Bruce Oreck. Kuva: Sanoma-arkisto
Bruce Oreck. Kuva: Sanoma-arkisto

Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck tunnetaan suorasanaisuudesta, jota jotkut voivat nimittää myös vieraskoreuden puutteeksi. Kokosimme Brucen ulostulojen pohjalta neljä teesiä siitä, mikä Suomessa mättää. Lisää draivia kaipaa hän!

1. Liian leppoisa työtahti

Yhdysvaltalaisen silmiin suomalainen ei pane parastaan työelämässä. Löysää on. Työntekijöiden vapaa-ajan paljous – pitkät lomat ja lyhyt työviikko – tekee Brucen mukaan hallaa maamme kilpailukyvylle verrattuna maihin, joissa painetaan enemmän hommia. Suomalainen sosiaaliturva ja sen rahoittamiseksi tarvittava tuloverotus eivät Brucen mukaan kannusta tarpeeksi ahkeroimaan.

”Miten teillä on varaa siihen?” Oreck kysyi Ylen 8 myyttiä työstä -ohjelmassa tiistaina.

”Kelpaisi meillekin, mutta onnistuuko sellainen kilpailukyvyn kärsimättä?"

Brucen mielestä vastaus on ehdoton ei.

2. Pessimismi ja ilottomuus

"Sen sijaan, että Suomi olisi kaikessa onnistuva go go -talous, Oreck on löytänyt täältä pessimismiä, pinttyneitä ajatusmalleja ja tarpeettoman kovaan itseruoskintaan taipuvaisia ihmisiä", Helsingin Sanomat kirjoitti taannoin.

Ulkomaalaisen silmin Linnan juhlat kuvastavat osuvasti Suomea ja suomalaista jäykkyyttä. Amerikkalaiset juhlivat itsenäisyyspäiväänsä aivan toiseen tapaan.

”Amerikkalaiset eivät katso tuntikaupalla ihmisten kättelyä televisiossa. Me menemme ulos ja pidämme hauskaa. Syömme piknikkiruokaa, katsomme baseballia, räjäyttelemme ilotulitteita ja vietämme aikaa perheen kanssa”, Bruce huomautti Helsingin Sanomien Nyt-liitteen haastattelussa.

Mikä rentous ja yksilöllisyys! Ihana tunnelma!

”En voi kuvitella, että kukaan käyttäisi silloin solmiota ja smokkia. Amerikassa on kyse siitä, että ihmiset pakenivat sääntöjä ja tekivät omat sääntönsä. Heinäkuun neljännen päivän juhliminen on muistutus siitä. Mene ja elä omaa unelmaasi.”

Tästä päästäänkin kätevästi kolmanteen teesiin:

3. Turhat säännöt ja niiden noudattaminen

Suomalainen jähmeys ilmenee Brucen mukaan myös turhana byrokratiana. Tämä tuntuu olevan Brucen lempiteemoja. Suomi on ex-suurlähettilään mukaan turhien lakien ja säädösten viidakko, mikä vaikeuttaa kansalaisten eloa ja estää vieraita kuluttamasta ja sijoittamasta.

Teetettyään Helsingin-lukaaliinsa miljoonaremontin Bruce törmäsi käsityskykynsä ylittävään byrokratiaan. Remppa kesti Helsingin Sanomien haastattelun mukaan kolmen kuukauden sijaan vuoden ja maksoi ainakin 30 prosenttia budjetoitua enemmän.

Bruce oli jopa niin epätoivoisen turhautunut insinöörimäiseen jahkailuun, että ”mietti joidenkin työmiesten viemistä pitkälle uimaretkelle Itämeren syvyyksiin”.

4. Väärät ruokailutavat ja nyhveröys

Suomalaisten epärentous näkyy myös täkäläisissä ruokailutavoissa. Millaisia nyhveröitä mahdammekaan hänen mielestään olla!

”Miksi suomalaiset syövät sormiruokaa veitsellä ja haarukalla?” Bruce ihmetteli Hesarin Nyt-liitteen haastattelussa.

”Kun näen ravintolassa, että suomalaiset syövät pizzaa veitsellä ja haarukalla, lopetan syömisen ja sanon heille: ’Kaverit! Mitä te oikein teette? Laskekaa veitset ja haarukat ja syökää niin kuin miehet!’”

Haastattelussa Bruce matki suomalaista pizzansyöjää, joka leikkaa pieniä paloja.

”Tämä on väärin!”

Brucen mukaan Yhdysvaltojen henkinen kulttuuri tiivistyy ruokailutavoissa: elämässä on rapakon takana kyse antaumuksesta.

