#EnOlisiTässä-kampanjan perustanut Aino Kivi kertoo jännittäneensä etukäteen, ”tuleeko niskaan pelkkää kuraa”. Mutta hän sanoo yllättyneensä positiivisesta vastaanotosta. Kuvituskuva: Shutterstock
#EnOlisiTässä-kampanjan perustanut Aino Kivi kertoo jännittäneensä etukäteen, ”tuleeko niskaan pelkkää kuraa”. Mutta hän sanoo yllättyneensä positiivisesta vastaanotosta. Kuvituskuva: Shutterstock

Oletko koskaan miettinyt, kuinka yhteiskunnan tuki on auttanut sinuakin?

Facebookissa käynnistyi marraskuun lopussa #EnOlisiTässä-kampanja. Kampanjassa postataan arkisia selviytymistarinoita, joissa yhteiskunnan tuella on ollut tärkeä rooli. Kampanjan käynnisti teatteriohjaaja, kirjailija Aino Kivi. Somekampanjan tarkoituksena on tuoda näkyviin hyvinvointivaltion tärkeys.

– Sosiaaliturvasta karsitaan, köyhiltä ja kipeiltä viedään ruoka ja lääkkeet, työttömiä syyllistetään, lapsiperheiltä nipistetään. Samaan aikaan suurituloisten verotusta kevennetään, ja ministerit väsäävät perhefirmojensa lehmänkauppoja. Liikkeellä on kummallinen ajatus, että jokainen olisi kohtalonsa ansainnut. Köyhät olisivat laiskoja ja tyhmiä, rikkaat ahkeria ja fiksuja. Näinhän se ei ole, kirjoittaa Kivi Facebook-sivullaan.

Kivi kertoo Me Naisille, että kampanjan käynnistämisviikolla eduskunta oli hyväksynyt isot leikkaukset muun muassa eläkkeisiin ja lapsilisiin.

– Halusin miettiä, mitä itse voisin tehdä yhteiskuntamme hyväksi ja miten pystyn puolustamaan hyvinvointivaltiotamme.

Hän kertoo kampanjan aloitustekstissään muun muassa työttömiksi 1990-luvulla jääneistä vanhemmistaan, heidän avioerostaan ja lämpimän ruuan puutteesta kotona.

– Meidän lasten oli silti mahdollista harrastaa monipuolisesti kulttuuria ja musiikkia. Kävin kirjastossa, musiikkiopistossa, uimassa, harrastajateatterissa, tanssitunneilla. Veljeni kuolema oli minulle kova paikka. Samoin oma avioeroni. Parikymppisenä tarvitsin psykoterapiaa päästäkseni jaloilleni.

– Nyt olen 31-vuotias teatteriohjaaja ja esikoiskirjailija. Minulla on kolme korkeakoulututkintoa. Olen maksanut opintolainan takaisin ja veroni tunnollisesti. Jos joku sanoo että työni on turhaa ja että elättämiseni tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kehotan häntä pohtimaan, mitä jos en olisi saanut tukea silloin, kun sitä tarvitsin.

Nähdäksesi alkuperäisen postauksen sinun täytyy olla kirjautunut Facebookiin.

Kiven kirjoitus alkoi levitä viikonlopun aikana Facebookissa ja siihen on lähtenyt mukaan monia suomalaisia. Muun muassa Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius kertoo asumisestaan kodittomien asuntolassa:

”Olen asunut kodittomien asuntolassa, kaupungin vuokra-asunnossa ja opiskelijasolussa, saanut toimeentulotukea ja työttömyyskorvausta. En olisi tässä, jos minua ei olisi autettu silloin, kun apua tarvitsin!”

Kiven ei tarvitse kauan miettiä, mikä yhteiskunnan tuista on hänestä tärkein; lapsilisät ovat tasavertaista tukea – eivät köyhäinapua.

– En olisi tässä, jos yhteiskunta ei tukisi lapsiperheitä, Kivi kiteyttää.  

7 x en olisi tässä -tarinaa Facebookista

1. Takaisin työkuntoiseksi

”En olisi tässä ilman erittäin vaikean migreenini havaitsemista ja astmani hoitamista. Siitä kiitos maan ilmaisen terveydenhoitojärjestelmän. Olen nauttinut maan johtavan astmanhoitoyksikön erityislääkäreiden hoidosta ja palannut sairaalarajalta työkuntoiseksi.” Siri Kolu

”#EnOlisiTässä, jos en olisi ikinä terapiaa saanut.”

