Kumpi näistä on sinun haaveesi? Kuvat: Shutterstock
Kumpi näistä on sinun haaveesi? Kuvat: Shutterstock

Perheen voi perustaa monesta syystä – tai jättää perustamatta.

– Minulla ei ole ikinä ollut vauvakuumetta. En ymmärrä, miksi ihmiset tekevät lapsia, mutta minun on ollut pakko hyväksyä se, koska kolmenkympin korvilla niin moni ympärillä alkoi perustaa perhettä, näyttelijä Antti Holma kertoi tuoreessa Me Naisten haastattelussa.

Holma sanoi, että elämä yksin on erityisen hyvää, koska silloin ei tarvitse kuunnella muiden mielipiteitä.

– Koska elän yksin, kaikki asiat, joita teen, ovat kiinni vain minun tarpeistani.

Antin valinta elää lapsettomana herätti heti runsaasti keskustelua jutun kommenttilaatikossa ja Me Naisten Facebook-sivulla. Osa yhtyi hänen mielipiteeseensä, mutta osa ei ymmärtänyt näyttelijän ajatusmaailmaa lainkaan. ”Jotenkin tosi surullista ja itsekästä. Elämästä jää isoja alueita kokematta ja elämättä”, nimimerkki Elinami kommentoi Antin ajatusmaailmaa. Pari kommentoijaa epäili Antin mielen vielä muuttuvan.

Aihe herättää valtavasti sekä tunteita että mielipiteitä, ja perusteluja on niin perheellisillä kuin lapsettomilla. Tässä muutamia näkökulmia:

Onnellisuus löytyy lapsista – mutta löytyy se muualtakin

– Minulla on uskomaton elämä, näyttelijä Cameron Diaz totesi vuonna 2009. Hän kertoi, että ihanan elämän syy löytyy osittain juuri siitä, ettei hänellä ole lapsia.

Myös tiede tukee ajatusta siitä, että lapsettomuus tekee onnelliseksi. Tänä vuonna julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan lapsettomat pariskunnat ovat onnellisempia kuin parit, joilla on jälkikasvua. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että onnellisuuskuilu ryhmien välillä on pienempi maissa, joissa vanhemmille tarjotaan kattava sosiaaliturva.

Myös vuoden 2012 norjalaistutkimus tukee ajatusta siitä, että lapseton on usein varsin onnellinen yksilö. Tutkimuksen mukaan osa lapsettomista saattaa käydä läpi vaiheen, jolloin suree sitä, ettei hänellä ole jälkikasvua. Mutta kun siitä pääsee eteenpäin, voi elämään löytää paljon merkitystä.

Samassa tutkimuksessa huomattiin, että eläkepäivillä lapsettomat ja perheelliset ovat keskimäärin ihan yhtä onnellisia.

Toki merkityksen voi löytää sekä lapsettomasta että perheellisestä elämästä. Esimerkiksi koomikko Sarah Silverman on kertonut haluavansa molemmat.

– Haluan hankkia lapsia siinä vaiheessa, kun en enää halua tehdä jotain muuta ja voin keksittyä heihin täysin, hän totesi vuonna 2010.

Perhe tuo lisää vuosia elämään

”Perhe on minulle kaikki kaikessa, se tarkoittaa rakkautta, ystävyyttä ja turvaa”, Maija Lukkari-Nyman sanoi kesällä Me Naisten haastattelussa.

Uuden amerikkalaistutkimuksen mukaan perhe tuo elämään ainakin lisää elinvuosia. Läheiset välit perheeseen pienentävät ennenaikaisen kuoleman riskiä ja parantavat elämänlaatua sekä terveyttä. Vaikka kaikki sosiaaliset suhteet ovat terveydelle hyväksi, tutkimuksen mukaan ystävillä ei ole kuitenkaan yhtä positiivista vaikutusta elinvuosiin.

