Onko tässä nyt sitä eliittiä? Kuva: Shutterstock
Onko tässä nyt sitä eliittiä? Kuva: Shutterstock

Viimeaikaisen tutkimuksen ja keskustelun perusteella toisen ihmisen varallisuuden voi havaita varsin pienistä asioista. Poskipussaavassa ja tummaa kahvia litkivässä Danielissa yhdistyy jo monta vihjettä.

1. Hänellä on kansainvälinen etunimi

Helsingin yliopiston Kalenteripalvelujen toimitusjohtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoi viime viikolla Ilta-Sanomissa, että ihmisen poliittinen näkemys ja varallisuus voivat vaikuttaa paljonkin siihen, minkä nimen hän valitsee lapselleen.

Tutkimuksessa oli huomattu kotikaupunginosan vaikuttavan helsinkiläislasten nimeämiseen näin:

  1. Pääkaupunkiseudun poliittisen vihervasemmiston asuttamilla alueilla vanhemmat antavat jälkipolvilleen keskiarvoa useammin luonnonläheisiä nimiä. Nämä nimet henkivät ”punavihreyttä”: Hilla, Kaisla, Pihla, Siiri, Aarni, Sisu, Taito ja Veikko.
  2. Helsingin keskiluokkaisilla omakotitaloalueilla lapset nimetään perinteisemmin. Nämä nimet henkivät keskiluokkaisuutta: Anni, Emma, Helmi, Vilma, Akseli, Leo, Niilo ja Onni.
  3. Itä-Helsingin lähiöissä halutaan hieman vaihtelua elämään. Siellä annetaan keskiarvoa useammin nimiä, joissa on X- tai C-kirjain. Nämä nimet henkivät lähiöjuurista: Aisha, Fatima, Jessica, Vanessa, Ahmed, Elias, Ibrahim ja Rasmus.
  4. Entä millaisia nimiä suurituloisimmilla alueilla annetaan? Kansainvälisiä. Nämä lasten nimet henkivät vanhempien varakkuudesta: Daniel, Ella, Alexander, Isabella, Benjamin ja Stella.

2. Hänellä on ”rikkaan naama”

Toronton yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ihmiset pystyvät tunnistamaan jo ensisilmäyksellä, onko joku varakas vai köyhempi tyyppi.

Nicholas Rulen ja Thora Björnsdottirin kokeessa opiskelijajoukolle näytettiin kuvia muista opiskelijoista. Ensimmäisen joukon piti arvioida, tulevatko kuvassa näkyvät ihmiset rikkaasta (yhteenlasketut vuositulot yli 100 000 Kanadan dollaria eli noin 71 000 euroa) vai köyhästä (yhteenlasketut vuositulot alle 60 000 dollaria eli noin 42 000 dollaria) perheestä.

Osallistujien arviot osuivat 53 prosentin tarkkuudella oikein. Tutkijoiden mukaan varallisuus saattaa näkyä kasvoista ilmeinä: ihmisen tunteet alkavat iän myötä ikään kuin jämähtää kasvoille.

– Ajan myötä kasvosi alkavat pysyvästi heijastaa tunnetilojasi. Vaikka kuvittelemme, ettemme ilmaise tunteita, ne näkyvät kasvoillasi, Rule sanoo Toronton yliopiston tiedotteessa.

Esimerkiksi iloisuus yhdistetään usein hyväosaisuuteen, ja hymy jättää jälkensä kasvoihin.

Kyse on pitkälti niin sanotusta perstuntumasta.

Mistä muista kasvonpiirteistä rikkaan voi tarkalleen tunnistaa?

Sitä Rule ja Björnsdottir eivät vielä tiedä. Tutkijoiden mukaan myöskään tulkintoja tekevät ihmiset eivät osaa kertoa, millaisiin vihjeisiin he perustavat arvionsa. Kyse on pitkälti niin sanotusta perstuntumasta.

3. Hän tervehtii poskisuudelmalla

Helsingin Sanomat selvitti kesäkuussa lukijoiltaan, millaisista asioista tunnistaa eliitin. Heidän leikkimielisen kyselynsä yli 2 300 vastaajasta moni oli sitä mieltä, että Savonlinnan oopperajuhliin osallistuminen (54 prosenttia) ja poskisuudelmien jakaminen (65 prosenttia) ovat eliitin merkkejä.

4. Hän suosii tummapaahtoista kahvia

24 prosenttia HS:n kyselyn vastaajista oli myös sitä mieltä, että tummapaahtoista kahvia suosivat saavat eliitin leiman otsaan. Vaikka prosentti ei ole valtaisa, se saattaa kuitenkin tarkoittaa, että melko iso osa ihmisistä pitää kahvivalintaa viittauksena sosioekonomisesta luokasta.

