Tuleeko Gotlannista mieleen vain Peppi Pitkätossu tai pikastoppi risteilyllä? Oikeasti omaleimainen saari hurmaa luomuruuallaan, pikkuputiikeillaan ja pitkillä hiekkarannoillaan.

Mukulakivitie ­kipuaa yhä korkeammalle. Jalat huutavat hoo­siannaa. Korkokengät on jo paljon alempana rinteessä hylätty tossujen tilalta.

Mietin Gotlannissa asuvan dekkari­kirjailijan Håkan Nesserin sanoja:
– Joskus, kun katson ulos ikkunasta, maisema on niin kaunis, että en ole kestää sitä.

Myönnettävä on, että sanoissa on perää. Kohta kapuaminen jo palkitsee. Näkymä Visbyn värikkäiden harjakattojen yli auringossa kimmeltävälle Itämerelle hivelee silmiä. Idylli on kuin suoraan sadan vuoden takaa.

Hiljaisuus on rikkumaton. Kaupunkia suojaa 1200-luvulla rakennettu kivimuuri, ja autot ovat kesäaikaan kiellettyjä sen sisäpuolella. Pikkuruisten kivitalojen seinillä tuoksuvat ruusuköynnökset, sitten tuuli kantaa nenään raikasta meri-ilmaa. Puutarhat ovat sankkoja ja huolittelemattomia.

Monia näistäkin taloista asuttaa ruotsalainen, joka on paennut mantereen kiireitä Gotlantiin. Eikä ihme. Reilun 60 000 asukkaan saari ja sen ainoa kaupunki Visby ovat silkkaa hermolepoa turistillekin. Saaren suosio onkin kasvamaan päin.

Ibiza ja luomukeidas

Käsintehty jäätelö on sulaa käsille. Nuoripari sovittaa lierihattuja pikku­putiikin edustalla. Viereisestä rautaportista astuu kadulle nainen, jonka olkapäällä keikkuu rotu­kissa valjaissa.

Gotlannista on vain 90 kilometriä Ruotsiin, mutta tunnelma on ennemmin Keski-Euroopasta. Vaikutteita on saatu Tanskasta ja Saksasta. Paikalliset ja turistit käyskentelevät kiireettömästi kapeilla kujilla. Vähän joka kadunkulmassa näkyy aurinkoa paistattelevien ­asiakkaiden kansoittama kahvila.

Lihanjalostaja Pär Wikström vinkkaa, että keväällä ja elokuun puolella Gotlannissa on usein lämmintä, mutta suurimmat ­turistijoukot
pysyvät poissa.

Visbyläinen Pär Wikström siemailee kahvikupillista vanhan­kaupungin kahvilassa. Lihanjalostamoa pyörittävä  mies kertoo, että saari on alkanut kiinnostaa yhä enemmän myös ruokamatkailijoita. Viime vuonna Gotlanti valittiin Ruotsin ruokapääkaupungiksi.

– Vaikka on täällä edelleenkin enemmän kotieläimiä kuin ihmisiä, Pär virnistää.

Liikenneyhteydet saarelle ovat hankalat, ja maatalous on pitkälti omavarainen. Sen ansiosta pikaruokaloita ei tahdo löytää koko Gotlannista, luomua ja lähiruokaa sitäkin enemmän.

Sillit ja kiviuunileipä sopivat suomalaiseenkin suuhun. Reissun voisi helposti ­rakentaa pelkän ­ruuan ympärille. Pehmeäksi haudutettu lammas ­hivelee maku­nystyröitä shoppailukierroksen jälkeen. Vatsa on täysi, mutta silti on pakko maistaa tuhtia, kermavaahdon ja hillon kuorruttamaa sahramipannukakkua – aivan viimeistä murua myöten. 

Visbytä kutsutaan ruusujen kaupungiksi, mutta Gotlannin saarella on toinenkin lempinimi: Itämeren Ibiza. Jos haluaa lomallaan skandinaavista juomaseuraa, kannattaa saapua paikalle heinäkuussa Stockholmsveckan aikaan. Silloin tukholmalainen jet set -nuoriso saapuu Visbyhyn juomaan kallista samppanjaa ja kapakat tahkoavat tiliä.