Toisaalta hiljattain keskustelua herätti myös amerikkalaisen psykologin tutkimus, jonka mukaan yksin elävillä olisi monin tavoin rikkaampi elämä kuin naimisissa olevilla. Tutkimuksen mukaan sinkut saivat merkitystä elämäänsä läheisistä ystävyys- ja sukulaisuussuhteista, mielekkäästä työstä ja vilkkaasta sosiaalisesta elämästä.

Lapsettomalla parempi taloudellinen tilanne

Tuoreen amerikkalaisraportin mukaan lapsettomien pariskuntien taloudellinen tilanne eläkepäivillä on huomattavasti parempi kuin perheellisillä. Syy siihen on perin yksinkertainen: lapsiin hujahtaa valtava määrä rahaa. Vuoden 2007 suomalaistilaston mukaan yhden lapsen kasvattaminen täysi-ikäiseksi maksaa yli 100 000 euroa. Suomalainen yhteiskunta toki tukee lasten vanhempia esimerkiksi lapsilisän avulla.

Usein lapsettomille perustellaan, että jälkikasvua kannattaa hankkia, jotta vanhuuden päivät on turvattu. Tämän laskelman mukaan lapsettomalla näyttäisi kuitenkin liikenevän sievoinen summa enemmän oman tulevaisuutensa rahoittamiseen.

Täytyykö pystyä kaikkeen?

Länsimaissa vapaaehtoisesti lapsettomien määrä kasvaa jatkuvasti. Silti monet kokevat yhä paineita ja joutuvat perustelemaan lapsettomuuttaan sekä itselleen että muille.

Miksi? Lapsettomalla näyttelijällä Renee Zellwegerillä, 47, on teoria:

– Ehkä kyse on vanhoillisista yhteiskunnan paineista, jotka saavat naiset ajattelemaan, että heidät tuomitaan, jos he eivät saavuta elämässään kaikkea nyt, kun lasikatto on murrettu, näyttelijä sanoi radiohaastattelussa.

– Ihmisen on pystyttävä kaikkeen, vaikka eihän se välttämättä ole totta, että se olisi mahdollista. Ihmisen on tehtävä valintoja ja priorisoitava.

Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kerro oma mielipiteesi lomakkeella!

Juttua muokattu 14.3.2017 kello 9.14.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
M76

”En ymmärrä, miksi ihmiset tekevät lapsia” – ymmärrätkö sinä?

Olen 39-vuotias mies. En ole ikinä ymmärtänyt miksi ihmiset haluavat lapsia. Itse en ole koskaan halunnut. En ole valinnut lapsettomuutta, vaan se on ollut minulle itsestään selvä asia koko elämäni. Joku välillä ihmettelee miksi minulla ja vaimollani ei ole lapsia, onhan meillä ulkoisesti kaikki edellytykset; molemmilla vakituinen työ, oma asunto jne jne. Halu saattaa lapsia maailmaan kuitenkin puuttuu molemmilta. Me elämme omaa elämäämme ja teemme niitä asioita joista nautimme.
Lue kommentti
Vierailija

”En ymmärrä, miksi ihmiset tekevät lapsia” – ymmärrätkö sinä?

Jos lähdetään siitä näkökulmasta, että se, että on lapsia ei takaa sitä, että nämä huolehtisivat vanhemmistaan, kun he ovat vanhoja. Lapsi voi menehtyä ennen vanhempiaan, voi koitua vanhemman rahavarojen lypsäjäksi myös aikuisella iällään ja kaikki muukin maan ja taivaan väliltä on mahdollista. Tietenkin lapsi tuo paljon iloa ja rakkautta, mutta myös huolta ja surua. Tottakai oma lapsi on oma lapsi ja tärkeintä maailmassa, mutta kaikista meistä ei myöskään henkisesti ole tasapainoinen lasta...
Lue kommentti
– Olen löytänyt omasta mielestäni elämässä nyt tasapainon ja olen tällä hetkellä helvetin onnellinen, Jere Karalahti kertoo. Kuvat: Jonna Öhrnberg

Jere Karalahden elämäkerrassa äänessä ovat myös hänen läheisensä. Jerellä oli heille yksi pyyntö: olkaa täysin rehellisiä.

