"Lukijani ovat avautuneet minulle raadollisen rehellisesti omista kokemuksistaan ja ongelmistaan. Aallon pohjassa itsekin vuosia rypeneenä tiedän tarkalleen miltä heistä tuntuu ja kuunteleminen ja niistä kirjoittaminen ovat auttaneet monia." Näin kertoo Leena Juoperi, Lihavan naisen markkinat -blogin pitäjä. Kuvat: Kotialbumi

Lihavat ihmiset nähdään tyhminä ja laiskoina vätyksinä, joiden sairastelu tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja yrityksille, sanoo suorasanainen bloggaaja.

”Erityisesti yksi teema on noussut vahvasti esille saamistani kommenteista. Viesti on se, että läskin on Suomessa pidettävä turpansa kiinni. Läski, kuten minä, on vain tyhmä ja katkeroitunut ääliö. Kaikki epäoikeudenmukaisuudet on hänen omasta asennevammastaan johtuvia. Läski on toisin sanoen ansainnut kohtelunsa itse.”

 Kun Leena Juoperi, 41, oli aloittanut Lihavan naisen markkinat -bloginsa, kului vain kaksi viikkoa ja kommentointi kävi jo vilkkaana. Osa lukijoista kiitteli Leenan suorasukaisuutta, toiset suosittelevat terapiaa ja laihduttamista.

Leena kertookin lihavuudesta ja siitä seuraavasta syrjinnästä silottelematta menaiset.fin lukijablogissaan. Hän ei säästele sanojaan, kun hän kirjoittaa esimerkiksi postauksen Tällaista on olla läski Suomessa.

– Vaikeista ja vaietuista asioista pitää puhua sekä tabuja täytyy rikkoa. Blogissani kiteytyvät turhautumiseni yhteiskuntamme epäkohtiin ja ihmisluonteen kummalliseen ilkeämielisyyteen.

Blogissa omakohtaiset kokemukset niin lihavuudesta kuin ylipainoisuudesta työmarkkinoilla solahtavat julkkishaastatteluiden ja sairauskertomusten sekaan. Leenan raja kulkee hänen miehensä ja lapsiensa yksityisasioissa: niistä hän ei postauksissaan kerro. Sen sijaan henkilökohtaisista asioistaan Leena on kolmen kuukauden aikana avautunut ja sanoo avautuvansa tulevaisuudessakin hyvin rehellisesti.

– Minulla on paljon lihavuuteen liittyviä kauhukokemuksia, alkaen koulukiusaamisesta syömishäiriön puhkeamiseen. En soisi kenenkään tuntevan Itseinhoa, joka riistäytyy käsistä ja purkautuu lopulta oman hyvinvoinnin tietoisena riskeeraamisena mitä järkyttävimmin keinoin.

Minulla on paljon lihavuuteen liittyviä kauhukokemuksia, alkaen koulukiusaamisesta syömishäiriön puhkeamiseen.

– Ymmärrän hyvin heitä, joilla vääristynyt kehonkuva on johtanut äärimmäisten tekojen kautta hautaan. Ilman lastani minulle olisi saattanut käydä samoin.

”Syrjintää on vaikeaa todistaa”

”Karmeaa. Olen keski-ikäinen, lihava nainen vailla työpaikkaa. Mitä sitten? Sitä sitten, että lihavana, keski-ikäisenä naisena ei ole helppoa päästä takaisin työmarkkinoille. Ei siitäkään huolimatta, että takataskussa on useampi ammattitutkinto, lukuisia sertifikaatteja ja CV täynnä mittavia urasaavutuksia.”

Projektipäällikkö. Kouluttaja. Elokuvakäsikirjoittaja. Ruokakirjailija. Bloggaamisen ohella Leena on ehtinyt tehdä paljon muutakin. Nyt hän etsii parhaillaan uutta työtä. 

