Elina ja Jani ”Jansku” Tanskanen menivät naimisiin seurusteltuaan vuoden. ”Yhtäkkiä jostain syvältä kumpusi halu sitoutua ja perustaa perhe,” Elina kertoo. Kuvat: Heli Blåfield.
Elina ja Jani ”Jansku” Tanskanen menivät naimisiin seurusteltuaan vuoden. ”Yhtäkkiä jostain syvältä kumpusi halu sitoutua ja perustaa perhe,” Elina kertoo. Kuvat: Heli Blåfield.

Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntija Elina Tanskanen ja Juustopäät-yhtyeen Jani Tanskanen rakastuivat toisiinsa rytinällä. Aluksi he molemmat vastustivat tutustumista. – Sitoutuminen on järjetön riski, Elina sanoo.

– Olen eri mieltä!

Näin Elina Tanskanen saattaa sanoa, jos näkemykset eivät aviomies Jani ”Jansku” Tanskasen kanssa kohtaa. Enempää kumpikaan ei korota ääntään, eivätkä astiat tosiaankaan lentele. Sen sijaan Tanskasilla neuvotellaan ja keskustellaan.

Elina ja Jansku eivät nimittäin riitele koskaan.

– Meillä on samanlainen, tasainen temperamentti. Perheessämme on tosi rauhallista, Jansku sanoo.

Aiemmissa suhteissaan hän on kyllä riidellyt, mutta Elina on totuttanut hänet siihen, että asioita ei haudota vaan niistä keskustellaan heti.

– Totta kai tulee tilanteita, joissa olemme eri mieltä. Jos jokin alkaa painaa mieltäni, pakotan itseni nostamaan sen heti pöydälle, Elina sanoo.

Vaikka kielenkäyttö olisi rauhallista, arki ei aina ole.

– Olemme yrittäjäperhe, mikä tarkoittaa hyviä ja huonoja asioita. Parhaimmillaan kolmea ipanaa viedään ympäriinsä minuuttiaikataululla, Elina kertoo.

– Koti on usein pommin jäljiltä. Olen toivottoman huono siivoamaan. Varoitin Janskua jo kolmansilla treffeillä, että siinä asiassa olen hyvin suurpiirteinen ja boheemi.

Ensitreffit sokkona

– Mehän olemme tavanneet sokkotreffeillä. Kaverimme painostivat meitä tapaamaan, koska heidän mielestään sovimme tosi hyvin yhteen, Elina kertoo.

Jos tarjoutuu mahdollisuus tavata uusi ihminen, se kannattaa tsekata. Oli toukokuu 2008, ja näin neuvottiin sinkku­oppaassa, jonka toimittaja Elina Pirinen, 31, oli muutama vuosi sitten julkaissut.

Elina oli sinkku, ja hänen työkaverinsa oli löytänyt hänelle juuri sopivan miehen: 30-vuotiaan Janskun, joka oli mainosalan yrittäjä ja vuosituhannen vaihteessa lopettaneen Juustopäät-yhtyeen rumpali.

Elinan tilanne parisuhteen kannalta oli kuitenkin huono.

– Minulla oli kolmenkympin kriisi, ja mietin, kuka olen ja mitä teen – sellainen pyörremyrsky mielessä, Elina kertoo.

Janskulle hetki oli vähintään yhtä huono kuin Elinalle. Hänellä oli pieni lapsi hiljattain eroon päättyneestä suhteestaan.

– Olen aina ollut tosi maalaisjärki-ihminen. Sitten joku sanoo, että lähdepä sokkotreffeille. Ei tule tapahtumaan! Jansku sanoo.

Lopulta Elina laittoi Janskulle viestin Facebookissa, jotta treffeille painostaneet kaverit olisivat tyytyväisiä. Kaksikko pääsi välittömästi yhteisymmärrykseen siitä, että on parempi, ettei heistä tule mitään.

– Kun paineita ei ollut, kirjoittelimme jonkin aikaa niitä näitä, Elina sanoo.

Toukokuun viimeisenä iltana Jansku vietti kaverinsa kanssa poikien saunailtaa Helsingissä. Saunomisen jälkeen he lähtivät kaverin ehdotuksesta keskustaan.