Ex-jääkiekkoilija Jere Karalahti arvelee, että rehellisyys ja lojaalius ovat arvoja, jotka ovat kannatelleet häntä, vaikka hänen elämässä on sattunut poikkeuksellisen paljon.

– Minulta kysyttiin elämäkertaa jo kymmenen vuotta sitten. Olen ollut nämä vuodet aika hiljaa kaikesta. Nyt kun ura päättyi, asia tuntui ajankohtaiselta. Kirja on minun oma puheenvuoro ja puhdistautuminen.

Jere haluaa tuoda lokakuussa ilmestyvässä kirjassa myös oman näkökulmansa tapahtumiin ja otsikoihin.

– Monien ihmisten mielikuva minusta kantautuu kolmenkymmenen tai vähintään kymmenen vuoden takaa. Onhan minun elämä monella tapaa täysin erilaista kuin silloin.

Jere lopetti vuosi sitten jääkiekkouransa. Samaan aikaan Jere ja vaimo Nanna Karalahti saivat ensimmäisen yhteisen lapsensa, nyt reilun vuoden ikäisen Jax-pojan. Jeren 16-vuotias Ronja-tytär edellisestä liitosta asuu vuoroviikoin parin kanssa.

”Emme luovuta. Kaikki on nyt hyvin.”

Keväällä liitto ajautui kriisiin ja Nanna kirjoitti blogissaan parin eronneen. Avioeropapereita he eivät kuitenkaan ikinä laittaneet vetämään.

– Emme luovuta. Kaikki on nyt hyvin. Olemme molemmat tehneet kompromisseja, myös kasvatusasioissa kulmat ovat saatu kohtaamaan. Pidän isänä tiukkaa kuria, mutta annan myös siimaa, että hän saa kasvaa omana itsenään. Jax on lumonnut minut täysin. Onhan se erilaista kasvattaa lasta, jolla roikkuu käärme jalkojen välissä, Jere naurahtaa.

Aki Linnanahteen kirjoittama Jere-elämäkerta julkaistaan 6. lokakuuta.
Aki Linnanahteen kirjoittama Jere-elämäkerta julkaistaan 6. lokakuuta.

”Juhlimista voi olla eri tasoista”

Päihteiden käytön Jere lopetti jo vuonna 2008, kun hän vajosi koomaan päihteiden käytöstä johtuvan haimatulehduksen vuoksi.

Urheilu-uransa ohessa Jere kuvaa olleensa ammattijuhlija. WSOY:n syksyn avajaistilaisuudessa paljastettiin, että kirjassa kerrotaan myös, kuinka Jere on meinannut sokeutua kaljapullon siruihin.

”Olen löytänyt omasta mielestäni elämässä nyt tasapainon ja olen tällä hetkellä helvetin onnellinen.”

– Juhlimista voi olla eri tasoista. Tiettyjä tasoja siitä minulla ei ole ikävä. Olen oppinut vuosien aikana elämään uutta elämää. Urheilen kaksi kertaa päivässä ja pyöritämme Nannan kanssa hyvinvointivalmennusta. Myös Jax syntyi uran loppumisen kannalta hyvään saumaan, jääkiekkomittarit ehtivät tulla täyteen. Olen löytänyt omasta mielestäni elämässä nyt tasapainon ja olen tällä hetkellä helvetin onnellinen.

Hissun Pancho-koiraa ei ruudussa enää nähdä.

IS TV-LEHTI: Ei kännykkäkuuluvuutta, ei kunnollista kattoa pään päällä, eikä edes varsinaista tietä perille. Nämä ovat lähtökohdat, kun innokkaat kalamiehet Kari ”Hissu” Hietalahti ja Tommi Korpela lähtevät kalaan Incredible Fishing with Hissu ja Tommi -uutuussarjassa.