Sen sijaan viikinkiaikaista tunnelmaa kaipaava suuntaa saaren pikkukyliin ja koskemattomaan luontoon.

Ateljeita ja dekkarimaisemia

Hiekkatie mutkittelee peltojen lomassa. Julkinen liikenne kulkee Gotlannissa harvakseltaan, joten kätevintä on ottaa alle pyörä tai auto. Luontopolut sopivat patikoijallekin. Saari on vain 175 kilometriä pitkä, joten etäisyydet eivät päätä huimaa. Tiet ovat hyväkuntoisia, majataloja ja leirintäalueita on pitkin saarta.

Maaseudulla kohtaa todennäköisemmin lammaslauman kuin ihmisen.

Peltomaisemaa rikkovat välillä ateljeet. ­Moni taiteilija hakee inspiraatiota Gotlannin luonnosta. Dekkaristit Anna Jansson ja Mari Jungstedt ovat innostuneet maisemista niin, että he ovat sijoittaneet murhamysteereitä saaren maaseudulle ja Visbyn mukulakivikujille.

Maanviljelijä Margareta Hoas vilkuttaa punaisen navetan ovelta ja pyyhkäisee hikeä otsalta. Navetta kätkee sisälleen suloisen putiikin, jossa on myynnissä Margaretan ja hänen miehensä Göranin Lilla Bjers -luomutilan satoa.

Pariskunnan tarina on gotlantilaisittain tutunoloinen. Göran oli kemianopettaja, Margareta kalligrafi. Pari päätti paeta kaupunkien ­kemikaaleja maalle, ja nyt omilla tiluksilla kasvaa yli 200 kasvi­lajia ilman torjunta-aineita.

– Talvellakaan aika ei tule pitkäksi. Silloin teemme ja myymme käsitöitä, esimerkiksi viikinki­aikaisia haarniskoja.

”Maanviljelijän kelpaa täällä: maaperä on ­hedelmällinen ja taivas usein pilvetön”, hehkuttaa maanviljelijä ­Andreas Wiklund.

Saarelaisista paistaa leppoisa verkkaisuus, josta toivoisi saavansa hipun lyhyel­läkin visiitillä. Siihen luontoretkeily sopii loistavasti. Tyhjän uimarannan­pätkän tai saarenpalan löytää helposti.

Nykyhetki hidastuu, kun maistelee luomuperunasalaattia vanhan tammen varjossa ja katselee niityllä määkiviä gotlanninlampaita.

Kosketan polttelevaa nenääni. Se on päässyt palamaan auringossa.

– Soleld, aurinkotuli, Margareta valistaa minua.

Jos saarella on kehittynyt oma nimityksensä iholle, joka on saanut liikaa ­aurinkoa, se ei voi olla hassumpi lomakohde.

Visbyn keskustassa eksyy helposti trendikahvilaan tai -ravintolaan. Matkaajan iloksi melkein puolet niistä on auki ympäri vuoden.

4 x sielunrauhaa

Jos aikaa on, tee retkiä luonnon keskelle Visbyn ulko­puolelle.

1. Kalkkikiviluola Lummelundagrottan rannikolla Visbystä pohjoiseen on suosittu turistikohde.

2. Hoburgsgubben on 400 miljoonaa vuotta vanha rauk eli kalkkikivimuodostelma Gotlannin eteläosassa. Jylhiin maisemiin järjestetään ohjattuja, viikonlopun mittaisia ratsastusretkiä.

3. Nappaa lautta Fårön saarelle, elo­kuvaohjaaja Ingmar Bergmanin kotipaikkaan. Lauttamatka pääsaarelta kestää vain 10 minuuttia. Luonto on
karua ja kallioista, rantoja halkovat jylhät kalkki­kivimuodostelmat.

4. Gotska Sandön on auringonpalvojan ykköskohde kansallispuistoineen.
30 kilometriä pitkä hiekkaranta on rauhallinen, luontobongaaja voi katsastaa vaikka saaren hyljeyhdyskunnan.