”Kaverit kiusasivat meitä siitä, että olimme imeliä ja vaaleanpunaisessa rakkauskuplassa.”

Myös Elina oli ulkona samana iltana.

– Soittelimme Janskun kanssa illan mittaan ja sovimme näkevämme, kun kerran molemmat olimme liikenteessä, Elina sanoo.

– Kaverilleni tuli hirveän nopeasti kiireellistä menoa, Jansku muistelee.

– Joimme GT:tä ja kerroimme huonoja vitsejä. Sitten saatoit minut bussille, ja halasimme, Elina lisää.

Tismalleen vuoden päästä, kevään viimeisenä lauantaina, Elina ja Jansku Tanskanen pukeutuivat mustiin ja saivat toisensa punk-teemaisissa häissään Helsingissä.

Aikuiset rakkauskuplassa

Ennen häitä ehti tapahtua seuraavaa: Jansku ja Elina kävivät silloin tällöin lounaalla ja leffassa. Loppukesästä, erään yhdessä vietetyn kahvilaillan jälkeisenä aamuna, Elinalla oli oudon hyvä olo.

– Siivosin, menin jumppaan ja jumpasta ostamaan terveysruokia, Elina kertoo yllättävästä tarmonpuuskastaan.

Verkkainen tutustuminen johti rakastumiseen, joka sitten etenikin rytinällä. Janskun pienen ja suloisen tyttären Elina tapasi meriakvaario Sea Lifessa. Sen jälkeen kolmikko söi Janskun tekemää lohikeittoa.

– Kaverit kiusasivat meitä siitä, että olimme imeliä ja vaaleanpunaisessa rakkauskuplassa, Elina sanoo.


Jansku pohti tarkkaan, onko Elina se oikea. ”Kyselin kavereiltani, että jos elämässä olisi yksi mahdollisuus lukita kumppani, eikä sitä voisi enää vaihtaa, lukitsisitko sen ihmisen, jonka kanssa olet nyt. Itse olen päätöksestäni edelleen samaa mieltä.”

Jansku ja Elina kuvittelivat olevansa kadoksissa olleita toistensa kopioita. He puhuivat öisin puhelimessa tuntikausia ja katselivat huvikseen kivannäköisiä asuntoja.

– Yhtenä yönä puhelimessa sanoin, etten halua muuttaa yhteen, ellei ole puhetta lapsista ja avioliitosta, Elina sanoo.

Jansku suhtautui ajatukseen suopeasti. Hän kosi Elinaa muutamaa kuukautta myöhemmin, täysin yllätyksenä.

Aiemmin Elina ei ollut koskaan kuvitellut haluavansa naimisiin. Ei hän ollut ajatellut lapsiakaan.

– Yhtäkkiä jostain syvältä kumpusi halu sitoutua ja perustaa perhe.

Rakkauskupla kesti pitkään. Ensimmäinen yhteinen lapsi Tanskasille syntyi häitä seuraavan vuoden helmikuussa. Kahden vuoden kuluttua häistä Elina odotti toista lastaan. Elina muistaa, miten hän katseli miestään noihin aikoihin:

– Oli outo olo. Mietin, onko alkamassa jokin kriisi.

Kyse olikin vain huumaavan alkuvaiheen loppumisesta.

– Se oli hetki, kun siirryimme rakastumisvaiheesta rakastamisvaiheeseen. Pahin huuru oli hälvennyt. Piti hyväksyä toisen erilaisuus ja erillisyys, ja siinä oli paljon sulattelemista.

Ei tullut kriisiä, tuli arki: Elina opiskeli logoterapiaa. Kuopus syntyi marraskuussa, kun keskimmäinen lapsista ei ollut vielä kahtakaan vuotta. Elina alkoi ottaa vastaan ensimmäisiä terapia-asiakkaitaan, Jansku hautoi levyä studiossa kuukauden keskellä loskaisinta talvea.

– Jälkikäteen olen miettinyt, että hyvänen aika, mikä ajanjakso, Elina sanoo.

Hullunmyllystä Tanskaset suoriutuivat avoimuudella ja tiimihengellä. Aika, hengitteleminen, ajatteleminen ja puhuminen auttoivat silloin ja ovat tehonneet kaikkissa suhteen kipukohdissa.