Kymmenen jaksoa sisältävässä ohjelmassa on paljon huumoria, mutta ei miesten kalareissut pelkkää auringonpaistetta ole. Varsinkin Jäämerellä olosuhteet ovat vaikeat, ja Tommin vatsa on koetuksella. Ohjelman tunnelmassa on paljon samaa kuin Kenraali Pancho ja pojat -kausilla. Hissun Pancho-chihuahuaa ei kuitenkaan ruudussa enää nähdä, sillä tämä on jäänyt eläkkeelle tv-töistä.

Tommi (vas.) ja Hissu tietävät, että joskus kalastus vetää vakavaksi.
Tommi (vas.) ja Hissu tietävät, että joskus kalastus vetää vakavaksi.

Aloitusjaksossa Hissu ja Tommi matkaavat Tanskaan. Yhdessä jaksossa Hissu ja Tommi saavat seurakseen innokkaan perhokalastajan, näyttelijä Jasper Pääkkösen ja tämän näyttelijäisän Seppo Pääkkösen.

Incredible Fishing with Hissu ja Tommi alkaa Kutosella ke 24.8. klo 21.00

Lihaa, kanaa vai kalaa? Voiko tämän vaikeampaa kysymystä esittää kasvissyöjälle – edes teoriassa?

Anssi Kela on ollut kasvissyöjänä noin 20 vuotta. Nyt hän kertoo Facebook-sivuillaan hankalasta kysymyksestä, johon joutui miettimään vastausta pitkään.

– Minulta kysyttiin hiljattain kysymys, joka päällisin puolin vaikutti helpolta, mutta johon vastaaminen oli lopulta yllättävän vaikean prosessin takana: jos minun pitäisi nyt syödä yksi annos liharuokaa, niin mitä lihaa söisin?

Vastaus löytyi perinpohjaisten kysymysten avulla. Kela kirjoittaa kysyneensä itseltään, missä tilanteissa hän on kokenut menettävänsä jotain vegetaristina ja milloin hänellä on tullut mieleen, että ei haluaisi olla kasvissyöjä?

– Olenko ollut pettynyt jossain hienossa ravintolassa, kun pöytäseurani lautasella on lojunut kallista lihaa, ja minulle on tarjoiltu jotain selvästi vähäisempää? Vai olenko tuntenut kateutta silloin, kun kaverini on mäystänyt mehevää hampurilaista, ja oman sämpyläni välissä on ollut kuiva juurespihvi, Kela sanoo miettineensä. 

”Jos pitäisi syödä yksi annos lihaa, niin tahtoisin paistaa nuotiolla makkaraa.”

– Tällaisen pohdinnan tuloksena lopullinen vastaus kirkastui minulle: jos pitäisi syödä yksi annos lihaa, niin tahtoisin paistaa nuotiolla makkaraa.

Facebook-postauksen alla fanit kysyvät jo, että millaiseen makkaraan Kela päätyisi, jos pitäisi syödä lihaa. Mutta Kela myöntää, ettei tunne makkaroita niin hyvin, että osaisi valita jonkun tietyn makkaran.

Perheen koira ja dokumentti saivat luopumaan lihasta

Nettisivuillaan Anssi Kela on kirjoittanut aiemmin, että hän suuntasi kasvislinjoille joko 1997 tai 1998. Sitä ennen hän oli kuitenkin ”intohimoinen lihansyöjä”.

– Kun tilasin Pizza Fantasian, niin neljä täytettäni olivat salami, kinkku, pekoni ja jauheliha. Minulla ei ollut kokemusta kasvisruoasta, arvelin sen olevan mautonta.

”Katsoessani koiraa silmiin aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.”

– Vegetarismi oli kuitenkin kiinnostanut jo jonkin aikaa. Olin salaa ajatellut, että joskus voisi ihan huvikseen kokeilla miltä tuntuisi olla syömättä lihaa. Kimmoke tähän suuntaan taisi syntyä siitä, kun perheeseen hankittiin koira: sen silmiin katsellessa aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.