Leena on puhunut blogissaan moneen kertaan työelämän syrjinnästä, joka kohdistuu ylipainoisiin, etenkin naisiin. Leenan mukaan lihavat ihmiset nähdään yleisesti tyhminä ja laiskoina vätyksinä, jotka eivät tuota mitään, mutta jotka tulevat sairasteluillaan kalliiksi yrityksille ja yhteiskunnalle.

On täysin käsittämätöntä, että erilaisuutta on nykyäänkin niin vaikea hyväksyä, Leena toteaa.

– Lihavuutta ajatellaan välinpitämättömyytenä ja selkärangattomuutena, eikä ymmärretä, että ylipainon taustalla voi olla muitakin asioita, kuten sairauksia.

Leena on ikäviä kokemuksia myös työelämästä.

– Syrjintää on hyvin vaikeaa todistaa, mutta onhan niitä omia päätelmiä tullut tehtyä vuosien varrella. Kun työnäytöt ja työstä saatu palaute eivät riitä ylennyksiin tai palkankorotuksiin, vaikka muita on huomioitu sellaisilla vähemmästäkin, niin kieltämättä on käynyt mielessä, josko se johtuukin siitä, että olen nainen tai koska en täytä tiettyjä ulkonäkövaatimuksia.

”Olen oppinut olemaan armollinen”

”Lihavuus koskettaa jo joka viidettä suomalaista ja yli puolet aikuisista on ylipainoisia. Ylipaino ei ole aina tervettä, vaikka ylipainoinenkin voi olla terve. En kannata lihavuutta, mutta puolustan lihavien oikeuksia olla ja elää. Puolustan tasa-arvoa ja vastustan syrjintää.”

Leena Juoperi tietää omasta kokemuksestaan, että ylipainoinen voi olla täysin terve ja hyvinvoiva.

Kontrolloimaton painonnousuni alkoi parikymppisenä, ja näin jälkikäteen olen melko varma, että sairastuin jo tuolloin kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Hän sanoo itse olleensa kahdesti elämässään normaalipainoinen. Väliin mahtuu enemmän ja vähemmän lihavia vuosia. Sellaista perinteistä jojottelua, Leena mainitsee.

– Kahden ikihoikan vanhemman pullukasta lapsesta kasvoi lihava aikuinen. Sinänsä se on omituista, koska perimän piti olla puolellani ja kaikki me söimme samaa ruokaakin. Kontrolloimaton painonnousuni alkoi parikymppisenä, ja näin jälkikäteen olen melko varma, että sairastuin jo tuolloin kilpirauhasen vajaatoimintaan. Silloin asiaa ei tutkittu, vaikka hain lihomiseeni apua niin lääkäriltä kuin ravitsemusterapeutilta.

Kahdeksan vuotta sitten Leena sai diagnoosin kilpirauhassairaudesta. Lääkitys helpotti hänen oireitaan, mutta ne eivät poistuneet kokonaan.

– Läskit jäivät. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa aineenvaihdunta hidastuu jopa puolella, joten laihduttaminen on työn ja tuskan takana. Olen kuitenkin oppinut olemaan itselleni armollinen.

Hänen mielestään vain oma terveys ja hyvinvointi ovat aiheellisia syitä laihduttaa. Kenenkään ei ole syytä ryhtyä dieetille ulkopuolisten paineesta! Mutta jos liikapaino haittaa liikkumista ja tavallisista arkiaskareista on hankala selviytyä tai jos ylipainosta on selvää terveydellistä haittaa, kannattaa asialle ehdottomasti tehdä jotakin, Leena sanoo.

Parhaillaan Leena työstää ruokakirjaa kilpirauhasen vajaatoimintapotilaille. Haaveissaan Leena herkuttelee ajatuksella, että vielä joskus hän pääsisi toteuttamaan myös isokokoisten naisten tyylikkään alastonkalenterin – jolla hän osoittaisi, kuinka kaunis ja viettelevä suurempikin nainen voi olla.

