Etäsuhteessa elävä parisuhdebloggaaja Sami Minkkinen kirjoittaa blogissaan, että etäsuhteessa eläminen ei ole niin ruusuista kuin moni kuvittelee.

Parisuhdebloggaaja Sami Minkkinen, 40, kertoo Vauva.fin Havaintoja parisuhteesta -blogissaan elävänsä etäsuhteessa. Minkkisen mukaan hän asuu kymmenien kilometrien päässä kumppanistaan. Hän pohdiskelee kirjoituksessaan etäsuhteen varjopuolia. Hänen mielestä ei ole itsestään selvää, että etäsuhde pysyisi pidempään kiehtovampana kuin tavanomainen suhde.

”Ikävä. Se on yksi sana, joka on etäsuhteen joka päivä esiin nouseva asia. Ikävä toisen iholle, toisen ihmisen kosketuksen alle. Tunne, joka nousee esiin joinakin iltoina ilona, joinakin iltoina suruna. Aina se ihon alla jossakin on kuplimassa, mutta merkkinä siitä, että rakkaus ikävän isäntänä on vahvaa ja totta. Minä ikävöin tänäänkin, mutta en anna sen hallita kaikkea muuta ympärillä olevaa”, Minkkinen kirjoittaa.

”Jos on taipumusta liialliseen mustasukkaisuuteen, etäsuhde ei ehkä toimi.”

Minkkinen pohtii myös, että ilman luottamusta etäsuhteessa eläminen on lähes mahdotonta:

”Luottamus. Se on toinen sana, joka on etäsuhteessa yksi tärkeimpiä asioita. Tähän on olemassa ratkaisu, avoimuus, rehellisyys ja hyvä kommunikaatioyhteys. Pitäisi uskaltaa sanoa vaikeitakin sanoja. Pitäisi uskaltaa luottaa. Ei ole olemassa vaihtoehtoja. Etäsuhde on luonteeltaan niin erilainen kuin suhde, jossa asutaan saman katon alla, että jos on vähääkään taipumusta epäileväisyyteen tai liialliseen mustasukkaisuuteen, niin etäsuhde ei ehkä toimi.”

”Etäsuhteessa on hyväksyttävä erilläänolo.”

Minkkisen kokemuksen etäsuhteen tuomassa vapaudessa on niin hyviä kuin huonojakin puolia.

”Parisuhteessa vapaus tarkoittaa tilan antamista. Etäsuhteessa on hyväksyttävä erilläänolo. Minä en saa joka päivä, enkä edes joka viikko olla hänen kanssaan samassa tilassa. Se tuo omaan elämään lisää tilaa. Ja vaikka se tila usein täyttyykin myös ikävästä, niin sen rinnalla on kaikkea muuta. Silloin on mahdollisuus elää myös vähän enemmän itselleen ja antaa aikaa lapsilleen, heille jotka ovat paras syy hyvinkin monelle etäsuhteelle.”

Sami Minkkinen on tullut tänä vuonna tunnetuksi rakkauselämästään, josta hän on kirjoittanut avoimesti. Toukokuussa hän kirjoitti löytäneensä uuden rakkauden ja eroavansa maaliskuussa syntyneen vauvansa äidistä.

Vierailija

”En saa edes joka viikko olla hänen kanssaan” – Sami Minkkinen avautuu blogissaan etäsuhteen varjopuolista

Onhan sitten aikaa hoitaa pientä vauvaansa. En kyllä ihmettele vaikkei vauvan äiti laskisi vauvan elämään, kun jätti pulaan rankimmalla hetkellä. Katkera olisin. Vauva-arki ei tainnut ollakkaan niin hienoa kun läksi uuteen suhteesen. Taitaa olla aika itsekäs "mies". MIKÄÄN EI TAIDA OLLA TARPEEKSI RUUSUISTA TÄLLE "miehelle".
Lue kommentti

Näyttelijä Eija Vilpas on huomannut, että nauraminen on terapeuttista.

Näyttelijä Eija Vilpas täytti vastikään 60 vuotta. Tämän olen oppinut -haastattelussaan hän kokee, että vielä on paljon tehtävää.

–Haluaisin opetella suunnistamaan. Viihdyn metsässä, mutta en uskalla mennä vieraaseen metsään edes kompassin ja kartan kanssa, koska minulla on niin onneton suuntavaisto. Ruotsin-laivallakin hytin löytäminen on aivan mahdotonta, kansansuosikki nauraa.

Ikääntyessään Eija kokee palanneensa nuoruuteensa: hän asuu taas yksin, ja perhearjen pyörittäminen on ohi. Kolme lasta ovat jo aikuisia. Seurana asuu kaksi koiraa ja kissa.

–Ystävien kanssa nauraminen on minulle tärkeää. Pitää jutella vakaviakin, mutta nauraminen on hirveän terapeuttista. Ajattelen, että kerran päivässä pitäisi nauraa oikein kunnolla, Eija sanoo.

–Ihmissuhteeni ovat aika pysyviä. Entisen miehenikin, Ville Virtasen, kanssa olemme hyviä kavereita. Ihmissuhteet voivat säilyä, vaikka elämäntilanteet muuttuvat.

Mitä Eija kertoo uskostaan? Entä 30 vuoden urastaan ”samalla raksalla”? Miten äitiys muuttuu ikääntyessä? Lue Eijan haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Kun kyläkauppias Sampo Kaulanen menetti isänsä, hän sulkeutui suruunsa. –Jos surua ja katkeruutta alkaa turruttaa alkoholilla, ollaan väärällä tiellä, Minttu-vaimo miettii nyt.

Jounin kaupastaan tunnetulla Sampo Kaulasella, 38, ja vaimo Michele ”Minttu” Murphy-Kaulasella, 37, on takanaan poikkeuksellisen raskas vuosi.

Koko perheen elämä muuttui peruuttamattomasti keväällä 2016, kun Sampon isä teki itsemurhan kärsittyään pitkään mielenterveysongelmista. Eläkepäivät jäivät viettämättä, lastenlasten varttuminen näkemättä.

Sampo sulkeutui suruunsa. Vierellä Minttu sai huomata, että puoliso, joka oli aina ollut leppoisa veikko kuppia otettuaan, muuttui nyt synkäksi ja äreäksi.

–En pistä pahakseni sitä, että Sampo silloin tällöin lähtee parin kolmen päivän rännille kavereittensa kanssa. Mutta jos surua ja katkeruutta alkaa turruttaa alkoholilla, ollaan väärällä tiellä, Minttu miettii.

–Välillä olin Sampon juomisesta huolissani. En siitä, että hänelle kehittyisi alkoholiongelma, vaan niistä raskaista tunteista, jotka alkoholi nosti esiin, Minttu sanoo.

Muutos parempaan tapahtui vasta kuukausien jälkeen ensin perheen aurinkolomalla ja myöhemmin Sampon ja Mintun kahdenkeskisellä lomalla.

–Yhtäkkiä Sampo alkoi puhua tunteistaan ja peloistaan. Sen reissun jälkeen hänellä ei enää hitsannut niin pahasti, Minttu kertoo.

–On totta mitä sanotaan – ajan kuluminen auttaa suruun, Sampo sanoo.

Mitä Sampo ja Minttu ajattelevat läheisen itsemurhasta? Miten aviopari selviytyi rajusta vuodestaan? Lue Sampon ja Mintun tarina Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.