Viimeisenä niittinä Kelan mukaan toimi dokumentti, jossa seurattiin lihan matkaa laitumella pihviksi. Se ei ollut kaunista katsottavaa, kirjoitti Kela vuonna 2009. Sen jälkeen hän alkoi kokeilla kasvissyöntiä ja koki sen sopivan elämäntyyliinsä.

Kerro oma vastauksesi, kasvissyöjä!

Mihin liharuokaan tarttuisit, jos pitäisi valita yksi?

Kerro vastauksesi ja osallistu keskusteluun alla olevassa kommentointikentässä. Kirjoita kommenttisi pinkkiä nappia painamalla.

Olet mitä syöt

Kasvissyöjä Anssi Kela vaikean valinnan edessä: Minkä liharuuan söisit, jos olisi pakko?

Aihealueeseen liittyen juuri noussut kohu suomalaisen lihantuottaja HKScanin eläintenkohtelusta on noussut skandaali --> http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708222200343599_ul.shtml En tiedä miksi ihmiset tukevat raskaalla työllä hankituilla €:llaan tällaista? Jos ei olisi kysyntää, ei olisi myöskään tarjontaa ja eläimet sekä terveytesi säästyisivät. Jos ihmiset eivät olisi laiskoja tutkimaan julkaistuja tutkimuksia liittyen terveelliseen ravintoon liittyen joita maailman huippuyliopistot...
Lue kommentti
Eläimille elämisen arvoinen elämä

Kasvissyöjä Anssi Kela vaikean valinnan edessä: Minkä liharuuan söisit, jos olisi pakko?

”Katsoessani koiraa silmiin aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.” Hienoa Anssi että olet avannut silmäsi epäkohdalle, kuitenkin herää kysymys että jos motiivisi on eläinten hyvinvointi, niin minkä takia syöt maitotuotteita? Jos ihmiset avaisivat silmänsä,he ymmärtäisivät että lehmiä raiskataan ja heidän lapsensa otetaan heiltä pois, monet voisivat miettiä kumpi on pahempi? Kohtelemme jo ihmisinä toinen toisiamme yhä huonommin nykypäivänä, eläimiä vielä...
Lue kommentti

Tiina Lymin ohjaaman Napapiirin sankarit 3 -elokuvan tyyli muistuttaa turhan paljon Luokkakokous-komedioita.

Dome Karukosken vuonna 2010 ohjaama Napapiirin sankarit oli hitti. Siinä lappilaisessa kirkonkylässä asuva tunari Janne (Jussi Vatanen) metsästi ystäviensä avulla vaimolleen Inarille (Pamela Tola) digiboksia. Teppo Airaksisen ohjaamassa kakkososassa Janne onnistui puolestaan hukkaamaan pariskunnan tyttären. Sarjan kolmannen osan on ohjannut Tiina Lymi. Tällä kertaa elämän tarkoituksen kadottanut Janne etsii itseään tuntureilta. Luvassa on siis jälleen yksi kotimainen kuvaus mieheyden kriisistä.

”Vitsit ovat jopa loukkaavia.”

Jo sarjan toinen osa oli väkinäinen, mutta kolmas tuntuu täysin väkisin väännetyltä. Aiemmat osat olivat kuitenkin sympaattisia, joten kolmosestakin haluaisi tykätä. Lymi on ottanut liikaa pesäeroa aiempiin osiin. Niissäkin oli sovinistista huumoria ja alapäävitsejä, mutta nyt vitsit ovat jopa loukkaavia. Tyyli muistuttaa lähinnä Luokkakokous-komedioita.

Huumoria revitään myös self help -kulttuurista. Siinä riittäisikin ivaamista, mutta ote on turhan lempeä. Jussi yrittää löytää itsensä Paulo Coelhon sivuilta ja viheltelee erämaisemissa El Condor Pasaa. Ei siis mitään varsinaisia oivalluksia.

Napapiirin sankarit 3

**

Ensi-ilta 23.8.

 

Juttua muokattu 23.8. klo 16.24. Kakkososan ohjasi Teppo Airaksinen eikä Dome Karukoski.