”Me amerikkalaiset teemme satoja virheitä, mutta kukaan ei voi syyttää, että suhtautuisimme elämään kainostellen. Hyppäämme katolta ja katsomme, mitä tapahtuu. Murehdimme vasta myöhemmin, tuliko laskuvarjo mukaan.”

Bruce toivoisi, että myös suomalaiset menisivät ja valloittaisivat maailman kainostelematta.

Kysely

Oletko samaa mieltä Oreckin kanssa?

Osittain.
Osittain.
40.6%
Kyllä.
Kyllä.
39.9%
En.
En.
21.0%
Ääniä yhteensä: 2729

Poimimme Sanojen lahja – valitut sitaatit -kirjasta Tove Janssonin tekstinpätkiä, joissa riittää ajateltavaa vaikka loppuelämäksi.

Tove Janssonin hauskimmat ja mieleenpainuvimmat oivallukset yhdessä kirjassa – kyllä kiitos! Yli 500 sivuinen teos Sanojen lahja – valitut sitaatit (WSOY) on niitä täynnä.

Uutuuskirjaan on koottu yksittäisiä lauseita ja pidempiä pätkiä Janssonin kirjoista aina Muumi-sarjakuvista novellikokoelmiin. Aiheet vaihtelevat kepeistä ja rakkaudentäyteisistä ajatelmista kuolemaan ja yksinäisyyteen.

Erityisesti muumit ovat yli 70-vuoden ajan opettaneet meille tärkeitä asioita elämänilosta, ihmissuhteista ja muista tärkeistä asioista. Yksinkertaisten asioiden sanominen ääneen on usein juuri sitä, mitä elämässä tarvitsee kaikkein eniten. Muumien viisaudet on vuosikymmeninkien jälkeen yhtä päteviä kuin 1940-luvulla sotien aikaan.

Kokosimme 10 Janssonin muumikirjoista saatua ajatusta, joista voi saada paljon irti paikasta, iästä ja vuodesta riippumatta:

Viisaita sanoja

”Hän oli ehtinyt oppia, miten tärkeää oli lykätä hartaasti odotettuja asioita tuonnemmaksi, ja hän tiesi että retkeä tuntemattomaan oli valmisteltava harkiten.” Muumipappa ja meri

”Hän katseli tuumivasti tummaa vuolasta vettä ja sai päähänsä, että elämä oli ihan kuin virta. Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtivat kumoon. Tämän minä kerronkin Muumipapalle, Hemuli mietti totisena. Eiköhän se vain ole aivan uusi ajatus.” Muumilaakson marraskuu

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.”

”Myy kohautti harteitaan ja ryömi takaisin sammaliin. Hän oli usein nähnyt, miten ne joiden piti tavata seisoivat odottamassa toisiaan väärässä paikassa, tyhmästi ja epätoivoisesti. Sitä ei voi auttaa, ehkä se kuuluu asiaan.” Muumipappa ja meri

”– Paetkaa! huusi Muumimamma. – Poliisi on täällä! Hän ei tiennyt mitä Muumipeikko oli tehnyt, mutta siitä hän oli aivan varma, että hän hyväksyi tuon teon.” Vaarallinen juhannus

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.” Muumipapan urotyöt

”Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen. Hänen kanssaan voi puhua.” Taikurin hattu

Hyvää fiilistä

”Kyllä on jännittävää elää, ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.” Muumipappa ja meri

”Niiskuneiti pani käpälänsä Muumipeikon käpälään. – Oli miten oli, hän sanoi. – Niin kauan kun sinä et pelkää, minäkin lupaan olla pelkäämättä.” Muumipeikko ja pyrstötähti

”Tämä ilta on laulun ilta.”

”Tämä ilta on laulun ilta, ajatteli Nuuskamuikkunen. Uuden laulun, jossa on yksi osa odotusta, kaksi osaa kevätkaihoa ja loput vain hillitöntä hurmaa siitä, että saa vaeltaa, olla yksin ja viihtyä oman itsensä seurassa.” Näkymätön lapsi: Kevätlaulu

”Yhden ainoan kerran hän oli nähnyt Muumimamman kuonon pilkahtavan oviaukossa – pyöreän ystävällisen kuonon. Koko Muumimamma oli pyöreä juuri sillä lailla kuin äitien kuuluu olla.” Muumilaakson marraskuu

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

LEIJONA

On aika lähteä liikkeelle. Aikaa ei ole itsesääliin vaipumiseen tai valittamiseen. Saat perheestäsi tarvitsemaasi voimaa eteenpäin painaaksesi.

