Arpeen ei edes aurinko pysty. Kuva: Shutterstock

Iho ei rusketu, jos sen pigmenttisolut ovat vaurioituneet.

Arpi ei rusketu, koska sen alueella pigmenttisolut ovat vaurioituneet ja hävinneet.

Rusketuksen saa aikaan melaniini-niminen väriaine, jota syntyy ihon orvaskeden soluissa, kun ne altistuvat Auringon ultraviolettisäteilylle. Melaniinia tehtailevat pigmenttisolut eli melanosyytit. Kun niitä ei ole, ei voi syntyä rusketustakaan.

Vastaajana Leena Koulu, ihotautien osastonylilääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala

Lue myös:

Väriä pintaan itseruskettavilla

Tiede-lehti: Mitä tapahtuisi koivulle, jos aina olisi kesä?

Tiede-lehti: Miksi silmien sulkeminen vaikeuttaa tasapainon säilyttämistä?

 

Rakkaustohtori Jason Lepojärven mukaan kumppanin etsinnässä on kaksi kriteeriä yli muiden.

Jason Lepojärvi, 36, tullaan ikuisesti muistamaan rakkaustutkijana, joka kosi vaimoaan luentosalissa opiskelijoiden edessä Helsingissä. Tänä syksynä television katsojat ovat päässeet tutustumaan häneen yhtenä Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijoista, jotka kulkevat sokkona avioituvien parien rinnalla.

Teologian tohtori on hyvin suorasanainen, kun pääsee puhumaan lempiteemastaan, rakkaudesta. Mutta yksi aihe siinä häntä ärsyttääkin: ”siitä oikeasta” puhuminen.

Miksi ajattelet näin, Jason Lepojärvi?

– Se, että jokaiselle olisi joku oikea, on haitallinen myytti. Totuudenmukaisempaa olisi sanoa, että me olemme kaikki vääriä. Jotkut vain ovat vähemmän vääriä, hän kertoo.

”Suomi täyttyy yksinäisistä sinkuista, koska kukaan ei löydä kumppania.”

Hän on huomannut, että myytillä on kaksi kielteistä seurausta. Ihmiset pitävät rimaa liian korkealla, ja Suomi täyttyy yksinäisistä sinkuista, koska kukaan ei löydä kumppania.

– Toinen kielteinen asia on se, että moni ulkoistaa helposti vastuun rakkaussuhteesta, kun puhutaan siitä oikeasta. Kun suhteessa tulee haasteellinen kausi, saa muka ajatella, tämä ei ollut se oikea ja lähteä noin vain kävelemään.

Lepojärven mukaan rakkaus on elämänmittainen koulu, ja sitä pitää opetella koko ajan. Alkuhuuman epäitsekkyys muuttuu helposti itsekkyydeksi, ellei rakkauden eteen työskentele tarpeeksi.

– Harva ottaa huomioon, että ihmiset muuttuvat: vuosien päästä kumppani ei ole enää se sama, jonka kanssa avioiduttiin aiemmin. Haasteemme on oppia rakastamaan yhä uudestaan sitä, jonka kanssa satumme olemaan naimisissa.

– Rakastuminen on alkuunpaneva voima, mutta se ei vie yksinään ketään maaliin. Rakkaudessa pitää sitoutua ja olla valmis tekemään jatkuvasti kaikkensa yhteisen kukoistuksen eteen.

Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa lähtötilanne on erilainen. Ohjelmassa uskotaan siihen, ettei parisuhteen tarvitse mennä aina perinteisellä kaavalla eli ensin tutustutaan vähitellen ja sitten vasta sitoudutaan.

”Yleensähän ensin seurustellaan, paneskellaan, hankitaan koira ja mennään naimisiin myöhemmin.”

– Yleensähän ensin seurustellaan, paneskellaan, hankitaan koira ja mennään naimisiin myöhemmin. Ensitreffit alttarilla -ohjelman parit sanovat kuitenkin ensimmäisenä ”tahdon” – ei pelkästään ystäviensä ja sukulaistensa edessä, vaan koko Suomen edessä. Rakkaus on heille palkinto, ei lähtökohta. Silloin täytyy löytyä entistä enemmän rohkeutta, uskoa ja tahtoa.

