Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson syntyi 23.6.1908. Kuvassa Helfrid lapsenlapsenlapsensa kanssa vuonna 2003. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson syntyi 23.6.1908. Kuvassa Helfrid lapsenlapsenlapsensa kanssa vuonna 2003. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Helfrid Eriksson, 109, kertoi elämänohjeensa Me Naisille.

Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson täyttää tämän viikon perjantaina, 23. kesäkuuta, huimat 109 vuotta. Soitimme Helfridille, joka otti onnittelut iloiten vastaan.

– Nyt tuntuu jo, että olen aika vanha, Helfrid sanoo.

Helfrid ei mieti hetkeäkään, kun häneltä kysyy pitkän iän salaisuutta.

– Olen elänyt kauan, koska olen aina ollut iloinen, Helfrid kertoo.

Suloinen pikku-Helfrid perhepotretissa. Takana Helfridin isä William, eturivissä oikealla Helfridin äiti Olga. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Suloinen pikku-Helfrid perhepotretissa. Takana Helfridin isä William, eturivissä oikealla Helfridin äiti Olga. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Pohjanmaan Mustasaaressa asuvalla Helfridillä on kolme lasta, Laila Johansson, 84, Leif Eriksson, 81, ja Kenneth Eriksson, 69. Helfridillä on myös kymmenen lapsenlasta, yksitoista lapsenlapsenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsenlapsi. Tytär Laila Johanssonin mielestä Helfridin pitkän elämän salaisuus on oikea asenne.

”Hän on ollut tyytyväinen siihen, mitä on.”

– Äiti on hyvin kiltti ihminen. Hän on aina elänyt rauhallista elämää ja ollut tyytyväinen siihen, mitä on. Hän sanoo aina, että mycket går åt, men lite hinner till, eli enemmän menee, mutta vähemmän riittää, Laila kertoo.

Helfrid Eriksson Alexandra-tädin sylissä. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid Eriksson Alexandra-tädin sylissä. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Tavallisen perheen tyttö

Helfrid vietti lapsuutensa Pernajassa Porvoon lähellä. Sieltä elämä vei Helsingin Lapinlahdenkadulle ja Pohjanmaalle, minne Helfrid ja hänen tyttärensä Laila muuttivat yksitoista vuotta sitten.

”Hän ei ole ollut mistään katkera, vaan hän on nauranut helposti kaikelle.”

– Helfrid tulee ruotsinkielisestä tavallisesta ja köyhästä perheestä. Hän on ollut tyytyväinen siihen, että pään päällä on katto ja pöydässä on ruokaa. Mistään ylimääräisestä hän ei ole haaveillut. Hän ei ole ollut mistään katkera, vaan hän on nauranut helposti kaikelle, Laila kertoo.

Helfrid Eriksson (kuvassa oikealla) on sisarparvensa vanhin. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid Eriksson (kuvassa oikealla) on sisarparvensa vanhin. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Elämänasenne on lähtöisin onnellisesta lapsuudesta.

– Hän ei olisi voinut saada parempaa lapsuutta. Ilma ja vesi olivat puhtaita, pihalla oli omenapuu ja vene, millä äiti sai soudella yksin lapsena Pernajan puolelta Emäsaloon poimimaan marjoja ja sieniä.

Helfrid oli koko elämänsä kotiäitinä ja hänen miehensä ajoi työkseen taksia. Pariskunta koki elämässään useamman sodan ja pula-ajan.

– Sota 1918 oli niin sivulla Porvoosta, että sota ei juuri koskettanut heitä. Toisessa sodassa Helfrid joutui evakkoon kahden lapsensa kanssa. Evakossa äidin piti auttaa heinätöissä. Äiti pärjäsi hyvin heinäpellolla samalla, kun piti meistä lapsista huolta ja ompeli meille vaatteita.

Helfrid (os. Strandborg) meni naimisiin Paul Erikssonin kanssa vuonna 1932. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid (os. Strandborg) meni naimisiin Paul Erikssonin kanssa vuonna 1932. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Helfrid päiväkävelyllä aviomiehensä Paulin ja heidän tyttärensä Lailan kanssa 30-luvulla. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid päiväkävelyllä aviomiehensä Paulin ja heidän tyttärensä Lailan kanssa 30-luvulla. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Kristinusko on Helfridille tärkeää.

