Anna Perho oppi radiotyössä kunnioittamaan lepäämistä ja palautumista. Kuva: Jouni Harala
Anna Perho oppi radiotyössä kunnioittamaan lepäämistä ja palautumista. Kuva: Jouni Harala

Anna Perhon arjessa on ylellistä, kun radiotyön aikaiset herätykset eivät estä enää iltamenoja ja kun yrittäjänä saa päättää milloin on tarvetta lomalle.

Ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi kouluttautunut Anna Perho uskoo rikkinäisten ikkunoiden teoriaan. Jos päästät yhden paikan repsahtamaan, se houkuttaa muutenkin sikailemaan.

– En voi mennä nukkumaan, jos keittiötä ei ole siivottu. Sen täytyy olla tiptop tai alkaa harmittaa.

Hiljattain radiotyön Aallon taajuuksilla jättänyt Anna Perho käänsi uuden sivun elämässään alanvaihdoksen kautta. Ihmisten auttaminen ajankäytössä ja arjen suunnittelussa on hänelle tärkeää – niin tärkeää, että elämänhallinnasta muodostui lopulta työ ja useampi kirja.

– On kamalaa kun elämä ei pysy hallussa, vaan ohjailu siirtyy jollekin toiselle. Usein ihmiset suorittavat asioita, jota kukaan ei edes odota heiltä, Perho sanoo.

Omaa ajankäyttöä Perho ei ole kokenut ongelmaksi, mutta kaikki muut ympärillä ovat. Hän on ollut aina boheemi unohtelija ja myöhästyjä. Elämänlaatu parantui huomattavasti, kun hän ryhtyi suunnittelemaan elämäänsä.

”On kamalaa kun elämä ei pysy hallussa, vaan ohjailu siirtyy jollekin toiselle.”

Nykyään Perho suunnittelee arkensa kahdeksi viikoksi eteenpäin tunnin tarkkuudella. Ja se on huojentavaa. Aina ei tarvitse olla spontaani.

– Suurin osa suomalaisista ei suunnittele työpäiväänsä millään tavalla, ja samaan aikaan kaikki valittavat kiirettä. Niin kauan kun et itse suunnittele, ja rajoita ajankäyttöäsi, niin joku muu tekee sen puolestasi.

Perholle tärkeintä kaikista on vapaus. Se heijastuu hänen elämässä aivan kaikkeen, niin parisuhteeseen kuin töihinkin. Vapaus tarkoittaa sitä, että valitsee epävarmuuden tyytymättömyyden sijaan.

– Olisi kauhistuttavaa mennä jollekin toiselle töihin, ja sen takia olen yrittäjä. Minulle on tärkeää, ettei kukaan sanele milloin saan pitää kesälomaa tai saanko ottaa seuraavan tiistain vapaaksi.

Lue Anna Perhon koko haastattelu Me Naisten numerosta 23/2017!
Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Vierailija

Elämänmuutoksen tehnyt Anna Perho: ”Usein ihmiset suorittavat asioita, joita kukaan ei edes odota heiltä”

Vapaus/elämänhallinta on illuusio jolla Annan kaltaiset silmänkääntäjät tienaavat eräänlainen uskonto tuokin. Varmasti jotkut saavat tuostakin jonkinlaista itsepetoksen helpotusta ja ainakin Annan massi kasvaa jos ei muuta. Annan kaltaisissa ihmisissä saattaa myös piillä sellainen ongelma, että se johtaa ihmisiä sellaiseen suuntaan joka laittaa palvelemaan entistä enemmän niitä voimia jotka orjuuttavat...
Lue kommentti

Näyttelijä Eija Vilpas on huomannut, että nauraminen on terapeuttista.

Näyttelijä Eija Vilpas täytti vastikään 60 vuotta. Tämän olen oppinut -haastattelussaan hän kokee, että vielä on paljon tehtävää.

–Haluaisin opetella suunnistamaan. Viihdyn metsässä, mutta en uskalla mennä vieraaseen metsään edes kompassin ja kartan kanssa, koska minulla on niin onneton suuntavaisto. Ruotsin-laivallakin hytin löytäminen on aivan mahdotonta, kansansuosikki nauraa.

Ikääntyessään Eija kokee palanneensa nuoruuteensa: hän asuu taas yksin, ja perhearjen pyörittäminen on ohi. Kolme lasta ovat jo aikuisia. Seurana asuu kaksi koiraa ja kissa.

–Ystävien kanssa nauraminen on minulle tärkeää. Pitää jutella vakaviakin, mutta nauraminen on hirveän terapeuttista. Ajattelen, että kerran päivässä pitäisi nauraa oikein kunnolla, Eija sanoo.

–Ihmissuhteeni ovat aika pysyviä. Entisen miehenikin, Ville Virtasen, kanssa olemme hyviä kavereita. Ihmissuhteet voivat säilyä, vaikka elämäntilanteet muuttuvat.

Mitä Eija kertoo uskostaan? Entä 30 vuoden urastaan ”samalla raksalla”? Miten äitiys muuttuu ikääntyessä? Lue Eijan haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Kun kyläkauppias Sampo Kaulanen menetti isänsä, hän sulkeutui suruunsa. –Jos surua ja katkeruutta alkaa turruttaa alkoholilla, ollaan väärällä tiellä, Minttu-vaimo miettii nyt.

Jounin kaupastaan tunnetulla Sampo Kaulasella, 38, ja vaimo Michele ”Minttu” Murphy-Kaulasella, 37, on takanaan poikkeuksellisen raskas vuosi.

Koko perheen elämä muuttui peruuttamattomasti keväällä 2016, kun Sampon isä teki itsemurhan kärsittyään pitkään mielenterveysongelmista. Eläkepäivät jäivät viettämättä, lastenlasten varttuminen näkemättä.

Sampo sulkeutui suruunsa. Vierellä Minttu sai huomata, että puoliso, joka oli aina ollut leppoisa veikko kuppia otettuaan, muuttui nyt synkäksi ja äreäksi.

–En pistä pahakseni sitä, että Sampo silloin tällöin lähtee parin kolmen päivän rännille kavereittensa kanssa. Mutta jos surua ja katkeruutta alkaa turruttaa alkoholilla, ollaan väärällä tiellä, Minttu miettii.

–Välillä olin Sampon juomisesta huolissani. En siitä, että hänelle kehittyisi alkoholiongelma, vaan niistä raskaista tunteista, jotka alkoholi nosti esiin, Minttu sanoo.

Muutos parempaan tapahtui vasta kuukausien jälkeen ensin perheen aurinkolomalla ja myöhemmin Sampon ja Mintun kahdenkeskisellä lomalla.

–Yhtäkkiä Sampo alkoi puhua tunteistaan ja peloistaan. Sen reissun jälkeen hänellä ei enää hitsannut niin pahasti, Minttu kertoo.

–On totta mitä sanotaan – ajan kuluminen auttaa suruun, Sampo sanoo.

Mitä Sampo ja Minttu ajattelevat läheisen itsemurhasta? Miten aviopari selviytyi rajusta vuodestaan? Lue Sampon ja Mintun tarina Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.