Näe ja koe

■ Katsasta Visbyssä keskiaikainen keskusta, kaupunkia ympäröivä kehämuuri, museot viikinki­aikaisine nähtävyyksineen, kirkkojen rauniot, kasvitieteellinen puutarha ja vehreä Almedalen-puisto.

■ Kneippbyn Kesämaailma-­teemapuisto viiden tähden leiri­alueineen ja Peppi Pitkä­tossun Huvikumpuineen kelpaa koko perheelle. Perille pääsee vaikka bussilla Visbyn keskustasta.

■ Keskiaikaviikko järjestetään Visbyssä elokuussa. Sujahda keskiaikaisille markkinoille, ­tutustu ritarikouluun tai kolua liveroolipelitapahtumat.

■ Simppelisti: pysähdy ja nauti.

Syö ja juo

Munkkällaren Visbyn vanhassakaupungissa on suosittu baari ja ­ravintola. Sekä paikalliset että turistit tykkäävät.
Pääruuat 12–29 €, jälkiruuat 9–15 €, alkoholi­juomat 4–8 €/lasi.

Rute Stenugnsbageri on pieni kesäleipomo ja kahvila koillisessa Gotlannissa. Leivonnaiset paistetaan perinteisissä kiviuuneissa.

Krakas Krog Kräklingbon kylässä 40 kilometriä Visbystä itään on saaren ylistetyimpiä ravintoloita. Monen ruokalajin yllätysmenu on kokemus sellaisenaan. Jos ähkyltä ei jaksa liikkua, yläkerran huoneissa voi majoittua.
Pääruuat 29–35 €, ­menut 87–125 €, viinit ­alkaen 14 €/lasi. Majoitus 2 hh 184 €/yö, sisältää aamupalan.

Gotlannin maaseutu on pullollaan pienviljelijöiden tiloja. Osassa voi nauttia terassi­kahveista ja jopa majoittua.

Yövy

Majoitus on hyvätasoista ympäri Gotlantia.

1. Puuhuvila Fridhems pensionat kelpasi 1800-luvulla Ruotsin prinsessa Eugeniélle ja myöhemmin hääsviitiksi dekkarikirjailija Anna Janssonille. Hotelli on parin kilometrin päässä Visbyn keskustasta. Yöpyjää hivelevät vehreä puistomaisema ja merinäköala.
Hotellihuone alkaen 90 €/yö, mökkihuone alkaen 60 €/yö.

2. Hotel Stenugnen on pieni ja sympaattinen maja­talo Visbyn muurin luona, aivan sataman kieppeillä.
1 hh alkaen 82 €, 2 hh alkaen 74 €/henkilö.

3. Hotel Clarion vanhassa­kaupungissa on hintava, mutta sijainti on loistava ja Visbyn pää­nähtävyydet lähellä.
Huoneet alkaen noin 200 €/yö.

4. Rauhaa kaipaava matkaa Djupvik-hotelliin Gotlannin länsirannikolle,
40 minuutin päähän Visbystä etelään. Majoitus on bungaloweissa, ja ulko­ilmauima-altaasta voi ihailla merta.
1 hh alkaen 192 €, 2 hh alkaen 260 €/huone.

Milloin mennä?

Gotlantiin on helpointa suunnata kesä­aikaan, sillä sesongin jälkeen moni kohde sulkeutuu.

Kesä tulee saarelle myöhemmin kuin muualle Ruotsiin, ja lämmintä riittää usein vielä pitkälle syksyyn. Saari on tilastollisesti Ruotsin aurinkoisin kolkka.

Miten perille?

■  Flybe ja Gotlandsflyg lentävät Helsingistä Visbyhyn kesäkuusta elokuuhun.
■ Tallink Europa risteilee Helsingistä Visbyhyn pari kertaa kesässä. Kristina Cruises poikkeaa Visbyssä risteilyllään.
■ Ruotsin kautta moni menee autolautta Destination Gotlandilla, joka vie kolmessa tunnissa Visbyhyn. Tukholmasta lentää Gotlantiin alle puolessa tunnissa.