2. Terapiaa möröille

”#EnOlisiTässä, jos en olisi ikinä terapiaa saanut. Hyvästä lapsuudesta ja maailman parhaista vanhemmista huolimatta en ollut turvassa ahdistukselta ja muilta ikäviltä mielen mörökölleiltä.” Lauri Leppänen

3. Koulutus muutti tulevaisuuden

”Ilman mahdollisuutta erityistason sairaanhoitoon ja maksuttomaan koulutukseen minun tulevaisuuteni olisi ollut todella erilainen. Luulenpa, etten olisi sitä edes kokemassa. En halua olla todistamassa sitä miten tämän hetken heiveröiset nuoret jätetään oman onnensa nojaan tai miten se, että saa heikommat pelikortit syntymässä, tulee vaikuttamaan koko loppuelämään vailla mahdollisuutta onnistua ja tulla nähdyksi.” Suzanne Suzu Lindgren

4. Opintolainan turvin uuteen

”Opiskelin Ateenan yliopistossa, jonne ei vielä tuolloin saanut Suomesta opintolainaa. Palasin Suomeen ja opiskelin opintolainan turvin ensimmäisenä opiskeluvuonna ainakin kolmen vuoden verran ja oikeastaan juutuin opiskelemaan nauttien Suomessa neljän eri yliopiston tarjonnasta.” Tuula Sykkö

”En olisi tässä ilman työttömyystukea, joka mahdollisti uusien töiden etsimisen.”

5. Perhepäivähoitaja pelasti

”En olisi töissä liiketoimintajohtajana ilman maailman ihaninta perhepäivähoitajaa, ilman isän oikeutta perhe- ja hoitovapaisiin, ilman päiväkotia ja ekaluokkalaisten iltapäiväkerhoja. En olisi tässä ilman työttömyystukea, joka mahdollisti uusien töiden etsimisen.” Mari Saario

6. Elintärkeä leikkaushoito

”Ilman julkisia palveluja en olisi tässä. Olen saanut valtiolta muun muassa opinto- ja asumistukea, psykoterapiaa läheisteni kuolemien yhteydessä kohtaamissani kriiseissä, elintärkeää leikkaushoitoa ja ilmaisen koulutuksen, jonka turvin olen opiskellut kaksi korkeakoulututkintoa. Ei anneta näiden etuoikeuksien olla osa menneisyyttä.” Elina Kauppila

7. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut kunniaan

”Olen syntynyt terveenä, päässyt kunnalliseen päivähoitoon vanhempieni ollessa töissä, hampaitani on hoidettu koko lapsuuden kestävien ilmaisten hammashoitojen kautta, olen saanut koulutuksen peruskoulusta yliopistoon. Olen saanut käyttää kirjastoa ja muita kulttuuripalveluita, pyöräteitä, maanteitä ja moottoriteitä. Minulla on ollut jonkinlainen opintotuki, jota olen täydentänyt käymällä töissä. Sairauksiani on hoidettu vaihtelevalla menestyksellä, mutta hoidettu kuitenkin. Ainakaan huonommaksi en toivoisi sen enää menevän.” Anni Halonen

Lounatuuli

”En olisi tässä, jos minua ei olisi autettu” – suomalaisten koskettavat selviytymistarinat leviävät somessa

Tärkeintä auttamisessa on, että se tehdään viisaasti. Ei siten, että autettavasta tulee passiivinen ja omasta elämästään vastuuta kantamaton. Nykyään aidosti apua tarvitsevien auttamista vaikeuttaa se, että yhteiskuntamme kattavaa turvaverkkoa pidetään ihmisoikeutena toiselta puolen maailmaa tuleville, jotka eivät kuitenkaan täytä turvapaikan saamisen edellytyksiä. Jokainen voi miettiä, onko sellainen viisasta tai kestävää.
Lue kommentti
Antti Tuisku ja Erin nähdään yhdessä myös Idols-ohjelman tuomareina. Kuva: Sanoma-arkisto

Aamukuuteen-kumppani Erin on nyt selvittänyt hämmentävän ilmaisun merkitystä.

”Hei beibi, täs on menny liikaa päivii.
Et ei oo päästy lonimaan, mitä me soditaan.”

Ensimmäisellä kerralla Antti Tuiskun Aamukuuteen-sinkun sanat eivät avaudu. Tai ainakaan yksi niistä. Se ei avaudu vielä toisella eikä kolmannellakaan kuuntelukerralla.

Mitä ihmettä ”lonimaan” tarkoittaa?

”Beibi, kun sä katsot mua ja pyydät mua punkkaas lonimaan.”

”Korvamatomateriaalia.” ”Niin loistava.” Antti Tuiskun fanit ovat hehkuttaneet uutta biisiä paljon eri somekanavilla. Mutta tietävätkö hekään, mitä oikeastaan tarkoittaa lonimaan-ilmaisu, joka toistuu kappaleessa?

