Eva Wahlström on ensimmäinen ammattilaisnyrkkeilyn maailmanmestaruuden voittanut suomalainen. Hän siirtyi ammattilaisuralle vuonna 2010. Kuva vuodelta 2013: Sanoma-arkisto/Antti Hämäläinen
Eva Wahlström on ensimmäinen ammattilaisnyrkkeilyn maailmanmestaruuden voittanut suomalainen. Hän siirtyi ammattilaisuralle vuonna 2010. Kuva vuodelta 2013: Sanoma-arkisto/Antti Hämäläinen

Urheiluhistorioitsija Hannu Eklundin mielipidekirjoitus kuohuttaa sosiaalisessa mediassa. Ammattilaisnyrkkeilijä Eva Wahlström on Eklundin kanssa sekä eri että samaa mieltä.

Ammattilaisnyrkkeilijä Eva Wahlström, 35, tyrmää Hannu Eklundin väitteen, etteikö naisurheilija voisi olla yhtä kilpailuhenkinen kuin miesurheilija.

– Itse olen törkeän kilpailuhenkinen, mutta myös todella perhekeskeinen. En ymmärrä, miten kilpailuhenkisyys ja perhekeskeisyys muka sulkevat toisensa pois. Mulla on ollut lapsi koko ammattilaisurani ajan.

Wahlströmin mukaan perhekeskeisyys on myös auttanut häntä uralla.

– Kun perheasiat ovat kunnossa, sieltä on myös hyvä ponnistaa. Sieltä saa tukea.

Urheiluhistorioitsija Eklundin Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus on herättänyt sosiaalisessa mediassa keskustelun naisista ja miehistä sekä tasa-arvosta urheilussa.

Urheilu on tasa-arvon maailmassa ylivoimainen poikkeus. Lähes kaikessa, myös politiikassa, nainen voi yltää miehen tasolle, mutta ei urheilussa, kirjoittaa Hannu Eklund HS:n mielipidepalstalla.

Julkaissut HS.fi - Helsingin Sanomat 15. helmikuuta 2016

Eklundin mielestä miehet ovat urheilussa naisia parempia, eivätkä naiset voi koskaan yltää samalle tasolle.

”Lähes kaikessa, myös politiikassa, nainen voi yltää miehen tasolle, mutta ei urheilussa. Mies on atleettisempi, lähes aina taitavampikin. Monet naishelpotukset – esimerkiksi kevyempi kuula ja matalampi lentopalloverkko – liittyvät tähän”, Eklund kirjoittaa.

Eniten ihmetystä on aiheuttanut Eklundin kivikautinen kommentti kilpailuhenkisyydestä. Hänen mielestään kyse on evoluutiosta.

”Miehet ovat kilpailuhenkisiä, naiset perhekeskeisiä. Urheilu, jopa sotaan viittaava urheus, sopii miehille. Jos naiset urheilevat, he nauttivat enemmän pehmeistä arvoista kuin ennätyksistä ja vastustajan nujertamisesta”, Eklund perustelee.

Eklund ei selitä tarkemmin, mitä tarkoittaa sillä, että naisurheilija nauttii miehiä enemmän pehmeistä arvoista kuin ennätyksistä ja vastustajan nujertamisesta. Wahlström kertoo nauttivansa molemmista.

– Voittamisen ja urheilun lisäksi on mahtavaa treenata salilla porukalla ja jäädä treenien jälkeen juttelemaan.

Eva Wahlströmin mielestä parhaiden miesurheilijoiden tulee kilpailla parhaita miesurheilijoita ja parhaiden naisurheilijoiden parhaita naisurheilijoita vastaan.  Siksi vertailu on hänestä hieman turhaa. ”Mutta nainen tekee taatusti vähintään yhtä paljon töitä huipputasolla kuin mies”, hän sanoo. Kuva: Sanoma-arkisto/Ville Männikkö
Eva Wahlströmin mielestä parhaiden miesurheilijoiden tulee kilpailla parhaita miesurheilijoita ja parhaiden naisurheilijoiden parhaita naisurheilijoita vastaan. Siksi vertailu on hänestä hieman turhaa. ”Mutta nainen tekee taatusti vähintään yhtä paljon töitä huipputasolla kuin mies”, hän sanoo. Kuva: Sanoma-arkisto/Ville Männikkö

”Fysiikkani ei kestä yhtä paljon miesnyrkkeilijän"

Eklund väittää, ettei naisurheilija ei voi olla yhtä taitava kuin miesurheilija. Sitäkään Wahlström ei allekirjoita.

– Kyllä voi olla. Kun Merosen Ripa alkoi valmentaa mua, hän sanoi, että jos mä haluan olla ammattilainen, mun täytyy olla yhtä taitava kuin miehet.