Kuvittele, että Donald Trump olisi nainen. Voisiko hän käyttäytyä niin kuin käyttäytyy? Voisiko hän töräytellä suustaan samoja asioita?

Aika hankalalta tuntuu kuvitella.

Arvostettu brittilehti The Guardian kuitenkin leikittelee ajatuksella, mitä jos Trump olisi nainen. Kuinka hänen suhtauduttaisiin?

Kun Clinton ja Trump kohtasivat ensimmäisessä vaaliväittelyssä viime maanantaina, Trump keskeytti Clintonin toistuvasti, huusi ja tehosti sanomaansa heiluttamalla sormeaan ilmassa. Samanlaista käytöstä olisi ollut vaikea odottaa naiselta – joko miestä tai sitten edes toista naista kohtaan.

Clinton on itse yrittänyt välttää naiskortin heiluttelua – koska mikäänhän ei ole monien mielestä ärsyttävämpää kuin sukupuolestaan vinkuva nainen – mutta hiljattain hän myönsi Humans of New York -blogille antamassaan haastattelussa, ettei voi naisena käyttäytyä niin kuin miehet. Sen vuoksi hän esimerkiksi oppi jo nuorena opiskelijana kontrolloimaan tunteitaan ja esiintymään hillitysti.

– Naiset nähdään yhä eri valossa kuin miehet. Se ei ole välttämättä paha asia, mutta se on fakta, Clinton on muotoili.

Me viemme ajatusleikin pitemmälle ja valitsimme Trumpin kuuluisista lohkaisuista muutaman. Mitä jos seuraavat lausahdukset olisivatkin tulleet naisen suusta?

1. ”Kaikki alaiseni flirttailevat minulle. Joko tiedostaen tai tiedostamatta.”

Ohhoh! Voisiko seitsemänkymppinen nainen sanoa näin? Ehkä, mutta silloin yleisö ulvoisi naurusta.

Trump on kuitenkin tosiaan väittänyt, että kaikki Diili-kilpailun naiset olisivat flirttailleet hänelle. Trump on muistanut myös pitää melua niin rakastajantaidoistaan kuin peniksensä koosta.

2. ”Jos hän ei olisi poikani, todennäköisesti deittailisin häntä.”

Tuota, ei, ei näin. Jos äiti sanoisi näin pojastaan, häntä pidettäisiin vähintäänkin perverssinä.

Trump on kuitenkin lohkaissut juuri noin tyttärestään Ivankasta.

Trump on muutoinkin hyvin tunnettu seksistisistä lausahduksistaan, eikä hän epäröi arvioida naisten ulkonäköä suorasanaisesti. Hänen vihapuheensa kohteeksi ovat joutuneet muun muassa näyttelijät Rosie O'Donnell, Bette Midler ja Huffington Post -lehden perustaja Arianna Huffington. Trump on kuvaillut näitä naisia ”rumiksi sekä sisältä että ulkoa”.

3. ”Jos Trump ei ole onnistunut tekemään onnelliseksi ex-vaimojaan Ivanaa eikä Marlaa, kuinka hän voisi tehdä amerikkalaiset onnelliseksi?”

Ahhaahaa! Tätä lausahdusta ei ole kuultu Hillary Clintonin suusta, vaikka kysymys voisikin olla ihan aiheellinen. Sen sijaan Trump on kyllä pyrkinyt kuittailemaan Clintonille useaan otteeseen tämän Bill-puolison ikivanhasta sivusuhteesta. Yksi hänen kuuluisimmista trumpismeistaan kuuluukin:

”Jos Hillary Clinton ei pysty tyydyttämään miestään, kuinka hän pystyisi tyydyttämään Amerikan?”

4. ”Älykkyysosamääräni on yksi korkeimmista – ja te kaikki tiedätte sen! Mutta älkää tunteko itseänne typeriksi tai epävarmoiksi, koska se ei ole teidän vikanne.”

Trump on tietysti aika erikoislaatuinen tyyppi, eikä hänen voida mitenkään ajatella edustavan yleisesti miehiä, mutta uskaltaisikohan silti yleistää, että kaikenlainen rehentely irtoaa miehiltä naisia helpommin? Onko miesten itsetunto parempi?