5. Hän satsaa laatuun ja kotiin 

Vielä 1980- ja 1990-luvuilla moni varakas suomalainen prameili häpeilemättä minkkiturkilla tai merkkilaukulla. Nyt brändejä peitellään, ja rikkaat näyttävät varallisuutensa eleettömämmin laadulla ja klassisella maulla. Logot ovat menneen maailman juttu.

– Näkyviä brändilogoja pidetään jopa rahvaanomaisina, kuluttamista tutkinut sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta kertoi Me Naisten haastattelussa vuonna 2015.

Wilskan mukaan suomalaisille tärkein paikka esitellä varallisuuttaan on koti.

– Esimerkiksi Venäjällä ja Etelä-Euroopassa rikkautta näytetään omalla olemuksella, eli vaikka vaatteilla ja koruilla. Kotiin sen sijaan panostetaan vähemmän, hän totesi.

6. Hän törsää kokemuksiin

Nykyään ihmiset hassaavat rahansa yhä enemmän elämyksiin, kuten kulttuuriin ja ravintolaillallisiin. Terhi-Anna Wilskan mukaan erityisesti varakkaampi kansanosa panostaa juurikin tällaisiin asioihin.

Elämässä on joskus pakko ottaa riskejä. Toisinaan se kannattaa, toisinaan ei.

Joskus elämässä sattuu noloja asioita suunnittelematta. Lue niistä täältä. Mutta toisinaan sitä tulee ottaneeksi tietoisen riskin silläkin uhalla, että siitä jää kiinni.

Nämä asiat nolottavat, jos niistä jää kiinni:

  1. Hississä pieraiseminen.
  2. Koiran kakkojen jättäminen naapurin pihalle.
  3. Lidlin kassan vedettäminen siitä, että tomaatit ovat ulkomaisia, vaikka on varsin hyvin tiennyt sujauttaneensa pussiin kalliimpia kotimaisia tomskuja.
  4. Baarijonossa etuileminen.
  5. Netflix-pettäminen.
  6. Fiksun esittäminen. Joskus tulee nyökyteltyä pokkana asioihin, joista ei tiedä mitään. Viimeistään jatkokysymysten kohdalla on parempi vain tunnustaa.
  7. Nenän kaivaminen työpaikalla.
  8. Alushousujen nyppiminen pois persvaosta julkisella paikalla.
  9. Kun harjoittelee täydellistä repliikkiä eksälle tai esimiehelle ja asianosainen sattuu kuulemaan sen.
  10. Masturbointi työpaikan vessassa.
  11. Vessapaperirullien varastaminen baarista.

 

Vierailija

Saako maitopurkin ottaa takarivistä? Testaa, osaatko kauppaetiketin

Iloisesti otan aina tuoreimmat tavarat kaupasta.Maidot ja leivät taka rivistä ja kalan kyseessä ollessa kysyn että onko jotain tuoreempaa vielä kylmiössä... Tämä johtuu siitä että käyn kaupassa kerran viikossa ja joskus väli on puolitoistakin viikkoa.. Eihän kukaan voi vaatia että maanantaina ostan maidon jossa viimeinen myyntipäivä on tiistaina.. Joisinko sitten loppuviikon hapanta maitoa tai olisinko ilman???
Lue kommentti

Lehtien ja kantojen ottaminen pois vihanneksista ennen punnintaa on tuttu ilmiö kaupoissa. Testasimme, kuinka paljon tämä kiistelty nuukailukeino todellisuudessa säästää rahaa.

Saako kukkakaalista kuoria lehdet irti, ennen kuin sen punnitsee? Entä ottaa ananaksesta pois ison hattuosan – sehän painaa vaikka kuinka paljon? Vastaukset jakavat mielipiteet voimakkaasti: yksille se on osoitus äärimmilleen viedystä nuukuudesta, toiset taas eivät halua maksaa vihannesten niistä osista, joita ei käytä ja jotka kuitenkin menevät kotona roskikseen.  

Ilmiö tunnistetaan kyllä kaupoissa. Esimerkiksi Helsingin Ruoholahden K-Citymarketin vihannesosastolta löytyy pahvilaatikkoja, koska moni repii esimerkiksi kukkakaalin lehtiosat irti. Laatikosta lehdet viedään kaupan biojätteeseen.

Taloussanomien julkaiseman uutisen mukaan nuukailu vihannestiskillä ihmetyttää kauppiaita. 

Lue myös: Rahat vähissä? 16 + 1 vinkkiä, miten säästät ruokamenoissa, mutta syöt silti hyvin

Mutta kuinka paljon vihannesten ylimääräisten osien poistaminen ennen punnitsemista todella säästää rahaa? Kuinka merkittävästä nuukailukeinosta on todella kyse?