Ohjelmaan on hänen mukaansa valittu pelkästään sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiita sitoutumaan. Lepojärvi vihjaa, että mukana on ”yllättäviäkin pareja” ja että ohjelman loppua muutettiin hieman aikaisemmista kausista. Enempää hän ei suostu paljastamaan.

– Halusimme pelkästään huippumatcheja. Emme voineet ottaa mukaan sellaisia, joilla on naiivi rakkauskäsitys ja jotka toivovat, että ohjelma tarjoaa heille rakastumisen kokemuksen. Sitä emme voi heille taata, sillä vastuu on myös pareilla itsellään.

Katso myös: He ovat Ensitreffit alttarilla -sinkut

Voisiko hänen kanssaan vanheta?

Reaalimaailmassa tilanne on täysin toinen kuin televisio-ohjelmassa, ja siellä Lepojärven mukaan kumppaniksi riittää ihan tavallinen ihminen.

Mutta miten voi parhaiten löytää sen henkilön, joka on sopivin? Tai Lepojärven määritelmällä sen ”vähiten väärän”, kun harvalla on käytössä hänen kaltaistaan rakkausvalmentajaa?

Lepojärvi ei suostu antamaan yleispäteviä deittivinkkejä. Hänen mielestään asiaan ei ole matemaattista kaavaa, eikä siihen saa ikinä täyttä varmuutta. Tohtori neuvoo kuitenkin ottamaan puolison valinnassa riskejä.

– Kaksi kriteeriä kannattaa pitää mielessä. Onko hän hyvä tyyppi ja onko hänellä hyvä sydän? Kysy myös itseltäsi, voisinko kuvitella vanhenevani tämän henkilön kanssa.

Ammatillinen etäisyys unohtui

Itseään Lepojärvi kuvailee aloittelevaksi rakastajaksi, joka on ottanut myös riskejä. Nykyisen vaimonsa kanssa hän on ollut naimisissa kohta kolme vuotta. Suhde alkoi vauhdikkaasti ja päätyi varhaisessa vaiheessa iltapäivälehtien lööppeihin: ”Opettaja kosi kesken luennon Helsingin yliopistolla.” Näin kertoi muun muassa Ilta-Sanomat vuonna 2013.

Muutamassa kuukaudessa pari meni naimisiin, muutti ulkomaille ja laittoi ensimmäisen lapsensa alulle.

Lue lisää! Jason Lepojärven salamarakkaus: parissa kuukaudessa kosinta, avioliitto ja lapsi

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, rakkaus kuljettaa Lepojärveä melkein ympäri maailmaa. Hän vastailee kysymyksiin Abilenen kaupungista Teksasista, jossa hän on puhumassa – mistäpä muustakaan kuin rakkaudesta.

– Tämä on ainutlaatuinen luentokiertue. Entiset opiskelijani Oxfordista kutsuivat minut ja koko perheeni tänne.

Kun mieheltä kysyy, lähtisikö hän uudestaan Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan, hän vaikenee ensimmäistä kertaa haastattelun aikana hetkeksi ja vastaa sitten myöntävästi.

– Mutta en osannut etukäteen arvata, kuinka kuluttavaa se on. En pitänyt ammatillista etäisyyttä osallistujiin ja ystävystyin heidän kanssaan. Pidin kyllä siitä, mutta jos lähtisin uudestaan mukaan ohjelmaan, osaisin nyt henkisesti valmistautua tulevaan.

”Vääristynyt rakkauskäsitys johtaa pettymyksiin”

Moni Ensitreffit alttarilla -ohjelman pareista on kertonut valtavasta alkuhuumasta, jonka he ovat kokeneet nähdessään tulevan kumppaninsa ensimmäistä kertaa. Tällä kaudella nähtiin myös pari, jolla oli ristiriitaisia ajatuksia ensitapaamisestaan. Milla, 27, myönsi pettyneensä kumppaniinsa saamansa ensivaikutelman perusteella.

Miksi jotkut huumaantuvat rakkaudesta muita helpommin?

Se on Lepojärven mielestä salaperäinen juttu, eikä sille ole tyhjentävää tieteellistä selitystä. Mutta koskaan ei pitäisi rakastua pelkästään rakastumisen ideaan.