Siinä Wahlström on Eklundin kanssa samaa mieltä, että naisen fysiikka ei ole samanlainen kuin miehen.

– Eikä koskaan voi ollakaan – sen näkee nyrkkeilyssä. Jos voisin, haluaisin olla miesnyrkkeilijä. Haluisin kokea sen räjähtävän ja nopean lyönnin ja haluaisin olla kovempi. Mutta teen nyt parhaani, että lyöntini on niin räjähtävä ja nopea kuin fysiikka sallii. Lisäksi fysiikkani ei kestä yhtä paljon miesnyrkkeilijän. Sen huomaa treeneissä miesten kanssa, kun minä rikon itseni helpommin.

"Raskaan sarjan nyrkkeilijöitä arvostetaan enemmän kuin kärpässarjan, koska heidän otteluissaan tapahtuu enemmän."

Eklund antoi kirjoituksessaan ymmärtää, että naisurheilijoiden on turha vaatia enemmän arvostusta, koska he eivät voi ikinä olla yhtä hyviä miesurheilijat. Wahlström ei valita. Hän on omasta mielestään saanut riittävästi arvostusta.

– Mä ottelen isoissa pääotteluissa. Vaikka olen pienikokoinen, eikä mulla ole samanlaisia fyysisiä ominaisuuksia kuin miesnyrkkeilijöillä, ihmiset tulevat katsomaan mua, koska olen törkeän hyvä. Mutta totta kai se on ollut pitkä ja mutkikas tie.

Wahlström huomauttaa myös, että monien lajien suosio ei välttämättä liity sukupuoleen.

– Urheiluyleisö haluaa nähdä tyrmäyksiä ja taklauksia. Raskaan sarjan nyrkkeilijöitä arvostetaan enemmän kuin kärpässarjan, koska heidän otteluissaan tapahtuu enemmän.

Miten entinen huippusuunnistaja Minna Kauppi vastaa väitteeseen siitä, ettei nainen voi olla yhtä kilpailuhenkinen kuin mies? Lue juttu täältä.

Vierailija

Eva Wahlström evoluutiokohusta: ”Jos voisin, haluaisin olla miesnyrkkeilijä”

Se, että miehet keskimäärin ovat naisia vahvempia, ei tarkoita sitä, että nainen olisi heikko. Naiset ovat vahvoja, miehet vähän vahvempia. 6 metrinen miekkavalas-naaras on helvetin iso. 8 metrinen miekkavalas-uros on vielä isompi. Se ei tee naaraasta pientä. Tällaiset hannueklundit ovat epäonnistuneita miehiä, jotka eivät uskalla uhota toisille miehille, niin uhoavat sitten naisille, ja usein myös lapsille. Ylistämällä, eli nuolemmalla itseään vahvempien miesten persettä, luulevat nostavansa...
Lue kommentti

No, niitä tarttuu Kotuksen sanastajien haaviin.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kuukauden sana ylitti tällä viikolla uutiskynnyksen: kaiketon, miten hieno ja kätevä sana! Kaiketon on syötävää, joka on ainakin maidotonta, munatonta, gluteenitonta ja soijatonta, ja kun sellaista leipoo syntymäpäiväjuhliin, kaikki vieraat voivat nauttia.

Kotuksen Kuukauden sanojen arkisto on muutenkin mahtava kokoelma ajankohtaisia puheenaiheita viime vuosilta: muistatteko, milloin puhuttiin ukkoskyykystä? Entäs milloin syötiin pakotejuustoa? (Samana kesänä: heinä- ja elokuussa 2014.)

Sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen Kotukselta kertoo, että kuukauden sanat tulevat sanakirjatyön sivutuotteena: toimittamiseen liittyy työvaihe nimeltä sanastus, jossa seurataan mediaa ja kerätään aineistoa. Kuukauden sanaksi valitaan sanastajien haavista jokin ajankohtainen, mieluusti uusi sana. Se voi olla somessa nähty, radiossa kuultu, lehdistä luettu tai jostain vain ponnahtanut.

Kaiketon on jännä karitiivijohdos.

– Kaiketon ei ole ihan uusi, mutta nyt se on ajankohtainen, kun ihmiset miettivät kesäjuhlien tarjoilua. Lisäksi se on aika jännä karitiivijohdos.

Klemettisen mukaan sanojen kanssa on mukavaa työskennellä: pysyy maailmassa kiinni. Syömiseen liittyvä sanasto on nyt pinnalla, samoin politiikkaan. Donald Trump on osoittautunut sanastoa tuottavaksi runsaudensarveksi.

– Tänään kuulin sanan whataboutismi. Se on retorinen keino, jolla kritiikin kohde yrittää siirtää huomion johonkin muuhun epäkohtaan.