Me Naiset testasi, miten hinta muuttuu, kun ananaksesta, latva-artisokasta, herkkusienistä, parsakaalista ja kukkakaalista ottaa lehdet tai kannat pois.

Kukkakaali: 2,10 euroa maksavan kukkakaalin hinnaksi tuli 1,80 euroa, kun siitä kuori kaikki lehdet pois.

Ananas: 2,30 euroa maksavan kokonaisen ananaksen hinta tippui 1,95 euroon, kun sen kannan väänsi pois.

Latva-artisokka: 2,60 euron hinnasta tuli 2,40 euroa, kun lyhykäisen kannan katkaisi pois.

Herkkusienet: Kaksi herkkusientä maksoi yhteensä 75 senttiä. Ilman kantoja hinnaksi tuli 60 senttiä.

Parsakaali: Keskikokoinen parsakaali maksoi 1 euron ja ilman kantaa 80 senttiä.

Lopputulos: Jos lehtiä ja kantoja lähtee nyppimään irti, säästää yhden vihanneksen kohdalla parhaimmillaan muutamia kymmeniä senttejä. Prosentteina mietittynä vihanneksen hinta laski jopa 20 prosenttia. Näistä ostoksista olisi säästänyt siis yhteensä 1,20 euroa!

Otatko itse vihanneksista lehdet ja kannat pois? Kerro alapuolella kommenteissa, miksi!

– Parhaimmillaan Tepsu on tehnyt 12 tuntisia päiviä istuen traktorissa mukana, kertoo sen omistaja. Kuvat: Maria Hanhon kotialbumi

Aikaiset herätykset eivät haittaa! Tepsu juoksee traktorin kyytiin, vaikka kello olisi vasta kolme aamulla.

Toiset koirat eivät viihdy autossa millään; ne eivät edes suostu tulemaan autoon. Jotkut puolestaan autoilevat innokkaana omistajansa kanssa. Me Naiset kertoi äskettäin muun muassa Mikki-shibasta, joka nousee aina kahdelle tassulle nähdessään tumman Mersun.

Kohta mennään!
Kohta mennään!

Haapamäellä puolestaan elelee vähän isompia kulkupelejä fanittava koira. Walesinspringerspanieli Tepsu saattaa olla traktorissa mukana jopa 12 tuntia, kertoo sen omistaja Maria Hanho.

– Tepsu osoitti jo aika nuorena, että se haluaa lähteä traktorin kyytiin. Koira juoksi aina mukaan ja yritti hypätä kyytiin. Ensin se nostettiin traktoriin, mutta aika pian se oppi jo hyppäämään itse kyytiin. Mieheni, veljeni ja isäni rupesivat aina kysymään, että haluaako Tepsu mukaan ja kyllähän se aina lähti. Ja jos jätti traktorin oven auki, koiran löysi sieltä jo odottamassa, Maria sanoo.

Kesällä kylvöjen ja rakennusprojektien aikaan Tepsu lähtee töihin mukaan usein seitsemän aikaan aamulla. Sille on tarjolla aina vettä ja ilmastoitu koppi. Marian mukaan se jää joskus lounasaikaankin odottamaan traktoriin, sillä on käynyt myös niin, että se on jäänyt pois kyydistä. Ja sehän vasta innokasta traktorikoiraa harmittaa!

”Vanhemmiten Tepsun työintoa on pitänyt rajoittaa, koska on aika rankkaa istua koko päivä kopissa.”

Kahdeksanvuotias Tepsu on kiinnostunut muistakin koneista.  Se istuu mielellään kaivurin, puimurin, pyöräkuormaajan ja vesiskootterin kyytiin. Talvella Tepsu lähtee välillä aurauskaveriksi jo kolmen jälkeen aamulla.

– Helposti tulee myös moitteita, jos Tepsu haistaa, että koneissa on oltu ilman häntä. Nyt vanhemmiten sen työintoa on pitänyt rajoittaa, koska on aika rankkaa istua koko päivä kopissa, vaikka nykykoneissa onkin ilmastoinnit ja sille tarjotaan myös vettä pitkin päivää.

Yhtä hymyä!
Yhtä hymyä!

Nyt on sinun vuorosi kertoa:
millaisia omituisia asioita koirasi tekee?

Voit ladata kuvan koirastasi alla olevassa kuvagalleriassa ja kirjoittaa tekstikentässä sen jännistä jutuista. Tai voit lähettää lyhyen tarinasi ja kuvan koirastasi sähköpostilla osoitteeseen annakaisa.vaaraniemi(at)sanoma.com

Me Naiset tekee juttua myöhemmin suomalaiskoirien oudoista tavoista.