Sillä tämäkin lausahdus on tosiaan Trumpin suusta, vaikka Hillary Clinton on heistä se eliittiyliopisto Yalen kasvatti.

Poliittisten kommentaattorien mukaan Clinton pyyhki Trumpilla lattiaa ensimmäisessä vaalidebatissa. Trump puolusteli epäonnistumistaan sillä, ”ettei halunnut nolata Clintonia”. Jaloa!

5. ”Hän pelaa mieskortilla. Jos hänellä ei olisi sitä mieskorttia, hänellä ei olisi mitään tsänssejä voittaa.”

Trump on syyttänyt Clintonia naiskortin heiluttamisesta. Vaikka oikeasti juttu taitaa mennä niin, että jos Yhdysvaltojen presidentinvaalin ratkaisee sukupuoli, sukupuolestaan hyötyjä on Trump.

Jeppeliini

Ei ja miksi pitäisi? Eikö siinä ole jo tarpeeksi että, on muutamia miespopulistipellejä riesana Naisilla on kyllä tapana tasa-arvon suomina mahdollisuuksina jostain syystä omia ensimmäisenä ne miesten huonot tavat, valitettavasti..

Pitkien hiekkarantojen Kaliforniassa koiratkin opetetaan lautailemaan laineilla.

Kalifornian Huntington Beachilla näkee paljon monenlaisia surffareita. Joka vuosi siellä järjestetään myös Surf City Surf Dog -tapahtuma.

Tapahtuma kerää yhteen maailman parhaimmat surffaavat koirat.

Uutistoimisto Reutersin valokuvaaja Lucy Nicholson kuvasi kilpailun koiria, jotka kuvista päätellen eivätkä näytä pelkäävän vettä eivätkä hurjaa menoa.

Katseessa on hieman hämmennystä. Kuva: Reuters
Katseessa on hieman hämmennystä. Kuva: Reuters

Korkealta ja kovaa! Kuva: Reuters
Korkealta ja kovaa! Kuva: Reuters

Tandem-lautailijat kulkevat yhdessä suorituksen jälkeenkin. Kuva: Reuters
Tandem-lautailijat kulkevat yhdessä suorituksen jälkeenkin. Kuva: Reuters

Eteläisen Kalifornian koiratapahtumassa kilpaili tänä vuonna yli 60 vesipetoa, jotka edustivat kaikenkokoisia ja -rotuisia koiria. Kuva: Reuters
Eteläisen Kalifornian koiratapahtumassa kilpaili tänä vuonna yli 60 vesipetoa, jotka edustivat kaikenkokoisia ja -rotuisia koiria. Kuva: Reuters

Osallistujia oli jopa Australiasta ja Brasiliasta saakka. Kuva: Reuters
Osallistujia oli jopa Australiasta ja Brasiliasta saakka. Kuva: Reuters

Loiskis! Kuva: Reuters
Loiskis! Kuva: Reuters

Tyynen valtameren äärellä järjestetty tapahtuma kesti kolme päivää. Kuva: Reuters
Tyynen valtameren äärellä järjestetty tapahtuma kesti kolme päivää. Kuva: Reuters

Rohkea kuono tulee läpi tyrskyjen laudallakin. Kuva: Reuters
Rohkea kuono tulee läpi tyrskyjen laudallakin. Kuva: Reuters

Näyttävä kuivattelupaikka. Kuva: Reuters
Näyttävä kuivattelupaikka. Kuva: Reuters

Hei, kuka veti laudan alta? Kuva: Reuters
Hei, kuka veti laudan alta? Kuva: Reuters

Hei, me surffataan! Kuva: Reuters
Hei, me surffataan! Kuva: Reuters

Tehdas eli raha vai jokin ihan muu? Kerro, mistä tuoksusta muistat kotikaupunkisi parhaiten.