– Läpinäkyvyyttä liippaava avoimuus ei sovi kaikille, mutta minä tykkään siitä. Vaikka kipukohtia on ollut, olemme päässeet niistä aina jotenkin yli, eikä suhde ole koskaan ollut veitsenterällä, Elina kertoo.

Musamies ja opintonarkkari

Kumppanin tuki on ollut ehdoton edellytys sekä Elinan että Janskun työuralle. Elina uskoo, että ilman miestään hän ei edes olisi yrittäjä.

– En ole luonteeltani mikään näyttävien liikkeiden tekijä. Ilman Janskua en varmastikaan olisi vaihtanut alaa ja perustanut firmaa.

Jansku taas palautti musiikin elämäänsä Elinan tapaamisen jälkeen. Hän oli rumpalina 1990-luvulla Juustopäät-yhtyeessä ja ajautui levynkansien tekemisen kautta mainosalalle. Vuodet ennen Elinan tapaamista olivat ruuhkaisia pienen lapsen ja yrityksen kanssa, ja musiikille jäi vain vähän aikaa.

– Vasta kun elämäni meni Elinan kanssa raiteilleen, aloin taas ajatella musiikkia. Olen rakentanut studion, perustanut pienen levy-yhtiön ja tehnyt comebackin Juustopäiden kanssa. En olisi pystynyt tekemään näitä asioita ilman Elinan kannustusta.

– Kun Jansku on keikoilla, onhan se perheeltä pois. Musiikkiprojektin ajan Janskun aivot ovat sen parissa, vaikka keho olisikin kotona tekemässä spagettia. En kuitenkaan haluaisi ikinä viedä musiikkia häneltä, Elina sanoo.

” Vaikka kipukohtia on ollut, olemme päässeet niistä aina jotenkin yli.”

Elina on nähnyt, kuinka Janskun kasvot loistavat keikkojen jälkeen. Sellaista onnea ei halua kieltää puolisoltaan. Vastaavasti Jansku ei ole asettunut poikkiteloin Elinan intohimolle, opiskelulle. Nyt kesken ovat toimintaterapeutin opinnot.

– Elina on opiskelunarkomaani. Veikkaan, että hän lakkaa opiskelemasta vasta, kun vedetään mullat päälle, Jansku kuvailee vaimoaan.

– Joo, mutta olen luvannut, etten enää suorita varsinaisia tutkintoja enkä kaksia opintoja päällekkäin, Elina huomauttaa.

Sitoutuminen on hardcorea

Parisuhteessa Elina on saanut opetella luottamista.

Elinan mielestä sitoutuminen on hardcorea, koska elämässä voi tapahtua mitä vain.

– Etukäteen ei voi tietää, mitä elämä vielä heittää tielle. Olen ylpeä aviomiehestäni ja pidän häntä hyvännäköisenä, mutta ulkonäkö ja tekemiset ovat katoavaisia, huonoja syitä olla yhdessä. Sitoutuminen on järjetön riski, Elina sanoo.

– Minulle on ollut kasvun paikka ymmärtää, millaista on todella luottaa ja oikeasti olla lähellä toista. Suhteen alussa tarkistelin Janskulta rivien välistä, uskallanko kiintyä vai tulenko satutetuksi.

Palkkio luottamuksesta on ollut hyvä ja turvallinen olo. Nyt luottamus on jo niin lujaa, että toisen uskaltaa antaa tehdä koko perheen elämään vaikuttavia päätöksiä.

Yhden sellaisen Jansku teki kolme vuotta sitten, kun hän päätti ostaa perheelle mökin. Elina näki paikan ensimmäisen kerran vasta, kun se oli jo heidän omansa.

– Se oli superhyvä hankinta, koska mökki on meille ainoa paikka rauhoittua. Siellä tehdään puolukkahilloa ja katsotaan yhdessä Vain elämää, Elina sanoo.

– Kertaakaan en ole joutunut katumaan luottamustani, vaikka minua olisikin ensin vähän epäilyttänyt.