Biisin feat-osuuden esittää Erin, joka kertoi maanantaina ”lonia”-ilmaisun merkityksen:

– Lonia-sanaa käytetään ku halutaan ns. muffailla, eli lonia, eli vähän kiehnätä ja pussailla, Erin kirjoitti sosiaalisen median tilillään.

Erinin Instagram-päivitykseen on ehtinyt jo tulla kommentteja, mitä muuta lonia-verbi tarkoittaa eri puolella Suomea.

”Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä.”

– Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä. Esim. shoppailemassa lonitaan kaikki hyllyt tai rekit, kuvailee Instagram-käyttäjä Kreettalu.

– Mulle tulee mieleen se, kun joku lonii konvehtirasiasta parhaat, sanoo Izmo58.

”Sitä ihteensä”

Antti Tuisku julkaisi uuden sinkkunsa viime viikolla. Se on mukana uudella albumilla Anatude, joka julkaistaan 15. syyskuuta.

Sunnuntaina Antti Tuisku iloitsi Aamukuuteen-kappaleen Spotify-menestyksestä ja julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa oli selittävä hashtag #lonimaanonlappiajatarkoittaasitäihteensä.

 

Mitä sanoo sanakirja?

Urbaanissa sanakirjassa lonia tarkoittaa ”valita, lajitella, etsiä jotain asiaa jonkin joukosta”.

Esimerkit:

1. älä loni kaikkia lihapaloja siitä kastikkeesta
2. trafi kielsi rekisterikilpien lonimisen, pitää ottaa järjestyksessä eikä välistä

Kunniaväkivalta saa Suomessakin monia muotoja. Yksi niistä on se, että nuorille pojille sallitaan paljon enemmän vapauksia kuin samanikäisille tytöille, kertoo Helsingin Sanomien haastattelema kurdinainen.

Kolmekymppinen kurdinainen kertoo Helsingin Sanomissa lapsuuden rajusta silpomiskokemuksestaan ja siitä, miten lähipiiri pyrkii rajoittamaan varttuvan tytön ihmisoikeuksia perheen kunnian nimissä.

”Mun oli pakko lähteä pois kotoa.”

– Ensin sinut leikataan, sitten kielletään uiminen, sen jälkeen et saa tavata poikia. Kun olin 17-vuotias, mun oli pakko lähteä pois kotoa. Mun oli pakko tehdä raju askel mun vanhemmille ja perheelle, nimettömäksi jäävä nainen kertoo.

THL määrittelee kunniaväkivallan viittaavan psyykkiseen painostukseen tai suoraan väkivaltaan. Se liittyy ajattelutapaan, jossa kunnia on koko perheen ja suvun yhteinen asia. Koska yksilöiden teot vaikuttavat koko yhteisön kunniaan, käyttäytymisen tulee olla siveellistä ja tietyn seksuaalimoraalin mukaista.

Tytöillä ja pojilla eri säännöt

Kurdinainen kokee, että hänen elämäänsä ja oikeuksiaan rajoitettiin voimakkaasti erityisesti nuoruudessa. Nainen ympärileikattiin nelivuotiaana pakolaisleirillä, ja hän oli vähällä kuolla operaatioon. Taustalla oli perheen pyrkimys saada tytär hyviin naimisiin.  

”Pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin.”

– Kun olin joku 7–8-vuotias, niin muistan, että oli aika, jolloin joka ilta, kun menin nukkumaan, rukoilin vaan, että tulen pojaksi. Halusin ne poikien oikeudet. Koska jo silloin näin, että pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin, kurdinainen kertoo HS:n haastattelussa.

– Mitä vanhemmaksi tulin niin sitä enemmän minulta alettiin kieltämään kaikenlaisia asioita. Multa riistettiin ihmisoikeuksia, mitä enemmän tytöstä naiseksi kasvoin.

Vaara joutua uhriksi

Ympärileikkausten ja kunniaväkivallan uhka on todellinen myös Suomessa.

– Ympärileikkausperinne elää Suomessakin, sanoi Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome Me Naisten haastattelussa. 

Suomessa ei ole tullut esiin yhtään tapausta, että maahanmuuttajataustaisia tyttöjä olisi ympärileikattu täällä. Monilla tytöillä on kuitenkin vaara joutua silpomisen uhriksi matkalla vanhempiensa kotimaassa.

– Epäilyt voivat herätä esimerkiksi, jos tyttö on lähdössä yhdessä vanhempiensa tai toisen vanhemman kanssa kotimaahansa. Vaikka niin, että vain perheen tyttö on lähdössä, muut sisarukset eivät.

Solomie kertoi saavansa konsultointipuheluita terveydenhoitajilta tällaisista aiheista etenkin keväisin lomien kynnyksellä. Tyttöjen iät vaihtelevat taaperoista teini-ikäisiin.