Elämme hajujen ympäröimänä, ja niihin liittyy vahvoja muistikuvia: Kuinka saunottiin valoisassa kesäyössä. Kun lapsena seurasi mummoa hoitamassa vehreän puutarhansa tuoksuvia kasveja. Synnyinkaupunkiin saapuessa saattaa haistaa tehtaan eli rahan ja miettiä, mitä sillekin vanhalle naapurille nykyään kuuluu.

Mutta miltä oma, nykyinen kotikaupunki haisee?

Sitä pohditaan Helsingin kaupunginmuseossa 7.10. aukeavassa näyttelyssä nimeltä Haju. Helsinkiläisiltä saatiin yli 200 hajumuistoa, ja kaupungin tuoksuista kertova näyttely suunniteltiin vastausten perusteella. Näyttely ei välttämättä sovi tuoksuyliherkille.

Mikä juuri sinun kotikaupunkisi hajumuisto on painunut merkittävimpänä mieleesi? Kerro meille – teemme aiheesta juttua! Haluamme tietää, miltä Suomen eri kaupungit asukkaidensa mielestä haisevat. Voit jättää vastauksesi alla olevalla lomakkeella.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Huippukokki Jyrki Sukula innostaa uudessa ohjelmassaan nuoria ravintola-alalle. – Halusin panna hyvän kiertämään.

IS TV-LEHTI: Uudessa Sukulan suojatit -tosi-tv-ohjelmassa huippukokki Jyrki Sukula ottaa siipiensä suojaan kahdeksan elämän kolhimaa nuorta ja opastaa heidät peruskoulutuksen kautta ravintola-alan töihin.

Jyrki Sukula kertoo idean syntyneen hänen omista kokemuksistaan sekä kohtaamisista nuorten kanssa. Ravintola-alan moniammattilainen halusi myös laittaa hyvän kiertämään: Sukula hakeutui itse päämäärättömänä ja juuri peruskoulunsa päättäneenä nuorena keittiöapulaiseksi – ja sattui saamaan tukea oikeanlaisilta ihmisiltä.

– Halusin panna hyvän kiertämään. Halusin sytyttää näissä nuorissa kipinän ja auttaa heitä löytämään tekemisen ja elämään tarttumisen tahdon. He itse ovat vastuussa siitä, syttyykö kipinästä tuli ja mikä heille lopulta on mahdollista, Sukula sanoo.

– Isompi tavoitteeni on herättää keskustelua yhteiskunnan tilasta. Haluan, että vanhemmat ymmärtävät, että pitää välittää muistakin kuin omista lapsista. Poliitikkojen taas pitää tehdä työn vastaanottamisesta kannattavaa – monet nuoret pelkäävät, kuinka tulevat toimeen, jos ottavat vastaan työtä.

”Kuvittelin itsestäni enemmän kuin olen.”

Lähes 500 hakemuksen joukosta Sukula valitsi kahdeksan 18–24-vuotiasta nuorta yhdessä Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen nuoriso-ohjaajan Pinja Suorsan kanssa. 

– Luotin omiin vaistoihini ja kantokykyyni, jossa menin kyllä lopulta ihan pieleen. Kuvittelin itsestäni enemmän kuin olen, ja se näkyikin sitten  riittämättömyyden tunteena. Oli myös vaikea ymmärtää, kuinka herkkiä nuoret olivat reagoimaan pieniinkin eleisiin, Sukula myöntää.

Sukula ja nuoret tekivät yhteistyötä kuusi kuukautta. Nuorten avoimuus omasta menneisyydestään ja elämänsä vaikeuksista sai Sukulan hämmästymään.

– Nykynuoret ovat avoimia, toisin kuin me 1960-luvulla syntyneet. Nuoret puhuvat ohjelmassa rankoista jutuista, sellaisista aikalaiseni ovat vain vaienneet, Sukula sanoo.

Ohjelman myötä hän ymmärsi. kuinka tärkeää on, että lapsesta ja nuoresta välitetään.

– Kaikki lähtee vanhemmuudesta. Sitä rakkautta ei voi ulkoistaa eikä vastuuta voi sälyttää päiväkodeille tai kouluille, vaikka tilanne olisi kuinka paha.

Sukulan suojatit, Nelonen ke klo 21.00.