Elina on akateeminen kyseenalaistaja, Jansku sydämeltään punkkari. ”Haluamme kyseenalaistaa kaikenlaista. En tykkää esimerkiksi siitä, että parisuhteen muotoa tai sisältöä pidetään itsestäänselvyyksinä”, Elina toteaa.

Elän niin kuin opetan

Elinan työ Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijana ei Janskun mukaan näy kotona. Tanskaset ovat kumpikin tottuneet olemaan työnsä takia esillä.

Elina ajattelee, että jos yrittää neuvoa toisia ihmisiä rakkaudessa, täytyy opetuksiaan noudattaa itsekin – edes suurimman osan ajasta.

– Olisi todella tekopyhää puhua asioista, joita ei yrittäisi harjoittaa omassa parisuhteessa.

”Kun yrittää pääosin parhaansa, ei haittaa, jos joskus alittaa riman.”

Elinan ja Janskun suhteessa tärkeintä ovat yhteinen aika ja se, että he ovat kiinnostuneita toistensa tekemisistä ja ajatuksista.

– Kun yrittää pääosin parhaansa, ei haittaa, jos joskus alittaa riman. Minä saatan valittaa asioista, joilla ei ole mitään merkitystä ja joita kukaan ei edes muista seuraavalla viikolla, Elina myöntää.

Lapsiaan Tanskaset yrittävät kasvattaa yksilöinä ja tuputtamatta omia kiinnostuksenkohteitaan. Se onnistuu vaihtelevasti.

– Totta kai vanhempana syyllistyy kaikenlaisiin rimanalituksiin, Elina sanoo.

– Jossain vaiheessa mietin, onko elämme yhtä poikkeustilaa vai rauhoittuuko kohta. Lopulta totesimme, että ei tämä rauhoitu: säätämisen määrä on vakio ja kohde vain vaihtuu, Jansku jatkaa.

Säätämisen keskellä auttaa se, että kumpikin puoliso osaa lukea toista. Pienikin havainto riittää.

– Elina on sellainen pikku anturi, joka osaa tulkata tekemisiäni minullekin. Ja kun minä avaan kotioven, tiedän ensimmäisten sekuntien aikana, painaako Elinan mieltä jokin, vaikken näkisi mitään.

Elina ja Jani Tanskanen

Elina Tanskanen

  • 39-vuotias seksuaali- ja logoterapeutti.
  • Pitää vastaanottoa, kouluttaa seksuaalineuvojia ja kirjoittaa Helsingin Sanomiin kolumneja. Opiskelee toimintaterapiaa.
  • Ennen terapiatyötä työskennellyt eri tehtävissä aikakauslehdissä. Kirjoittanut useita kirjoja muun muassa sinkkuudesta ja parisuhteesta.
  • Asiantuntijana Ensitreffit alttarilla -televisiosarjassa.

 

Jani ”Jansku” Tanskanen

  • 38-vuotias mainosalan yrittäjä ja muusikko.
  • Vetää Designer Helsinki -mainostoimistoa.
  • Juustopäät-yhtyeen rumpali. Juustopäät keikkaili ja levytti vuosina 1993–1999 ja teki paluun kaksi vuotta sitten.
  • Soittaa ja tuottaa musiikkia. Perusti hiljattain pienen levy-yhtiön.
Jannika B. Kuva: Jonna Öhrnberg / Sanoma-arkisto

Laulaja kertoo Instagramissa hävenneensä reisiään ja korviaan. Nyt hän kannustaa kaikkia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.

Laulaja Jannika B, 32, on viime aikoina puhunut suorasanaisesti omista epävarmuuksistaan ja kamppailustaan mielenterveytensä kanssa. Hänen avoin suhtautuminensa vaikeina pidettyihin aiheisiin jatkuu.

Tänään hän julkaisi Instagramissaan näyttävän kuvan, jossa kertoo suhtautumisesta kehoonsa.

– Nuorempana – ja välillä edelleenkin – huomaan häpeäväni ja piilottelevani ”tynnyrireisiäni” ja ”dumbokorviani”. Tästä syystä annoin eilisissä kuvauksissa juuri näiden kahden (tai itse asiassa neljän) asian näkyä, Jannika kirjoittaa.