– Rakastumisen tunteeseen rakastunutta ihmistä voi verrata itsemurhapommittajaan, joka tuhoaa itsensä ja lähipiirinsä sekä jättää jälkeensä suuren suruvanan. Sellaisella ihmisellä on vääristynyt rakkauskäsitys, joka johtaa pelkästään pettymyksiin.

Rakkaus on maailman tärkein asia, ja paljon muutakin kuin tunnetta.

”Rakastuminen on kyllä makea, huima tunne. Mutta se on samalla oikukas tunne, kuin kaksiteräinen miekka.”

–  Rakastuminen on kyllä makea, huima tunne. Mutta se on samalla oikukas tunne, kuin kaksiteräinen miekka. Ongelmia tulee silloin, kun olet sitoutunut suhteeseen, mutta menet rakastumaan johonkin toiseen, Lepojärvi sanoo ja jatkaa:

–  Jos rakastut suhteesi ulkopuolella, rakastumisen tunteen lupaus ikuisesta rakkaudesta saa helposti tekemään kauheita asioita. Vahingot, kuten puolison hylkääminen tai lapsien laiminlyönti, jäävät usein pysyviksi, mutta rakastumisen lupaus ikuisesta autuudesta jää suutariksi.

Kokonaisvaltaisesti rakkaus on hyve, ominaisuus, jota voi harjoitella ja joka tukee elämäämme, Lepojärvi kuvailee.

–  Rakkaus on hyveiden kuningatar. Muut hyveet, kuten rohkeus ja viisaus, palvelevat rakkautta. Niillä ei ole arvoa, jos ei ole rakkautta.

–  Luin äskettäin lehtijutun, jossa kirjoitettiin, että suomalaiset valitsevat puolisonsa tunteen, ei järjen perusteella. Minun näkökulmastani tunne on tärkeä, mutta se ei voi olla ainoa lähtökohta rakkaussuhteessa. Jos näin on, pieleen menee. Tunteet tulevat ja menevät, mutta hyveet pysyvät.

”Jos ihminen haluaa kokea vain rakastumisen ja sen alkuhuuman, hän jää todellisesta onnesta paitsi.”

Heille, jotka vielä etsivät jalat alta -tunnetta, Lepojärvellä on uutisia. Hänen mielestään alkuhuuman ja onnistuneen parisuhteen välillä ei ole syy-seuraussuhdetta. Järkisyynä alkanut rakkaus voi kasvaa kukoistukseen yhtä todennäköisesti kuin nopeasti liekkiin leimahtanut suhde voi lopahtaa.

–  Uskallan väittää, että jos ihminen haluaa kokea vain rakastumisen ja sen alkuhuuman, hän jää todellisesta onnesta paitsi.

Vaikka räppäri Mikael Gabriel on ”diippi jätkä”, tämän viikon Vain elämää -jaksoon mahtuu paljon muutakin kuin itkua.

Kun viidennen Vain elämää -kauden artistit julkistettiin, monen reaktio oli: ”Mikael Gabriel, siis kuka?”

Sitä ihmetelleet eivät kuuluneet siihen porukkaan, joka on kuunnellut nuoren miehen kappaleita miljoonia kertoja. Esimerkiksi Älä herätä mua unesta -kappaletta on toistettu Spotifyssa yli 7 miljoonaa kertaa.

Jo ensimmäinen jakso teki selväksi, että 26-vuotias MG eli Miklu ei ole mikään kiintiöräppäri, jollainen nyt piti ohjelmaan saada. Mikaelin versio Lauri Tähkän Pauhaava sydän -kappaleesta osui ja upposi. Onpa kotisohvilla jo ehditty pohtia sitäkin, että Mikael olisi paras ohjelman historiassa nähty räppäri.

Lue myös: Mikael Gabriel loisti Vain elämää -avauksessa – 5 asiaa, joita et tiennyt räppäristä

Perjantaina televisiossa nähdään Mikaelin Vain elämää -päivä. Katsoimme sen ennakkoon ja totesimme loistavaksi.

1. Liikuttumiselta ei voi välttyä

Kyynelvaroitus, ohjelmakuvauksessa lukee. Vaikka musiikkiohjelman perimmäinen tarkoitus ei olekaan artistien ja katsojien itkettäminen, kyyneleet kuvastavat jakson tunnetasoa. Mikaelin jaksosta ei tunteita puutu.

