Bloggaja Jenni Rotonen kehottaa kaikkia miettimään, miten voisi helpottaa toisten yksinäisyyttä. Kuvat: Milka Alanen
Bloggaja Jenni Rotonen kehottaa kaikkia miettimään, miten voisi helpottaa toisten yksinäisyyttä. Kuvat: Milka Alanen

Hei sinä auttamishaluinen, sinäkin voit helpottaa jonkun elämää. Jenni Rotonen, Ari Koponen ja Agnetha Lamervo vinkkaavat, miten pääset alkuun.

Jenni Rotonen, 33, osallistuu SPR:n ystävätoimintaan ja tapaa ystävävanhusta kerran viikossa. Jennin vinkit:

”Älä pelkää, ettei sinulla olisi aikaa. Jos et pysty käymään kerran viikossa, käy kerran kuussa. Voi olla, että jollekin se kerta kuussa on riittävästi. Ystävätoiminnan alussa jopa suositellaan, että tapaamiset alkaisivat rauhallisesti, jotta alkutohinan jälkeen ystävä ei pettyisi, kun auttaja alkaakin hidastaa tahtia. Tämä on kuitenkin vapaaehtoistoimintaa ja enimmäkseen auttajan omien aikataulujen armoilla.

Ajattele asiaa uudesta näkökulmasta. Jos olet yksinäinen itse, tämä on loistava tapa saada uusi ystävä.

”Ajattele, että jos tapaat vanhusta, se rikastuttaa sinuakin.”

Mikään ei ole peruuttamatonta. Jos jonkun kanssa ei kerta kaikkiaan klikkaa, teille molemmille voi etsiä sopivammat ystävät. Yllättävän monen kanssa kuitenkin tulee toimeen ja juttu alkaa luistaa, vaikka alussa se takkuaisikin.

Ajattele, että jos tapaat vanhusta, se rikastuttaa sinuakin. 50 vuotta vanhempi on elänyt aika erilaista aikaa kuin sinä ja olla silti hyvin avarakatseinen ja moderni ajattelutavaltaan. Se voi jopa yllättää.”

 


Tämä joulupukki ei lomaile. Brother Christmas toi sairaalassa kipsattavana olevalle 4-vuotiaalle Neelalle suklaata ja leikki hänen kanssaan.

Ari Koponen, 34, auttaa nimellä Brother Christmas vähävaraisia ympäri vuoden. Arin vinkit:

”Etsi kohde, jota haluat oikeasti auttaa. Niin pidät kynnyksen matalana ja pysyt sitoutuneena.

Auta juuri niin kuin pystyt. Ala ystäväksi vanhukselle tai anna rahaa järjestöille. Sekin on ok.

”Mieti, miten paljon sinulla on oikeasti aikaa.”

Jotta voit auttaa, sinun täytyy saada siitä jotain itsekin. Jos viikoittainen käynti vapaaehtoistyön kohteessa tuntuu pakkopullalta etkä halua oikeasti mennä, se ei auta ketään.

Mieti, miten paljon sinulla on oikeasti aikaa. Pystytkö käymään jossain säännöllisesti vai neulotko mieluummin silloin tällöin pipoja syöpälapsille?”

 


”Tärkein tehtäväni Elokolossa ei ole kahvilanpito vaan olla ja kuunnella”, Agnetha Lamervo sanoo.

Agnetha Lamervo, 53, tekee vapaaehtoistyötä Elokolossa, jossa tarjotaan ilmaista puuroa asunnottomille ja päihdeongelmaisille. Agnethan vinkit:

”Jos on korkea kynnys soittaa ja tarjoutua vapaaehtoistöihin, mene paikalle ja näytä naamasi. Näet saman tien itsekin, haluatko jäädä.

Turha pelätä, ettet osaisi auttaa. Jos osaat keittää kahvia kotona, osaat keittää sitä kahvilassa muillekin.

”Jos et uskalla sitoutua, pienikin apu kelpaa aina.”

Kuuntelu riittää. Ei tarvitse olla psykologi, vaan tärkeintä on läsnäolo ja myötätunto. Itse ei tarvitse välttämättä sanoa sanaakaan.

Jos et uskalla sitoutua, pienikin apu kelpaa aina. Yksi mies pesi meiltä kerran ikkunat. Se auttoi todella paljon.”

Anna Perhon uutuuskirjassa Antisäätäjä (Otava) pohditaan erilaisia kiireen ja stressin ongelmia sekä sitä, miten oman elämän tahdista saisi tehtyä vähän rauhallisemman.