 

Eilen oli ihanat kesäpäiväkuvaukset. 🌸🌞 Nuorempana -ja välillä edelleenkin- huomaan häpeäväni ja piilottelevani "tynnyrireisiäni" ja "dumbokorviani". Tästä syystä annoin eilisissä kuvauksissa juuri näiden kahden (tai itseasiassa neljän) asian näkyä. 💪 Kaikilla meillä on epävarmuuksia kehojemme kanssa. Kaikilla. Harvemmin nämä epävarmuudet kuitenkaan näkyvät ulospäin. Vielä harvemmin niiden poistamiseksi voi tehdä mitään näkyviä kikkoja. Minä uskon, että ainoa tie kauniseen kehoon on korvien välinen jumppa ja negatiivisten ajatusten leikkaaminen. Huomenna 23.8.2017 järjestetään kaikenlaisten kehojen riemukulkue ja puistojuhla Helsingin Esplanadin puistossa klo 16.30 alkaen. Suomen ensimmäinen kehopositiivisuuden juhla, Body Pride on Vaakakapinan #lupanäkyä -teeman huipentuma. Kaikki ovat tervetulleita mukaan juuri sellaisena, kuin haluaa tulla nähdyksi! ❤️ #lupanäkyä @yleisradio @vaakakapina

A post shared by Jannika B 💎 (@jannikabofficial) on

Jannikan mukaan kukaan meistä ei säästy ulkonäköön kohdistuvilta epävarmuuksilta. Hänen mielestään kauneutta kannattaisi tavoitella erityisesti sisältä päin.

– Kaikilla meillä on epävarmuuksia kehojemme kanssa. Harvemmin nämä epävarmuudet kuitenkaan näkyvät ulospäin. Vielä harvemmin niiden poistamiseksi voi tehdä mitään näkyviä kikkoja. Minä uskon, että ainoa tie kauniiseen kehoon on korvien välinen jumppa ja negatiivisten ajatusten leikkaaminen.

Kuva on julkaistu huomenna järjestettävän Body Pride -tapahtuman kunniaksi. 

”Maailman söpöimmät korvat”

Jannika on aiemminkin puhunut ulkonäköönsä liittyvistä epävarmuuksista. Helmikuussa hän kertoi, että häntä kiusattiin koulussa korviensa ja ihonsa pigmenttihäiriön takia. Sen takia hänet on aiemmin nähty julkisuudessa vain harvoin hiukset kiinni.

– Syy tähän on korvani ja kaulassa oleva vitiligo. Koulussa minua kiusattiin näistä kahdesta asiasta, Jannika kertoi.

Emma Gaalan aikaan Jannika kuitenkin huomasi, että hänen tyttärensä Martta on perinyt monet asiat äidiltään.

”Muistakaa rakastaa joka ikistä kohtaa itsessänne ja, että sanoilla ja esimerkillä voi vaikuttaa ihmiseen läpi elämän.”

– Eilen tajusin, että kaunis tyttäreni on perinyt minun korvani ja ne ovat maailman söpöimmät korvat ja toivon, ettei hän koskaan halua piilotella niitä, Jannika totesi.

Samalla hän kertoi, että aikoo tulevaisuudessa pitää ylpeästi hiuksiaan enemmän kiinni.

– Muistakaa rakastaa joka ikistä kohtaa itsessänne ja, että sanoilla ja esimerkillä voi vaikuttaa ihmiseen läpi elämän – niin hyvässä kuin pahassa. Olkaa armollisia toisillenne ja etenkin itsellenne, hän kertoi.

Näyttelijä teki yhden elämänsä fyysisesti raskaimmista rooleista uutuuselokuvassa.

Pamela Tola pääsi uudessa Napapiirin Sankarit 3 -elokuvassa kokeilemaan elämänsä ensimmäistä kertaa suofutista. Filmiryhmä kuvasi suolle sijoittuvia kohtauksia monen päivän ajan.

– Se oli kivaa, mutta hirveän raskasta fyysisesti. Otti pari askelta ja tuntui, kuin olisi juossut 10 kilsan lenkin. Sillä ei ole mitään tekemistä tavallisen futiksen kanssa. Kamppeet olivat märkänä aamusta iltaan, hyväntuulinen Pamela kuvaili saapuessaan maanantaina elokuvan ensi-iltaan.