Leena toivoo, että joskus vielä näkisimme elokuvissa isoja naisia rakkauden ja himojen kohteena tai vakavasti otettavina toimintasankareina.

– Olisi hienoa, jos me isokokoiset saisimme oman radio- tai tv-ohjelman, jossa ylipainosta ja lihavuudesta puhutaan avoimesti. Vielä hienompaa olisi, jos saisimme yksinomaan ylipainoisilla ja lihavilla ihmisillä roolitetun, laadukkaan kotimaisen tv-sarjan, josta nousisi uusiksi seksisymboleiksi upeita, kauniita ihmisiä.

”Kaikki ihmiset ovat seksikkäitä”

”Itsetunto on upea työväline, silloin kun se on kohdallaan. Hyvä itsetunto on kuin loton päävoitto, joka avaa ovia ja saa tuntemaan, että kaikki on mahdollista. Murentunut itsetunto, sitä vastoin, voi eristää ihmisen kotiinsa ja estää häntä elämästä elämäänsä.”

Vaikka Leenaa on ollut ylipainoinen lapsuudesta saakka ja kokenut kovia itsetunto-ongelmia muun muassa koulukiusattuna, on hän esimerkki selviytyjästä. Oman kehon tyytymättömyydestä ja ylipainon häpeilemisestä pääsee eroon, hän vakuuttaa.

– Tärkeintä on, ettei kukaan vahingoita itseään, koska ei juuri nyt viihdy kehossaan. Tyytyväisyys omaan itseen ja kehoon lähtee korvien välistä sekä siitä, että löytää ja tiedostaa oman kauneutensa sekä haluttavuutensa.

Itse hän sai apua aikanaan ennen kaikkea aviomieheltään.

Mieheni sai minut ymmärtämään, että jos hän näkee minut haluttavana ja seksikkäänä ja rakastaa minua tällaisena kuin olen, miksi ihmeessä en kelpaisi itselleni?

– Mieheni sai minut ymmärtämään, että jos hän näkee minut haluttavana ja seksikkäänä ja rakastaa minua tällaisena kuin olen, miksi ihmeessä en kelpaisi itselleni? Hän on saanut minut tuntemaan itseni naiseksi ja rakastettavaksi, mutta jos jostain syystä avioliittomme joskus päättyisi, se tunne ei enää muuttuisi mihinkään. Kyse on siis itsevarmuudesta ja itsensä hyväksymisestä.

Leena ei usko, että seksuaalinen haluttavuus on kiinni ulkoisista seikoista. Se ei myöskään liity millään tavalla ruumiinrakenteeseen, vaan sisältä huokuvaan karismaan, hän toteaa.

– Kaikki ihmiset ovat omalla, persoonallisella tavallaan kauniita ja seksikkäitä, vaikka joskus ne ominaisuudet vaativatkin esiin houkuttelua.

Kursivoidut sitaatit ovat Lihavan naisen markkinat -blogista.

Leenan 2 yllättävää paljastusta, jota kukaan ei ole aiemmin kuullut

1. ”Tällä hetkellä kirjoitan ensimmäistä teatterikappalettani. Se on monologi vanhenemisesta ja esityksen aloittamista kaavaillaan ensi vuoden kesäkuulle. Monologin tilasi ja tulee esittämään näyttelijä-ohjaaja Minna Kangas ja esityksen voi nähdä ainakin jossain päin Pirkanmaata. Työstän myös elokuvakäsikirjoitusta parisuhdeväkivallasta ja suhteessa tapahtuvista raiskauksista.”

2. ”Kirjoitin ylioppilaaksi kahdessa vuodessa. Vuosi oli 1995, ja kirjoitusten aikaan kärsin valtavasta raskauspahoinvoinnista. Ylioppilastodistukseni ei siis ole häävi, vaan keskinkertainen, mutta ainakin minä tein jotain, mitä kukaan muu ei ollut aikaisemmin tehnyt.”