Kännykkä piippaa jatkuvasti uusista viesteistä, tietokoneen näytölle ponnahtelee sähköposteja, puhelimet soivat ympärillä – monen olo on työpaikalla levoton, ja syystä! Keskittyminen vaikeutuu ja mieli käy ylikierroksilla, kun ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotain, jolle pitäisi antaa huomiota.

Onko maailma tullut hulluksi, vai ehkä ongelma on loppujen lopuksi vähän meissä itsessämme?

Anna Perho uusi teos Antisäätäjä käsittelee muun muassa kiireen ja sähläämisen lieveilmiöitä. Moni porskuttaa sata lasissa, mutta kaipaa silti (tai siitä johtuen) rauhallisempaa fiilistä. Perhon mukaan se on myös mahdollista saavuttaa – ihan itse.

Lue myös: Tunnistatko itsesi? Perfektionisteja on kahta lajia – terapeutti antaa vinkit hölläämiseen

Yksi teoksen aiheista on reaktiivisen ajattelun, eli jatkuvasti kaikkeen ympärillä olevaan reagoimisen ongelma.

– Tutkimusten mukaan tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Keskimäärin tarkoittaa, että moni tsekkaa viestejä vielä tiuhemmin. Ei siis ihme, että mieli on kuin maailmanpyörä ilman nopeusrajoitinta, Perho kuvailee kirjassaan.

”Tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti.”

Reaktiivinen ajattelu ”vie meitä kuin pässiä narussa” ja voi johtaa Perhon mukaan niin kutsuttuun SVAMP-oireyhtymään.

– SVAMP on akronyymi, johon tiivistyy viisi reaktiivisen käyttäytymisen avaintoimintoa. Ruotsin kielessä sana svamp tarkoittaa sientä, mikä on hyvä vertauskuva tälle käyttäytymiselle. Jos kasvustoa ei aktiivisesti torju, se lahottaa kantajansa puhki.

Ehkä sinäkin kärsit SVAMP-oireyhtymästä? Näistä oireista sen voi tunnistaa:

  • Stressi. Olo on usein ärsyyntynyt, väsynyt ja ahdistunut. Nukkumisestakaan ei tule oikein mitään, ja ilonaiheet tuntuvat olevan harvassa.
  • Vaeltava mieli. Ajatukset säntäilevät päättömästi sinne tänne ja keskittyminen on vaikeaa. Keskittyminen myös herpaantuu jokaisesta piippauksesta, kutsusta ja kehotuksesta.
  • Aina online. Puhelimen sulkeminen tuntuu mahdottomuudelta, ja keho tuntuu käyvän ylimääräisillä kierroksilla. Rentoutuminen on vaikeaa, mutta havahdut myös usein siihen, että olet ollut pitkään aivan muissa ulottuvuuksissa.
  • Multitaskaus. Kaikkea pitää tehdä samaan aikaan, eikä sen takia mikään oikein tahdo valmistua. Ärsyttää, kun kaikki on aina kesken. Lounas tulee syötyä tietokoneen äärellä, etkä pysty esimerkiksi keskustelemaan ilman, että vilkuilisit välillä kännykkää.
  • Paineet. Tuntuu siltä, että on koko ajan kohtuuttomien paineiden alla. Jatkuva kiire ja suorittaminen ovat olennainen osa myös vapaa-aikaa.

Kuulostaako tutulta? SVAMP-oireyhtymästä on Perhon mukaan onneksi mahdollista päästä eroon.

Rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Hän toteaa teoksessaan yksiselitteisesti, että totaalinen pysähtyminen ja rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Perho listaa neljä neuvoa, jotka auttavat pääsemään yli SVAMP-oireyhtymästä:

  1. Opettele käyttämään sähköpostia järkevämmin.
  2. Lopeta multitaskaaminen. Useamman asian yhtäaikainen mukatekeminen verottaa työtehoasi 40 prosentilla, lisää stressioireita ja ärtymystä sekä hajottaa keskittymisen. Aivosi eivät kykene keskittymään kahteen asiaan kerralla, piste.
  3. Suunnittele päiväsi etukäteen ja tauota työpäiviä mindfulness- tai muun rauhoittumishetken avulla.
  4. Keskity lopputulokseen, älä näennäiseen helppouteen. Jos voit hoitaa asian x yhdellä puhelinsoitolla, tee se 40 sähköpostin lähettämisen sijaan.

Lue lisää Anna Perhon uutuuskirjasta Antisäätäjä (Otava), joka ilmestyi 11. elokuuta.

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.