Klemettisellä on myös selvä suosikki viime vuosien uusien sanojen joukossa.

– Sydäniskuri! Lääketieteen sanastolautakunnassa on etsitty suomenkielistä sanaa defibrillaattorille. Usein suomennokset otetaan nihkeästi vastaan, mutta sydäniskuri on poikkeus: se on tosi läpinäkyvä ja sopii suuhun.
 

Saksalainen halpamarkettiketju saapui Suomeen 15 vuotta sitten ja on vuosien varrella muokannut arkeamme monella tapaa.

Lukuisat pahvilaatikot, sekaiset hyllyt, hedelmät, joita ei punnittu itse. Kun pian 15-vuotispäiväänsä Suomessa viettävä Lidl rantautui Suomeen, monelle vierailu halpamarketissa oli eksoottinen kokemus, vähän kuin olisi ulkomailla ollut.

Epäsuomalaisuus oli räikeintä Lidlin ensimmäisinä vuosina. Lidleissä ei ollut aluksi lainkaan kassahihnoja, eikä kassojen päädyissä ollut pakkaustasoja, mutta näihin suomalaiset eivät tottuneet. Lidlin oli taivuttava. Itsepunnitusta Lidleissä ei ole sen sijaan vieläkään.

– Lidl oli Suomessa ensimmäinen hard discounter -ruokaketju, eli myymälätyyppi, jossa on rajattu valikoima ja pelkistetty, halvan oloinen ja näköinen esillepano. Tuotteita ei juuri hyllytetä, vaan ne pannaan esille vaikkapa lavoina. Konsepti on toki muuttunut Suomeen tulon jälkeen, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Luoto sanoo, että vähittäiskauppa on kansainvälistynyt hurjasti 15 vuoden aikana. Syy ei silti ole pelkästään Lidlin.

– Kun Suomi liittyi EU:hun, valikoimat ovat ruokakaupassa moninkertaistuneet. Lidl on ollut yksi osa kasvavaa kansainvälistymistä, ja se on isona toimijana merkittävästi lisännyt kilpailua ruokakaupassa, Luoto sanoo.

Nykyään lähes jokaisella suomalaisella on Lidlistä jonkinlainen mielipide, puolesta tai vastaan, ja kauppaketju on myös onnistunut muuttamaan Suomea monella tavalla. Esimerkiksi näin: 

  1. Lidl sekoitti sosiaaliluokkia. Aluksi Lidlissä käynti tuntui jotenkin nololta, jopa häpeälliseltä. Pikkuhiljaa työsuhde-Audejakin alettiin nähdä Lidlin parkkipaikoilla, ja Lidlissä käymisestä tuli jollakin tapaa sosiaalisesti hyväksyttävää.
  2. Lidlin tulo lisäsi ruokakauppojen kilpailua. Esimerkiksi S-ryhmän halpuutuskampanjat syntyivät ikään kuin vastaiskuna Lidlin halvoille hinnoille.
  3. Lidlin myötä Suomessa on mahdollista asioida ruokakaupassa, jossa ei kysytä kanta-asiakaskorttia.
  4. Kashmir ei ole enää vain rikkaiden etuoikeus. Noin 70 eurolla sai viime vuonna Lidlistä laadukkaan kashmirneuleen.
  5. Köyhäilystä on tullut muotia. Nykyään on ylpeyden aihe sanoa, että kesämekko maksoi alle kympin. 
  6. Lidl on saanut suomalaiset puhumaan. Jos puolituttujen kanssa on jo käyty kahvipöydän keskustelu säästä, nykyään jutellaan siitä, mistä kukin päivittäisostoksensa tekee.
  7. Lidl opetti suomalaiset vaihtuviin valikoimiin ja teemamaaviikkoihin: Italia-viikko, Ranska-viikko, USA-viikko… Joitakin tuotteita saa myymälöistä vain tietyn ajan. Se tarkoittaa samalla sitä, että asiakkaan on seurattava Lidlin tarjouslehtisiä, jotta pysyy kärryillä, mitä milloinkin on myynnissä.
  8. Lidl on muuttanut myös ulkomailla matkustelua siten, että nykyään voi reissatessa suorittaa ostokset Lidlissä, ja kaikki on siellä samalla tavalla kuin lähimmässä koti-Lidlissä. Yleensähän on kiva ulkomailla tutustua paikallisiin kauppoihin, mutta joskus kiireessä on aika kätevää asioida Lidlissä.

Millaisia muistoja Lidl sinussa herättää? Mikä on paras Lidl-löytösi? Entä mikä Lidlissä raivostuttaa? Kerro meille!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Linda Liukkaan tärkein kohderyhmä on pienten lasten isät.