Pilvi ”Aina Inkeri Ankeinen” Hämäläinen on nykyään niin täystyöllistetty, että oikein odottaa hetkeä hengähtää.

Pilvi Hämäläinen voitti kaksi viikkoa sitten Putouksen Aina Inkeri Ankeinen -hahmollaan. Näyttelijän elämä on ollut voiton jälkeen kiireistä.

– Olen tehnyt hahmokeikkoja, ja muitakin uusia työjuttuja on tullut. Olen oikein odottanut, että tulisi tyhjiö, eikä hetkeen tapahtuisi mitään ja saisin huoahtaa.

Ohjelma nosti Pilvin yhdeksi maan kiinnostavimmista näyttelijöistä. Tänään hän juhlii Jussi-gaalassa alan huippujen kanssa.

Menestykseen mutkan kautta

Pilvi ei ikinä päässyt Teatterikorkeakouluun, joten hän on edennyt alalle muuta kautta. Hän on rahoittanut dramaturgian opintojaan ja haavettaan erilaisilla töillä. Pilvi on hoitanut vanhuksia, työskennellyt feissarina ja leikannut ruohoa. Viime vuosina hän on työskennellyt Ryhmäteatterin kahvilassa.

– Olen elättänyt itseäni välillä näyttelijäntöillä. Tilanne on nyt tietysti helpompi, kun töitä on paljon, eikä tarvitse miettiä niin paljon rahaa.

Pilvi haluaa lähettää kohtalotovereilleen terveisiä:

– En ikinä suostunut luopumaan unelmastani näytellä.

Timo Lavikainen sijottui Putouksessa kolmanneksi. Hän kuvaa keväällä kolmea eri elokuvaa. Hänkään ei ole vältellyt hiljaisina näyttelijäkausina muita töitä. – Olen tehnyt lyhyet pätkät töitä raksalla. En ikinä arvota töitä paremmiksi tai huonommiksi. Tietysti elokuvia on hauskempi tehdä.
Timo Lavikainen sijottui Putouksessa kolmanneksi. Hän kuvaa keväällä kolmea eri elokuvaa. Hänkään ei ole vältellyt hiljaisina näyttelijäkausina muita töitä. – Olen tehnyt lyhyet pätkät töitä raksalla. En ikinä arvota töitä paremmiksi tai huonommiksi. Tietysti elokuvia on hauskempi tehdä.

 

Jannika B haluaa olla hänen ja Toni Wirtasen tyttärelle esimerkkinä siitä, että ulkoiset asiat eivät ole olennaisia.

Toni ja Jannika Wirtanen ovat yksi Jussi-gaalan näyttävimmistä pariskunnista. Kutsu tuli Jannikalle yllätyksenä.

– Toni sanoi eilen puolen päivän aikaan, että muistinhan sanoa sinulle, että menemme huomenna Jussi-gaalaan? No ei ollut muistanut.

Jannika löysi illan iltapukunsa lopulta omasta vaatekaapista. Mekko on seitsemän vuoden takainen ostos Gina Tricot -myymälästä, jossa Jannika oli tuolloin myymäläpäällikkönä. Asusteena on äidin 1980-luvun vyö.

Maailman söpöimmät korvat

Jannika  on nähty viime aikoina gaaloissa hiukset kiinni. Tämä on hänelle isompi asia kuin ulkopuolinen saattaa arvella. 

Jannika kertoi Emma-gaalan yhteydessä Instagram-tilillään, että hän on hävennyt korviaan ja kaulassaan olevaa vitiligoa. Koulussa häntä kiusattiin näistä kahdesta asiasta, ja siksi hänet on nähnyt useammin hiukset auki. 

”Jokaisella on mörkönsä kaapissa, pienemmät tai isommat.”

Kun Jannika ymmärsi, että hänen 1,5-vuotiaalla Martta-tyttärellä on samanlaiset korvat, ne olivat hänestä maailman söpöimmät. Hän toivoo, ettei tytär ikinä piilottelisi korviaan.