– Voi olla, että menee aika syvälle sieluun, Mikael itsekin arvelee tulevista esityksistä jaksossa.

2. Asiaa elämästä, ei vain musiikista

Mikael on Chisun mielestä ”diippi jätkä”. Sympaattisen miehen musiikki on rehellistä ja kuvaa nuoren miehen elämää vaikeuksineen. Vaikka tarina Mikaelin nuoruudesta ja huostaanotosta on kuultu monesti, se tulee musiikin ja keskustelun kautta lähemmäs kuin aiemmin.

Jaksossa käydään läpi koko tunneskaala, eikä huumoriakaan puutu.

Usein artistit kertovat kappaleidensa tarinan olevan osittain totta, osittain keksittyä. Mikaelin jaksossa ei keskitytä biisien kirjoittamisen kiemuroihin, vaikka artisteilla varmasti riittäisi siitä keskusteltavaa. Jaksossa käsitellään vain ja ainoastaan elämää, josta musiikki on syntynyt. Elämää, johon kuuluvat myös vaikeudet ja kuolema.

3. Ei pelkkää itkemistä

Jaksossa käydään läpi koko tunneskaala, eikä huumoriakaan puutu. Erityisen hauska ja yllättäväkin on Mikaelin artisteille järjestämä ohjelmanumero lounaan ja illallisen välissä.

4. Se musiikki

Jos tunteet ovat ohjelman suola, kappaleista kuultavat uudet versiot ovat itse pihvi. Suvi Teräsniska huomauttaa jaksossa, että joutui poistamaan esityksestään alkuperäisen kappaleen sanoja, ”koska niitä tossa rap-musiikissa tuntuu olevan aika lailla”. Erityisesti Mikaelin kappaleissa sanoja riittää, kuten kuultiin myös silloin, kun Mikael esitti Vain elämää -avausjaksossa Lauri Tähkän Pauhaavasta sydämestä oman versionsa.

Muutenkin Mikaelin jakson biisit on ollut pakko vääntää kokonaan uusiksi, mikä saa ohjelman konkariosastoa edustavat Mikko Kuustosen ja Hectorinkin poistumaan edes vähän mukavuusalueeltaan ja nostaa jakson musiikillista tasoa. Myös Anna Puu yllättää tulkinnallaan.

Vain elämää, Mikaelin jakso perjantaina 30.9. Nelosella klo 20.00

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat Sanoma-konserniin.

Vierailija

Onhan se hyvä jos Marjut Miklusta laukiaa, mutta kyseessä on kuitenkin hänen subjektiiviset arvionsa jotka perustuvat lähinnä hieman "tyttömäisille musta tuntuu" jutuille.

Vuodet vierivät, mutta Peter Nyman näyttää aina samalta.

Peter Nymania on siunattu hyvillä geeneillä. Toimittaja-uutisankkuri täyttää tänä vuonna 50 vuotta, mutta hän näyttää ihan samalta kuin kymmenen vuotta sitten.

Television katsojille Nyman on tullut tutuksi 2010-luvulla etenkin MTV3-kanavan ankkurina ja sitä ennen TV1:n Uutisvuoto-ohjelman juontajana.

Nyman juhlii pyöreitä vuosiaan tiistaina 27. syyskuuta. Kokosimme sen kunniaksi kuvia hänestä vuosikymmenten ajalta.

Katso ja vertaa itse: onko uutisankkuri muuttunut lainkaan kymmenessä vuodessa?

Vuonna 2015 Peter Nyman aloitti oman Peter Uutisvirrassa -nettiohjelman juontamisen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Vuonna 2015 Peter Nyman aloitti oman Peter Uutisvirrassa -nettiohjelman juontamisen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen

Vuonna 2014 uutisankkuri Peter Nymanilla oli oma matkailuohjelma, Peter Hispaniassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Ari K. Ojala
Vuonna 2014 uutisankkuri Peter Nymanilla oli oma matkailuohjelma, Peter Hispaniassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Ari K. Ojala