– Kun tyttö on jo lähdössä matkalle ja herää epäilys, että hän joutuu silvotuksi, ollaan jo myöhässä, Solomie kertoi.

MillaR

Kolmekymppinen kurdinainen puhuu HS:ssä tyttöjen ja poikien erilaisesta kohtelusta: ”Ensin leikataan, sitten kielletään uiminen”

Naisten ympärileikkaus on törkeä rikos ja yhteiskunnnan pitäisi ottaa aktiivisempi ote tällaisen silpomisen estämisessä. Sama koskee myös poikien ilman lääketieteellistä perustetta olevia ympärileikkauksia, jota ei tietysti voi verrata naisten leikkaukseen, mutta on ihan yhtä perusteetonta. Suomi ei ole sivistysvaltio ennenkuin tällaiseen lapseen kohdistuvaan väkivaltaan puututaan todenteolla.
Lue kommentti

Maria Veitola kertoo Instagramissa uuvuttavasta työviikostaan, joka vaati lopulta veronsa ja ajoi lepäämään.

Maria Veitola, 44, kertoo Instagramissaan haastavasta työviikostaan esimiehenä. Veitolan mukaan voimat hupenivat oman kunnianhimon ja muiden ihmisten takia. Veitola työskentelee tällä hetkellä muun muassa Radio Helsingin sisältöjohtajana.

– Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että ”en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin”. Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni – tavallaan – selvittää sotkut ja tilanteet, Veitola kirjoittaa.

 

Esimiestyössä -tai siis mit vit- esiNAIStyössä parasta ja pahinta: ihmiset. Oon ite tehnyt himmeen duunin siinä että tunnistan omat rajani esim. jaksamisen suhteen ja huolehdin niistä. Tää asia on muuten suoraan yhteydessä luotettavuuteen. Mutta: Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että "en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin". Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni -tavallaan- selvittää sotkut ja tilanteet. No, viime viikko olikin sitten ihan hirveä edellämainituista syistä. Sata palloa ilmassa ja yritin jongleerata parhaani mukaan ja tehdä viisaita päätöksiä. Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että "älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan". Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. Sit tähän liittyy vielä oma kunnianhimo: en tyydy keskinkertaisuuteen. Pääsisin itse helpommalla jos tyytyisin. Mutta kun en halua. Haluan tehdä työni mahd hyvin. Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä. Onneks oli mökkiviikonlippu buukattu veljen perheen kanssa. Tarinan opetus: menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua. Ja Radio Helsingin sisältöjohtajana ilmoitan, että meidän syysohjelmisto starttaa viikon päästä maanantaina. Mukana mm. uusi, ihana aamushow. #bosslady #radiohelsinki 📻❤️

Henkilön Maria Veitola (@mariaveitola) jakama julkaisu

Instagram-päivityksen mukaan Veitola sai viime viikon lopulla jopa fyysisiä oireita.

”Kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa.”

– Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että ”älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan”.  Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. 

– Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä, Veitola kirjoittaa.

Instagram-kuvassa Veitola todella näyttää makaavan keskellä metsää. Hän myös neuvoo muita työstään ahdistuneita tekemään samoin.

– Menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua.

Veitola on aikaisemmin kertonut, että viime vuosi oli hänelle yksi rankimmista. Hänen isänsä kuoli, ja kodista paljastui paha sisäilmaongelma. Nämä asiat vaikuttivat myös hänen parisuhteeseensa.

Sosiaalisen median mukaan Ohtosesta tuli avioitumisen jälkeen Ohtonheimo.

Luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen avioitui Laura-vaimonsa kanssa viime lauantaina. Pariskunta vaihtoi ilmeisesti samalla sukunimensä Ohtonheimoksi. Molemmat löytyvät nyt nimittäin Facebookista sillä nimellä. Toimittaja kertoi avioliitostaan myös Instagramissa.

– Kannan sydäntäsi. Kannan sitä sydämessäni. Eilen sanoimme "tahdon" kauniin perheemme ja ystäviemme edessä. Kiitos teille kaikille, rakastamme teitä paljon, Ohtonheimo hempeilee sunnuntaina Facebookissa julkaisemansa kuvan yhteydessä.

Kimmo Ohtoheimo on suomalainen luontokuvaaja ja -toimittaja. Hän tuli tunnetuksi uituaan Saimaalla 140 kilometrin matkan saimaannorpan hyväksi. Tempauksestaan Ohtonen palkittiin Kultaisella Venlalla vuoden TV-tekona 2013.

 

They said Yes! 😍#ohtonheimot

Henkilön Riikka Kantinkoski (@weekdaycarnival) jakama julkaisu