Linda Liukas on palkittu lastenkirjailija ja koodauslähettiläs. Liukkaan tietotekniikka-aiheiset Hello Ruby -lastenkirjat ovat olleet jättimenestys maailmalla: ensin hän keräsi kirjoilleen 380 000 euron arvoisen joukkorahoituspotin ja voitti sitten kiinalaisen 130 000 euron arvoisen muotoilupalkinnon.

Liukkaan uusin, keskiviikkona julkaistu kirja vie lapset tutkimusmatkalle internetiin. Kirjasarjan oikeudet on myyty 22 kielialueelle.

Vaikka Liukkaan teokset ovat lastenkirjoja, kirjailija on kertonut tärkeimmäksi kohderyhmäkseen pienten lasten isät. Hänen mukaansa isien roolimallilla on tärkeä vaikutus pienten tyttöjen päätöksiin.

– Ollessani pieni muut isät sanoivat tietokoiden olevan kalliita aikuisten juttuja. Oma isäni sen sijaan opetti, ettei ole asiaa, mitä ei voisi tietokoneella korjata. Opettelimme yhdessä juttuja ja välillä mokailtiin, Liukas muistelee.

”Sanonkin pienille tytöille, että he voivat olla vaikka ballerina-koodaajia.”

Liukkaan mukaan koululla on paljon vaikutusta lapsen asenteisiin, mutta vanhemmilla vielä suurempi. Liukas haaveileekin omistavansa kymmenen vuoden päästä koulun, jossa teknologiaa kehitetään yhdessä lasten kanssa.

– Lapsia pitää kannustaa löytämään oma juttunsa, ja heitä pitää altistaa uusille asioille. Ei suljeta liian aikaisin mahdollisuuksia lapselta. Sanonkin pienille tytöille, että he voivat olla vaikka ballerina-koodaajia.

Ruby pienten poikien esikuvana

Teknologia-alalla vallitsee vieläkin merkittävä naispula. Liukas kannustaa naisia innostumaan alasta, sillä teknologiaan tarvitaan naisten näkökulmia.

– Ohjelmoija on se henkilö, joka käyttää tietokonetta ratkaistakseen maailman ongelmia, ja tarvitsemme naisten näkemystä. Tietokoneella voi ilmaista itseään ja muuttaa maailmaa paremmin kuin millään muulla, Liukas sanoo.

Kun Liukkaan ohjelmointityöpaja Rails Girls alkoi menestä, hän kohtasi vanhempia miehiä, jotka yrittivät neuvoa joka käänteessä.

– Kun sulkee korvansa setämiesten kritiikiltä, ei törmäile lasikattoihin.

Liukas kertoo ylpeimmäksi hetkekseen sen, kun pienet pojat ovat tulleet kertomaan hänelle, että kirjojen naiskoodaaja Ruby on heidän esikuvansa.

– Se on feminismiä parhaimmillaan, kun nainenkin voi olla teknologia-alan esikuva.

 

Illan tv-dokumentissa seurataan muslimityttö Sonitaa, joka haaveilee räppärin urasta.

”Huudan häkistäni uupuneena, hintalappujen painosta nuutuneena”, räppää nuori muslimityttö. Youtube-hitiksi muodostuneella musiikkivideolla hän esiintyy muun muassa mustelmaisena lapsimorsiamena. Räppäävä morsian on Sonita Alizadeh Afganistanista.

Rokhsareh Ghaemmaghamin uusintana viime syksyltä nähtävä dokumentti Sonita-tytöstä on vaikuttava kuvaus nuorten naisten ahdingosta runnellussa Afganistanissa. Elokuvan alkupuolella 18-vuotias Sonita elää pakolaisena Iranissa tukikodissa, joka auttaa lapsia ja nuoria selviytymään.

Sonitan oma selviytymiskeino on musiikki. Hän unelmoi rap-tähteydestä Amerikassa ja tahtoisi vanhempiensa olevan Michael Jackson ja Rihanna. Sen sijaan hänellä on kuusikymppinen äiti, joka saapuu Afganistanista hakemaan tytärtään pakkoavioliittoon. Morsiusrahoilla aiotaan maksaa Sonitan veljelle morsian.

Dokumentissa kysytään, onko oikein, että nuori tyttö on maksuväline. Länsimaissa vastaus on selvä, mutta vanhoillisissa muslimiperheissä eletään traditioiden mukaan.

Afganistanissa ja Iranissa naisten ei sovi laulaa ja esiintyä. Kun musiikkivideo Bride for Sale leviää somekanavilla ja päätyy televisioon, itse dokumentintekijöiden on astuttava esiin. Tässä hämärtyy raja tallentavan dokumentin ja hyväntekeväisyyden välillä, mutta katsoja ei voi kuin seisoa dokumentaristin rinnalla.

Sonita Yle Teema & Fem su 20.08. klo 22.00