Four-in-hand-solmu vai Windsor-solmu? Vuonna 2013 Ilta-Sanomat uutisoi Peter Nymanin kravattisolmusta, josta hän on saanut paljon palautetta: ”Kumman solmun valitsee, jakaa kiivaasti kansakuntaa näköjään.”  Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Four-in-hand-solmu vai Windsor-solmu? Vuonna 2013 Ilta-Sanomat uutisoi Peter Nymanin kravattisolmusta, josta hän on saanut paljon palautetta: ”Kumman solmun valitsee, jakaa kiivaasti kansakuntaa näköjään.” Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

MTV3 Uutiset juhli 30-vuotista historiaansa vuonna 2011. Peter Nyman oli ollut silloin vuoden ajan kanavan uutisankkurina. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela
MTV3 Uutiset juhli 30-vuotista historiaansa vuonna 2011. Peter Nyman oli ollut silloin vuoden ajan kanavan uutisankkurina. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela

Vuonna 2010 Peter Nyman lomaili tällaisessa lookissa. Samana vuonna hän ilmoitti siirtymisestään MTV3:n uutisankkuriksi. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Vuonna 2010 Peter Nyman lomaili tällaisessa lookissa. Samana vuonna hän ilmoitti siirtymisestään MTV3:n uutisankkuriksi. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

Peter Nyman juonsi Uutisvuodon lisäksi makasiiniohjelmaa Puoli seitsemän vuonna 2009. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela
Peter Nyman juonsi Uutisvuodon lisäksi makasiiniohjelmaa Puoli seitsemän vuonna 2009. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela

Vuonna 2007 julkaistiin Peter Nymanin suomenruotsalaisista kertova kirja Ankkalammikko. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Vuonna 2007 julkaistiin Peter Nymanin suomenruotsalaisista kertova kirja Ankkalammikko. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Bonuskuva!

Tältä Peter Nyman näytti 30-vuotiaana:

Vuonna 1997 Peter Nyman oli vielä tuore televisiokasvo ja juonsi Mediapeli-ajankohtaisohjelmaa MTV3-kanavalla. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Vuonna 1997 Peter Nyman oli vielä tuore televisiokasvo ja juonsi Mediapeli-ajankohtaisohjelmaa MTV3-kanavalla. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Dokumentti seuraa ihmisoikeuksien puolesta saarnaavan radikaalipapin Kai Sadinmaan elämää.

IS TV-LEHTI: Mika Hotakaisen ohjaama Dokumenttiprojekti: Ristin tie (2016) seuraa radikaalipappi Kai Sadinmaan elämää reilun vuoden ajan. 

Hieman hajanaiseksi jäävän henkilökuvan päähenkilöstä on vaikea sanoa, onko kirkon uudistamisen puolesta kamppaileva kalliolainen pappi-kirjailija lopulta teologinen stand up -koomikko, omaa totuuttaan saarnaava provosoija vai todellinen uudistaja. Sen verran monessa roolissa tunnin ja vartin mittaisessa dokumentissa Sadinmaa nähdään.

Paljon aikaa annetaan Sadinmaan orastavalle poliittiselle uralle, kun seurataan hänen kampanjaansa eduskuntavaaleissa 2015 vasemmistoliiton ehdokkaana. Sadinmaan mukaan vasemmistolaisuus nousee evankeliumista, vaikka vasemmistolainen pappi onkin ihmetyksen aihe. 

Kai Sadinmaata seurataan tuomassa kirkolle uudet kymmenen käskyä, hämmennystä herättäneissä puhetilaisuuksissa, kirkolliskokouksessa, osoittamassa mieltään pakolaisten puolesta ja juontamassa keskusteluohjelmaansa Radio Rapu -kanavalla.

Kai Sadinmaan keskeinen missio ovat ihmisoikeuskysymykset ja tasa-arvoinen avioliittolaki. Mika Hotakainen tallentaa tapahtumia ja onnistuu poimimaan paljon puhuvia kommentteja ihmisten asenteista. 

Häkellyttävää on huomata, kuinka samanlaista retoriikkaa kuullaan kirkolliskokouksessa, jossa pohditaan homoseksuaalien avioliittoa ja torniolaisessa keskikaljabaarissa, jossa puhutaan turvapaikanhakijoista.

Dokumenttiprojekti: Ristin tie TV1 klo 21.30.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.