– Äiti ajattelee sitä aikaa, kun maan päällä ei enää tule olemaan sotia, nälänhätää, vanhuutta tai mitään pahuutta, vaan ihmiset saavat elää iankaikkisesti. Ei hän itse yritä elää ikuisesti. Eiväthän kaikki sellaiseen usko, mutta Helfridiä tällainen toivo on kantanut läpi elämän, Laila kertoo.

Tärkeintä on perhe

Helfrid Eriksson ja lapsenlapset Kanarialla 80-luvulla. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid Eriksson ja lapsenlapset Kanarialla 80-luvulla. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Helfrid meni naimisiin 24-vuotiaana, ja hänestä tuli leski 67-vuotiaana. Siitä lähtien hän on elänyt ilman miestä. Perheelle on aina ollut tärkeää pitää yhtä ja tavata usein – myös se voi olla pitkän elämän salaisuus. Helfridillä oli hyvät välit vanhempiinsa, jotka elivät molemmat 96-vuotiaiksi.

”Pitkä ikä johtuu myös siitä, että rakastamme toisiamme.”

– Helfridin vanhemmat tukivat aina Helfridiä ja myös meitä lapsenlapsia. Helfridin kotona ei ryypätty, poltettu tupakkaa tai oltu kiihkoilijoita. Perhe eli luonnonmukaisesti ja rauhallisesti. Pitkä ikä johtuu myös siitä, että rakastamme toisiamme. Me lapset olemme hänelle tärkeintä, Laila kertoo.

Perhe on Helfrid Erikssonille tärkeintä elämässä. Vierellä Helfridin nuorin lapsi Kenneth Eriksson. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Perhe on Helfrid Erikssonille tärkeintä elämässä. Vierellä Helfridin nuorin lapsi Kenneth Eriksson. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Soitimme myös Helfridin nuorimmalle pojalle, Kenneth Erikssonille.

– Tämä puhelu vahvisti, että Helfrid on Suomen vanhin. Kuulostaa aika hurjalta! Kenneth vastaa iloisesti. 

– Äiti sanoi muutama vuosi sitten, että kaikki vaan kuolevat, ja minä vain elän ja elän. Hän ajatteli varmasti kavereitaan, jotka ovat jo kuolleet.

”Kaverit kuolevat, mutta minä vain elän ja elän.”

Kenneth kertoo, että  Helfrid on mennyt elämässä sitkeästi eteenpäin vaikeistakin elämänvaiheista huolimatta.

– Hänellä on aina ollut peräänantamaton ja myönteinen elämänasenne ja iloinen yleisluonne. Hän ei ole koskaan kaivannut suuria pilvilinnoja, vaan ollut iloinen siitä mitä on ollut, Kenneth sanoo.

Kenneth arvelee, että geenit ja terveet elämäntavat ovat pitäneet Helfridin terveenä.

– Suurta iloa elämään toi myös pieni mökki Varsasaaressa, Westedin lähellä Espoossa. Siellä ei ollut puutarhaa, vaan se oli karua, camping-henkistä mökkeilyä. Hän souti sinne joskus yksinkin vielä 90-luvulla, Kenneth kertoo.

Helfrid Eriksson kesäpaikassaan Varsasaaressa vuonna 1991. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid Eriksson kesäpaikassaan Varsasaaressa vuonna 1991. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

”Parasta on ollut koko elämä”

Helfrid täyttää muutaman päivän päästä 109 vuotta, ja myös tytär Laila Johansson juhlii kesäkuun viimeinen päivä 85-vuotispäiväänsä.

– Menen äidin luokse, mutta emme juhli syntymäpäiviämme. Onhan sitä iloinen, että saa elää, Laila kertoo.

Helfridin 100-vuotispäivää juhlittiin kakkukahvien merkeissä.

– Oli juhlallista, kun kunnan puolesta yksi nainen tuli onnittelemaan ja antoi Helfridille kukat. Kakkukahveilla oli mukana myös Helfridin lähiomaiset. Se sai riittää. Kun äidille on sen jälkeen sairaalassa yritetty järjestää synttäreitä, hän on sanonut, että ei, ei, se on vain tavallinen päivä. Hänestä korkea ikä tuntuu toki ihmeelliseltä.

Mutta mikä Helfridin Erikssonin mielestä on ollut elämässä ihaninta?

– Koko elämä itsessään on ollut parasta, Helfrid vastaa.

Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson otti selfien! Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson otti selfien! Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Ellen Jokikunnas sanoi tahdon lauantaina 9. syyskuuta.