 

NEITSYT

Älä salaile tunteitasi pelon ajamana. Avoin keskustelu on kaiken hyvän alku. Yhdessä päädytte ratkaisuun, joka tyydyttää kaikkia.

 

VAAKA

Ole aktiivinen ja heitte ideoitasi ilmoille. Hyvää virtausta ei kannata haaskata. Olet omillasi luovan haasteen parissa.

 

SKORPIONI

Laadi itsellesi strategia. Ota epäröimättä käyttöön astetta erikoisemmatkin metodit. Nyt on aika kokeilla jotain aivan uutta.

 

JOUSIMIES

Joku tarjoaa sinulle kiinnostavaa tietoa. Tarkista faktat luotettavasta lähteestä ennen johtopäätösten vetämistä. On aika laittaa kaikki peliin.

 

KAURIS

Pysy vakaalla maaperällä. Voit välttää menneisyydessä tekemäsi virheet, jos olet rehellinen itsellesi. Ole hereillä neuvottelutilanteessa.

 

VESIMIES

Odottamaton tilaisuus osuu kohdallesi. Tee asiat rohkeasti omaa nenääsi seuraten. Luovuudesta on tänään hyötyä kaikilla elämäsi osa-alueilla.

 

KALAT          

Toimi niin kuin parhaaksi katsot. Sinun ei ole pakko kuunnella mahdottomia vaatimuksia. Hoida vain se, minkä olet tullut luvanneeksi.

 

OINAS

Älä kuormita itseäsi liikaa. Yllätykset saattavat käydä rasittaviksi, jos niitä ilmaantuu joka kulman takaa. Etsi rauhaa hyvän ystävän tai kumppanisi seurasta.

 

HÄRKÄ

Yritä olla mahdollisimman joustava. Sinun ei tarvitse luopua periaatteistasi, mutta ole valmis tulemaan vastaan. Joudut tekemisiin hankalan ihmistyypin kanssa.

 

KAKSONEN

Perhe ja koti ovat nyt tärkeysjärjestyksesi kärjessä. Kuuntele kiireettä, mitä läheisilläsi on sanottavana. On aika korjata väärinkäsityksiä.

 

RAPU

Päivä tarjoaa haasteita, jotka kysyvät pitkiä hermoja. Olet sen päätteeksi monta kokemusta rikkaampi. Opit tänään jotain arvokasta.

 

Jaa horoskooppi sähköpostilla kaverille!

No, niitä tarttuu Kotuksen sanastajien haaviin.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kuukauden sana ylitti tällä viikolla uutiskynnyksen: kaiketon, miten hieno ja kätevä sana! Kaiketon on syötävää, joka on ainakin maidotonta, munatonta, gluteenitonta ja soijatonta, ja kun sellaista leipoo syntymäpäiväjuhliin, kaikki vieraat voivat nauttia.

Kotuksen Kuukauden sanojen arkisto on muutenkin mahtava kokoelma ajankohtaisia puheenaiheita viime vuosilta: muistatteko, milloin puhuttiin ukkoskyykystä? Entäs milloin syötiin pakotejuustoa? (Samana kesänä: heinä- ja elokuussa 2014.)

Sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen Kotukselta kertoo, että kuukauden sanat tulevat sanakirjatyön sivutuotteena: toimittamiseen liittyy työvaihe nimeltä sanastus, jossa seurataan mediaa ja kerätään aineistoa. Kuukauden sanaksi valitaan sanastajien haavista jokin ajankohtainen, mieluusti uusi sana. Se voi olla somessa nähty, radiossa kuultu, lehdistä luettu tai jostain vain ponnahtanut.

Kaiketon on jännä karitiivijohdos.

– Kaiketon ei ole ihan uusi, mutta nyt se on ajankohtainen, kun ihmiset miettivät kesäjuhlien tarjoilua. Lisäksi se on aika jännä karitiivijohdos.

Klemettisen mukaan sanojen kanssa on mukavaa työskennellä: pysyy maailmassa kiinni. Syömiseen liittyvä sanasto on nyt pinnalla, samoin politiikkaan. Donald Trump on osoittautunut sanastoa tuottavaksi runsaudensarveksi.

– Tänään kuulin sanan whataboutismi. Se on retorinen keino, jolla kritiikin kohde yrittää siirtää huomion johonkin muuhun epäkohtaan.

Klemettisellä on myös selvä suosikki viime vuosien uusien sanojen joukossa.