– Haluan olla omalle tyttärelleni esimerkkinä siitä, että ulkoiset asiat eivät ole olennaisia. Emme edes kiinnittäisi niihin huomiota, jos muut eivät niistä meille huomauttelisi. 

Jokaisella on mörkönsä 

Toni arvelee, että heidän tyttärensä on niin vahvatahtoinen, että tämä ei tule pienistä välittämään.

– Tai jokainen meistä kipuilee tavallaan ja jokaisella on mörkönsä kaapissa, pienemmät tai isommat. Tänne synnytään ja sitten loppuelämä yritetään tappaa omia perkeleitä. Olen onnellinen, että Jannika saa tapettua omiaan. Ja yleisesti on ikävää, että ihmisillä on omaan kehoon liittyviä epävarmuuksia. Näihin nahkoihin kuitenkin synnymme, Toni sanoo.

Tällä hetkellä vanhemmat ihailevat tytön uusia taitoja.

–Hän menee peilin eteen ja sanoo wautsiwau! Puhe kehittyy koko ajan. Eilen hän sanoi täydellisesti neljän sanan lauseen: mummo heittää pallon Martalle.

Emma-gaalassa Jannika edusti yksin, sillä Toni jäi hoitamaan kotiin kipeää tytärtä. Nyt pari halusi tulla gaalaan juhlistamaan kotimaista elokuvaa, vaikka Apulanta-elokuva ei ole ehdolla.

– Elokuvassa käytettiin kokonaan uudenlaista elokuvan tekemisen kulttuuria. Mitä vähemmän kangistutaan kaavoihin, sitä enemmän ala menee eteenpäin. Elokuva oli viime vuoden kohutuin, ihmettelen, miksi se ei ollut ehdolla, Toni sanoo.

 

Ruotsin hoviin on tulossa taas uusi vauva. Testaa odotellessa, tunnistatko vauvakuvista Victorian ja Danielin, Madeleinen ja Chrisin sekä Carl Philipin ja Sofian perilliset!

 

 

Ruotsin prinssi Carl Philip ja hänen Sofia-vaimonsa odottavat toista lasta.

Lähimmästä kuninkaanlinnasta kuuluu taas iloisia uutisia. Ruotsin hovi on ilmoittanut, että prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia odottavat toista lasta, sisarusta pikku prinssi Alexanderille. Prinssi Alexander syntyi huhtikuussa 2016.

”Olemme iloisia voidessamme ilmoittaa, että odotamme lasta, sisarusta prinssi Alexanderille. Odotamme innolla, että saamme toivottaa tervetulleeksi perheeseemme uuden pikku jäsenen,” Carl Philip ja Sofia kertovat Expressenin mukaan lehdistötiedotteessa.

Ruotsin hovin Instagram-tilillä kerrotaan, että tulevan pikku prinssin tai prinsessan laskettu aika on syyskuussa 2017.

 

Prins Carl Philip och Prinsessan Sofia väntar barn./ Prince Carl Philip and Princess Sofia are expecting a child. "Vi är glada att kunna meddela att vi väntar barn, ett syskon till Prins Alexander. Vi ser fram emot att välkomna en ny liten medlem till vår familj", säger Prins Carl Philip och Prinsessan Sofia. Prinsessan Sofia mår bra och födseln beräknas till september 2017. Under våren och sommaren 2017 förväntas inga större förändringar i Prinsparets program. "We are happy to announce that we are expecting a child, a sibling to Prince Alexander. We are looking forward to welcoming a new little member to our family," says Prince Carl Philip and Princess Sofia. The birth is expected to take place in September 2017. No changes in the schedule of The Prince Couple's public engagements are planned during the spring and summer of 2017. Foto: kungahuset.se. #prinsparet #kungahuset

Henkilön Kungahuset (@kungahuset) jakama julkaisu