Pamela kuvaa parhaillaan Elisa Viihteelle Kolmistaan-tv-sarjaa yhdessä näyttelijämiehensä Lauri Tilkasen kanssa. Hän oli ottanut pinkin sävyn tukkaansa roolia varten.

– Viikko sitten alkoivat kuvaukset, ja lopputulos nähdään joulukuussa.

”Suhtaudumme toisiimme kuin kehen tahansa kollegaan.”

Työskentely oman miehen kanssa on kuulemma sujunut mallikkaasti.

– Se auttaa, kun tuntee toisen. Kuvauksissa olemme toki eri roolissa kuin kotona ja suhtaudumme toisiimme kuin kehen tahansa kollegaan, hän kuvaili.

Työasiat seuraavat usein yhteisten projektien myötä kotiin saakka.

– Puramme kohtauksia ja roolihenkilöitä kotona hyvässä hengessä. Lomalla ja viikonloppuisin yritämme välttää sitä, mutta ei meillä sellaista sääntöä ole, ettei työjutuista saisi kotona puhua, hän kertoi.

Sarjan kuvausten jälkeen pariskunta jatkaa Turun kaupunginteatteriin tekemään Kybersielut-näytelmää.

– Jatkamme yhteistä duuniputkea siellä. Ainakin näemme jossain, kahden freelancerin ja kolmen lapsen uusperhettä pyörittävä näyttelijä hymähti.

Antti Tuisku ja Erin nähdään yhdessä myös Idols-ohjelman tuomareina. Kuva: Sanoma-arkisto

Aamukuuteen-kumppani Erin on nyt selvittänyt hämmentävän ilmaisun merkitystä.

”Hei beibi, täs on menny liikaa päivii.
Et ei oo päästy lonimaan, mitä me soditaan.”

Ensimmäisellä kerralla Antti Tuiskun Aamukuuteen-sinkun sanat eivät avaudu. Tai ainakaan yksi niistä. Se ei avaudu vielä toisella eikä kolmannellakaan kuuntelukerralla.

Mitä ihmettä ”lonimaan” tarkoittaa?

”Beibi, kun sä katsot mua ja pyydät mua punkkaas lonimaan.”

”Korvamatomateriaalia.” ”Niin loistava.” Antti Tuiskun fanit ovat hehkuttaneet uutta biisiä paljon eri somekanavilla. Mutta tietävätkö hekään, mitä oikeastaan tarkoittaa lonimaan-ilmaisu, joka toistuu kappaleessa?

Biisin feat-osuuden esittää Erin, joka kertoi maanantaina ”lonia”-ilmaisun merkityksen:

– Lonia-sanaa käytetään ku halutaan ns. muffailla, eli lonia, eli vähän kiehnätä ja pussailla, Erin kirjoitti sosiaalisen median tilillään.

Erinin Instagram-päivitykseen on ehtinyt jo tulla kommentteja, mitä muuta lonia-verbi tarkoittaa eri puolella Suomea.

”Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä.”

– Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä. Esim. shoppailemassa lonitaan kaikki hyllyt tai rekit, kuvailee Instagram-käyttäjä Kreettalu.

– Mulle tulee mieleen se, kun joku lonii konvehtirasiasta parhaat, sanoo Izmo58.

”Sitä ihteensä”

Antti Tuisku julkaisi uuden sinkkunsa viime viikolla. Se on mukana uudella albumilla Anatude, joka julkaistaan 15. syyskuuta.

Sunnuntaina Antti Tuisku iloitsi Aamukuuteen-kappaleen Spotify-menestyksestä ja julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa oli selittävä hashtag #lonimaanonlappiajatarkoittaasitäihteensä.

 

Urbaanissa sanakirjassa lonia tarkoittaa ”valita, lajitella, etsiä jotain asiaa jonkin joukosta”.