– Sydäniskuri! Lääketieteen sanastolautakunnassa on etsitty suomenkielistä sanaa defibrillaattorille. Usein suomennokset otetaan nihkeästi vastaan, mutta sydäniskuri on poikkeus: se on tosi läpinäkyvä ja sopii suuhun.
 

Saksalainen halpamarkettiketju saapui Suomeen 15 vuotta sitten ja on vuosien varrella muokannut arkeamme monella tapaa.

Lukuisat pahvilaatikot, sekaiset hyllyt, hedelmät, joita ei punnittu itse. Kun pian 15-vuotispäiväänsä Suomessa viettävä Lidl rantautui Suomeen, monelle vierailu halpamarketissa oli eksoottinen kokemus, vähän kuin olisi ulkomailla ollut.

Epäsuomalaisuus oli räikeintä Lidlin ensimmäisinä vuosina. Lidleissä ei ollut aluksi lainkaan kassahihnoja, eikä kassojen päädyissä ollut pakkaustasoja, mutta näihin suomalaiset eivät tottuneet. Lidlin oli taivuttava. Itsepunnitusta Lidleissä ei ole sen sijaan vieläkään.

– Lidl oli Suomessa ensimmäinen hard discounter -ruokaketju, eli myymälätyyppi, jossa on rajattu valikoima ja pelkistetty, halvan oloinen ja näköinen esillepano. Tuotteita ei juuri hyllytetä, vaan ne pannaan esille vaikkapa lavoina. Konsepti on toki muuttunut Suomeen tulon jälkeen, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Luoto sanoo, että vähittäiskauppa on kansainvälistynyt hurjasti 15 vuoden aikana. Syy ei silti ole pelkästään Lidlin.

– Kun Suomi liittyi EU:hun, valikoimat ovat ruokakaupassa moninkertaistuneet. Lidl on ollut yksi osa kasvavaa kansainvälistymistä, ja se on isona toimijana merkittävästi lisännyt kilpailua ruokakaupassa, Luoto sanoo.

Nykyään lähes jokaisella suomalaisella on Lidlistä jonkinlainen mielipide, puolesta tai vastaan, ja kauppaketju on myös onnistunut muuttamaan Suomea monella tavalla. Esimerkiksi näin: 

  1. Lidl sekoitti sosiaaliluokkia. Aluksi Lidlissä käynti tuntui jotenkin nololta, jopa häpeälliseltä. Pikkuhiljaa työsuhde-Audejakin alettiin nähdä Lidlin parkkipaikoilla, ja Lidlissä käymisestä tuli jollakin tapaa sosiaalisesti hyväksyttävää.
  2. Lidlin tulo lisäsi ruokakauppojen kilpailua. Esimerkiksi S-ryhmän halpuutuskampanjat syntyivät ikään kuin vastaiskuna Lidlin halvoille hinnoille.
  3. Lidlin myötä Suomessa on mahdollista asioida ruokakaupassa, jossa ei kysytä kanta-asiakaskorttia.
  4. Kashmir ei ole enää vain rikkaiden etuoikeus. Noin 70 eurolla sai viime vuonna Lidlistä laadukkaan kashmirneuleen.
  5. Köyhäilystä on tullut muotia. Nykyään on ylpeyden aihe sanoa, että kesämekko maksoi alle kympin. 
  6. Lidl on saanut suomalaiset puhumaan. Jos puolituttujen kanssa on jo käyty kahvipöydän keskustelu säästä, nykyään jutellaan siitä, mistä kukin päivittäisostoksensa tekee.
  7. Lidl opetti suomalaiset vaihtuviin valikoimiin ja teemamaaviikkoihin: Italia-viikko, Ranska-viikko, USA-viikko… Joitakin tuotteita saa myymälöistä vain tietyn ajan. Se tarkoittaa samalla sitä, että asiakkaan on seurattava Lidlin tarjouslehtisiä, jotta pysyy kärryillä, mitä milloinkin on myynnissä.
  8. Lidl on muuttanut myös ulkomailla matkustelua siten, että nykyään voi reissatessa suorittaa ostokset Lidlissä, ja kaikki on siellä samalla tavalla kuin lähimmässä koti-Lidlissä. Yleensähän on kiva ulkomailla tutustua paikallisiin kauppoihin, mutta joskus kiireessä on aika kätevää asioida Lidlissä.

Millaisia muistoja Lidl sinussa herättää? Mikä on paras Lidl-löytösi? Entä mikä Lidlissä raivostuttaa? Kerro meille!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.