja säätiöissä. Kuva: Sanoma-arkisto / Markus Jokela
Sari Baldauf on ollut hallituksen jäsen monissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yrityksissä ja säätiöissä. Kuva: Sanoma-arkisto / Markus Jokela

9. Madeleine Albright

Madeleine Albright, 79, nimitettiin Yhdysvaltain ulkoministeriksi vuonna 1996. Hän oli ensimmäinen nainen tuossa vaikutusvaltaisessa virassa.

”Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan.”

– Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan, kuuluu hänen legendaarinen lausahduksensa.

Nyt Madeleine Albright on toistanut lauseensa. Jotkut ovat tulkinneet sen tarkoittavan, että naisten pitäisi äänestää Hillary Clintonia, koska he ovat naisia. Albright on korjannut, että hänen neljäkymmentä vuotta käyttämänsä hokema viittaa varsinkin siihen, että vanhempien naisten pitäisi auttaa nuorempia naisia etenemään työelämässä.

Madeleine Albright kannattaa Hillary Clintonia Yhdysvaltain presidentiksi. Kaksikko kampanjoi yhdessä helmikuussa. Kuva: Reuters
Madeleine Albright kannattaa Hillary Clintonia Yhdysvaltain presidentiksi. Kaksikko kampanjoi yhdessä helmikuussa. Kuva: Reuters

10. Minna Canth

Kirjailija, näytelmäkirjailija, kauppias, toimittaja, naisasianainen. Minna Canth (1844–1897) puolusti heikkoja, kuten naisia ja köyhiä, sekä realistisissa teoksissaan että arjessaan. Hän on myös ainoa suomalainen nainen, jolla on oma liputuspäivä: tasa-arvon päivä 19. maaliskuuta. Mutta tämäkin edistysaskel tapahtui vasta vuonna 2003.

Minna Canth taisteli aktiivisesti naisten koulutuksen puolesta. Kuva: Sanoma-arkisto
Minna Canth taisteli aktiivisesti naisten koulutuksen puolesta. Kuva: Sanoma-arkisto

11. Armi Ratia

Marimekon perustajalla ja pitkäaikaisella toimitusjohtajalla (1912–1979) oli vankkumaton visio, ja Armi Ratia taisteli herkeämättä unelmiensa puolesta. Yritys oli hänelle elämäntapa ja vaatteiden omaperäisyys kunnia-asia.

– Täytyy olla erilainen kuin muut, Armin kerrotaan tokaisseen usein.

Armi Ratia perusti Marimekon vuonna 1951. Kuva: Marimekko
Armi Ratia perusti Marimekon vuonna 1951. Kuva: Marimekko

12. Hertta Kuusinen

Poliitikko Hertta Kuusinen (1904–1974) oli Suomen toinen naisministeri. Jo parikymppisenä hän näki toisenlaisen tulevaisuuden kuin naisilla ympärillään.

Hertta Kuusinen oli monessa asiassa edelläkävijä: hän halusi jo tuolloin yhdistää työn ja perheen. Nainen ei ollut pelkästään ruuanlaittaja ja perheen arjen ylläpitäjä. Näkemys oli hyvin radikaali, sillä naisilla ei ollut muuta elämisen mallia. Vain harvat yläluokan naiset olivat koulutettuja ja saattoivat menestyä yhteiskunnassa, Punainen kolmio -tv-sarjan (2015) ja Hertta-kirjan (2015) Kuusisesta tehnyt Heidi Köngäs kertoo Kotiliedelle.

Hertta Kuusinen on ensimmäinen suomalainen nainen, joka pääsi politiikan eturiviin. Kuva: Sanoma-arkisto
Hertta Kuusinen on ensimmäinen suomalainen nainen, joka pääsi politiikan eturiviin. Kuva: Sanoma-arkisto

Ketä vahvaa naista sinä arvostat? Kommentoi alla tai Twitterissä tai Instagramissa hashtageilla #häijymuija ja #menaiset!

Juttua muokattu 21.10.2016 klo 10:30. Minna Canthin kuolinvuosi korjattu.

Näyttelijä Eija Vilpas on huomannut, että nauraminen on terapeuttista.

Näyttelijä Eija Vilpas täytti vastikään 60 vuotta. Tämän olen oppinut -haastattelussaan hän kokee, että vielä on paljon tehtävää.

–Haluaisin opetella suunnistamaan. Viihdyn metsässä, mutta en uskalla mennä vieraaseen metsään edes kompassin ja kartan kanssa, koska minulla on niin onneton suuntavaisto. Ruotsin-laivallakin hytin löytäminen on aivan mahdotonta, kansansuosikki nauraa.

Ikääntyessään Eija kokee palanneensa nuoruuteensa: hän asuu taas yksin, ja perhearjen pyörittäminen on ohi. Kolme lasta ovat jo aikuisia. Seurana asuu kaksi koiraa ja kissa.

–Ystävien kanssa nauraminen on minulle tärkeää. Pitää jutella vakaviakin, mutta nauraminen on hirveän terapeuttista. Ajattelen, että kerran päivässä pitäisi nauraa oikein kunnolla, Eija sanoo.

–Ihmissuhteeni ovat aika pysyviä. Entisen miehenikin, Ville Virtasen, kanssa olemme hyviä kavereita. Ihmissuhteet voivat säilyä, vaikka elämäntilanteet muuttuvat.

Mitä Eija kertoo uskostaan? Entä 30 vuoden urastaan ”samalla raksalla”? Miten äitiys muuttuu ikääntyessä? Lue Eijan haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Kun kyläkauppias Sampo Kaulanen menetti isänsä, hän sulkeutui suruunsa. –Jos surua ja katkeruutta alkaa turruttaa alkoholilla, ollaan väärällä tiellä, Minttu-vaimo miettii nyt.

Jounin kaupastaan tunnetulla Sampo Kaulasella, 38, ja vaimo Michele ”Minttu” Murphy-Kaulasella, 37, on takanaan poikkeuksellisen raskas vuosi.

Koko perheen elämä muuttui peruuttamattomasti keväällä 2016, kun Sampon isä teki itsemurhan kärsittyään pitkään mielenterveysongelmista. Eläkepäivät jäivät viettämättä, lastenlasten varttuminen näkemättä.

Sampo sulkeutui suruunsa. Vierellä Minttu sai huomata, että puoliso, joka oli aina ollut leppoisa veikko kuppia otettuaan, muuttui nyt synkäksi ja äreäksi.

–En pistä pahakseni sitä, että Sampo silloin tällöin lähtee parin kolmen päivän rännille kavereittensa kanssa. Mutta jos surua ja katkeruutta alkaa turruttaa alkoholilla, ollaan väärällä tiellä, Minttu miettii.

–Välillä olin Sampon juomisesta huolissani. En siitä, että hänelle kehittyisi alkoholiongelma, vaan niistä raskaista tunteista, jotka alkoholi nosti esiin, Minttu sanoo.

Muutos parempaan tapahtui vasta kuukausien jälkeen ensin perheen aurinkolomalla ja myöhemmin Sampon ja Mintun kahdenkeskisellä lomalla.

–Yhtäkkiä Sampo alkoi puhua tunteistaan ja peloistaan. Sen reissun jälkeen hänellä ei enää hitsannut niin pahasti, Minttu kertoo.

–On totta mitä sanotaan – ajan kuluminen auttaa suruun, Sampo sanoo.

Mitä Sampo ja Minttu ajattelevat läheisen itsemurhasta? Miten aviopari selviytyi rajusta vuodestaan? Lue Sampon ja Mintun tarina Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.