Esimerkit:

1. älä loni kaikkia lihapaloja siitä kastikkeesta
2. trafi kielsi rekisterikilpien lonimisen, pitää ottaa järjestyksessä eikä välistä

Kunniaväkivalta saa Suomessakin monia muotoja. Yksi niistä on se, että nuorille pojille sallitaan paljon enemmän vapauksia kuin samanikäisille tytöille, kertoo Helsingin Sanomien haastattelema kurdinainen.

Kolmekymppinen kurdinainen kertoo Helsingin Sanomissa lapsuuden rajusta silpomiskokemuksestaan ja siitä, miten lähipiiri pyrkii rajoittamaan varttuvan tytön ihmisoikeuksia perheen kunnian nimissä.

”Mun oli pakko lähteä pois kotoa.”

– Ensin sinut leikataan, sitten kielletään uiminen, sen jälkeen et saa tavata poikia. Kun olin 17-vuotias, mun oli pakko lähteä pois kotoa. Mun oli pakko tehdä raju askel mun vanhemmille ja perheelle, nimettömäksi jäävä nainen kertoo.

THL määrittelee kunniaväkivallan viittaavan psyykkiseen painostukseen tai suoraan väkivaltaan. Se liittyy ajattelutapaan, jossa kunnia on koko perheen ja suvun yhteinen asia. Koska yksilöiden teot vaikuttavat koko yhteisön kunniaan, käyttäytymisen tulee olla siveellistä ja tietyn seksuaalimoraalin mukaista.

Tytöillä ja pojilla eri säännöt

Kurdinainen kokee, että hänen elämäänsä ja oikeuksiaan rajoitettiin voimakkaasti erityisesti nuoruudessa. Nainen ympärileikattiin nelivuotiaana pakolaisleirillä, ja hän oli vähällä kuolla operaatioon. Taustalla oli perheen pyrkimys saada tytär hyviin naimisiin.  

”Pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin.”

– Kun olin joku 7–8-vuotias, niin muistan, että oli aika, jolloin joka ilta, kun menin nukkumaan, rukoilin vaan, että tulen pojaksi. Halusin ne poikien oikeudet. Koska jo silloin näin, että pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin, kurdinainen kertoo HS:n haastattelussa.

– Mitä vanhemmaksi tulin niin sitä enemmän minulta alettiin kieltämään kaikenlaisia asioita. Multa riistettiin ihmisoikeuksia, mitä enemmän tytöstä naiseksi kasvoin.

Vaara joutua uhriksi

Ympärileikkausten ja kunniaväkivallan uhka on todellinen myös Suomessa.

– Ympärileikkausperinne elää Suomessakin, sanoi Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome Me Naisten haastattelussa. 

Suomessa ei ole tullut esiin yhtään tapausta, että maahanmuuttajataustaisia tyttöjä olisi ympärileikattu täällä. Monilla tytöillä on kuitenkin vaara joutua silpomisen uhriksi matkalla vanhempiensa kotimaassa.

– Epäilyt voivat herätä esimerkiksi, jos tyttö on lähdössä yhdessä vanhempiensa tai toisen vanhemman kanssa kotimaahansa. Vaikka niin, että vain perheen tyttö on lähdössä, muut sisarukset eivät.

Solomie kertoi saavansa konsultointipuheluita terveydenhoitajilta tällaisista aiheista etenkin keväisin lomien kynnyksellä. Tyttöjen iät vaihtelevat taaperoista teini-ikäisiin.

– Kun tyttö on jo lähdössä matkalle ja herää epäilys, että hän joutuu silvotuksi, ollaan jo myöhässä, Solomie kertoi.

MillaR

Kolmekymppinen kurdinainen puhuu HS:ssä tyttöjen ja poikien erilaisesta kohtelusta: ”Ensin leikataan, sitten kielletään uiminen”

Naisten ympärileikkaus on törkeä rikos ja yhteiskunnnan pitäisi ottaa aktiivisempi ote tällaisen silpomisen estämisessä. Sama koskee myös poikien ilman lääketieteellistä perustetta olevia ympärileikkauksia, jota ei tietysti voi verrata naisten leikkaukseen, mutta on ihan yhtä perusteetonta. Suomi ei ole sivistysvaltio ennenkuin tällaiseen lapseen kohdistuvaan väkivaltaan puututaan todenteolla.
Lue kommentti