Suosittu juontaja, malli ja toimittaja Ellen Jokikunnas on mennyt naimisiin. Hän sanoi tahdon lauantaina 9. syyskuuta. 

Ellen vahvisti asian Me Naisille ja julkisti samalla Instagram-kuvan upeasti koristellusta juhlatilasta. Kuvassa Ellen retuuttaa sulhastaan jalasta.

Sulhanen oli pukeutunut vaaleanharmaaseen pukuun sekä mustaan hattuun. Ellen taas oli valinnut hääpuvukseen pitsikoristeluja sisältävän merenneitopuvun. Hääparin asujen lisäksi myös juhlatila pitsiviireineen, vaaleine kattauksineen ja rehevine kukkineen on kuvan perusteella viimeisimpien trendien mukainen.

Ellen kiittelee kuvassa ystäviään ja sukulaisia ”kreiseimmistä juhlista ikinä”.

Pariskunta kihlautui hiljattain, heinäkuussa 2017. Tuolloin Ellen julkaisi Instagramissa kuvan upeasta sormuksestaan.

 

Oho.

Henkilön Ellen Jokikunnas (@ellenjokikunnas) jakama julkaisu

Voipi olla, että Ellenin tuorein Instagram-kuva innostaa ensi kesäksi häitä kaavailevat metsästämään pitisiä viirejä. 

Muutamassa viikossa ei ole realistista karistaa pois raskauden aikana kerääntyneitä kiloja. Julkkikset näyttävät silti onnistuvan siinä. Huippumalli Chrissy Teigen kertoo, miten ihme tapahtuu.

Julkkisten raskausaikaa ja lasten syntymää on aina yhtä jännittävää seurata. Esimerkiksi Beyoncén ja Jay Z:n lasten syntymän odottelu oli sosiaalisessa mediassa yksi suuri jännitysnäytelmä viime keväänä.

Julkkisten raskauksien jälkeen tapahtuu kuitenkin aina jotain, mitä on vaikea käsittää: miten ihmeessä julkkisäidit pääsevät niin nopeasti eroon raskauskiloistaan?

Asiasta puhuu malli Chrissy Teigen, 31, joka on hyvä esimerkki raskauden jälkeisestä salamapalautumisesta. Teigenin ja tämän puolison John Legendin tytär Luna syntyi huhtikuussa vuonna 2016. Vain muutama viikko synnytyksen jälkeen Teigen latasi jo Instagramiin itsestään kuvia, joissa hän näytti siltä kuin ei olisi raskaana koskaan ollutkaan.

– Kenenkään ei pitäisi silti ajatella, että se on tavallista tai oikeasti realistista, Teigen sanoo silti.

 

hi my lulu!

A post shared by chrissy teigen (@chrissyteigen) on

 

Mother's Day Brunch - low and slow scrambled eggs, chicken and waffles and roasted bacon, oh my!

A post shared by chrissy teigen (@chrissyteigen) on

 

Hello Giggles -sivusto kertoo, että Teigenin mukaan hommaan tarvitaan kaikki apu, mitä rahalla vain voi saada.

– Julkisuuden henkilöillä on kaikki se apu, mitä koskaan voi tarvita raskauskilojen karistamiseen. Meillä on ravintoterapeutit, personal trainerit, aikataulut tehtynä meille sekä lastenhoitajat. Meillä on apuna oikeat ihmiset, jotka mahdollistavat takaisin kuntoon pääsemisen niin nopeasti, Teigen sanoo.

Ihan realistista moinen ei meille taviksille ole. Totuus on, että vaadittaisiin pienen armeijan verran asiantuntijoita, jotta muutoksia tapahtuisi julkkisten tahdilla.

Teigen on puhunut myös siitä, kuinka iso osa keskittymisestä todella kuluu ulkoisiin asioihin, vaikka raskauskilojen mahdollisimman nopean karistamisen ei pitäisi olla lapsen saamisen keskiössä. Hänen mukaansa henkisen puolen muutoksista pitäisi puhua enemmän.

– Mielestäni jälkikäteen tapahtuvista henkisen puolen asioista, kuten raskaudenjälkeisestä masennuksesta, ei puhuta tarpeeksi. Minullakin oli päiviä, jolloin en tiennyt miten selvitä töistä ja muista asioista sekä viettää vielä aikaa mieheni kanssa. Se oli hyvin rankkaa, Teigen sanoo.